8 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN
8.2 Y HDYSKUNTARAKENTEEN JA MAANKÄYTÖN NYKYTILA
Asutus 8.2.1
Suunnitellut voimajohtoreitit sijoittuvat pääasi-assa metsätalousalueille, joille sijoittuu vain vä-hän haja-asutusta. Paikoin voimajohtoreitit si-jaitsevat myös maatalousalueilla, joilla haja-asutusta on jonkin verran enemmän. Voimajoh-toreittien läheisyyteen sijoittuu joitain kyliä, pienkyliä ja yksi taajama (kuva 8.1).
Kuva 8.1. Yhdyskuntarakenne suunnitelluilla johtoreiteillä. Johtoreitit on esitetty kuvassa mustalla (400 kV) ja punaisella (110 kV) katkoviivalla.
Molemmat voimajohtoreitit alkavat Hanhikiven niemen alueelta, joka on ydinvoimalaitosaluetta lukuun ottamatta pääasiassa metsätalousaluet-ta ja jossa ei ole vakituismetsätalousaluet-ta asutusmetsätalousaluet-ta. Niemellä sijaitsee muutamia loma-asuntoja, jotka eivät sijoitu voimajohtoreitin läheisyyteen. 400 kilovol-tin voimajohtoreikilovol-tin Hanhikivi–Kivineva–
Lumimetsä läheisyyteen sijoittuu yksi taajama, Lampinsaari, jonne etäisyyttä on noin 150 met-riä. Seuraavaksi lähimpään taajamaan, Parha-lahteen kertyy etäisyyttä noin 1,5 kilometriä ja Pyhäjoen keskustaajamaan noin viisi kilometriä.
Lähimmät kyläalueet ovat Hurnasperä (noin ki-lometri), Lumimetsä (noin 1,5 kilometriä) ja Myl-lyperä–Perukka (noin kaksi kilometriä).
110 kilovoltin voimajohtoreitin Hanhikivi–
Keskikylä–Jylkkä läheisyyteen ei sijoitu yhtään taajamaa. Lähin on edellä mainittu Parhalahti (noin 1,5 kilometriä). Lähimmät kyläalueet ovat Saukonperä (johtoreitillä), Pyhänkoski (noin 800 metriä), Hurnasperä (noin kilometri) ja Jylkkä (noin kaksi kilometriä).
100 metrin säteellä voimajohtovaihtoehtoreiteis-tä sijaitsee yhteensä kuusi asuinrakennusta se-kä muutamia pihapiirien ulkorakennuksia (kuvat 8.2, 8.3, 8.4 ja 8.5 sekä taulukko 8.1). 100-300 metrin säteellä voimajohtoreiteistä sijaitsee yh-teensä 32 asuinrakennusta ja 4 lomarakennusta (taulukot 8.2 ja 8.3).
Voimajohtoreittien ympäristöön 200 metrin vyö-hykkeelle johtoreittien molemmin puolin sijoittu-via toteutumattomia rakennuslupia tiedusteltiin YVA-menettelyn aikana hankealueen kunnista.
Saatujen tietojen mukaan tällaisia rakennuslu-pia ei tällä hetkellä ole.
Lähin asuinrakennus sijaitsee Talusperällä noin 49 metrin etäisyydellä uuden 110 kilovoltin voi-majohdon reittivaihtoehdon FE(FE2) keskilinjas-ta (kuva 8.5). Etäisyys uuden johtoalueen reu-naan on noin 31 metriä. Asuinrakennus sijaitsee nykyisen voimajohdon keskilinjasta noin 72 met-rin etäisyydellä.
Pyhäjoella voimajohtovaihtoehdon A1 läheisyy-teen sijoittuu yksi pihapiiri (Kahlonkangas) alle 100 metrin etäisyydelle (kuva 8.2). Etäisyys lä-himmän suunnitellun voimajohdon keskilinjasta reittiosuudella A1 on noin 72 metriä.
