Elinkaariarviointimallin esimerkkilaskelmat

Esimerkkihankkeiden elinkaaren aikaiset kustannukset on laskettu luvussa 3.3 kuvatun menetelmän mukaisesti. Käytännössä laskenta on suoritettu seuraavasti:.

• Lähtötietojen mukaiset kustannukset on sijoitettu tapahtumavuotensa kohdalle taulukkoon, jonka riveinä ovat eri kustannuslajit ja vaaka-akselilla aika. Ennen tarkasteluhetkeä tapahtuneet kustannukset on korotettu tarkasteluhetken tasoon maarakennuskustannusindeksillä. Perusinvestointikustannuksia on käsitelty diskonttaamalla ne tarkasteluhetkeen kuten käytönaikaiset. Pitoaika ja käytönaikaiset kustannukset alkavat valmistumisvuodesta. Virkatyökertoimena on käytetty yhtä.

• Laskemalla kustannukset vuosittain yhteen on muodostettu reaalinen kassavirta hankkeen kokonaiskustannuksista.

• Kunkin vuoden kustannukset on diskontattu suunnitteluvuoden nykyarvoiksi käyttämällä laskennassa korkokantaa 6 %.

• Laskemalla yhteen eri vuosien kustannusten nykyarvo on saatu koko hankkeen kustannusten nykyarvo.

Liitteessä 2 on esimerkkinä LCC-laskelmassa käytetty taulukko. Esimerkiksi on valittu Tuuloksen vesihuoltohankkeen laskelma, koska se sisältää eniten käytönaikaisia kustannuksia.

Esimerkkihankkeiden kassavirrat on esitetty graafisina ja numeerisina. Esitys sisältää

reaalisen kassavirran sekä vuosittaisten kustannusten nykyarvon. Kassavirroissa on oletettu tulevien kustannusten nousun olevan sama kuin inflaatio.

Tuuloksen vesihuoltohankkeen LCC-laskelma

Tuuloksen vesihuoltohankkeen LCC-laskelman lähtötietoina käytetyt kustannukset on esitetty taulukossa 7. Kunta on hankkeen kannattavuutta arvioidessaan valinnut pitoajaksi 40 vuotta.1 Valmistajan arvio muoviputkien käyttöiästä on 50 - 100 vuotta.2 LCC- laskelmassa käytetään arviota rakenteiden teknisestä käyttöiästä, joten hankkeen pitoajaksi on valittu 50 vuotta. Hankkeen jäännösarvoksi pitoajan lopussa arvioidaan 30 % rakentamiskustannuksista eli 800 000 mk.

Taulukko 7. Tuuloksen vesihuoltohankkeen LCC-laskelman lähtötiedot

Tuuloksen vesihuoltotyö

maksaja kustannus vuonna

Suunnittelukustannukset

suunnitteluttaminen kunta 100 000 mk 1996

100 000 mk

Perusinvestointikustannukset

rakentamiskustannukset, urakat valtio 701 098 mk 1997- 1998

materiaalikustannukset kunta 1 420 000 mk 1997- 1998

valvontakulut valtio 241500 mk 1997- 1998

virkatyökustann ukset valtio 285 456 mk 1997- 1998

virkatyökustannukset kunta 20 000 mk 1996- 1998

2 668 054 mk

Lunastus-ja korvauskustannukset

lunastuskustannukset kunta 20 000 mk 1997

20 000 mk

Käytönaikaiset kustannukset

käyttö ja kunnossapito kunta erillinen taulukko

Hankkeen käytönaikaisia yllä- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä niiden kustannuksia on arvioitu taulukossa 8. Arviot perustuvat Pirkanmaan ympäristökeskuksen

'Nieminen J. rkm Tuuloksen kunta puhelinhaastattelu 1998 2Balk M. piiripäällikkö Uponor Oy puhelinhaastattelu 1998

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa 52

vesistöyksiköstä1, Tuuloksen kunnan rakennusmestarilta sekä Vesihydro Oy: Itä2 saatuihin tietoihin. Myös Espoon, Helsingin ja Tampereen vesilaitosten arviot tukivat näitä tietoja.

Toisin kuin rauta- ja betoniputkien kohdalla muoviputkien ei oleteta vuotavan. Oikein asennettuina niiden arvioidaan kestävän koko käyttöikänsä ilman huoltoa. Myös muovisten kaivojen oletetaan kestävän noin 50 vuotta. Linjasulkuventtiilit uusitaan noin 20 vuoden välein. Linjan säädöt tarkastetaan vuosittain. Jätevedenpumppaamot ovat pakettipumppaamoja, jotka eivät tarvitse säännöllistä kunnossapitoa. Ne on uusittava noin 10 vuoden välein. Pumppaamoista aiheutuvat käyttökustannukset muodostuvat ainoastaan niiden kuluttumasta energiasta, sillä kemikaaleja ei käytetä. Energiankulutukseen vaikuttavat pumpatut vesimäärät ja nostokorkeus. Tuuloksen kokoomaviemärin neljän pumppaamon käyttökustannukset on arvioitu taulukossa 8 käyttäen hinta-arviota 15 p/m3.

