Esimerkkihankkeet

Elinkaaren aikaisten kustannusten laskentaa on sovellettu kolmeen esimerkkihankkeeseen.

Tietojen saannin helpottamiseksi hankkeet ovat jo valmistuneita hankkeita, vaikka menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi ennen hankkeen toteuttamista.

LCC-laskentamallin testauksessa käytetyt hankkeet ovat:

• Tuuloksen vesihuoltohanke Pirkanmaan ympäristökeskuksessa

• Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksessa

• Taasianjoen vesistötyö Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Esimerkkihankkeiden sijainti on esitetty kartalla kuvassa 6.

© Maanmittaualaitos

v\

Kuva 6. Esimerkkihankkeiden sijainti

Tuuloksen vesihuoltohanke

Tuuloksen syöttö vesijohdon ja kokoomaviemärin rakennushanke sisältää kolme vaihetta, joista tarkasteluun otettiin kaksi ensimmäistä, Syrjäntaka - Sairiala ja Sairiala - Juttila vuosina 1997 - 1998. Tuuloksen kunta on teettänyt hankkeen suunnitelmat Vesihydro Oy:llä ja vastannut suunnittelukustannuksista. Rakennushankkeet teetettiin urakalla.

Urakoiden valvonnasta vastasi Pirkanmaan ympäristökeskus. Urakoitsijoina toimivat KVL-tekniikka Oy ja Antero Rinta-Kauhajärvi Ky. Hankkeen työkustannukset maksoi valtio ja materiaalikustannukset Tuuloksen kunta.

Hankkeen toteuttamisella turvattiin noin 320 asukkaan vedenhankinta ja alueen elinkeinojen toimintaedellytykset. Hankkeella on myös arvioitu olevan työllistämisvaikutuksia toimintavaiheessa 16,5 henkilötyövuotta. Lisäksi on arvioitu hankkeen turvanneen 31 olemassaolevaa työpaikkaa ja edesauttavan jatkossa 30 työpaikan syntyyn.

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

48

Syynä hankkeen rakentamiseen oli tarve saada haja-asutusalue vesihuollon piiriin.

Hankkeella on kaksi oleellista perustelua:

• talousveden määrässä ja laadussa alueella on huomattavia puutteita

• tilakohtaiset jätevesiratkaisut aiheuttavat merkittävän hajakuormituksen lisääntymisen alueen vesistöille sekä ilmeisen uhkan pohjavesille.

Suunnitelman yhteydessä arvioitiin hankkeen vaikutuksesta alueen vesistöjen BOD7- kuormituksen vähenevän noin 4000 kg vuodessa ja fosforikuormituksen noin 330 kg vuodessa. Lisäksi arvioitiin pohjavesiesiintymien kuormituksen vähenevän. Todettiin myös, että johtolinjan rakentamispaikoissa ei ole tiedossa suojeltavia kasveja tai puita eikä alueella ole luonnonsuojelu-, rauhoitus- tai muinaismuistoalueita. Töiden yhteydessä johtolinjan raivaamisen jälkien vähentäminen otettiin huomioon levittämällä pinnassa humuskerros takaisin ja tasaamalla alue.

Tuuloksen, Hauhon ja Lammin kunnat suunnittelevat vesihuoltotoimintojensa yhdistämistä, jolloin vesihuoltopalveluista perittävät maksut muuttuisivat. Yhdistäminen vaikuttaisi Tuuloksen vesihuoltohankkeen arvioituihin tuottoihin.

Haminan laivaromuttamoalueen saastuneen maa-alueen kapselointi

Haminan laivaromuttamoalueen kunnostuksessa Haminan Koirakarin alueella sijainneen laivapurkaamon toiminnan aiheuttama saastunut maaperä ja jäteaines käsiteltiin ympäristön kannalta suotuisampaan olotilaan. Alueella olleet jätteet ja romut kuljetettiin kaatopaikalle, ongelmajätteet vietiin ongelmajätelaitokseen, asbestijätteet haudattiin paikoilleen ja laivaromut paloiteltiin ja hyötykäytettiin. Saastuneet maat, joita oli 15 000 m3, koottiin altaaseen, jossa ne eristettiin ympäröivästä maaperästä betoniittimatolla tiiviiksi pussiksi. Myös viereinen kaatopaikka kunnostettiin. Alueen kokonaispinta-ala on 5 ha. Hankkeen suunnittelusta vastasi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Työ suoritettiin ympäristökeskuksen omajohtoisena työnä, ainoastaan altaan tyhjennys kokonaisurakkana. Hankkeen työkustannuksista Kaakkois-Suomen ympäristökeskus maksoi 821 000 mk, Haminan kaupunki 500 000 mk ja EU-rahoitusta käytettiin 500 000 mk. Hankkeeseen liittyvistä korvauskustannuksista vastasi Haminan kaupunki. Hankkeen jälkiseuranta ja vuosittainen tarkkailu jäävät myös Haminan kaupungin vastuulle.

Hankkeen toteuttamisen perusteluna oli jo tapahtuneen ympäristöhaitan korjaaminen.

