Olen tarkastellut tässä luvussa Sitran tekstien retoriikkaa ja argumentaatiota. Tekstit ovat tyyliltään kehitysdeterminististä innovaatiopuhetta, joissa esitellään terveydenhuollon datafikaation loppumattomina pidettyjä mahdollisuuksia. Analyysissäni esitän, että koska tekstien aiheet ovat hyvin erityisiä, tekstien voidaan olettaa kiinnostavan erityistä yleisöä laajemman universaaliyleisön sijaan. Ne kohdistuvat erityisyleisölle, joka on kiinnostunut datafikaation mahdollisuuksista suomalaisessa terveydenhuollossa.
Argumentoinnin ensimmäisenä lähtökohtana on ajatus, että hajallaan olevat tietorekisterit ja yhteen sopimattomat tietojärjestelmät tekevät terveydenhuoltojärjestelmästä tehottoman ja kaipaavat siksi uudistamista. Argumentoinnin toisena lähtökohtana voidaan pitää ajatusta, että on tärkeää ja tavoiteltavaa edistää väestön terveyttä ja jokaisen kansalaisen tulisi vaalia omaa terveyttään. Kolmantena argumentoinnin lähtökohtana voidaan pitää taloudellisen rationaliteetin ensisijaisuuden hyväksymistä terveydenhuoltojärjestelmää kehitettäessä.
Analyysissani esitän, että Sitran tekstien retoriikka perustuu lukijalle positiivisia konnotaatioita luovien metaforien varaan. Nykyhetkestä ja tulevasta puhutaan paljon metaforien, analogioiden ja esimerkkien avulla. Teksteissä esitetään ongelmattomasti ja hieman yksinkertaistavaan ja hyväuskoiseen sävyyn, kuinka data tulee ratkaisemaan terveydenhuollon haasteet tulevaisuudessa. Visiot tulevaisuudesta ovat usein tarkentumattomia ja epämääräisiä. Teksteissä pyritään havainnollistamaan muutosta esimerkkien avulla, mutta kokonaisuudessa tulevaisuuden visiot dataintensiivisistä
teknologioista ovat hyvin yleisluontoisia. Lisäksi tekstien yleisenä retorisena keinona käytetään peräkkäisyyssiteiden käyttöä: tämän hetken toimintaa pyritään perustelemaan teksteissä esitetyillä tulevaisuuden visioilla.
Olen aiemmin tutkimusasetelmaa kuvatessa kertonut, että Perelmanin argumentaatioteorian mukaan argumentaatiolla ei tavoitella vain älyllistä hyväksyntää vaan varsin usein tähtäimessä on myös toiminta tai ainakin toiminta-alttiuden luominen.
(Perelman 1996, 19). Väitän, että Sitran tekstien tehtävä on kielellisesti vakiinnuttaa käsitystä terveydenhuollon datafikoituvasta tulevaisuudesta. Lisäksi analyysini mukaan tekstien retoriikalla pyritään motivoimaan lukijaa muutokseen. Teksteissä painotetaan ennakkoluulotonta kokeilua ja jatkuvaa muutosta.
8 TULOKSET JA POHDINTA
Olen tässä tutkielmassa analysoinut Sitran tulevaisuusorientoituneita blogitekstejä liittyen terveydenhuollon datafikaatioon. Asetin tutkielman tavoitteeksi vastata kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millainen on Sitran tekstien sosiotekninen mielikuvasto tulevaisuuden terveydenhuollosta ja 2) Millaisin retorisin keinoin sosioteknistä mielikuvastoa vakuutetaan lukijalle? Esitän tässä luvussa tutkielman tutkimustuloksia liittäen niitä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kontekstiin.
Tutkielman tekoa on motivoinut käsitys siitä, että Sitran yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu paitsi sen hankkeissa myös kielellisissä käytännöissä, kun toimintaa perustellaan ja oikeutetaan diskursiivisesti. Sitra vaikuttaa toiminnallaan ja kannanotoillaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuuden visioita on tärkeää tutkia sillä yhteiskunnan tulevaisuuden visioiden ja odotusten voi nähdä suuntaavaan tulevaisuuden toimintaa. Tietyt tulevaisuudenkulut tulevat mahdollisiksi ja ne samalla sulkevat toisten tulevaisuuksien mahdollisuuksia. (Jasanoff 2015a.)
