Esitän tässä alaluvussa lyhyen yhteenvedon aihioista neljän taulukon avulla. Kolmessa taulukossa on aihiotyyppien esiintyminen aihepiireittäin yhdessä kirjassa ja yhdessä taulukossa on aihiotyyppien yhteismäärät kirjoittain.
E-Opilla on yhteensä 107 aihiota, joista eniten (35 kpl) potenssiin ja logaritmiin liitty-viä aihioita ja vähiten (9 kpl) funktioihihn liittyliitty-viä aihioita. Pääasiassa E-Opin aihiot ovat testiaihioita, joita on 88 kappaletta. Virtuaalisia aihioita ei ole yhtään ja staattisia työkalujakin vain yksi. Interaktiivisia aihioita on kaiken kaikkiaan seitsemän. E-opin kirjassa esiintyvät aihiotyypit löytyvät taulukosta 13.
Taulukko 13: Eri aihiotyyppien esiintyvyys E-Opin kirjassa.
PP
Info Testi Virt. Staat. Interakt. Yhteensä
Funktio 1 7 0 0 1 9
Lukujonot ja summa 0 17 0 1 4 22
Luvut ja laskutoimitukset 2 22 0 0 0 24
Potenssi ja logaritmi 6 27 0 0 2 35
Prosentti 2 15 0 0 0 17
Yhteensä 11 88 0 1 7 107
Otavalla on yhteensä 135 aihiota, joista eniten (55 kpl) lukujonoihin ja summiin liit-tyviä aihioita ja vähiten (15 kpl) prosenttilaskentaan liitliit-tyviä aihioita. Pääasiassa Ota-van aihiot ovat testiaihioita, joita on 112 kappaletta. Virtuaalisia aihioita on 12, mutta staattisia työkaluja vain kaksi. Interaktiivisia aihioita on kaiken kaikkiaan neljä. Otavan kirjassa esiintyvät aihiotyypit löytyvät taulukosta 14.
Taulukko 14: Eri aihiotyyppien esiintyvyys Otavan kirjassa.
Info Testi Virt. Staat. Interakt. Yhteensä
Funktio 2 16 7 0 3 28
Lukujonot ja summa 2 45 5 2 1 55
Luvut ja laskutoimitukset 0 19 0 0 0 19
Potenssi ja logaritmi 0 18 0 0 0 18
Prosentti 1 14 0 0 0 15
Yhteensä 5 112 12 2 4 135
Sanoma Prolla on yhteensä 107 aihiota, joista eniten (26 kpl) potenssiin ja logaritmiin liittyviä aihioita ja vähiten (18 kpl) lukujonoihin ja summiin sekä prosenttilaskentaan liittyviä aihioita. Pääasiassa Sanoma Pron aihiot ovat informatiivisia aihioita, joita on 47 kappaletta. Virtuaalisia aihioita on 11, mutta staattisia työkaluja vain kolme. Inte-raktiivisia aihioita on kaiken kaikkiaan 11 kappaletta. Sanoma Pron kirjassa esiintyvät aihiotyypit löytyvät taulukosta 15
Taulukko 15: Eri aihiotyyppien esiintyvyys Sanoma Pron kirjassa.
PP
Info Testi Virt. Staat. Interakt. Yhteensä
Funktio 10 6 3 1 3 23
Lukujonot ja summa 12 0 6 0 0 18
Luvut ja laskutoimitukset 11 7 1 1 2 22
Potenssi ja logaritmi 9 13 1 1 2 26
Prosentti 5 9 0 0 4 18
Yhteensä 47 35 11 3 11 107
Taulukon 16 mukaan informatiivisia aihioita on eniten Sanoma Prolla. Syynä on lähin-nä se, että tehtävien yhteydessä on ratkaisuvideoita. Otavalla on ko. aihioita vähiten, kun taas testiaihioita on eniten Otavalla ja selkeästi vähiten Sanoma Prolla. Virtuaa-listen aihioiden kohdalla Otava ja Sanoma Pro ovat lähes tasoissa. Staattisia työkaluja voi katsoa olevan kaikilla lähes yhtä paljon, koska lukumäärät ovat sen verran pieniä.
Interaktiivisia aihioita on eniten Sanoma Prolla ja vähiten Otavalla.