Vaikka hankkeesta ei suoraan seuraa tuottoa, mahdollistaa se alueen käyttöönoton liiketaloudelliseen toimintaan. Haminan kaupungin suunnitelmat alueen käytöstä ovat kesken, mutta todennäköisesti kaupunki vuokraa alueen satamansa käyttöön.

Taasianjoen vesistötyö

Uudenmaan ympäristökeskuksen toteuttamaa Taasianjoen vesistötyötä on työstetty jo 1960-luvulla. Maastotutkimukset alueesta tehtiin vuosina 1965 - 1969 ja muita hanketta edeltäviä tutkimuksia 70-ja 80- luvuilla. Hankkeen suunnitelma laadittiin vuonna 1985.

Hanke toteutettiin vasta vuosina 1990 - 1997. Kustannustarkastelussa tutkimuskustannusten ajoittuminen näin pitkälle ennen hankkeen toteutumista heikentää kannattavuutta. Hankkeen ympäristövaikutusten kannalta hankkeen toteutuksen viivästyminen oli kuitenkin positiivista. Aikaisemmin hanke olisi toteutettu pelkkänä tulvaperkauksena, mutta nyt se toteutettiin monitavoitteisena vesirakennushankkeena soveltaen luonnonmukaisen vesirakennuksen periaatteita. Moni tavoitteisessa hankkeessa pyritään paitsi kuivatushyötyyn myös virkistys- ja muun käytön lisäämiseen ja vesistön hyvinvointiin. Luonnonmukaisen vesirakennuksen tavoitteita ovat veden pudistaminen ihmisen ja vesieliöstön tarpeiden pohjalta, vesien virkistyskäyttötarpeet, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen sekä maisema-arvojen ja eri maankäyttömuotojen huomioonotto. Vesistötyössä tämä tarkoittaa käytännössä äyräiden jouhevaa ja loivaluiskaista muotoilua, eroosiosuojausta luonnonmateriaalein, koskimaisia, luonnon materiaaleista rakennettuja pohjapatoratkaisuja sekä kalat ja pieneliöt huomioonottavia uomalinjauksia. Rantoihin jätetään rantakasvillisuusvyöhykkeitä ja varataan alueita joen tulvimiselle.1

Taasianjoen hanke toteutettiin haitallisia ympäristövaikutuksia välttäen. Hanke ei ollut haitaksi suojelukohteille ja hankkeella oli jokivarren maisemaan suotuisa vaikutus.

Hankkeen toteutuksessa säilytettiin maisemallisesti merkittävät puut ja puuryhmät.

Kaivumassat sijoitettiin maastoon sopeutuvasti ilman, että maankäytölle aiheutui mainittavaa haittaa. Työn jälkiä maisemoitiin istutuksin. Pohjakynnykset toteutettiin niin, että kalan nousu on mahdollista. Hankkeen vaikutuksia veden laatuun, kalastoon, kasvillisuuteen ja linnustoon seurattiin työnaikaisilla tarkkailuilla. Työn aikana tapahtui jonkin verran lietteen kulkeutumista ja veden laadun heikkenemistä.

Hanke on laajuudeltaan ja luonteeltaan sellainen, että tänä päivänä siitä tehtäisiin ympäristövaikutusten arviointi. Vaikka yva-menettelyä ei tässä hankkeessa vielä sovellettu, kiinnitettiin hankkeen valmisteluissa erityisen suurta huomiota paikallisten asukkaiden kuulemiseen. Järjestetyt kuulemistilaisuudet ja hankkeeseen osallistuneet paikalliset toimitsijat vaikuttivat hankkeen onnistumiseen. Hankkeen lupapäätöksestä ei tehty yhtään valitusta.

Hankkeessa kunnostettu työosuus on 39 km. Hanke sisälsi 20 pohjapatoa tai kunnostettua koskea sekä 5 siltatyömaata. Hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Uudenmaan ympäristökeskus. Hankkeen kustannuksista vastasi valtio lukuun ottamatta

‘Pajula Luonnonmukainen vesirakentaminen 1998

Leena Westerholm: Elinkaari arviointi ympäristörakentamisessa

50

hankkeen yhteydessä rakennetun Ruotsinpyhtään kunnan venelaiturin kustannuksia. Myös jokiuoman ja pohjakynnysten kunnossapidosta vastaa valtio. Siltojen, venelaitureiden ja muiden rakenteiden kunnossapito kuuluu asianomaisille.

Vuoden 1985 suunnitelman yhteydessä hankkeen tarpeellisuutta perusteltiin tulvasuojeluhyödyllä maanviljelykselle, tieliikenteelle ja teiden kunnossapidolle sekä hyödyllä veneliikenteelle. Maankuivatushyödyn suuruudeksi arvioitiin 16,8 Mmk, tieliikenteen hyödyksi 1,2 Mmk ja veneliikenteen hyödyksi 0,8 Mmk. Lisäksi mainittiin hyödyt joen virkistyskäyttömahdollisuuksien paranemisesta, rantojen käyttöarvon noususta sekä kastelumahdollisuuksien paranemisesta.