Tuuloksen kunta ostaa Hämeenlinnan kaupungilta vesihuollon valvonnan, ylläpidon ja vuosittaiset säädöt kaukovalvontapalveluna. Tämän hankkeen osuus kaukovalvontajäijestelmän veloituksesta on noin 700 mk/kk.

Taulukko 8. Tuuloksen vesihuoltohankkeen käytönaikaiset kustannukset

Tuuloksen vesihuoltotyö

Rakennusosa

vesijohto PEH 110-10

Määrä

8 000 m

Toimenpide Sykli

uusiminen 50 vuoden välein

Kustannus

200 mk/m paineviemäri PEH 90-10 1 800 m uusiminen vesijohtolinjan yhteydessä

paineviemäri PEH 110-10 2 300 m uusiminen vesijohtolinjan yhteydessä viettoviemäri PVC 160-M 3 800 m uusiminen vesijohtolinjan yhteydessä

viettoviemärikaivot 50 kpl uusiminen 50 vuoden välein 3 000 mk/kpl linjasulkuventtiilit 13 klp uus imen 20 vuoden välein 5 000 mk/klp

paloposti 8 kpl uusiminen 30 vuoden välein 12 000 mk/kpl

j ätevedenpumppaamot 4 kpl uusiminen 10 vuoden välein 100 000 mk/kpl

Vuosittainen käyttö

jätevedenpumppaamo 1 10 m3/vrk 15 p/m3 548 mk/a

jäte vedenpumppaamo 2 10 m3/vrk 15 p/m3 548 mk/a

jätevedenpumppaamo 3 10 mVvrk 15 p/m3 548 mk/a

jätevedenpumppaamo 4 ylläpito, kaukovalvonta

'Sampakoski L. rkm Pirkanmaan ympäristökeskus sähköpostikysely 1998 2Puska J. rkm Vesihydro Oy puhelinhaastattelu 1998

Tuuloksen vesihuoltotyö

korkokanta 6 %

■I reaalinen ---nykyarvo

reaalinen nykyarvo

1000 mk

reaalinen nykyarvo

1000 mk

reaalinen nykyarvo

1000 mk

Kuva 7. Tuuloksen vesihuoltohankkeen LCC-laskelman kassavirta

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

54

Tuuloksen vesihuoltohankkeen kokonaiskustannusten kassavirta on esitetty kuvassa 7.

LCC-laskelman tulokset oletuksineen ovat taulukossa 9. Kustannusten nykyarvojen jakautuminen kunnan ja valtion sekä eri kustannuslajien kesken on esitetty kuvassa 8.

Taulukko 9. Tuuloksen vesihuoltohankkeen LCC-laskelman tulokset

Tuuloksen vesihuoltotyö Oletukset

korkokanta 6,00 %

pitoaika 50 vuotta

jäännösarvo 800 416 mk

tarkasteluvuosi 1996

Tulokset

nykyarvo 1996 annuiteetti

suunnittelukustannukset 100 000 mk 6 305 mk/a

perusinvestointikustannukset 2 444 616 mk 154 124 mk/a lunastus-ja korvauskustannukset 18 868 mk 1 190 mk/a käytönaikaiset kustannukset 1 087 271 mk 68 548 mk/a

hankkeen kokonaiskustannukset 3 650 755 mk 230 166 mk/a

jäännösarvo 43 453 mk 2 740 mk/a

yhteensä

3 607 302 mk 227 427 mk/a

Tuuloksen vesihuoltotyö

valtio 30 % kunta 69 %

jäännösarvo suunnittelu-1 % 1 ^ kustannukset

lunastus-ja korvaus- kustannukset

1 %

käytönaikaiset kustannukset 29%

kunta 36 %

Kuva 8. Tuuloksen vesihuoltohankkeen kustannusten nykyarvojen jakautuminen

Tuuloksen vesihuoltohankkeen kokonaiskustannukset ovat vuoden 1996 nykyarvona kuuden prosentin korkokannalla 3 607 302 mk. Tästä hankkeen jäännösarvon osuus on 227 427 mk eli 1 %. Hankkeen eri vaiheisiin liittyvien virkakustannusten nykyarvo on 112 674 mk ja ne muodostavat 3,1 % kokonaiskustannusten nykyarvosta.