Aihepiireittäin tarkasteltuna funktioihin liittyviä aihioita oli eniten Otavalla ja vähiten E-Opilla. Myös lukujonoihin ja summiin liittyviä aihioita oli eniten Otavalla, mutta vähiten Sanoma Prolla. Lukuihin ja laskutoimituksiin liittyviä aihioita oli eniten E-Opilla ja vähiten Otavalla. Myös potenssiin ja logaritmiin liittyviä aihioita oli eniten
E-Opilla, mutta vähiten Otavalla. Prosenttilaskennan suhteen erot olivat pieniä, mutta Sanoma Prolla oli kuitenkin eniten ja Otavalla vähiten aiheeseen liittyviä aihioita.
Taulukko 16: Eri aihiotyyppien yhteismäärä kirjoittain.
XXXX
XXXX
XXXX XXXX
Kirjasarja
Aihiotyyppi
Info Testi Virt. Staat. Interakt. Yhteensä
E-Oppi 11 88 0 1 7 107
Otava 5 112 12 2 4 135
Sanoma Pro 47 35 11 3 11 107
6 Johtopäätökset ja pohdinta
Tutkimuksessa esitetyn E-oppikirjojen yleisen kvalitatiivisen vertailun perusteella voi-daan todeta, että markkinoilla on toisistaan selkeästi poikkeavia ratkaisuja. Kaikki kolme tutkittua kirjaa osoittivat kuitenkin sen, että kirjojen tekemiseen on panostet-tu enemmän kuin vain muuttamalla painetpanostet-tu kirja pdf-muotoon ja lisäämällä painik-keet eteen- ja taaksepäin etenemiselle. E-oppikirja voi olla yleisilmeeltään joko Sa-noma Pron kaltainen perinteisen oppikirjan kopio tai E-Opin perinteisen nettisivuston kaltainen kokonaisuus. Otavalla on käytännössä myös E-Opin kaltainen perinteinen nettisivusto, mutta graafiseen ilmeeseen on panostettu selvästi enemmän. Navigointiin on panostettu eri tavoin Sanoma Pron tarjotessa selvän integroidun navigointipalkin, kun taas E-Opilla navigointi voi olla kätevintä nettiselaimen painikkeiden avulla.
Aiheiden käsittelyjärjestykseen ei tässä tutkimuksessa ollut tarkoitus tutkimusten va-lossa ottaa kantaa, mutta mielestäni E-Opin järjestys on parhaimmasta päästä, kos-ka perusasiat (laskutoimitukset ja prosenttilaskenta) käsitellään selvästi ensimmäisenä.
Funktion käsittely ennen potenssia ja logaritmia mahdollistaa tai oikeuttaa potenssin ja logaritmin käsittelyn myös funktioina graafisesti ja algebrallisesti. Otavan käsittelyjär-jestys voi johtaa siihen, että opettaja käy asiat joka tapauksessa eri järjestyksessä, sillä mielestäni geometrinen lukujono olisi selkeintä käsitellä heti aritmeettisen lukujonon jälkeen. E-Opin ja Sanoma Pron ratkaisu omistaa viimeinen luku kokonaisuudessaan lukujonoille ja summille on mielestäni hyvä.
Harjoitustehtäviä tutkimuksessa tarkasteltiin kvantitatiivisesti kaiken muun ohessa.
Otavalla ja Sanoma Prolla oli selkeästi enemmän tehtäviä kuin E-Opilla, eikä vähäi-nen tehtävämäärä ainakaan edistä oppimista (tai opetusta). Toivottavasti tulevaisuu-dessa tehtävämäärä kasvaa huomattavasti erityisesti funktioiden ja prosenttilaskennan kohdalla.
Omien suosimista oli havaittavissa Sanoma Pron materiaalissa, sillä Helsingin Sano-mien artikkeleihin löytyi turhan monta linkkiä. Itseäni nämä linkit alkoivat jopa häiritä, vaikka artikkelien aiheet olivat sinänsä mielenkiintoisia.