Terveydenhuolto on instituutio, joka on kehittynyt vuosien varrella sellaiseksi kuin se nykyisin on. Terveydenhuollon historiallista muutosta voidaan analysoida polkuriippuvuuden käsitteen avulla. Polkuriippuvuudella tarkoitetaan prosessia, jossa menneiden tapahtumien voi nähdä vaikuttavan nykyisiin toimiin ja kehityskulkuun.
Polkuriippuvuuden ajatuksen avulla voidaan analysoida, kuinka menneet tapahtumat tai toimet ovat vaikuttaneet myöhemmin terveydenhuollon instituution muotoutumiseen.
(Niemelä & Saari 2011, 37.) Tätä taustaa vasten perustelen sen, kuinka tärkeää on tutkia nykypäivän merkityksiä ja puhetapoja liittyen terveydenhuollon datafikaatioon. Nykyiset tavat ajatella datan käytön mahdollisuuksia terveydenhuollossa ohjaavat sitä, millä tavoin datafikaatiota terveydenhuollossa edistetään nyt ja millaiseksi terveydenhuolto tulevaisuudessa muotoutuu. Millainen siis Sitran esittämä tulevaisuuden terveydenhuolto on?
Olen analysoinut Sitran kirjoitusten sosioteknistä mielikuvastoa tulevaisuuden terveydenhuollosta kolmen teeman avulla, jotka ovat dataohjautuva terveydenhuolto, ennakoiva ja yksilöllinen terveydenhoito sekä terveysdatan ympärille rakennettava terveysdatatalous. Sitran teksteissä keskeisessä asemassa on datan laajempi ja parempi
hyödyntäminen suomalaisessa terveydenhuollossa. Sitran sosioteknisessä mielikuvastossa terveydenhuollossa hyödynnetään esimerkiksi datalouhintaa, big dataa, algoritmeja ja tekoälyä. Datan nähdään olevan avaintekijä julkisen terveydenhuollon johtamisessa sekä yhteiskunnan päätöksenteossa. Sitran tekstit vahvistavat nykyistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vallitsevaa ajattelutapaa, jossa painotetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, arviointia ja vaikuttavuutta (Alastalo ym. 2014, 119).
Vaikuttavuuden vaateen voi nähdä luovan terveydenhuollon piiriin uudenlaisia tiedonhankinnan velvoitteita (vrt. Alastalo & Åkerman 2011, 21). Sitran sosioteknisessä mielikuvastossa terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ohjataan entistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluista saatavan ajantasaisen datan perusteella kuten datalla liittyen tuotettujen palvelujen kysyntään ja kustannuksiin. Lisäksi Sitran sosioteknisessä mielikuvastossa data muuttaa myös alan kliinistä työtä. Teksteissä esitetään, että tulevaisuudessa terveydenhuollon asiantuntijoiden hoitotyö korvautuu osin digitaalisin ratkaisuin kuten robotiikan hyödyntämisellä tai virtuaalisella lääkärin vastaanotolla.
Sitran mielikuvastossa dataintensiivisten teknologioiden nähdään siis muuttavan kokonaisvaltaisesti terveydenhuoltoa ja tätä visiota kutsun terveydenhuollon dataohjautuvuudeksi.
On huomion arvoista, että Sitran teksteissä dataohjautuvaa terveydenhuoltoa perustellaan erityisesti kustannussäästöillä ja julkisen talouden tehostamisella. Keskustelu julkisesta terveydenhuollosta keskittyy Sitran teksteissä paljon kansantaloudellisiin näkökulmiin.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on esitetty, että julkisten palveluiden järjestämistä ohjaakin yhä useammin taloudelliset seikat. Tätä ilmiötä on tarkasteltu kriittisesti yhteiskunnallisessa tutkimuksessa 2000-luvulla. Julkisten palveluiden tehostamista on kriittisesti käsitellyt esimerkiksi Teppo Eskelinen (2017, 17), joka kritisoi tehostamisen ja talousrationalisuuden tuomista julkisten palveluiden hallitsevaksi organisointi- ja oikeutusperiaatteeksi.