Perusinvestointikustannukset muodostavat 66 % kustannuksista. Valtion osuus kokonaiskustannuksista on 30 % ja Tuuloksen kunnan 69 %.

Vesihuoltohankkeen tuotot muodostuvat liittymämaksuista, kulutuksen mukaan perittävistä vesi- ja jätevesimaksuista sekä vuosittaisesta perusmaksusta. Hankkeen tuottojen arvioinnissa käytetyt summat perustuvat Tuuloksen kunnalta saatuihin tietoihin.1 Tuuloksen kunnassa vesi- ja viemäriverkostoon liittymismaksu on noin 12 000 mk.

Verkostoon on arveltu liittyvän 40 taloutta. Liittymismaksujen on oletettu jakautuvan tasaisesti neljälle vuodelle alkaen 1997. Vesi-ja jätevesimaksu on kunnassa 12 mk/m3 ja sen oletetaan pysyvän samana. Perusmaksua ei tällä hetkellä peritä, mutta uusien vesihuoltojäijestelyiden myötä se on suunnitteilla. Tässä tutkimuksessa on oletettu kunnan alkavan periä liittymäkohtaista vuosittaista 200 markan suuruista perusmaksua vuodesta 1999 alkaen. Vesi-ja jätevesimaksu pysyy tästä huolimatta ennallaan.

Yksityisten liittymien lisäksi verkostoon liitetään ala-asteen koulu, kunnan omistama rivitalo sekä muita asuntoja ja tiloja yhteensä noin 40 liittymää, joista ei makseta liittymismaksua. Näiden 40 liittymän vesimaksut ja vuosittainen perusmaksu on laskettu hankkeen tuottoihin riippumatta siitä, miten kunnan sisäinen laskutus on jäljestetty.

Hankkeen tuotoista on muodostettu kassavirta pitoajalle kustannustarkastelua vastaavalla tavalla. Tuotot on diskontattu vuoden 1996 nykyarvoksi samoilla oletuksilla kuin kustannustarkastelussa. Taulukossa 10 on verrattu hankkeen kokonaiskustannuksia koko pitoajalta kertyviin tuottoihin ja jäännösarvoon. Tuottoja on verrattu kustannuksiin kuvassa 9.

Taulukko 10. Tuuloksen vesihuoltohankkeen kannattavuustarkastelu

Tuuloksen vesihuoltohanke

nykyarvo 1996, 6 % annuiteetti 50 a % kokonaiskustannukset -3 650 755 mk -2302 166 mk/a 100%

tuotot 2 296 452 mk 144 781 mk/a 63%

jäännösarvo 43 453 mk 2 740 mk/a

1

%

yhteensä

-1 310 850 mk -82 646 mk/a 36 %

'Nieminen J. rkm Tuuloksen kunta puhelinhaastattelu 1998

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

56

Tuuloksen vesihuoltotyö

1000 !

jäännösarvo

TTTT

2000 2004 16 2040 2044 2048

500

-- -1000

1500

-■■ kustannukset

L-

I tuotot

---- nykyarvojen summa

-2000

--2500 J

Kuva 9. Tuuloksen vesihuoltohankkeen kannattavuustarkastelu

Korkokannalla 6 % hankkeen nykyarvo on -1 310 850 mk. Tuotot ja jäännösarvo kattavat 63 % kustannuksista. Sisäisen korkokannan menetelmällä tarkasteltuna hankkeet ovat kannattavia nykyarvon ylittäessä nollan. Tuuloksen hankkeessa nykyarvo ylittää nollan korkokannalla 1,285 %. Tämä on hankkeen sisäinen korkokanta eli investoinnin tarjoama tuotto. Koska hankkeen tuotto tulee Tuuloksen kunnalle tarkasteltiin myös pelkästään kunnan hankkeeseen panostaman investoinnin kannattavuutta. Kunnan sijoitukselleen saama tuotto on 4,71 %.

Tämä kannattavuustarkastelu ei ota huomioon hankkeen varsinaisia vaikutuksia eli talousveden laadun paranemista, vesistöjen kuormituksen vähenemistä ja pohjavesien suojelua. Lisäksi hankkeella on sekä työnaikainen että pitkäaikainen työllistämisvaikutus.

Voidaan ajatella Tuuloksen kunnan saavan investoinnilleen kohtalaisen tuoton, josta osa tosin kunnan sisäisessä laskutuksessa. Valtion ympäristöhallinto osallistuu ilman tuotto- odotusta yhdyskuntien talousveden laadun parantamiseen ja haja-asutuksen vesihuollon kehittämiseen.