Kiinnostavinta tutkimuksessa oli pelien, staattisten työkalujen sekä virtuaalisten ja in-teraktiivisten aihioiden esiintyvyys. Oletin jo tutkimusta aloittaessani, että pelejä ei löydy yhtään kappaletta. Valitettavasti tämä myös piti paikkansa. Pelien kehittäminen lukiotasolle on luonnollisesti haastavampaa kuin alakouluun, eikä pelien kehittämiseen tietenkään löydy resursseja, aikaa ja taitoa, joten tilanne ei varmaankaan tule muuttu-maan. Pelillistämistä sen sijaan voisin odottaa näkeväni lukiotasollakin.
Tästä eteenpäin tarkastelen hieman staattisia työkaluja sekä virtuaalisia ja interaktiivi-sia aihioita. Staattiinteraktiivi-sia työkaluja oli kaiken kaikkiaan hyvin vähän, mutta virtuaaliinteraktiivi-sia ja interaktiivisia aihioita löytyi enemmänkin. Näiden aihiotyyppien kautta aihepiireittäin tarkasteltuna kolme aihealuetta sai huomattavasti vähemmän huomiota E-Opin ja Ota-van kirjoissa kuin muut aihepiirit. Luvut ja laskutoimitukset, potenssi ja logaritmi sekä prosenttilaskenta jäi Otavan kirjassa kokonaisuudessa nollille ja E-Opillakin oli vain kaksi interaktiivista aihiota näissä aiheissa. Sanoma Prolla oli tarjota näissä aiheissa neljä aihiota kussakin.
Lukujonojen ja summien kohdalla E-Opilla oli onnistuneimmat aihiot, vaikka aihiot olivatkin periaatteessa toistensa kopioita. Tästä olisikin hyvä huomata se, kuinka pie-nillä muutoksilla voidaan saada katettua monta eri aihetta. Funktioita käsitteleviä ai-hioita E-Opilla oli vain yksi, mikä oli ehkä hieman yllättävääkin ottaen huomioon pa-nostuksen lukujonoihin ja summiin. Otavan kohdalla aihioiden määrän kasvun huo-maa heti siirryttäessä funktioihin. Sanoma Pro olisi voinut tehdä funktioihin liittyvistä informatiivisista aihioistaan interaktiivisempia.
Näin pienillä virtuaalisten ja interaktiivisten aihioiden sekä staattisten työkalujen lu-kumäärillä tarkemmat kvantitatiiviset tarkastelut eivät oikein olisi olleet mielekkäitä.
Lisäksi testiaihioiden lukumäärä olisi vaikuttanut tarkasteluihin varsin voimakkaasti.
Bosin kriteeristöä oli hankala soveltaa, sillä esimerkiksi virtuaalisen ja interaktiivisen aihion ero oli hänen määritelmissään häilyvä. Lisäksi muussa kirjallisuudessa putkah-ti esiin virtuaalisen manipulaputkah-tiivin käsitteitä, jotka hämärsivät eroa enputkah-tisestään. Tässä tutkielmassa en ole tarkastellut aihioita kolmiportaisen kognitiivisen täsmällisyyden kannalta lainkaan, sillä Bosin määritelmät olivat turhan mustavalkoisia. Esimerkik-si staattinen työkalu voi mielestäni olla kognitiiviselta täsmällisyydeltään korkeakin.
Esimerkkinä kriteerien soveltamisen hankaluudesta otan esille E-Opin geometrisen lu-kujonon tutkimiseen kehitetyn aihion, jossa syötetään lulu-kujonon ensimmäinen jäsen, peräkkäisten jäsenten suhde ja monennenko jäsenen arvo lasketaan. Sovellus tulostaa kuvaajan, jossa näkyy jäsenten arvo sekä laskee n:n jäsenen arvon. Tässä opiskelija voi arvoja muuttamalla tutkia miten lukujonojen arvot käyttäytyvät ensimmäisen jäse-nen arvoa tai jäsenten erotusta muuttamalla käytännössä "oikean"interaktiivisen aihion tavoin, vaikkei hän voikaan manipuloida tulostunutta kuvaajaa. Tämän kohdalla mie-tin pitkään onko kyseessä staatmie-tinen työkalu vai interaktiivinen aihio, koska kuvaajaa ei voinut manipuloida, mutta esitysmuotoja oli interaktiivisen aihion tapaan useam-pia. Muita ongelmia luokittelussa tuottivat jotkin virtuaalisiksi aihioiksi luokittelema-ni aihiot, joissa käyttäjä ei kuitenkaan voinut maluokittelema-nipuloida kuvioita, tms. käytännössä
lainkaan.