Sitran sosioteknisessä mielikuvastossa terveydenhoito muuttuu entistä ennakoivammaksi ja yksilöllisemmäksi dataintensiivisten teknologioiden avulla. Teksteissä kuvataan, että dataa ja teknologisia mahdollisuuksia hyödyntämällä terveydenhoito muuttuu niin, että sairauksien puhkeamista pystyttäisiin ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään, ennen kuin tauti kehittyy liian vakavaksi. Muutosta edistäviksi asioiksi nähdään esimerkiksi kansalaisten genomitiedon hyödyntäminen sekä digitalisaation ja omahoidon keinot.
Ennakoivuuden teema on vahvasti kytköksissä yksilöllisen terveydenhoidon teemaan.
Sitran teksteissä esitetty ajatus yksilöllisestä terveydenhoidosta viittaa sellaiseen lääketieteelliseen lähestymistapaan, jossa lääketieteelliset päätökset tehdään ottaen huomioon potilaan yksilölliset erityispiirteet molekyylitasolle asti pikemmin kuin väestötason keskiarvoihin perustuen. (Tutton 2014; NAS 2011.)
Osana yksilöllisen ja ennakoivan terveydenhoidon visiota Sitran mielikuvastossa painotetaan yksilön omaa vastuuta terveytensä ja hyvinvointinsa vaalimisessa. Teksteissä esitetään, että oman terveyden edistämisestä tulee helpompaa erilaisten digitaaliseen dataan perustuvien itsemittauslaitteiden ja -tekniikoiden avulla. Sitran sosioteknisessä mielikuvastossa kansalaisen asema suomalaisessa terveydenhuollossa korostuu, kun kansalaisen osallisuutta tai ”aktiivisuutta” pyritään edistämään. Esimerkiksi Deborah Lupton (2018, 127) on kirjoittanut siitä, että vastuullisen, terveen kansalaisen ideaalia korostetaan ja hyväksytetään jatkuvasti digitaalisen terveyden alalla. Hänen mukaansa useimmat digitaalisen terveyden strategiat ja diskurssit tekevät terveydentiloista entistä yksilöllisempiä ja vie huomiota pois sosiaalisilta määrittäviltä tekijöiltä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Sitran sosioteknisessä mielikuvastossa laajan datan hyödyntämisen avulla paitsi säästetään rahaa mutta myös tehdään rahaa. Tekstien keskeisenä näkökulmana on kansalaisten terveysdatan ympärille muodostuva terveysdatatalous. Kansalaisten terveysdata esitetään ”luonnonvarana” ja ”raaka-aineena”, mihin kytkeytyy paljon taloudellista potentiaalia. Sitran mielikuvastossa terveydenhuollon ja sen tietovarantojen ympärille esitetään rakentuvan terveyden ja hyvinvoinnin ”ekosysteemi”, jonka avulla luodaan uutta yritystoimintaa, parannetaan Suomen kilpailukykyä ja edistetään kansantalouden kasvua. Tällainen ajattelutapa terveysdatavarantojen taloudellisesta potentiaalista on ollut esillä myös muissa Pohjoismaissa, joissa on pitkä perinne kerätä dataa systemaattisesti väestöstään. (Tupasela ym 2020; Høyer 2019.) Aaro Tupasela on esittänyt, kuinka väestöstä on tullut monissa maissa ikään kuin ”brändi”, jota voidaan markkinoida kansainväliseen tutkimukseen (Tupasela 2017).
Kaiken kaikkiaan Sitran mielikuvastossa datan hyödyntämisen uskotaan yhtäältä ratkaisevan useita terveydenhuollon ongelmia ja toisaalta luovan aivan uusia taloudellisia mahdollisuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkija Klaus Høyer (2016) on esittänyt,
että mahdollisimman kattavasta datankeruusta on tullut terveydenhuollossa itseisarvo:
dataa ei kerätä enää pelkästään potilaiden hoitoa varten, vaan tärkeämpänä pidetään muita datan tuomia mahdollisuuksia, kuten datan toissijaista hyödyntämistä esimerkiksi hallinnossa, tutkimuksessa ja yritysmaailmassa. Sitran tekstien voi nähdä vahvistavan tämänkaltaista ajattelutapaa, jossa datan hyödyntämisestä on tullut arvo itsessään.
