8 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN
8.13 V AIKUTUKSET LIIKENTEESEEN
Voimajohtojen rakentamisen aikaiset liikentee-seen kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia ja tilapäisiä kuljetusten hajautuessa tieverkolle.
Haitat kohdistuvat rakennettavan voimajohdon lähialueelle ja sinne johtaville teille. Työkonei-den liikkuminen ja niiTyökonei-den aiheuttama melu, pöly ja tärinä, työmaaliikenne, materiaalien kuljetuk-set, hakkuut ja mahdollisesti teille syntyvät vau-riot sekä itse rakentamisen aiheuttamat estehai-tat voivat väliaikaisesti häiritä lähialueen liiken-nettä ja asutusta. Rakentamisen aikaiset työ-vaiheet voivat myös haitata alueella liikkumista.
Voimajohtojen työryhmät ovat maastossa kui-tenkin jatkuvasti eteenpäin kulkevia, eivätkä vaikuta merkittävästi voimajohtoja lähellä oleviin teihin. Hankkeen kuljetusten hajautuessa tie-verkolle ei niillä ole merkittäviä vaikutuksia tei-den liikennemääriin. Raskaan liikenteen tilapäi-nen lisääntymitilapäi-nen voi mahdollisesti heikentää hieman liikenneturvallisuutta. Voimajohtoreittien kanssa risteävien teiden varsilla on osalla asuin- ja lomarakennuksia. Voimajohtojen ja teiden sekä radan risteyskohdissa liikenteeseen voi kohdistua lyhytaikaisia vaikutuksia, kuten nopeusrajoitukset tai mahdolliset lyhytaikaiset liikennekatkot, voimajohtojen rakentamisesta teiden ja radan yli. Tiet ja rata voidaan kuitenkin
suojata esimerkiksi johtimia kannattavin telinein.
Yleisen tieverkon, jota on laajalti voimajohtoreit-tien ympäristössä, pitäisi soveltua voimajohtojen rakentamisen aiheuttamalle liikenteelle. Tar-kemmin käytettävät reitit selviävät jatkosuunnit-telussa, jolloin myös pylväspaikkojen sijoittelu suunnitellaan.
Voimajohtojen ja erityisesti niiden pylväiden si-joittuminen ei vaikuta liikenneverkon kehittämi-seen tulevaisuudessa, kun suunnittelussa huo-mioidaan maanteiden ja radan suoja-alueet ja sijoitetaan voimajohtojen pylväät ja harukset riittävän etäälle maanteistä ja radasta. Tässä hankkeessa ei YVA-menettelyn aikana ole tun-nistettu sellaisia liikenneväylien kehittämishank-keita, jotka olisivat ristiriidassa voimajohtohank-keen kanssa.
Voimajohtopylväät voivat aiheuttaa törmäysvaa-ran tai näkemäesteen sijoittuessaan liian lähelle teitä, mutta sijoittamalla pylväät ja harukset riit-tävän etäälle teistä ei vaaraa liikenteelle tai tienpidolle aiheudu.
Voimajohtoreitit risteävät useiden teiden kans-sa, joista yksi (valtatie 8) kuuluu erikoiskuljetus-ten verkon runkoreitteihin. Erityisesti tässä ris-teämässä tulee huomioida valtatien vaatima pystysuora etäisyys voimajohdoista sekä vaa-kasuora etäisyys pylväsrakenteista. 400 kilovol-tin voimajohtojen ja radan risteämässä tulee huomioida niin ikään riittävät pysty- ja vaa-kasuorat etäisyydet radan rakenteista.
Voimajohtojen valmistumisen jälkeen johtoalu-eilla tehdään huoltotarkistuksia erillisen tarkas-tus- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Töis-tä aiheutuva huoltoliikenne on vähäisTöis-tä eikä sillä ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuudelle ja turvallisuudelle.
Voimajohtojen käytöstä poiston aikaiset vaiku-tukset ovat samankaltaisia kuin voimajohtojen rakentamisen aikana. Kuljetuksia aiheutuu ra-kenteiden purkamisesta ja poiskuljettamisesta.
8.14 Rakentamisen ja käytöstä poiston sekä käytöstä poiston jälkeiset vai-kutukset
Voimajohdon rakentamisen aikaiset ympäristö-vaikutukset ovat tyypillisesti paikallisia ja tilapäi-siä. Maankäyttövaikutusten kannalta rakentami-sen aikaiset vaikutukset eivät ole kokonaisuute-na merkittäviä eikä niissä ole oleellisia eroja vaihtoehtojen välillä. Voimajohtoa purettaessa vaikutukset ovat samantyyppisiä kuin rakenta-misen aikana ja luonteeltaan väliaikaisia.