E-oppikirjojen tutkiminen tulee vaatimaan vanhojen viitekehyksien päivityksiä tai täy-sin uudenlaisia viitekehyksiä ulkoasusta, navigoinnista ja erilaisista aihioista johtuen.
Enää ei riitä tekstin, kuvien määrän tai sivumäärän tutkiminen, kun opiskelija voikin vaivatta siirtyä interaktiivisen aihion pariin opiskelemaan aihetta. Aihioiden luokitte-luun olisi kuitenkin syytä kehitellä tarkempi kriteeristö. Bosin kriteeristöä tulisi tar-kentaa virtuaalisen ja interaktiivisen aihion osalta siten, että tarkasteltaisiin tarkemmin aihion interaktiivisuuden tasoa. Testit voisi jaotella formatiivisiin ja summatiivisiin tes-teihin. Esimerkiksi formatiivinen testi voisi olla perustehtävien joukossa oleva pistey-tettävä tehtävä ja summatiivinen testi luvun lopussa oleva kaikkia edeltäviä asioita testaava tehtävä.
E-oppikirjat myös mahdollistavat uudenlaisia tapoja tutkia kirjan käyttöä ja tulevaisuu-dessa voitaisiinkin tutkia, miten opiskelijat käyttävät e-oppikirjoja mm. silmien liik-keitä tutkimalla, kuten ohjelmoinnin tutkimuksen saralla on tehty. E-oppikirjojen ke-hitys yhdessä muiden oppimisympäristöjen kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa vielä laajemmin adaptiivisen opiskeluympäristön. Kilpatrick (2014) esittää, että tulevaisuu-dessa oppikirjojen tekijät ja kustantajat voivat muokata oppikirjan sisältöä joustavasti riippuen opiskelijan vasteesta. Lisäksi opiskelijat voisivat itse kirjoittaa omaa teksti-ään. Huomisen oppijat saisivat välitöntä palautetta joko opettajaltaan tai tietokoneelta ja opetus voidaan räätälöidä oppijan kykyjen ja kiinnostusten mukaan. Tämä piti osit-tain jo näiden e-oppikirjojen kohdalla paikkansa, mutta opiskeluympäristö voisi tule-vaisuudessa olla vielä kehittyneempi ja opiskelijan tason huomioonottavampi. Ongel-maksi voi muodostua, mikä on oppimisympäristön ja e-oppikirjan ero.
Kokonaisuudessaan paras oppikirja saataisiin yhdistelemällä tutkimuksen e-oppikirjojen materiaaleja sopivasti. Aihioiden kohdalla Sanoma Pro on ainoana pa-nostanut lukuihin ja laskutoimituksiin, kun taas E-Opin lukujonot ja summat -aihiot ovat vertaansa vailla. E-Opilla on myös selkein aiheiden käsittelyjärjestys. Otava huo-lehtii ainoana opiskelijan osaamisen kartoittamisesta peukutusjärjestelmällään. Sano-ma Prolla opiskelijaa tuetaan tarjoaSano-malla ratkaisuvideoita kaikissa luvuissa joihinkin tehtäviin.
Viitteet
Ahl, L., Gunnarsdóttir, G.H., Koljonen, T. & Pálsdóttir, G. (2015) How Teachers Inte-ract and Use Teacher Guides in Mathematics ? Cases from Sweden and Iceland.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 179-197.
Amaral, R.B. (2014) Textbook and Technology: An Analysis of Multimedia Learning in Brazil. In: Jones, K., Bokhove, C., Howson, G. & Fan, L. (Eds.) Proceedings of the International Conference on Mathematics Textbook Research and Development (ICMT-2014). Southampton: University of Southampton.
Anderson-Pence, K. & Moyer-Packenham, P. (2016) The Influence of Different Mani-pulative Types on Student-Led Techno-Mathematical Discourse.Journal of Computers in Mathematics and Science Teaching,35(1), pp. 5-31.
Baki, A. & Güveli, E. (2008) Evaluation of a Web Based Mathematics Teaching Ma-terial on the Subject of Functions.Computers & Education,51(2), pp. 854-863.