Tutkielman toisena tutkimustehtävänä oli tarkastella Perelmanin argumentaatioteorian avulla Sitran tekstien retoriikkaa ja erityisesti sitä, millaisilla argumentaatiokeinoilla Sitran sosioteknistä mielikuvastoa vakuutetaan yleisölle. Analyysissani esitän, että Sitran teksteissä ongelmallisesta nykyhetkestä ja paremmasta tulevaisuudesta puhutaan teksteissä paljon metaforien, analogioiden ja esimerkkien avulla. Näiden argumentaatiokeinojen avulla pyritään havainnollistamaan, kuinka data ja ICT-teknologia tulevat ratkaisemaan terveydenhuollon haasteet tulevaisuudessa. Tulkitsen, että koska datan hyödyntäminen yhteiskunnassa on vielä suhteellisen uusi ilmiö, Sitran tekstit pyrkivät yksinkertaisten tai tuttujen metaforien, analogioiden ja esimerkkien avulla tekemään ilmiöstä lukijalle ymmärrettävää. Metaforien käyttö toimii yhtenä lukijan vakuuttamisen keinona, sillä metaforat mobilisoivat erilaisia merkityspotentiaaleja (Jokinen ym. 1999, 148−150). Metaforat, analogiat ja esimerkit ovat Perelmanin argumentaatioteoriassa todellisuuden rakennetta luovien argumentaatiokeinoja (Perelman 1996). Sitralainen puhe terveysdatan hyödyntämisestä mahdollistaa uusia ajattelutapoja, ja on mukana luomassa uutta tiedon aluetta ja sen ympärille muodostuvaa käsitteistöä. Metaforien, analogioiden ja esimerkkien avulla teksteissä pyritäänkin luomaan sellaisia tapoja ymmärtää terveydenhuollon datafikaatio, ovat Sitran ohjelmallisten tavoitteiden kannalta kannatettavia.
Lisäksi Sitran tekstien yleisenä argumentaatiotekniikkana on peräkkäisyyssiteiden käyttö, millä tarkoitetaan, että argumentaatio rakentuu seurauksista lähtevällä argumentaatiolla (Perelman 1996). Sitran teksteissä tarvittavia toimenpiteitä, kuten erilaisten teknologioiden käyttöönottoa perustellaan useasti sillä, että niiden oletetaan tai ennakoidaan johtavan tiettyihin seurauksiin. Teksteissä yleisesti esitettyjä seurauksia ovat tehokkaampi terveydenhuolto, paremmat terveydenhuollon palvelut, kansantalouden kasvu, uusien yritysten synty sekä kansalaisten entistä parempi terveys ja hyvinvointi.
Sitran tekstien retoriikassa on keskeistä, että asioita perustellaan tulevaisuuden visioihin perustuen. Lisäksi pidän Sitran tekstien punaisena lankana ja niiden eetoksena sen, että
tekstit pyrkivät motivoimaan muutokseen. Teksteissä painotetaan usein, että ”juuri nyt on oikea hetki toimia” tai ”on tartuttava tuumasta toimeen”. Tätä viestiä vahvistetaan ja yleisöä motivoidaan muutokseen teksteissä käyttämällä me-retoriikkaa, jonka voidaan ajatella olevan eräänlaista konsensuksella vahvistamista. (Jokinen 1999, 139.) Blogiteksteissä käytetäänkin usein me-retoriikkaa ja tekstit ovat sävyltään yhteishenkeä luovia ja kannustavia.
Koska Perelmanin (1996) argumentaatioteorian mukaan argumentaation tähtäimessä on toiminta tai ainakin toiminta-alttiuden luominen, olen pyrkinyt analysoimaan sitä, mitä retoriikalla Sitran teksteissä tehdään. Väitän, että Sitra pyrkii tekstien välityksellä edistämään dataohjautuvaa terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa. Tekstien tehtävänä on kielellisesti vakiinnuttaa käsitystä terveydenhuollon datafioituvasta tulevaisuudesta.
Lisäksi tekstien tehtävänä on analyysini mukaan motivoida yleisöä muutokseen.
Datanintensiivisten teknologioiden odotetaan muuttavan terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa laajasti tulevaisuudessa, mutta koska tämä muutos on vielä niin sanotusti arvausten varassa, eikä tulevaisuutta pystytä varmasti ennustamaan, Sitran teksteissä pidetään tärkeänä, että terveydenhuollon datafikaatiossa pysytään jatkuvassa muutoksen ja kehittämisen tilassa. Positiivinen suhtautuminen muutokseen ja datafioitumisen kehittämiseen nähdään ensiarvoisena, jotta tulevaisuuden visio dataohjautuvasta terveydenhuollosta voi toteutua.
