• Ei tuloksia

Esimerkki informatiivisesta aihiosta löytyy kuvasta 2. Tässä diaesityksen muotoon puetussa esimerkissä opiskelija voi liukusäätimen avulla edetä omaan tahtiinsa dias-sa eteen- tai taaksepäin. Diaesityksen tarkoituksena on ainoastaan jakaa tietoa lasku-toimituksen etenemisestä.

Kuvassa 3 on malliesimerkki virtuaalisesta aihiosta. Kyseessä on kuviosarjan toinen kuva, jossa yhden kokonaisen kolmion keskeltä on otettu pois pienempi kolmio. Tä-män aihion luokittelen virtuaaliseksi, koska siitä voisi olla olemassa fyysinen vasti-ne. Sen ymmärtäminen vaatii myös lisäohjeistusta. Tiukemmin arvioituna aihion voisi luokitella informatiiviseksi, koska varsinaista interaktiivisuutta ja vapaata manipuloi-mismahdollisuutta ei ole.

Kuvassa 4 löytyy esimerkki staattiseksi työkaluksi luokiteltavasta sovelluksesta. Tässä voidaan muuttaa ainoastaan punnuksen massaax. Muuttujan xarvon syöttämisen jäl-keen sovellus laskee vaa’an oikean ja vasemman puolen massan sekä muuttaa vaa’an

Kuva 2: Esimerkki informatiivisesta aihiosta, joka on käytännössä diaesitys.

Kuva 3: Esimerkki virtuaalisesta aihiosta, jossa käyttäjä muuttaa ainoastaan yhtä omi-naisuutta ja vain kuvio muuttuu.

asentoa tuloksen mukaan. Esitysmuotoja on kaksi, mutta liukusäätimien tai vapaan manipuloinnin puute tekee tästä staattisen. Aihion voisi luokitella interaktiiviseksi, jos käyttäjä voisi esim. liikutella, lisätä tai poistaa punnuksia.

Kuvassa 5 on malliesimerkki interaktiivisesta aihiosta, jossa käyttäjä voi muuttaa ym-pyrän sädettä, jolloin ymym-pyrän pinta-ala muuttuu vastaavasti. Muutos näkyy useam-malla kuin yhdellä tavalla ja muutoksen voi havaita kuvaajasta, lasketusta pinta-alasta sekä piirretystä ympyrästä. Lisäarvoa voisi tuoda kaavan algebrallinen muoto.

Kuva 4: Esimerkki staattisesta työkalusta, jossa käyttäjä voi muuttaa vain yhtä arvoa.

Kuva 5: Esimerkki interaktiivisesta aihiosta, jossa käyttäjä voi muuttaa vain ympyrän sädettä, mutta havaitsee ympyrän pinta-alan muutoksen usealla eri tavalla.

5 Tulokset

Tässä luvussa kerron kvalitatiivisesti yleisesti e-kirjojen ulkoasusta ja navigoinnista sekä sisältöalueiden järjestyksestä ja esitystavasta. Lisäksi kerron harjoitustehtävistä sekä esitän harjoitustehtävien lukumäärän sisältöalueittain. Alaluvussa 5.4 vertailen näitä asioita.

Alaluvussa 5.5 kuvailen kustantajien e-kirjoissa esiintyviä aihioita sisältöalueittain.

Vertailen myös eri kustantajien aihioita keskenään kvalitatiivisesti sekä kvantitatiivi-sesti esittäen taulukon, jossa on koottuna aihiotyypit kirjoittain.

5.1 Yleistä Otavan matematiikka MAY1

Ulkoasu ja navigointi

E-kirja avautuu näkymään, jossa on isot kuvakkeet Kurssin aloitus -lukuun sekä jokai-seen sisältölueejokai-seen. Lisäksi näkymästä pääsee suoraan kertausosioon sekä kokoaviin tehtäviin. Kuvassa 6 on kuvakaappaus avausnäkymästä.