Backlund, P. & Hendrix, M. (2013) Educational Games - Are They Worth the Effort?
A Literature Survey of the Effectiveness of Serious Games. In:Proceedings of the 5th International Conference on Games and Virtual Worlds for Serious Applications (VS-GAMES). IEEE eXpress Conference Publishing.
Bjarnadóttir, K. (2015) Tölur og mengi - Numbers and sets. A New Math Textbook in Iceland in the 1960s.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 11-33.
Bokhove, C. & Drijvers, P. (2010) Digital Tools for Algebra Education: Criteria and Evaluation.International Journal of Computers for Mathematical Learning,15(1), pp.
45-62.
Bos, B. (2009) Technology with Cognitive and Mathematical Fidelity: What It Means for the Math Classroom.Computers in the Schools,26(2), 107-114.
Boyer, C. (2000) Tieteiden kuningatar, Matematiikan historia, osa I(3. painos). WS Bookwell Oy, Juva.
Chen, G., Gong, C., Yang, J., Yang, X. & Huang, R. (2013) The Concept of eText-books in K-12 Classes from the Perspective of Its Stakeholders. In: Holzinger, A. &
Pasi, G. (eds.)Human-Computer Interaction and Knowledge Discovery in Complex, Unstructured, Big Data. Springer, Berlin, Heidelberg, pp. 319-325.
Christiansen, A. (2015) An Analysis of Two 19th Century Norwegian Geometry Books, and the Reactions They Caused. Nordic Studies in Mathematics Education, 20(3-4), pp. 35-55.
Connolly, T.M., Boyle, E.A., MacArthur, E., Hainey, T. & Boyle, J.M. (2012) A Sys-tematic Literature Review of Empirical Evidence on Computer Games and Serious Games.Computers & Education,59(2), pp. 661-686.
Coomans, S. & Lacerda, G.S. (2015) PETESE, a Pedagogical Ergonomic Tool for Educational Software Evaluation.Procedia Manufacturing,3, pp. 5881 - 5888.
Dick, T.P. (2008) Keeping the Faith: Fidelity in Technological Tools for Mathematics Education. In: Blume, G.W. & Heid, M.K. (Eds.) Research on Technology and the Teaching and Learning of Mathematics: Volume 2. Cases and Perspectives. Informa-tion Age Publishing, Charlotte, N.C.
Dick, T.P. & Edwards, B.S. (2008) Multiple Representations and Local Linearity. In:
Blume, G.W. & Heid, M.K. (Eds.)Research on Technology and the Teaching and Lear-ning of Mathematics: Vol. 2. Cases and Perspectives. Information Age Publishing, Charlotte, N.C.
Digabi (2017)Digabi - aikataulu.https://digabi.fi/digabi/(21.7.2017) Dindyal, J. (2014) A Comparison of Two Grade 7 Mathematics Textbooks: One UK, One Singapore. In: Jones, K., Bokhove, C., Howson, G. & Fan, L. (Eds.)Proceedings of the International Conference on Mathematics Textbook Research and Development (ICMT-2014). Southampton: University of Southampton.
Fan, L. (2013) Textbook Research as Scientific Research: Towards a Common Ground on Issues and Methods of Research on Mathematics Textbooks.ZDM, 45(5), pp. 765-777.
Fan, L., Zhu, Y. & Miao, Z. (2013) Textbook Research in Mathematics Education:
Development Status and Directions.ZDM,45(5), pp. 633-646.
Goehle, G. (2013) Gamification and Web-based Homework.Primus, 23(3), pp. 234-246.
Gould, P. (2011) Electronic Mathematics Textbooks: Old Wine in New Skins? Proceedings of the 5th APEC-Tsukuba Conference, Japan. http:
//www.criced.tsukuba.ac.jp/math/apec/apec2011/19-20/02_
PeterGould-paper.pdf(20.7.2017)
Grave, I.L. & Pepin, B. (2015) Teachers? Use of Resources in and for Mathematics Teaching.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 199-222.
Grevholm, B. (2011) Network for Research on Mathematics Textbooks in the Nordic Countries.Nordic Studies in Mathematics Education,16(4), pp. 91-102.