Lopuksi on todettava, että tutkielmani tulokset ja johtopäätelmät ovat vain yksi tapa tarkastella Sitran tekstejä ja tulkintamahdollisuuksia olisi voinut olla myös erilaisia.
Tutkielmassa esitettyjä tuloksia ei voida yleistää muuhun yhteiskuntaan sellaisenaan, mutta olen pyrkinyt tutkimuskirjallisuuden avulla osoittamaan, että monet tutkielman keskeiset teemat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ne ovat herättäneet yhteiskuntatieteilijöiden ja tieteen ja teknologian tutkijoiden mielenkiinnon.
Sosioteknisen mielikuvaston käsite avaa lukuisia mahdollisuuksia terveydenhuollon datafikaation tutkimiseen myös tulevaisuudessa. Mielenkiintoisia tutkimuskohteita ovat tällä hetkellä esimerkiksi genomilääketieteeseen, biopankkeihin ja kansalaisten itsemittaustekniikoihin liittyvät mielikuvastot. Sosioteknisen mielikuvaston käsitettä voidaan hyödyntää myös laajasti muussa tutkimuksessa, jossa kiinnostuksen kohteena ovat tieteen ja teknologiaan liitetyt odotukset. Odotuksia on tärkeää tutkia sillä ne mahdollistavat tulevaisuuden suunnittelun ja oikeuttavat tämänhetkisen toiminnan.
LÄHTEET
Alastalo, Marja, Risto Kunelius & Reetta Muhonen. 2014. ”Evidenssiä eliitille ja kansainvälistä huipputiedettä? Tutkimuksen vaikuttavuuden mielikuvastot tiedepolitiikan resursseina.”
Teoksessa Tutkimuksen kansallinen tehtävä, toim. Muhonen Reetta & Hanna-Mari Puuska.
Tampere: Vastapaino, 119‒149.
Alastalo, Marja & Maria Åkerman. 2011. ”Tietokäytännöt ja hallinnan politiikka.” Teoksessa Tieto hallinnassa, toim. Alastalo, Marja & Maria Åkerman Tampere: Vastapaino, 17‒38.
Alastalo, Marja. 2009. ”Viranomaistiedosta tilastoksi – rekisteriperusteisen tilastojärjestelmän muodostaminen Suomessa.” Sosiologia 3/2009, 173‒189.
Alastalo, Marja & Ilpo Helén. 2021. A code for care and control. PIN as an operator of interoperability in the Nordic welfare state. History of the Human Sciences. (in print)
Anderson, Benedict. 2017. Kuvitellyt yhteisöt: Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. (alkup. 1983). Tampere: Vastapaino.
Apotti. 2021. Apotti-järjestelmä mahdollistaa paremman terveyden, hyvinvoinnin ja tiedon tuottamisen. https://www.apotti.fi/ [Luettu 29.4.2021]
Billig, Michael. 1987. Arguing and Thinking. A Rhetorical Approach to Social Psychology.
Cambridge: Cambridge University Press.
Bowman, Warigia. 2015. “Imagining a Modern Rwanda: Sociotechnological Imaginaries, Information Technology, and the Postgenocide State.” Teoksessa Dreamscapes of modernity – Sociotechnical imaginaries and the fabrication of power, toim. Jasanoff, Sheila & Sang-Hyun Kim. Chicago and London: The University of Chicago Press, 79‒102.
boyd, danah. & Kate Crawford. 2012. “Critical questions for big data: Provocations for a cultural, technological, and scholarly phenomenon.” Information Communication and Society, 15(5), 662–
679.
Castoriadis, Cornelius. 1987. The Imaginary Institution of Society. (alkup. 1977). Cambridge:
Polity Press.
Chen, Nancy N. 2015. “Consuming Biotechnology: Genetically modified Rice in China.”
Teoksessa Dreamscapes of modernity – Sociotechnical imaginaries and the fabrication of power, toim. Jasanoff, Sheila & Sang-Hyun Kim. Chicago and London: The University of Chicago Press, 219‒232.