Merijärvellä, Pyhäjoen ylityskohdassa sijaitsee neljä asuinrakennusta alle 100 metrin
etäisyy-dellä suunnitelluista voimajohdoista. Kohteista kaksi sijoittuu vaihtoehdon FE läheisyyteen Py-häjoen pohjoispuolella ja kaksi vaihtoehdon FI(G) läheisyyteen, molemmilla puolin jokea (kuvat 8.3 ja 8.4). Etäisyydet suunnitellun voi-majohdon keskilinjasta ovat lyhimmillään noin 80–90 metriä. Yksi asuinrakennuksista sijaitsee noin 17 metrin etäisyydellä nykyisestä voima-johdosta.
Yhtään lomarakennusta ei sijoitu 100 metrin vyöhykkeelle voimajohdoista.
Taulukoissa 8.1–8.3 on esitetty asuin- ja loma-rakennusten määrät voimajohtoreittiosuusvaih-toehtojen läheisyydessä vaihtoehdoittain ja kunnittain. Kaikki vaihtoehdot eivät toteudu yhtä aikaa, joten toteutettavaksi valitun reitin mukaan määräytyy toteutettavan reitin läheisyyteen jää-vien rakennusten määrä.
Taulukko 8.1. 100 metrin etäisyydellä suunniteltujen voimajohtoreittien keskilinjasta sijaitsevat asuinrakennukset kunnittain.
Yhteensä sarakkeeseen on merkitty asuinrakennusten enimmäismäärä, jotka toteutusvaiheessa vaihtoehdosta riippuen sijoit-tuisivat alle 100 metrin etäisyydelle voimajohtoreitistä. Tummanharmaa väri laatikossa osoittaa reittiosuudet, jotka eivät sijoitu kyseisen kunnan alueelle.
Kunta Reittiosuus, asuinrakennuksia
<100 m Aa A A1 B C D D(D1) E FE FI FE
(FE2) FI(G) FE(H) FE(J) Yhteensä enintään
Pyhäjoki – – 1 – – – – – – – – 1
Raahe - – – – 0
Merijärvi 2 – 1 2 – – 3
Kalajoki – – 0
Taulukko 8.2. 100-300 metrin etäisyydellä suunniteltujen voimajohtoreittien keskilinjasta sijaitsevat asuinrakennukset kun-nittain. Yhteensä sarakkeeseen on merkitty asuinrakennusten enimmäismäärä, jotka toteutusvaiheessa vaihtoehdosta riip-puen sijoittuisivat 100-300 metrin etäisyydelle voimajohtoreitistä. Tummanharmaa väri laatikossa osoittaa reittiosuudet, jotka eivät sijoitu kyseisen kunnan alueelle.
Kunta Reittiosuus, asuinrakennuksia
100-300 m Aa A A1 B C D D(D1) E FE FI FE
(FE2) FI(G) FE(H) FE(J) Yhteensä enintään
Pyhäjoki – – - - - - – 4 2 – 1 – – 4
Raahe 1 - 1 – 16 17
Merijärvi 5 6 - 3 3 1 9
Kalajoki – – 0
Kuva 8.2. Asuinrakennus Pyhäjärven Kahlonkankaalla voimajohtoreittivaihtoehdon A1 läheisyydessä. Etäisyys lähimmän suunnitellun voimajohdon keskilinjasta asuinrakennukseen on noin 72 metriä. Etäisyys johtoalueen reunasta asuinrakennuk-seen on noin 24 metriä.
Kuva 8.3. Asuinrakennukset 110 kilovoltin voimajohtoreittivaihtoehtojen FE ja FI(G) läheisyydessä Merijärvellä, Pyhäjoen ylityskohdan pohjoispuolella. Etäisyydet lähimmän suunnitellun voimajohdon keskilinjasta asuinrakennuksiin ovat noin 80-90 metriä.
Kuva 8.4. Asuinrakennukset 110 kilovoltin voimajohtoreittivaihtoehtojen läheisyydessä Merijärvellä, Pyhäjoen ylityskohdan eteläpuolella. Etäisyys lähimmän suunnitellun voimajohdon keskilinjasta asuinrakennukseen on noin 93 metriä.