Gueudet, G., Pepin, B., Sabra, H. & Trouche, L. (2014) The Design of and Interac-tion with E-Textbooks: A Collective Teacher Engagement. In: Jones, K., Bokhove, C., Howson, G. & Fan, L. (Eds.)Proceedings of the International Conference on Mathe-matics Textbook Research and Development (ICMT-2014). Southampton: University of Southampton.
Halldórsdóttir, R. (2015) Comparison of Three Textbooks Published for 8th Grade in Iceland.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 111-127.
Hensberry, K.K.R., Moore, E.B. & Perkins, K.K. (2015) Effective Student Learning of Fractions with an Interactive Simulation.Journal of Computers in Mathematics and Science Teaching,34(3), pp. 273-298.
Helsingin Sanomat (2017) Petteri Orpo: Hallitus valmis alentamaan digi-liehtien ja -kirjojen arvonlisäveroa. http://www.hs.fi/politiikka/
art-2000005041069.html(1.6.2017).
Howson, G. (2013) The development of mathematics textbooks: historical reflections from a personal perspective.ZDM,45(5), pp. 647-658.
Häkkinen, K. (2002) Suomalaisen oppikirjan vaiheita. Suomen tietokirjailijat, Haka-paino, Helsinki.
Ilomäki, L. (2012) Johdanto. In: Ilomäki, L. (ed.) Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.
Kay, R. (2011). Exploring the Impact of Web-Based Learning Tools in Middle School Mathematics and Science Classrooms. Journal of Computers in Mathematics and Science Teaching,30(2), pp.141-162.
Kay, R.H. & Knaack, L. (2008) A Formative Analysis of Individual Differences in the Effectiveness of Learning Objects in Secondary School.Computers & Education, 51(3), pp. 1304-1320.
Kilpatrick, J. (2014) From Clay Tablets to Computer Tablet: The Evolution of School Mathematics Textbooks. In: Jones, K., Bokhove, C., Howson, G. & Fan, L. (Eds.) Proceedings of the International Conference on Mathematics Textbook Research and Development (ICMT-2014). Southampton: University of Southampton.
Kongelf, T.R. (2015) Introduksjon av algebra i matematikkbøker for ungdomstrinnet i Norge.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 83-109.
Lepik, M., Grevholm, B. & Viholainen, A. (2015) Using Textbooks in the Mathematics Classroom ? The Teachers? View.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 129-156.
Meisalo, V., Sutinen, E. & Tarhio, J. (2003)Modernit oppimisympäristöt. Tietosanoma, Pieksämäki.
Mendiburo, M. & Hasselbring, T. (2014) Technology’s Impact on Fraction Learning:
An Experimental Comparison of Virtual and Physical Manipulatives.Journal of Com-puters in Mathematics and Science Teaching,33(2), pp. 209-231.
Moyer-Packenham, P.S., Salkind, G. & Bolyard, J.J. (2008) Virtual Manipulati-ves Used by K-8 Teachers for Mathematics Instruction: Considering Mathema-tical, Cognitive, and Pedagogical Fidelity. Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 8(3). Available: http://www.citejournal.org/vol8/
iss3/mathematics/article1.cfm(20.7.2017)
Moyer, P.S., Bolyard, J.J. & Spikell, M.A. (2002) What Are Virtual Manipulatives?
Teaching Children Mathematics,8(6), pp. 372-377.
Nurmi, S. & Jaakkola, T. (2006) Oppimisaihiot oppimisympäristöjen osana. In: Järve-lä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (eds.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.
WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki.
Opetushallitus (2015)Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Next Print Oy, Hel-sinki.
Rensaa, R.J. & Grevholm, B. (2015) A Textbook in Linear Algebra ? The Use and Views of Engineering Students. Nordic Studies in Mathematics Education, 20(3-4), pp. 223-245.
Rezat, S. & Sträßer, R. (2015) Methodological Issues and Challenges in Research on Mathematics Textbooks.Nordic Studies in Mathematics Education, 20(3-4), pp.
247-266.
Rockinson-Szapkiw, A.J., Courduff, J., Carter, K. & Bennett, D. (2013) Electronic Ver-sus Traditional Print Textbooks: A Comparison Study on the Influence of University Students’ Learning.Computers & Education,63, pp. 259-266.
Tossavainen, T. (2014) Onko teknologiasta oppimisen tueksi? Esimerkkejä matematii-kasta.Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja,45(5), pp. 459-466.