Cukier, Kenneth & Viktor Mayer-Schönberger. 2013. ”The Rise of Big Data: How It’s Changing the Way We Think.” Foreign Affairs 92(3), 28–40.
Eriksson, Kai. 2009. Maailma ilman ulkopuolta. Helsinki: Gaudeamus.
Eskelinen, Teppo. 2017. ”Tehostaminen ja ekonomismin politiikka.” Teoksessa Tehostamistalous, toim. Eskelinen, Teppo, Hannele Harjunen, Helena Hirvonen & Eeva Jokinen.
16–32. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6978-3 [Luettu 29.4.2021]
Eskola, Jari & Juha Suoranta. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Hakala, Salli & Juho Vesa. 2013. ”Verkkokeskustelut ja sisällön erittely.” Teoksessa Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät, toim. Laaksonen, Salla-Maaria, Janne Matikainen & Minttu Tikka. Tampere: Vastapaino. 216–244.
Halme, Kimmo, Olli Oosi & Katharina Warta. 2019. Ajatushautomo, kokeilupaja ja yhteistyöalusta. Sitran kokoava arviointi. Helsinki: Sitran selvityksiä 157.
https://www.sitra.fi/julkaisut/kokoava-arviointi-ajatushautomo-kokeilupaja-ja-yhteistyoalusta/
[Luettu 20.3.2020]
Helén, Ilpo. 2016. Elämän politiikat: Yhteiskuntatutkimus Foucault’n jälkeen. Helsinki:
Tutkijaliitto.
Helén, Ilpo. 2019. Terveysdatataloudet: Mielikuvastojen ja performatiivien tarkastelua.
Työpaperi.www.researchgate.net/publication/341152507_Terveysdatataloudet_Mielikuvastojen _ja_performatiivien_tarkastelua [Luettu 29.4.2021]
Helén, Ilpo & Hanna Lehtimäki. 2020. “Translations in Biobanking: Socio-Material Networks in Health Data Business.” Teoksessa Society as an Interaction Space. A Systemic approach, toim.
Lehtimäki, Hanna, Petri Uusikylä & Anssi Smedlund. Singapore: Springer. 191–212.
Huhtanen, Ann-Mari, Noora Mattila, Jenni Sarolahti & Sari Tuori. 2017. Tarinoita tulevaisuudesta. Sitran matka t&k-rahoittajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi. Helsinki.
https://media.sitra.fi/2017/11/15221924/2017-11-15-Sitra-juju-FI-web-01.pdf [Luettu 5.2.2021]
Høyer, Klaus. 2016. “Denmark at a Crossroad? Intensified Data Sourcing in a Research Radical Country.” Teoksessa The Ethics of Biomedical Data, toim. Mittelstadt, Brent Daniel & Luciano Floridi. Springer. 73–93.
Høyer, Klaus. 2019. “Data as promise: Reconfiguring Danish public health through personalized medicine.” Social Studies of Science 49:4, 531–555.
Iliadis, Andrew & Frederica Russo. 2016. “Critical data studies: An introduction.” Big Data &
Society 3(2), 1–7.
Jasanoff, Sheila. 2004. States of knowledge: the co-production of science and social order.
London: Routledge.
Jasanoff, Sheila. 2015a. “Future Imperfect: Science, Technology, and the Imaginations of Modernity.” Teoksessa Dreamscapes of modernity – Sociotechnical imaginaries and the fabrication of power, toim. Jasanoff Sheila & Sang-Hyun Kim. Chicago and London: The University of Chicago Press, 1–33.
Jasanoff Sheila 2015b. “Imagined and Invented worlds.” Teoksessa Dreamscapes of modernity – Sociotechnical imaginaries and the fabrication of power, toim. Jasanoff Sheila & Sang-Hyun Kim. Chicago and London: The University of Chicago Press, 321–341.
Jasanoff, Sheila & Sang-Hyun Kim. 2009. ”Containing the Atom: Sociotechnical Imaginaries and Nuclear Power in the United States and South Korea.” Minerva 47(2), 119–146.
Jasanoff, Sheila & Sang-Hyun Kim. 2015. Dreamscapes of modernity – Sociotechnical imaginaries and the fabrication of power. Chicago and London: The University of Chicago Press.