Arvottamalla hankkeen vaikutuksia luvussa 3.4 kuvatulla menetelmällä voidaan vaikutukset painottaa esimerkiksi seuraavasti:

• talousveden laadun paraneminen 35% 458 798 mk

• vesistöjen kuormituksen väheneminen 35% 458 798 mk

• pohjavesien suojelu 25% 327 713 mk

työllistämisvaikutus 5 % 65 543 mk.

Kuvassa on 10 kuvattu Tuuloksen vesihuoltohankkeen tuottojen ja arvotettujen hyötyjen suhdetta.

Tuuloksen vesihuoltohanke

työllistämis­

vaikutus 2%

tuotot 62%

pohjavesien suojelu 9%

vesistöjen kuormituksen väheneminen 13%

talousveden laadun paraneminen

13%

Kuva 10. Tuuloksen vesihuoltohankkeen tuotot ja vaikutukset

Haminan laivaromuttamon saastuneen maa-alueen kapseloinnin LCC-laskelma

Haminan laivaromuttamon saastuneen maa-alueen kunnostuksen LCC-laskelmassa käytetyt lähtötiedot on esitetty taulukossa 11. Tiedot on kerätty kyselyillä Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksesta.1 Lähtötietojen pohjalta muodostettu hankkeen kassavirta on esitetty kuvassa 11.

'Leppikangas J. ryhmävastaava Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sähköpostikysely 1998

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

58

Taulukko 11. Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen LCC-laskelman lähtötiedot

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi

kustannus vuonna

Tutkimuskustannukset

kenttämittauskustannukset 2 000 mk 1995

laboratoriokustannukset 17 000 mk 1995

matkat 500 mk 1995

virkatyökustannukset 11 700 mk

31 200 mk

1995

Suunnittelukustannukset

oma suunnittelu 15 000 mk 1995 - 1996

virkatyökustannukset 10 800 mk

25 800 mk

1996

Vaikutusten seurantakustannukset

työnaikainen seuranta, laboratoriokustannukset 29 000 mk 1997

työnaikainen seuranta, kenttämittaus 1 000 mk 1996

jälkiseuranta 2 500 mk 1997-2000

virkatyökustannukset 4 500 mk

37 000 mk

1997

Perusinvestointikustannukset

rakentamiskustannukset 1 600 000 mk 1996 - 1997

työaikainen suunnittelu 20 000 mk 1996

työaikainen vaikutusten tarkkailu 15 000 mk 1996 - 1997

työnaikaiset lisätutkimukset 25 000 mk 1996

työsuojelu-ja turvallisuus 25 000 mk 1996- 1997

virkatyökustannukset 75 000 mk

1 760 000 mk

1996- 1997

Lunastus- ja korvauskustannukset

ko rvauskustannukset 400 000 mk

400 000 mk

1993

Kompensaatiot ja velvoitteet

työnaikainen maisemointi 50 000 mk 1996

muujälkihoito 15 000 mk

65 000 mk

1997

Vesioikeudellisten toimitusten kustannukset

jätehuoltoilmoitus 10 000 mk

10 000 mk

1996

Käytönaikaiset kustannukset

vuosittainen tarkkailu, vesinäytteet ym 20 000 mk

20 000 mk

vuosittain

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi

korkokanta 6 %

■1 reaalinen ---- nykyarvo

reaalinen nykyarvo

1000 mk

reaalinen nykyarvo

1000 mk

aa400 1

E

§300

-O

£200

-3

jjioo

-3 0

-2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047

reaalinen 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20

nykyarvo 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1

1000 mk

Kuva 11. Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen LCC-laskelman kassavirta

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

60 Hankkeen pitoajaksi on valittu 50 vuotta, mikä on rakentajan varovainen arvio teknisen ratkaisun kestosta.1 Hankkeessahan oli kysymys ympäristöhaitan poistamisesta kapseloimalla saastunut maa-alue. Kapselointi on pitkäaikainen, mutta ei kuitenkaan lopullinen ratkaisu haitan poistamiseen. Rakenteen pitoajan päätyttyä kapselissa oleva maa-aines on edelleen saastunutta ja se joudutaan joko puhdistamaan tai uudelleen säilömään ympäristöä vahingoittamattomalla tavalla. Hankeen pitoajan päätyttyä alue on vastaavassa tilassa kuin ennen hankkeen toteutusta. Hankkeella ei näin ollen ajatella olevan jäännösarvoa. Hankkeen käytönaikaiset kustannukset, 20 000 mk, muodostuvat kapseloinnin toimivuuden tarkkailusta mm vesinäytteillä.

Taulukossa 12 on esitetty Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen LCC-laskelman tulokset kustannusluokittain sekä hankkeen kokonaiskustannukset nykyarvona ja annuiteettina pitoajalle. Taulukkoon on koottu myös laskennassa käytetyt oletukset.