Käy-töstä poiston jälkeen voimajohtoalue saa ennal-listua metsätalousalueilla puustoiseksi ja viljely-alueilla pylväspaikat voidaan ottaa takaisin vilje-lykäyttöön, millä on myönteistä vaikutusta maa- ja metsätaloudelle. Käytöstä poistetuttu voima-johtoalue myös toisaalta vapautuu muuhun maankäyttöön. Tulevaisuudessa nyt suunnitel-luille voimajohtoreiteille voi kohdistua uutta maankäyttöä, jota tässä vaiheessa ei voida en-nakoida.
8.15 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Kantaverkon uusia voimajohtoreittejä suunnitel-taessa Fingridin tavoitteena on välttää esimer-kiksi asutuksen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen välitöntä läheisyyttä. Myös Säteilytur-vakeskus (2011) suosittelee välttämään vastaa-vien toimintojen rakentamista voimajohtojen vä-littömälle lähialueelle.
Fingrid on osallisena voimajohtojen lähialueen kaavoituksessa sen varmistamiseksi, että voi-majohtojen sähköturvallisuus- ja ympäris-tönäkökohdat otetaan huomioon kaavaratkai-suissa. Yleisenä sääntönä asuinrakennukset pihoineen suositellaan sijoitettavan kokonaan johtoalueen ulkopuolelle.
Maankäyttöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää pylväiden sijoittelulla ja tekni-sillä ratkaisuilla. Erityistä huomiota kiinnitetään esisuunnittelussa tunnistettuihin asutuksen kannalta haasteellisiin suunnittelutilanteisiin.
Niissä tilanteeseen nähden parasta ratkaisua haetaan yleisen edun ja teknistaloudellisten reunaehtojen rajoissa yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa siinä vaiheessa, kun jatko-suunnitteluun etenevä voimajohtoreitti on selvil-lä ja hankkeen suunnittelu on edennyt riittävälle tarkkuudelle.
Maatalouteen kohdistuvia vaikutuksia lieventää pylväiden sijoittaminen mahdollisuuksien mu-kaan siten, että peltojen käytölle aiheutuvat hai-tat jäävät mahdollisimman pieniksi. Niin kutsu-tun peltopylvästyypin eli tukivaijerittoman pyl-vään avulla maanviljelylle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää edelleen peltojen suorilla joh-to-osuuksilla. Lisäksi yksityiskohtaisessa voima-johdon suunnittelussa huomioidaan tilojen rajat ja muoto sekä johtoreitin ja pylväiden sijoittumi-nen niihin nähden. Maa-aineisten ottoalueilla ja turvetuotantoalueilla voimajohdosta aiheutuvia käyttörajoituksia voidaan lieventää pylväspaik-kojen ja johtimien korkeuden suunnittelulla.
Rakennustöissä pyritään mahdollisuuksien mu-kaan välttämään haittaa maanviljelykselle ja kulkuyhteyksille. Urakoitsijan edustaja sopii käy-tettävistä kulkureiteistä etukäteen maanomista-jien kanssa. Urakoitsijat velvoitetaan sopimuk-sellisesti toimimaan rakentamisen aikana siten, että rakennustyöstä aiheutuvien vahinkojen määrä minimoidaan ja syntyneet vahingot korja-taan tai korvakorja-taan maanomistajille. Velvoittei-den noudattamista seurataan työmaakokouksin ja valvontakäynnein.
Liikenteeseen kohdistuvia haittoja voidaan eh-käistä huomioimalla liikenneväylien kehittämis-tarpeet esimerkiksi pylväiden sijoitteluissa ja ali-kulkukorkeuksissa. Johtojen ja teiden sekä rato-jen risteämissä noudatetaan sovittua ohjeistusta muun muassa vähimmäisetäisyyksien osalta.
Raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamaa mahdollista liikenneturvallisuuden heikkenemis-tä voidaan tarvittaessa pyrkiä vähenheikkenemis-tämään eri-laisin liikenneturvallisuutta parantavin keinoin.
8.16 Vaihtoehtojen vertailu
Hankkeen vaihtoehtoisilla voimajohtoreit-tiosuuksilla ei maankäytön näkökulmasta ole merkittäviä eroja. Vaikutukset ovat hyvin sa-mantapaisia ja samansuuruisia. Kaikki reittivaih-toehdot ovat maankäytön näkökulmasta toteu-tuskelpoisia. Kaikissa vaihtoehdoissa on etuja ja haittoja maankäytön näkökulmasta ja vaikutuk-set kohdentuvat eri tavoin.
8.17 Yhteenveto ja johtopäätökset Voimajohtohanke muuttaa eniten maankäyttöä uusien maastokäytävien osuuksilla (Aa, A/A1, B, C, D/D(D1), FI(G) ja FE(J)), jossa ympäris-töön syntyy kokonaan uusi elementti. Niillä osuuksilla, jossa laajennetaan vanhaa voima-johtoaluetta, jää vaikutus pienemmäksi.