Jauho, Mikko. 2011. Miten riskitieto alkoi ohjata terveyspolitiikkaa: tilastomatemaattiset välineet ja sydäntautien torjunta Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Teoksessa Alastalo, Marja &
Maria Åkerman (toim.) Tieto hallinnassa. Tampere: Vastapaino.
Jauho, Mikko & Ilpo Helén. 2018. Symptoms, signs, and risk factors. Epidemiological reasoning in coronary heart disease and depression management. History of the Human Sciences 31:1, 56-73.
Jokinen, Arja. 1999. ”Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen.” Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä, toim. Jokinen, Arja, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Tampere:
Vastapaino, 126–159.
Jokinen, Arja, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. 1993. Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere:
Vastapaino.
Julkisen hallinnon ICT-strategia. 2013. Palvelut ja tiedot käytössä Julkisen hallinnon ICT:n
hyödyntämisen strategia 2012–2020.
https://vm.fi/documents/10623/360816/Julkisen+hallinnon+ICT-strategia/4148ad4f-157e-4aa6-aa44-aaf395b63532 [Luettu 21.4.2021]
Julkunen Raija. 2007. ”Sitran hyvinvointihautomosta.” Yhteiskuntapolitiikka 72(2007):1, 72‒79.
Kanta. 2019. Mitä Kanta-palvelut ovat? https://www.kanta.fi/mita-kanta-palvelut-ovat [Luettu 21.4.2020]
Kanta. 2021. Asiakastietolain vaikutukset tietojen luovuttamiseen.
https://www.kanta.fi/ammattilaiset/tietojen-luovutusten-hallinta [Luettu 21.4.2020]
Karvonen, Erkki. 2014. ”Tiede tuottaa todellisuutta – kenen etujen mukaan ja kuinka eettisesti?”
Teoksessa Tutkimuksen kansallinen tehtävä, toim. Muhonen Reetta & Hanna-Mari Puuska.
Tampere: Vastapaino.
Kestilä, Laura & Sakari Karvonen. 2018. ”Johdanto.” Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2018, toim. Kestilä Laura & Sakari Karvonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Punamusta Oy.
Kitchin, Rob. 2014. “Big Data, new epistemologies and paradigm shifts.” Big Data & Society 1(1), 1-12.
Kitchin, Rob & Tracey Lauriault. 2018. “Towards critical data studies: Charting and unpacking data assemblages and their work.” Teoksessa Thinking Big Data in Geography: New Regimes, New Research, toim. Thatcher Jim, Josef Eckert & Andrew Shears. Lincoln: University of Nebraska Press, 3‒20.
Kivistö, Jarkko. 2018. ”Suomen julkisen talouden kestävyys.” Euro ja talous 5/2018.
https://www.eurojatalous.fi/fi/2018/5/suomen-julkisen-talouden-kestavyys/ [Luettu 23.4.2021]
Koskiaho, Briitta. 2014. Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä. Setlementtijulkaisuja nro 32. United Press Global.
Kuntaliitto. 2019. Ajankohtaista UNA-hankkeesta. https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista-una-hankkeesta [Luettu 29.4.2021]
Kullman, Kim & Olli Pyyhtinen. 2015. ”Toimijaverkosto.” Teoksessa Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa, toim. Eriksson, Kai. Helsinki: Gaudeamus. 109‒126.
Kuusi, Tero, Jukka Lassila & Tarmo Valkonen. 2019. ”Kestävyysvaje uuden väestöennusteen valossa.” Julkaisussa Muistioita tulevalle hallitukselle. Talouspolitiikan linjaus keväällä 2019.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Helsinki: Next Print. pub.etla.fi/ETLA-Hallitukselle-2019.pdf [Luettu 20.3.2020] 21–24.
Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta. 24.8.1990/717.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900717 [Luettu 20.3.2020]
Larsen, Hans Thorup. 2011. “The birth of lifestyle politics: The biopolitical management of lifestyle diseases in the United States and Denmark.” Teoksessa Governmentality: Current issues and future challenges, toim. Bröckling, Ulrich, Susanne Krassmann & Thomas Lemke, New York
& London: Routledge. 201‒224.
Lupton, Deborah. 2015. Digital sociology. Lontoo & New York: Routledge.
Lupton, Deborah. 2018. Digital Health: Critical and cross-disciplinary perspectives. New York:
Routledge.