Taulukko 12. Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen LCC-laskelman tulokset

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi Oletukset

korkokanta 6,00 %

pitoaika 50 vuotta

jäännösarvo 0 mk

tarkasteluvuosi 1995

Tulokset

nykyarvo 1995 annuiteetti

tutkimuskustannukset 31 200 mk 1 967 mk/a

suunnittelukustannukset 24 764 mk 1 561 mk/a

vaikutusten seurantakustannukset 38 931 mk 2 454 mk/a perusinvestointikustannukset 1 614 587 mk 101 794 mk/a lunastus-ja korvauskustannukset 467 418 mk 29 469 mk/a

kompensaatiot ja velvoitteet 60 520 mk 3 816 mk/a

vesioikeudellisten toimitusten kustannuks 9 434 mk 595 mk/a käytönaikaiset kustannukset 280 560 mk 17 688 mk/a

jäännösarvo 0 mk 0 mk/a

Koko hankkeen kustannukset

nykyarvo 1995 annuiteetti

2 527 413 mk 159 344 mk/a

Hankkeen kustannusten nykyarvojen jakautuminen eri kustannuslajien kesken on esitetty kuvassa 12 ja niiden jakautuminen maksajien kesken kuvassa 13.

Leppikangas J. ryhmävastaava Kaakkois-Suomen ympäristökeskus puhelinhaastattelu 1998

Kuva 12 Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen kustannusten nykyarvot kustannuslajeittain.

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi

lunastus-ja korvaus- kustannukset

18%

perusinvestointi-kustannukset 65%

vesioikeudellis­

ten toimitusten kustannukset 0^%

kompensaatiot ja velvoitteet

2%

jäännösarvo 0%

tutkimus- suunnittelu­

kustannukset

1 %

vaikutusten

seuran-takus tunnukset 2%

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi

kustannusten j akautuminen

KAS 40%

käytönaikaiset kustannukset

<10 %

Haminan kaupunki 32%

yhteensä 42 %

Kuva 13. Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen kokonaiskustannusten jakautumien

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

62

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kunnostushankkeen kustannusten nykyarvo tarkasteluvuonna 1995 on 2 527 413 mk. Tästä perusinvestointikustannukset muodostavat 65 %. Lunastuskustannusten osuus on 18 % johtuen siitä, että ennen tarkasteluhetkeä tapahtuneet kustannukset nousevat diskontatessa. Hankkeen eri vaiheisiin liittyvien virkakustannusten nykyarvo on 94 646 mk ja ne muodostavat 3,7 % kokonaiskustannusten nykyarvosta. Valtion maksama osuus hankkeen kokonais­

kustannuksista on 40 %, EU:n maksama osuus 18 % ja Haminan kaupungin 42 %.

Suurin hankkeella saavutettu hyöty on olemassaolevan ympäristöhaitan poistaminen hankkeen pitoajaksi. Hankkeesta päätettäessä tämän hyödyn arvottaminen ei ole oleellista, sillä hanke kuuluu niihin jotka on välttämätöntä toteuttaa. Haitan poistamisen lisäksi hanke mahdollistaa alueen käyttöönoton. Alueen liiketaloudellinen käyttö edellyttää kaupungin investointeja kunnallistekniikkaan ja rakenteisiin, joten vuokratulon ei voida ajatella olevan tällä hankkeella tuotettua. Parhaiten hankkeen tuottoa voidaan arvioida maan ostohinnalla, joka kaupungin hankinnoissa vastaavilla alueilla on noin 35 mk/m2.1 Näin noin 5 ha alueen hankintahinta on 1 750 000 mk vuonna 1998. Tarkasteluhetkeen 1995 diskontattuna tuotoiksi saadaan 1 469 334 mk. Kustannuksia ja tuottoja on verrattu toisiinsa kuvassa 14 ja taulukossa 13.

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi

■H kustannukset I—I tuotot

---- nykyarvojen summa

1000

-'7 2001 2005 2009 2013 2017 2021 2025 2029 2033 2037 2041 2045 500

1500 --2000 --2500 J

Kuva 14. Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen kannattavuustarkastelu

‘Korpela M. kaupungingeodeetti Haminan kaupunki puhelinhaastattelu 1998

Taulukko 13. Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksen kannattavuustarkastelu

Haminan laivaromuttamoalue

nykyarvo 1995 annuiteetti 50 a %

kokonaiskustannukset -2 527 413 mk -159 344 mk/a 100%

tuotot, maa-alueen arvo 1 469 334 mk 92 636 mk/a 58%

yhteensä

-1 058 079 mk -66 708 mk/a 42 %

Sisäisen korkokannan menetelmällä tarkasteltuna saadaan Haminan kaupungin investoinnin tuotoksi 15,93 %. Koko hankkeen sisäisen korkokannan yhtälölle ei löytynyt järkevää ratkaisua.