Tossavainen, T., Joutsenlahti, J., Lehtinen, M. & Merikoski, J. (2017) Merkittäviä suo-malaisia matematiikan oppikirjoja ja -kirjailijoita. In: Hiidenmaa, P., Löytönen, M. &
Ruuska, H. (eds.)Oppikirja Suomea rakentamassa. Suomen tietokirjailijat ry.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (5. uud.
laitos). Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Törnroos, J. (2004)Opetussuunnitelma, oppikirjat ja oppimistulokset - seitsemännen luokan matematiikan osaaminen arvioitavana. Väitöskirja, Jyväskylän yliopistopaino.
Usiskin, Z. (2013) Studying Textbooks in an Information Age - a United States Pers-pective.ZDM,45(5), pp. 713-723.
Vassiliou, M. & Rowley, J. (2008) Progressing the Definition of "e-Book".Library Hi Tech,26(3), pp. 355-368.
Viholainen, A., Partanen, M., Piiroinen, J., Asikainen, M. & Hirvonen, P.E. (2015) The Role of Textbooks in Finnish Upper Secondary School Mathematics: Theory, Examples and Exercises.Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 157-178.
Voutsina, C. (2014) An Analysis of the Presentation of the Equals Sign in Grade 1 Greek Textbooks. In: Jones, K., Bokhove, C., Howson, G. & Fan, L. (Eds.)Proceedings of the International Conference on Mathematics Textbook Research and Development (ICMT-2014). Southampton: University of Southampton.
Wiburg, K., Chamberlin, B., Valdez, A., Trujillo, K. & Stanford, T.B. (2016) Impact of Math Snacks Games on Students’ Conceptual Understanding. Journal of Computers in Mathematics and Science Teaching,35(2), pp. 173-193.
YLE Uutiset (2016) Paperinen kirja on edelleen pop lukiossa - digi ei laske oppimate-riaalin hintaa.http://yle.fi/uutiset/3-9065304(20.7.2017)
Zanten, M. van& Heuvel-Panhuizen, M. van den (2015) Past and current approaches to decimal numbers in Dutch primary school mathematics textbooks. Nordic Studies in Mathematics Education,20(3-4), pp. 57-82.
Özgün-Koca, S.A. & Edwards, T. (2011) Hands-on, Minds-on or Both? A Discussion of the Development of a Mathematics Activity by Using Virtual and Physical Ma-nipulatives. Journal of Computers in Mathematics and Science Teaching, 30(4), pp.
389-402.
E-OPPIKIRJAT
Anttila, P., Tontti, J., Vienonen, P. (2016)Alfa 1 - Matematiikkaa kaikille (MAY1). E-Oppi.
Ekonen, M., Hassinen, S., Heiskanen, P., Hemmo, K., Kaakinen, P., Tahvanainen, J., Taskinen, T. (2016)Yhteinen tekijä 1. Sanoma Pro Oy.
Halinen, H., Hähkiöniemi, M., Juhala, S., Kurvinen, S., Louhikallio-Fomin, S., Luoma-aho, E., Ottelin, J., Parmanen, K., Raittila, T., Tauriainen, T., Tikka, T., Val-lineva, S. (2016)Otavan matematiikka MAY1. Kustannesosakeyhtiö Otava.
KUVALUETTELO Kuva 1:Mastola, T.
Kuvat 2, 4, 9, 11-13, 18, 19, 21, 22, 29:
Ekonen, M., Hassinen, S., Heiskanen, P., Hemmo, K., Kaakinen, P., Tahvanainen, J., Taskinen, T. (2016)Yhteinen tekijä 1. Sanoma Pro Oy.
Kuvat 10, 14, 20, 23:
Anttila, P., Tontti, J., Vienonen, P. (2016)Alfa 1 - Matematiikkaa kaikille (MAY1). E-Oppi.
Kuvat 3, 5-7, 15-17, 24-28:
Halinen, H., Hähkiöniemi, M., Juhala, S., Kurvinen, S., Louhikallio-Fomin, S., Luoma-aho, E., Ottelin, J., Parmanen, K., Raittila, T., Tauriainen, T., Tikka, T., Val-lineva, S. (2016)Otavan matematiikka MAY1. Kustannesosakeyhtiö Otava.