Tässä näkymässä on merkitty pallukalla, mihin edellisellä kerralla jäi. Oikealla ylhääl-lä mustassa palkissa näkyvästä painikkeesta saa auki etsi-toiminnon, muistiinpanovä-lineen ja raportin. Lisäksi voi antaa palautetta sekä saa tietoa tuotteesta. Kun aloitusnä-kymässä klikkaa jotain lukua, niin vasemmalle ilmestyy kehykseen luvun sisältö, josta voi edelleen klikata haluamaansa alalukua. Jos käyttäjä on jäänyt johonkin alalukuun on se merkitty pallukalla. Esimerkiksi luvussa 1 kehyksessä näkyvät seuraavat:

• Luvun 1 aloitus

• 1.1 Laskutoimituksia kokonaisluvuilla

• 1.2 Laskutoimituksia reaaliluvuilla

• Luvun 1 lopuksi

• Testi luvusta 1

Teoriaosuudessa vieritetään ruutua alas- tai ylöspäin. Alaluvun sisällä käyttäjä voi navigoida klikkaamalla haluamaansa aihetta listasta tai viereisessä kehykses-sä olevia nuolipainikkeita. Edelliseen ja seuraavaan alalukuun pääsee klikkaamal-la edellinen/seuraava-painiketta. Esimerkiksi kuvan 7 mukaisessa tiklikkaamal-lanteessa käyttäjä pääsee Tehtävien yleisnäkymään klikkaamalla ko. tekstiä, alalukuun 1.2 klikkaamalla

Kuva 6: Otavan e-kirjan aloitusnäkymässa on pääsy kunkin numeroidun sisältöalueen lisäksi kurssin yleistä tietoa sisältävään Kurssin aloitus -lukuun sekä kertausosioon ja kokoaviin tehtäviin.

Kuva 7: Otavan e-kirjan alaluvuissa navigointi tapahtuu klikkaamalla tekstiä tai edellinen/seuraava-painiketta.

Seuraava-painiketta ja luvun 1 aloitukseen klikkaamalla Edellinen-painiketta. Käyttäjä voi merkitä etenemisensä klikkaamalla tekstin vieressä olevaa kahta sisäkkäistä ympy-rää, jolloin sisempi ympyrä värjäytyy mustaksi.

Teoriaosuudet on jaoteltu lyhyehköihin osiin. Yleisesti on lyhyesti teoriaa, esimerkki teoriasta ja tämän jälkeen opiskelija voi klikata peukalo ylös -painiketta asian ymmär-tämisen merkiksi tai peukalo alas -painiketta ymmärtämättömyyden merkiksi. Lisäksi löytyy paikka muistiinpanoille sekä mahdollisuus liittää tiedostoja. Peukaloita paina-malla opiskelijan osaamisesta kerätään tietoa, joiden avulla kunkin alaluvun lopuksi opiskelija saa raportin. Raportissa on ilmaistuna eri värein opiskelijan osaaminen kus-sakin aiheessa. Hyvä++, Hyvä+ ja Hyvä osaaminenon merkitty vihreän eri sävyin.

Teema pääosin hallussa,Osaamista löytyyjaJonkin verran osaamistaon merkitty kel-taisen eri sävyin. Alustavaa osaamista, Haastava teema jaVaikea teema on merkitty punaisen eri sävyin.Ei tunnistettua osaamistaon merkitty valkoisella värillä.

Lukujen 2-6 kohdalla aukeaa samankaltainen sisällys kuin luvussa 1. Kertausosiossa kehyksessä on aihepiiri, jota klikkaamalla pääsee eteenpäin aiheen teoriatiivistelmään, jolloin kehykseen ilmestyy valikko, josta voi valita teoriatiivistelmän, tehtävien yleis-näkymän, yksittäisen tehtävän tai raportin. Kokoavia tehtäviä -osion kuvaketta klika-tessa valikkokehykseen tulee valittavaksi ilman teknisiä apuvälineitä suoritettavat teh-tävät tai teknisin apuvälinein suoritettavat tehteh-tävät.