Taulukossa on laskettu hankkeen tuottojen kattavan noin 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Haminan kaupungin hankkeeseen sijoittama 42 % kokonaiskustannuksista näyttää kannattavan pelkästään hankkeen tuottoon verrattaessa.

Ympäristöhaitan torjumisen kustannukseksi voidaan ajatella jäävän 42 % kokonaiskustannuksista eli 1 058 079 mk.

Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelma

Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelmassa käytetyt kustannustiedot on esitetty taulukossa 13. Kustannustieto on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta.1 Kustannusten keräämistä vaikeutti niiden ajoittuminen pitkälle ajanjaksolle, ensimmäiset 1960-luvulle. Hankkeesta vastaava organisaatio on tänä aikana vaihtunut vesipiiristä ympäristökeskukseksi.

Hankkeen avainhenkilöt pysyivät tosin samoina. Joistakin aikaisemmista kustannuksista tiedetään ainoastaan summa ja vuodet, joille kustannukset ovat ajoittuneet. Nämä kustannukset on jaettu tasan tapahtumisvuosilleen.

Myös tämän esimerkkihankkeen pitoajaksi valittiin 50 vuotta. Vesistöperkauksessa hankkeen pitoaika päättyy, kun luonto on vähitellen palauttanut vesistön takaisin alkutilaan ja vesistö on perattava uudestaan. Hankkeella ei ole jäännösarvoa.

'Nissinen R. ins Uudenmaan ympäristökeskus sähköpostikysely 1998

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

64

Taulukko 13. Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelman lähtötiedot

Taasianjoen vesistötyö

kustannus vuonna

Tutkimuskustannukset

veden laadun selvitykset 50 000 mk 1984- 1990

kalatalousselvitykset 50 000 mk 1974, 1990

linnustoselvitykset 30 000 mk 1983, 1990

eliöstöselvitys 20 000 mk 1990-1995

kasvillisuusselvitys 50 000 mk 1983, 1990

maastotutkimukset 1 200 000 mk

1 400 000mk

1965 - 1969, 1990

Sidosryhmien hoito

tiedotus ja tiedotusmateriaali 300 000 mk 1997

maanomistajien työnaikainen informointi 50 000 mk

350 000 mk

1990- 1997

Vaikutusten seurantakustannukset

työnaikainen seuranta 300 000 mk 1990- 1997

jälkiseuranta 100 000 mk

400 000 mk

1997 - 2000

Suunnittelukustannukset

oma suunnittelu 500 000 mk 1984, 1985

suunitelmien tarkistaminen (Vesihallitus) 50 000 mk

550 000 mk

1985

Perusinvestointikustannukset

rakentamiskustannukset 27 100 000 mk 1990- 1996

työnaikaiset lisätutkimukset 50 000 mk 1990- 1996

työnaikainen suunnittelu 50 000 mk 1990- 1996

virkatyökustannukset 1 800 000 mk

29 000 000 mk

1990- 1996

Lunastus-ja korjauskustannukset

korvauskustannukset 250 000 mk

250 000 mk

1994- 1997

Kiinteistötoimituskustannukset

rajamerkkien siirto 200 000 mk

200 000 mk

1995,1997

Vesioikeudellisten toimitusten kustannukset

katselmustoimitus, luvan muutos 200 000 mk

200 000 mk

1986- 1987

Kompensaatiot ja velvoitteet

työnaikanen maisemointi 210 000 mk 1991 - 1998

jälkimaisemointi 40 000 mk 1998 - 2000

rapuistutukset 80 000 mk 1997 - 2000

vuosittainen kunnossapito 20 000 mk

330 000 mk

vuosittain

Muut investoinnit ja ylläpito

Ruotsinpyhtään kunnan venelaituri 100 000 mk 1995

edellisten yllä-ja kunnossapito 10 000 mk

100 000 mk

vuosittain

Taasianjoen vesistötyön kustannusten kassavirta on käsiteltävän aikavälin pituuden vuoksi jaettu kolmelle eri sivulle kuviin 15,16 ja 17. Kustannusten nykyarvon kuvaajassa näkyy, kuinka tarkasteluhetkeä aikaisemmin tapahtuneiden kustannusten nykyarvo nousee suureksi.