Kuva 8.5. Asuinrakennukset Merijärven Talusperän alueella, läntisen 110 kilovoltin voimajohtoreittivaihtoehdon läheisyydes-sä. Etäisyys lähimmän suunnitellun voimajohdon keskilinjasta asuinrakennukseen on noin 49 metriä.
Taulukko 8.3. 100-300 metrin etäisyydellä suunniteltujen voimajohtoreittien keskilinjasta sijaitsevat lomarakennukset kunnit-tain. Yhteensä sarakkeeseen on merkitty lomarakennusten enimmäismäärä, jotka toteutusvaiheessa vaihtoehdosta riippuen sijoittuisivat 100-300 metrin etäisyydelle voimajohtoreitistä. Tummanharmaa väri laatikossa osoittaa reittiosuudet, jotka eivät sijoitu kyseisen kunnan alueelle.
Kunta Reittiosuus, lomarakennuksia
100-300 m Aa A A1 B C D D(D1) E FE FI FE
(FE2) FI(G) FE(H) FE(J) Yhteensä enintään
Pyhäjoki – – - - - – – – – – – 0
Raahe 1 - - – - 1
Merijärvi 1 1 1 3 3 - 4
Kalajoki – – 0
Maatalous ja peltoalueet 8.2.2
Suunnitellut voimajohtoreitit sijoittuvat pääasi-assa metsätalousalueille. 400 kilovoltin voima-johtoreitti Hanhikivi–Kivineva–Lumimetsä sijoit-tuu peltoalueille tai niiden läheisyyteen Pyhäjo-ella ainoastaan valtatien 8 läheisyydessä Kah-lonkankaalla sekä Raahessa Kinttukankaalla, Isoahossa ja Mäntyniemenperällä (kuva 8.6).
110 kilovoltin voimajohto Hanhikivi–Keskikylä–
Jylkkä sijoittuu peltoalueille tai niiden läheisyy-teen Pyhäjoella valtatien 8 läheisyydessä Kah-lonkankaalla, Pohjanojanperällä, Keskikylän koillislaidalla ja Vuotinperällä, Merijärvellä Py-häjoen rannoilla Pirttimäellä, Tähjänperällä, Talusperällä, Viitaperällä ja Saukkoperällä sekä Kalajoella aivan Merijärven kunnanrajan tuntu-massa Saukonperän läheisyydessä (kuva 8.6).
Kuva 8.6. Yhdyskuntarakenne suunnitelluilla johtoreiteillä. Johtoreitit on esitetty kuvassa mustalla (400 kV) ja punaisella (110 kV) katkoviivalla.
Muut hankkeet voimajohtojen lähei-8.2.3
syydessä Voimajohtohankkeet
Suunniteltu 110 kilovoltin voimajohto Hanhikivi–
Keskikylä–Jylkkä sijoittuu reittivaihtoehdosta
riippuen noin 19–21 kilometrin matkalta nykyis-ten voimajohtojen vierelle. Fingrid Oyj on uudis-tamassa näitä voimajohtoja. Toinen 220 kilovol-tin voimajohto muutetaan 110 kilovolkilovol-tin voima-johdoksi ja toinen korvataan 400+110 kilovoltin voimajohdolla.
Kuva 8.7. Muut hankkeet suunniteltujen voimajohtojen läheisyydessä. Tässä YVA-menettelyssä käsiteltävät johtoreitit on esitetty kuvassa mustalla (400 kV) ja punaisella (110 kV) katkoviivalla.