Tehtävien yleisnäkymässä näkyvät kaikki tehtävät ja näiden lisäksi tehtävänumeron vieressä näkyy ympyrän sisällä oleva kysymysmerkki, mikäli tehtävänratkaisuun saa vinkkejä tai ympyrä, jonka sisällä on salama, jos tehtävä tehdään upotetun aihion avul-la.

Aiheiden käsittelyjärjestys

Sisältöalueiden käsittelyjärjestys on Otavalla seuraavanlainen:

1. Luvut ja lukualueet 2. Lukujonot

3. Prosentti ja geometrinen lukujono 4. Lukujonojen summa

5. Potenssi ja logaritmi 6. Funktiot

Luku 2 käsittelee lukujonon muodostamista, yleistä jäsentä sekä aritmeettista lukujo-noa. Geometrinen lukujono käsitellään luvussa 3 prosenttilaskennan jälkeen. Aritmeet-tisen ja geometrisen lukujonon summaa käsitellään luvussa 4. Potenssi ja logaritmi on luvussa 5 ja funktiot viimeisenä luvussa 6.

Rakenne

Kurssin aloitus -luvussa on esitetty tuntisuunnitelmat 45 min ja 75 min oppitunneille, digikirjan rakenne, kertaa tarvittaessa -osio sekä kurssin käsitekartta.

Luvuissa 1, 4, 5 ja 6 on kussakin kaksi alalukua johdannon, yhteenvedon sekä testi.

Luvuissa 2 ja 3 on molemmissa kolme alalukua. Jokaisen luvun sisältö on samankal-tainen. Kunkin luvun aloitus-osiossa kerrotaan, mitä luvussa on yleisesti tarkoitus op-pia sekä millaisia ongelmia opiskelija oppii ratkaisemaan ja mihin tietoja voi soveltaa.

Luvun lopuksi -osiossa on aloitus-osioon liittyviä tehtäviä.

Harjoitustehtävät

Harjoitustehtävät on jaoteltu kolmeen selvästi erilliseen vaikeustasoon:Luo perusta -tehtävät ovat perustehtäviä.Vahvista osaamista-tehtävät ovat luonteeltaan soveltavia.

Syvennä ymmärrystä-tehtävien avulla voidaan saavuttaa aiheen perusteellinen hallin-ta. Tehtäviin on mahdollista vastata digikirjassa joko kirjoittamalla vastaus annettuun kenttään tai liittämällä vastaus. Jokaisen tehtävän kohdalla opiskelija voi valita peukun ylös ymmärtämisen merkiksi ja peukun alas ymmärtämättömyyden merkiksi. Peukut kerätään luvun raporttiin, josta opiskelija näkee, mitkä asiat ovat hyvin hallinnassa ja mihin täytyisi vielä panostaa. Jos painaa peukku alas -nappia, niin opiskelija saa vink-kejä, mitä tehtäviä tai esimerkkejä kannattaa tutkia.

Otavan tehtävien lukumäärä aihepiireittäin taulukossa 4. Näihin tehtäviin ei ole lasket-tu mukaan lukujen lopussa olevia testiosioissa esiintyviä tehtäviä, mutta näissä

tehtä-Taulukko 4: Otavan e-kirjan tehtävien lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Luvut ja laskutoimitukset 58 17 %

Prosenttilasku 51 15 %

Funktiot 43 12 %

Potenssi ja logaritmi 45 13 %

Lukujonot 151 43 %

Yhteensä 348 100 %

vissä voi olla myös sellaisia, joihin liittyy testiaihio tai jokin muu aihio. Taulukosta nähdään, että lukujonoihin liittyviä tehtäviä on noin kolminkertainen määrä muihin aiheisiin verrattuna. Vertailen tehtävien lukumääriä muiden kustantajien tehtävien lu-kumääriin luvussa 5.4.