Taasianjoen vesistötyön kustannukset

Kassavirta 1/3

1300 1200

noo

-1000

-korkokanta 6 %

■■ reaalinen --- nykyarvo

600 500 400

-reaalinen nykyarvo

1000 mk

Kuva 15. Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelman kassavirta vuosille 1965 -1981

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa

66

Taasianjoen vesistötyön kustannukset

Kassavirta 2/3

6740 6640 6540 6440

-6340 - korkokanta 6 %

^■reaalinen --- nykyarvo

6240 6140 6040 5940 o 5840 5740 5640 5540 5440 5340 5240 5140 5040

-reaalinen nykyarvo

1000 mk

Kuva 16. Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelman kassavirta 2/3 vuosille 1982 -1997

Taasianjoen vesistötyön kustannukset

Kassavirta 3/3

korkokanta 6 %

■■ reaalinen --- nykyarvo

0 - 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

reaalinen 171 88 88 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30

nykyarvo 107 52 49 15 14 14 13 12 11 11 10 9 9 8 8 7 7

1000 mk

200

-E

S mo -O

o

-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031

reaalinen 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30

nykyarvo 6 6 6 5 5 5 4 4 4 4 3 3 3 3 3 2 2

1000 mk

200

-reaalinen nykyarvo

1000 mk

Kuva 17. Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelman kassavirta 3/3 vuosille 1998 - 2048

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

68 Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelman tulokset oletuksineen on esitetty taulukossa 14.

Hankkeen kustannusten nykyarvo vuonna 1990 on 34 430 095 mk käyttäen kuuden prosentin korkokantaa.

Taulukko 14. Taasianjoen vesistötyön LCC-laskelman tulokset

Taasianjoen vesistötyö Oletukset

korkokanta 6,00 %

pitoaika 50 vuotta

jäännösarvo 0 mk

tarkasteluvuosi 1990

Tulokset

nykyarvo 1990 annuiteetti

tutkimuskustannukset 5 024 595 mk 319 884 mk/a

sidosryhmien hoito 245 470 mk 15 628 mk/a

vaikutusten seurantakustannukset 312 845 mk 19 917 mk/a

suunnittelukustannukset 579 113 mk 36 868 mk/a

perusinvestointikustannukset 27 000 674 mk 1 718 959 mk/a lunastus- ja korvauskustannukset 191386 mk 12 184 mk/a ki i nteistötoi m ituskustann ukset 135 695 mk 8 639 mk/a vesioikeudellisten toimitusten kustannuks 250 256 mk 15 932 mk/a kompensaatiot ja velvoitteet 505 595 mk 32 188 mk/a muut investoinnit ja ylläpito 184 466 mk 11 744 mk/a

jäännösarvo 0 mk 0 mk/a

Koko hankkeen kustannukset

nykyarvo 1990 annuiteetti 34 430 095 mk 2 191 942 mk/a

Perusinvestointikustannukset muodostavat suurimman osan kokonaiskustannuksista, 78 % ja tutkimuskustannukset toiseksi suurimman, 15 %. Hankkeen eri vaiheisiin liittyvien virkakustannusten nykyarvo on 1 475 197 mk ja ne muodostavat 4,3 % kokonaiskustannusten nykyarvosta. Kuvassa 18 on kustannusten nykyarvojen jakautuminen eri kustannuslajien kesken.

Taasianjoen vesistötyö

vesioikeudellis­

ten toimitusten kustannukset 1 %

kompensaatiot muut rakenteet

ja velvoitteet -i f 1 % kustannukset •i

1 %

Kuva 18. Taasian vesistötyön kokonaiskustannusten jakautuminen kustannuslajeittain

Taasianjoen hankkeen LCC-laskelmalla testattiin ympäristövaikutusten arvottamista luvussa 3.4 kuvatulla menetelmällä. Tämä tehtiin listaamalla kaikki hankkeesta aiheutuneet vaikutukset ja arvioimalla niiden osuutta toistensa suhteen. Arvioinnin suoritti hankkeen työpäällikkö insinööri Raimo Nissinen, joka vastasi myös hankkeen suunnittelusta. Apuna oli hankkeesta ja sen vaikutuksista kertova esittelyvideo.

Taulukossa 15 on lista hankkeen vaikutuksista ja niille määritellystä keskinäisestä painotuksesta sekä vaikutusten arvoista tällä menetelmällä. Kuvassa 16 on esitetty vaikutusten jakautuminen graafisesti.

Hankkeen vaikutukset vastasivat suunnitteluvaiheen arvioita. Työnaikaiset haittavaikutukset jäivät pieniksi ja vaikutukset vesistöön olivat myönteisiä. Hankkeen vaikutusten pisteytyksessä arvioitiin vaikutusten jakautuneen seuraavasti:

Vesistövaikutusten osuudeksi arvioitiin 20 %, joista 2 prosenttiyksikköä on työnaikaisia negatiivisia vaikutuksia.