Voimajohto aiheuttaa asutukselle muutamassa yksittäisessä kohteessa kohtalaista haittaa (osuudet A1, FI(G), FE ja FE(FE2)). Voimajohto tulee näkymään kiinteistöjen pihapiireissä Pyhä-joen Kahlonkankaalla sekä Merijärven Taluspe-rällä, myös Merijärvellä Pyhänkosken ylityksen kohdalla asutuksen suunnasta on näkymiä ny-kyisten ja suunniteltujen voimajohtorakenteiden suuntaan. Vaikutusta kiinteistöjen käyttöön voi olla myös voimajohtoalueen ulkopuolella (viih-tyisyys- ja maisemavaikutukset).
Varsinaiset yhdyskuntarakenteelliset vaikutuk-set jäävät voimajohtohankkeessa vähäisiksi.
Voimajohto täytyy ottaa jatkossa kuitenkin huo-mioon maankäytön suunnittelussa.
Missään vaihtoehdossa ei ole selkeästi vaiku-tuksia taajamien tai kylien maankäytön laa-jenemissuuntiin. Voimajohto jakaa kyläaluetta ainoastaan Pyhänkosken kylän alueella, jossa voimajohtoreitin vaihtoehdot FI(G) ja FE ylittävät Pyhäjoen ja jakavat kylää. Tämä saattaa vaikut-taa välillisesti kylän ja sen asuinalueiden kehit-tämiseen. Hankkeen vaikutukset kyläalueisiin on katsottava kuitenkin kokonaisuudessaan vä-häisiksi, koska Pyhänkosken alueella häiriinty-viä asuinkohteita on vain vähän. Vaikutuksen merkittävyyttä vähentää myös se, että alueella on jo ennestään voimajohtoalue, joten vaikutuk-set ovat jo olemassa. Reittivaihtoehto FE pää-asiassa vain lisäisi näitä vaikutuksia. Vaihtoehto FI(G) aiheuttaisi alueelle kokonaan uuden maastokäytävän, mikä pirstoisi kylää lisää.
Voimajohtoreitit eivät ole merkittävästi ristirii-dassa alueen maakuntakaavoituksen tai kunnal-lisen kaavoituksen kanssa. Voimajohtoreitit to-teuttavat 1. vaihemaakuntakaavan voimajohto-linjauksia ja ovat osa Hanhikiven kaavoitettua ydinvoimalaitosaluetta. Voimajohtoreitti aiheut-taa mainittavaa ristiriiaiheut-taa ainoasaiheut-taan Pyhänkos-ken osayleiskaavan kohdalla.
Suunniteltujen voimajohtoreittien läheisyyteen on alueen kaavoissa osoitettu muutamia luon-nonsuojelualueita, maiseman ja kulttuuriympä-ristön arvokohteita, maisemakallioalueita sekä yksi virkistys- ja matkailukohde (Ristivuoren lii-kuntakeskus). Näihin kohteisiin voi syntyä mai-semallisia ja viihtyisyyttä vähentäviä vaikutuk-sia, mutta suoraa maankäytöllistä ristiriitaa ei synny.
Maa- ja metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset ilmenevät metsätalousmaan menetyksinä ja maataloustyön vaikeutumisena viljelyalueilla uusien maastokäytävien ja levenevän voimajoh-toalueen kohdilla. Yksittäisiin tiloihin voi kohdis-tua suurtakin haittaa metsätalousmaan mene-tyksenä ja metsätilojen pirstoutumisena. Voima-johtoreiteillä sijaitsee vain muutamia johtoreitin suuntaisia kapeita metsäpalstoja, jotka muuttu-vat puustottomaksi johtoalueeksi. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen jäävät kokonaisuudes-saan vähäisiksi.
Voimajohtohankkeesta ei aiheudu sellaisia vai-kutuksia, jotka estäisivät johtoreittejä lähimpien virkistyspalveluiden tai -reittien käytön tai hei-kentäisivät niiden käytettävyyttä. Suunnitellulla voimajohtoreittivaihtoehdolla FI(G) on lievää
maisemallista haittaa Ristivuoren vapaa-aika- ja liikuntakeskuksen maisemakuvalle ja latuver-kostolle. Tarkemman suunnittelun vaiheessa voidaan ottaa Ristivuoren alueen latureittiver-kosto huomioon ja tarvittaessa latureittejä voi-daan muuttaa. Muutoin hankkeen johtoreiteillä ei ole virkistykselle erityistä haittaa ja hankkeen eri toteutusvaihtoehdoilla ei ole mainittavia eroja vaikutuksissa virkistykselle, metsästykselle tai kalastukselle.