Tuulivoimahankkeet ja tuulivoimapuistojen voimajohtohankkeet
Suunniteltujen voimajohtoreittien varrelle ja lä-heisyyteen sijoittuvat seuraavat tuulivoimahank-keet (kuva 8.7):
x Sarvankankaan tuulivoimapuisto (TuuliWatti Oy, luvitusvaihe, Raahe), enintään 14 voima-laa. 400 kilovoltin voimajohtoyhteys sijoittuu tuulivoimapuistoalueen eteläpuolelle. Sar-vankankaan tuulipuistohankkeen sähkönsiir-ron voimajohto on suunniteltu sijoitettavaksi johto-osuuden C pohjoispuolelle, muutamien satojen metrien etäisyydelle.
x Parhalahden tuulipuisto (Puhuri Oy, luvitus-vaihe, Pyhäjoki), enintään 17 voimalaa. 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin voimajohdot sijoit-tuvat molemmat tuulipuiston alueelle. Parha-lahden tuulivoimapuiston sähkönsiirron voi-majohto on suunniteltu sijoitettavaksi osittain johto-osuuden B rinnalle.
x Oltavan tuulivoimapuisto (Taaleritehdas / Tornator, luvitusvaihe, Pyhäjoki), enintään 32 voimalaa. Tuulipuisto sijoittuu suunniteltujen voimajohtojen väliin. Oltavan ja Polusjärven tuulipuistot ovat suunnitelleet liittyvänsä kan-taverkkoon Oltavan hankealueen sisällä.
x Pyhänkosken tuulivoimalat (Puhuri Oy, toi-minnassa, Merijärvi / Pyhäjoki), 4 voimalaa.
110 kilovoltin voimajohto sivuaa tuulipuiston aluetta.
x Ristivedon tuulivoimapuisto (Puhuri Oy, to-minnassa, Merijärvi), 6 voimalaa. 110 kilovol-tin voimajohto sivuaa tuulipuiston aluetta.
x Karhunnevankankaan–Toukkalankallion tuu-livoimapuisto (wpd Finland Oy, luvitusvaihe, Pyhäjoki),enintään 40 voimalaa. Tuulivoima-toimija tarkistaa Karhunnevankankaan tuuli-puiston sähkönsiirron reitin. Johtoreitti ei tule sijoittumaan nyt tarkasteltavien voimajohto-jen rinnalle.
x Polusjärven tuulivoimapuisto (ABO Wind Oy, luvitusvaihe, Pyhäjoki), enintään 12 voima-laa. 400 kilovoltin voimajohto sijoittuu tuuli-puistoalueen viereen. Oltavan ja Polusjärven tuulipuistot ovat suunnitelleet liittyvänsä kan-taverkkoon Oltavan hankealueen sisällä.
x Nikkarinkaarron tuulivoimapuisto (Suomen hyötytuuli Oy, valmistumassa, Raahe), 10 voimalaa. 400 kilovoltin voimajohto sijoittuu tuulipuistoalueen viereen.
Kaivostoiminta
Suunniteltujen voimajohtoreittien varrelle ja vä-littömään läheisyyteen sijoittuvat seuraavat malminetsintävaraukset, valtaukset, kaivospiirit ja malminetsintäluvat (Tukes kaivosrekisteri, luettu 20.3.2016, kuva 8.7):
x Alpua VA2013-0059 (400 kilovoltin voimajoh-toreitti sijoittuu alueelle)
x Magnus Minerals Oy:n Vihanti W4 valtaus, joka raukeaa 17.9.2017 (400 kilovoltin voi-majohtoreitti sijoittuu alueen viereen) x Magnus Minerals Oy:n Vihanti 1, 2 ja 3
val-taukset, jotka raukeavat 25.2.2017 (400
kilo-voltin voimajohtoreitti suuntautuu Vihanti 2:n ja 3:n välistä)
x Nordic Mines AB:n malminetsintälupa Olta-van alueella
x Vihannin kaivospiiri, joka on karenssissa (400 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu alueel-le)
Turvetuotanto
Suunniteltujen voimajohtoreittien varrelle ja lä-heisyyteen sijoittuvat seuraavat turvetuotanto-alueet (kuva 8.6):
x Marjanevan turvetuotantoalue (suunniteltu 110 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu alueen pohjoisosaan)
x Märsynnevan–Ulkonevan turvetuotantoalue (suunniteltu 400 kilovoltin voimajohtoreitti si-joittuu soiden väliin)
x Kuuhkamonnevan turvetuotantoalue (sijait-see suunnitellun 400 kilovoltin voimajohtorei-tin läheisyydessä)
Maa- ja kiviainesten otto
Pyhäjoella Hanhikiven niemen Markanrämeen alueella on kolmella eri toiminnanharjoittajalla useita maa-aineslupia kallion louhimiseksi sekä toimintaan liittyviä ympäristölupia. Luvat on tetty taulukossa 8.4 ja luvitetut ottoalueet on esi-tetty kuvassa 8.8. Morenia Oy:n luvat on hyväk-sytty siirrettäväksi MH-Kivi Oy:lle (Tekninen lau-takunta 8.3.2016 § 26). Siirto koskee kalliolou-hosta ja siellä tapahtuvia toimintoja. Luvat siirty-vät uuden toimijan hallintaan kaikkine velvoittei-ne ja vastuivelvoittei-neen, kun luvissa määrätyt hyväksy-tyt vakuudet on jätetty Pyhäjoen kuntaan.