Vaikutuksissa ihmisen elinolosuhteisiin, 19 %, huomioitiin hankkeen onnistumien esteettisesti, luonnon- ja kulttuurimaiseman säilyttäminen sekä vesistön arvostuksen lisääntyminen alueen asukkaiden keskuudessa.

Vaikutuksissa ihmisiin ja yhteiskuntaan, 61 %, vaikutukset virkistyskäyttöön nousivat yhtä tärkeiksi maatalouden kuivatushyöty.

Hankkeen vain työnaikaiset vaikutukset 4 % arvioitiin negatiivisiksi.

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa 70

Taulukko 15. Taasianjoen vesistötyön vaikutusten arvottaminen

Taasianjoen vesistötyö

pisteytys nykyarvo annuiteetti

Vaikutukset vesistöön - luonto itseisarvona

veden määrään ja korkeuteen + 20 7% 2 530 641 mk 160 555 mk/a

veden laatuun + 5 2% 632 660 mk 40 139 mk/a

uomaan ja rantoihin + 20 7% 2 530 641 mk 160 555 mk/a

kasvistoon ja eliöstöön + 10 3% 1 265 321 mk 80 277 mk/a

työnaikaiset vaikutukset ^- 5 2% -632 660 mk -40 139 mk/a

- veden laadun heikkeneminen, eliöstön häiriintyminen

yhteensä 60 20% 6 326 604 mk 401 387 mk/a

Vaikutukset ihmisen elinolosuhteisiin luonnon ja ihmisen suhde

ympäristön terveellisyyteen + 1 0% 126 532 mk 8 028 mk/a

ympäristön viihtyisyyteen + 5 2% 632 660 mk 40 139 mk/a

esteettisiin ominaisuuksiin + 2 1 % 253 064 mk 16 055 mk/a

luonnonmaisemaan + 10 3% 1 265 321 mk 80 277 mk/a

- säilyttäminen ja kunnostaminen

kulttuurimaisemaan + 5 2% 632 660 mk 40 139 mk/a

- viljelymaiseman säilyttäminen, kiviholvisiltojen kunnostus

vesistön ja rantamaiden arvostukseen + 30 10% 3 795 962 mk 240 832 mk/a - "siitä tehtiin joki"

työnaikaiset vaikutukset - 3 1 % -379 596 mk -24 083 mk/a

yhteensä 56 19% 6 326 604 mk 401 387 mk/a

Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan - ihmisen hyötynäkökulma

maatalouteen + 50 17% 6 326 604 mk 401 387 mk/a

metsätalouteen + 5 2% 632 660 mk 40 139 mk/a

kalatalouteen + 10 3% 1 265 321 mk 80 277 mk/a

riistatalouteen + 2 1 % 253 064 mk 16 055 mk/a

energiatalouteen + 0 0%

matkailuun + 10 3% 1 265 321 mk 80 277 mk/a

vedenhankintaan ja viemäröintiin + 0 0%

virkistyskäyttöön + 50 17% 6 326 604 mk 401 387 mk/a

vesiliikenteeseen + 10 3% 1 265 321 mk 80 277 mk/a

tieliikenteeseen + 10 3% 1 265 321 mk 80 277 mk/a

maan arvonnousuun + 20 7% 2 530 641 mk 160 555 mk/a

asuntorakentamiseen + 3 1 % 379 596 mk 24 083 mk/a

yhteisön elinkelpoisuuteen + 5 2% 632 660 mk 40 139 mk/a

työnaikainen työllistämisvaikutus + 2 1 % 253 064 mk 16 055 mk/a

työnaikaiset vaikutukset ^- 4 1 % -506 128 mk -32 111 mk/a

yhteensä 181 61 % 21 890 049 mk 1 388 799 mk/a kaikki yhteensä 297 100% 34 543 256 mk 2 191 572 mk/a

Taasianjoen vesistötyö

vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan korkeuteen 7 %

veden laatuun ,L5 % oihin uomaan ja rantoihin 7%

kasvistoon ja työnaikaiset eliöstöön 3 % vaikutukset

ominaisuuksiin 2%

Kulttuuri­

maisemaan 2 %

luonnon­

maisemaan 3 % vesistön arvos­

tukseen 10 % työnaikaiset

vaikutukset 1 % ihmisiin ja

yhteiskuntaan

metsätalouteen 2

%

riistatalouteen

"l %

matkailuun 3 % vesiliikentee-seen 3%

asuntoraken­

tamiseen 1 % yhteisön elinkel­

poisuuteen 2 %

työnaikaiset vaikutukset 1 %

Kuva 19. Taasianjoen vesistötyön vaikutusten pisteytys

Leena Westerholm: Elinkaariarviointi ympäristörakentamisessa 72

In document Life cycle assessment methods applied in environmental construction (sivua 50-72)