Metsähallituksen Palosaaren mallitilan tutkimus- ja koulutustoiminnalle aiheutuu kokonaisuutena lieviä vaikutuksia voimajohtoreittiosuudella D, ja Metsopolun opetuskohteelle aiheutuu merkittä-viä haittoja. Teknisen alavaihtoehdon D(D1) vaikutukset Palosaaren alueella ovat johtoreittiä D vähäisemmät.
Yhteenvetona voidaan todeta, että erot eri to-teutusvaihtoehtojen osalta ovat varsin vähäisiä ja kaikki reittivaihtoehdot ovat maankäytön nä-kökulmasta toteuttamiskelpoisia.
IHMISIIN KOHDISTUVAT 9
VAIKUTUKSET
9.1 Voimajohtohankkeen tyypillisimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja vaikutusmekanismit
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen vaikutuksia ihmisten elin-oloihin ja viihtyvyyteen sekä vaikutuksia tervey-teen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskun-taan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä (niin sanotut sosiaaliset vaikutukset). Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä voimajohdon koroname-lusta, sähkö- ja magneettikentistä, maiseman
muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista ter-veysvaikutuksista. Vaikutuksia aiheutuu maa- ja metsätaloudelle niiltä osin kuin uusi voima-johto vaatii uutta voima-johtoaluetta. Sosiaalisia vaiku-tuksia syntyy sekä voimajohdon rakentamisen että sen käytön aikana. Käytännössä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kiinteästi sidoksis-sa hankkeen muihin vaikutuksiin ja muodosta-vat yhteenvedon kaikesta siitä, miten asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset.
Seuraavassa taulukossa on esitetty voimajoh-tohankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten vaikutusmatriisi, jossa jaotellaan hankkeen vai-kutuksia ja niiden merkittävyyttä eri osatekijöi-hin.
Taulukko 9.1. YVA-tukiaineistoon perustuva vaikutusmatriisi (Reinikainen ja Karjalainen 2005).
Osavaikutus Voimajohtohanke/toimijaryhmät Vaikutus Merkitys
väestörakenne Alueen arvo asuin- ja lomapaikkana maan-omistajat, johtoalueen lähiasukkaat, mökki-läiset
Voimajohdot saattavat vähentää tu-lomuuttoa ja lisätä lähtömuuttoa, ko-kemus tontin arvon laskusta
vähäinen -
palvelut kytköksissä edelliseen ei vaikutusta
0 asuminen asumisviihtyisyys
johtoalueen lähiasukkaat, mökkiläiset
Lähellä johtoa turvallisuuden tunne heikentyy, pelot, maiseman muutos arkiympäristössä, meluhaitta (ko-ronailmiö)
merkittävä - - -
työllisyys johdon rakentamisen aikana paikalliset yrittäjät
hieman paikallista urakointia vähäinen +/0 elinkeinotoiminta haitat ja hyödyt maa- ja metsätaloudelle
maanviljelijät, metsänomistajat, metsätalo-usyrittäjät
maan tiivistyminen rakentamisen ai-kana, pylväiden kierto, metsäalan väheneminen, joulukuusten kasvat-taminen liikkuminen liikkuminen johtokäytävää pitkin
”ulkoilijat”, metsästäjät, metsänomistajat
uusia reittejä esim. moottorikelkoille, hiihtämiseen, metsäautoteitä
vähäinen + virkistys marjastus, sienestys, metsästys
lähiasukkaat, luontoharrastajat
”passipaikkoja” metsästäjille, marjas-tus, sienestys, maisemakuvan muutos
vähäinen + kohtalainen
-- terveys sähkö- ja magneettikentät
johtoalueen lähiasukkaat, mökkiläiset
pelot, uhat sähkö- ja magneettikentis-tä ja mahdollisista terveysvaikutuksis-ta
merkittävä - - - turvallisuus törmäysriski
vapakalastajat, harsoviljely, lähiasukkaat, ulkoilijat, maanviljelijät
törmäys pylväisiin, vavan osuminen voimajohtoon, harsojen tarttuminen johtoon, maastopalo johtimen pudo-tessa
vähäinen -
valinnanvapaus ja tasa-arvo, vaiku- tusmahdollisuu-det
tasapuolinen kohtelu (esim. maiden lunas-tus), vaikutusmahdollisuudet itseään kos-kevissa päätöksissä
kaikki osalliset
tunne että voi/ei voinut vaikuttaa, metsän hakkuut ulkopuolisen anta-masta käskystä
kohtalainen ++ tai - -
yhteisöllisyys, identiteetti, sosi-aaliset ongelmat
maiseman muutos kylä- tai muussa mil-jöössä, paikan luonne ja henki
kylien asukkaat, kylä- ym. yhdistykset
hanke voi yhdistää ja luoda verkostoja eri toimijoiden välille (sosiaalisen pääoman kasvu), toisaalta eri tilat ja kylät voivat kiistellä johtoreiteistä
kohtalainen ++ tai - -