Taulukko 8.4. Tiedot Hanhikiven niemellä voimassa ja vireillä olevista kiviainesten ottoluvista.
Luvan hakija Lupa Luvan tiedot Muuta
Kippola Toni Maa-aineslupa Pyhäjoen kunta, Tekninen lautakunta 2012-05-15 § 41
Ottoalue: 2 ha
Louhittava määrä: 150 000 m3 Lupa-aika: 10 v
Kippola Toni Ympäristölupa Pyhäjoen kunnan
ympäristölupaviran-omainen 2012-04-23 Kallion louhinta, louheen murskaus siirrettävällä murskauslaitoksella, asfalttiasema, muualta irro-tettujen maa-ainesten kuten ruokamullan, moree-nin, purettujen kiviaines- ja asfalttirakenteiden ja kivilohkareiden uusiokäsittely
Kippola Toni Maa-aineslupa Pyhäjoen kunta, Tekninen lautakunta 2014-06-16 § 58
Ottoalue: 5 ha
Louhittava määrä: 500 000 m3 Lupa-aika: 10 v
Kippola Toni Maa-aineslupa Vireillä Laajentaa nykyisiä ottoalueita pohjoisen suuntaan MH-Kivi Oy (aik.
Morenia Oy:n
Maa-aineslupa Pyhäjoen kunta, Tekninen lautakunta 2014-06-16 § 57
Ottoalue: 3,1 ha (vaihe 1) Louhittava määrä: 400 000 m3
lupa) Lupa-aika: 10 vuotta MH-Kivi Oy (aik.
Morenia Oy:n lupa)
Ympäristölupa Pyhäjoen kunnan ympäristölupaviran-omainen 2014-09-15, Pyhäjoki 3/2014
Louhinta, louheen murskaus siirrettävällä murs-kauslaitoksella, asfalttiasema
MH-Kivi Oy (aik.
Morenia Oy:n lupa)
Maa-aineslupa Pyhäjoen kunta, Tekninen lautakunta 2015-09-15 § 85
Ottoalue: 4,1 ha (vaihe 2) Louhittava määrä: 550 000 m3 Lupa-aika: 10 vuotta Rudus Oy Maa-aineslupa Pyhäjoen kunta, Tekninen lautakunta
2015-03-23 § 35 Ottoalue: 2,6 ha
Louhittava määrä: 360 000 m3 Lupa-aika: 10 vuotta Rudus Oy Maa-aineslupa Pyhäjoen kunta, Tekninen lautakunta
2015-09-15 § 101
Ottoalue: 11,4 ha
Louhittava määrä: 950 000 m3 Lupa-aika: 10 vuotta
Sis. aikaisemman luvan mukaisen ottotoiminnan Rudus Oy Ympäristölupa Pyhäjoen kunnan
ympäristölupaviran-omainen 2015-12-04, Pyhäjoki YL25/2015
Louhinta, louheen murskaus
(Korvannut luvan 2015-02-25, Pyhäjoki YL1/2015)
Kuva 8.8. Maa- ja kiviainesten ottoalueet Hanhikiven niemen Markanrämeen alueella. Kuvassa ylhäällä on voimajohtoreitti-vaihtoehto A1 ja alhaalla reittivoimajohtoreitti-vaihtoehto A.