LVM (Liikenne ja viestintäministeriö). 2014. Big datan hyödyntäminen. Liikenne- ja
viestintäministeriön julkaisuja 20/2014.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77879/Julkaisuja_20-2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y [Luettu 29.4.2021]
MacKenzie, Adrian. 2006. Cutting Code: Software and Sociality. New York: Peter Lang.
Meskus, Mianna & Mikko Jauho. 2017. ”Tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulma terveyteen.” Teoksessa Terveyssosiologian linjoja, toim. Karvonen, Sakari, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas. Helsinki: Gaudeamus. 125‒140.
Miller, Peter & Nikolas Rose. 2010. Miten meitä hallitaan. Tampere: Vastapaino.
NAS (National Academy of Sciences). 2011. Toward precision medicine. Washington, DC: The National Academies Press.
Niemelä, Mikko & Juho Saari. 2011. Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Helsinki:
Kelan tutkimusosasto.
Oksanen, Heikki. 2014. Julkisen talouden kestävyysvaje ja eläkeiän nostaminen. VATT
Tutkimukset 177.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148714/t177.pdf?sequence=1&isAllowed=y [Luettu 20.3.2020]
Parikka, Heli. toim. 2018. Huomisen hyvinvointia datasta. Hyvinvointidata tutkimuksen, päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen ajuriksi. Sitran selvityksiä 136.
https://media.sitra.fi/2018/11/27161423/huomisen-hyvinvointia-datasta.pdf [Luettu 29.4.2021]
Perelman, Chaïm. 1996. Retoriikan valtakunta. Suom. Leevi Lehto. (alkup. 1977). Tampere:
Vastapaino.
Potter, Jonathan. 1996. Representing Reality. Discourse, Rhetoric ans Social Construction.
London: SAGE.
Pouru, Laura, Matti Minkkinen, Burkhard Auffermann, Christopher Rowley, Maria Malho &
Aleksi Neuvonen. 2020. Kansallinen ennakointi Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja
tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:17.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162157/VNTEAS_2020_17.pdf [Luettu 12.4.2020]
Puro, Jukka-Pekka. 2006. Retoriikan historia. Helsinki: WSOY.
Reponen, Jarmo, Maarit Kangas, Päivi Hämäläinen, Niina Keränen & Jari Haverinen. 2018.
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017 Tilanne ja kehityksen suunta. Raportti 5/2018. Oulun yliopisto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-108-9 [Luettu 30.4.2021]
Rieder, Gernot & Judith Simon. 2016. “Datatrust: Or, the political quest for numerical evidence and the epistemologies of Big Data.” Big Data & Society 3 (1), 1-6.
Rissanen, Sari & Johanna Lammintakanen. 2017. Sosiaali- ja terveydenhuolto johtamisympäristönä. Teoksessa Sosiaali- ja terveysjohtaminen, toim. Rissanen, Sari & Johanna Lammintakanen. Helsinki: Sanoma Pro.
Ruckenstein, Minna & Natasha Dow Schüll. 2017. “The Datafication of Health.” Annual Review of Anthropology 46, 261‒278.
Räsänen, Minna & James M. Nyce. 2013. ”The Raw is Cooked: Data in Intelligence Practice.”
Science, Technology and Human Values 38:5, 655‒677.
Sandberg, Otso. 2015. Hallittu syrjäytyminen. Miten syrjäytymisestä muodostui lähes jokaiseen meistä ulottuva riski? Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere: Suomen yliopisto paino – Juvenes Print.
Saranto, Kaija & Mikko Korpela. 1999. Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Porvoo: WSOY.
Sihvonen, Ari-Pekka & Mika Gissler. 2005. ”Rekisteritietojen käyttö sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa 2000-luvun alussa.” Yhteiskuntapolitiikka 70 (5), 514‒520.
Sismondo, Sergio. 2009. An introduction to Science and technology studies. Chigaco: Wiley-Blackwell.
Sitra. 2018. Sote-tietopakettien käsikirja. https://media.sitra.fi/2017/09/22142139/sote-tietopakettien-kasikirjaversio-2.1.pdf [Luettu 30.4.2021]
Sitra. 2019. Hyvinvointidataa innovaatioihin – Sitran hankkeessa rakennettiin Findatan perustuksia.
Sitra. 2019. Hyvinvointidataa innovaatioihin – Sitran hankkeessa rakennettiin Findatan perustuksia.