Virkistys 8.2.4
400 kilovoltin voimajohdon Hanhikivi–Kivineva–
Lumimetsä reiteille tai välittömään läheisyyteen ei sijoitu yhtään tunnettua retkeily- tai virkistys-reittiä. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat Py-jäjoella Palosaaren kota sekä Raahessa Kivi-harjun kota ja laavu (kuva 8.9).
110 kilovoltin voimajohto Hanhikivi–Keskikylä–
Jylkkä risteää Pyhäjoen kohdalla Pyhäjoen-Oulaisten välisen pyöräilyreitin kanssa, missä
uusi voimajohto on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisten voimajohtojen vierelle. Voimajohdon kaakkoispuolelle sijoittuu myös Ristivuoren va-paa-aika- ja liikuntakeskus laskettelurinteineen, hiihtolatuineen ja palveluineen. Myös Mustos-lähteen kota sijoittuu voimajohdon läheisyyteen (kuva 8.9).
Johtoreittien alueita voidaan käyttää jokamiehen oikeuksin ulkoiluun, marjastukseen ja sienestyk-seen. Seudun metsäisyyden ja harvan asutuksen vuoksi metsästys on merkittävä
virkistyskäyttö-muoto alueella. Lisäksi Pyhäjoen kohdalla voi-majohtoreittivaihtoehdot FE ja FI(G) sijaitsevat
alueellisesti merkittävän vapaa-ajankalastus-kohteen eli Pyhänkosken läheisyydessä.
Kuva 8.9.Virkistystoiminta ja reitistöt suunniteltujen voimajohtoreittien läheisyydessä. Johtoreitit on esitetty kuvassa mustalla (400 kV) ja punaisella (110 kV) katkoviivalla.
Tutkimus ja koulutus 8.2.5
Suunnitellulla johtoreittiosuudella D/D1 sijaitsee Metsähallituksen ylläpitämä Palosaaren mallitila (kuva 8.10). Palosaaren mallitila on riistatalou-den koulutus- ja mallialue ja kansainvälisesti arvostettu alue. Palosaaren alueella on nähtä-vissä laajalti erilaisia alueita, joissa on tehty metsätaloudellisia toimenpiteitä riistalajit huomi-oon ottaen. Alueella on esimerkiksi 27 erilaista mallikohdetta riista- ja metsätalouden sovittami-sesta yhteen sekä riistakolmiolaskenta. Malli-kohteisiin kuuluu muun muassa metson soidin-paikan mallikohde, ennallistettuja riekon soi-dinelinympäristöjä, pienpetojen pyyntipaikkoja ja
vesilintujen elinympäristökunnostuksia. Hirven-metsästyksen tarpeisiin alueelle on rakennettu passilinjoja, joiden passitornit ja lavat helpotta-vat hirvenmetsästyksen järjestämistä. Palosaa-ren alue on Suomessa merkittävä opetus- ja vierailukohde muun muassa metsätalouden op-pilaille, tutkijoille ja metsä- sekä riistatalouden ammattilaisille. Alueelle myydään myös jonkin verran metsästyslupia opetustarkoituksen lisäk-si. Lisäksi alue on saanut kansainvälistä tunnus-tusta erinomaisesta toiminnasta riistan ja met-sänhoidon sovittamisesta yhteen sekä kestävän käytön menetelmistä metsästyskäytössä (Wildli-fe Estates Label, CIC Edmond Blanc prize, 2010).
Kuva 8.10. Voimajohtoreitin D ja teknisen alavaihtoehdon D1 sijoittuminen Palosaaren erätalouden mallitilan alueella.
8.3 Kaavatilanne