6 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN
7.2 V OIMAJOHTOPYLVÄIDEN VÄRITYS , VALAISTUS JA MUOTOILU
Uudet voimajohtorakenteet ovat sinkittyjä ja si-ten vaaleampia ja tummaa taustaa vassi-ten nä-kyvämpiä kuin vanhat voimajohtorakenteet.
Sinkitty rakenne hapettuu kuitenkin muutamas-sa vuodesmuutamas-sa tummemmaksi, jolloin pylväät eivät enää yhtä selkeästi erotu esimerkiksi metsän-reunaa vasten. Voimajohtorakenteiden näkyvyy-teen vaikuttavat taustan tummuuden ja voima-johdon värityksen lisäksi valaistusolosuhteet (säätila ja vuorokaudenaika).
Pylväsrakenteiden maalaaminen esimerkiksi maisemaan sovittamisen parantamiseksi on voimajohtojen kunnossapidon ja sähkönsiirron varmuuden kannalta vaikea toteuttaa, koska uudelleen maalaaminen edellyttää pitkiä kes-keytyksiä sähkönsiirtoon. Pylväiden maalausta tehdään vain poikkeustapauksissa, kuten esi-merkiksi pylväiden lentoestemerkinnöissä.
Taajama-alueilla ja erityyppisissä maisemalli-sissa erityiskohteissa voidaan harkita voimajoh-torakenteiden valaisua tai maisemapylväitä.
Maisemapylväät ovat tapauskohtaisesti päätet-täviä taideteoksia ja yhteistyöhankkeita ulkoisen sidosryhmän, kuten esimerkiksi suurjännitteisen jakeluverkon tai kaupungin kanssa. Tässä hankkeessa ei ole YVA-vaiheessa tunnistettu tarvetta voimajohtopylväiden valaisulle tai mai-semapylväille.
7.3 Nykytila
Maiseman yleiskuvaus 7.3.1
Tarkasteltavat voimajohtoreitit sijoittuvat maise-mamaakunnallisessa aluejaossa Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin määriteltynä Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon.
Alueen maisemalle ovat tyypillisiä mereen koh-tisuorasti laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitse-vat kapeat viljellyn maan vyöhykkeet. Maasto on Pohjois-Pohjanmaan laajalla alangolla ehkä ta-saisempaa kuin missään muualla maassamme.
Mannerjäätikön kerrostamien moreenialueiden ohella laajoilla alueilla on syvään veteen kasau-tuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietik-koalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseu-dulla ja rannikolla juuri ole. Aapasoita puolestaan on runsaasti. (Ympäristöministeriö 1993)
Uudet voimajohdot, erityisesti Hanhikiven nie-meltä Raahen Lumimetsään suuntautuva 400 kilovoltin voimajohtoreitti (johtoreittiosuudet A/
A1, C, D/D(D1) ja E), sijoittuvat suuren osan matkaa sulkeutuneeseen metsävyöhykkeeseen.
Hanhikiven niemeltä Raahen Lumimetsään suuntautuvan 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden varrella on myös laajoja ojitettuja suoalueita.
Myös Pyhäjoen Hurnasperältä Keskikylän kaut-ta Kalajoen Jylkkään suunkaut-tautuvan 110 kilovol-tin voimajohtoreikilovol-tin (johtoreittiosuudet B, FE/FI) varrella on soisia metsiä. Suoalueet, joille johto-reitti sijoittuu, on pääsääntöisesti ojitettu.
Avoimia viljelymaisemia sijoittuu voimajohtorei-teille satunnaisesti ja ne ovat pinta-alaltaan pie-nehköjä. Lumimetsään suuntautuvan 400 kilo-voltin voimajohtoreitin varrella on muutama
pie-ni viljelyalue (johtoreittiosuudet D ja E). Pyhäjo-en Keskikylästä KalajoPyhäjo-en Jylkkään suuntautu-van 110 kilovoltin voimajohtoreitin (johtoreit-tiosuudet FE ja FI) varrella on useampia viljely-alueita. Voimajohtoreitit ylittävät muutamia jokia.
Suurin joista on Jylkkään suuntautuvan 110 ki-lovoltin johtoreitin kanssa risteävä Pyhäjoki.
Asutusta sijoittuu johtoreittien läheisyyteen muutamissa kohdissa. Lampinsaaren asuinalu-etta (johtoreittiosuudella E) lukuun ottamatta kyse on yhdestä kolmeen asuinrakennuksesta kussakin kohdassa. Lampinsaaressa asuinalu-een ja nykyisen voimajohtoreitin, jonka lounais-puolelle uudet 400 kilovoltin voimajohdot sijoit-tuvat, väliin jää suojametsävyöhykettä.
Viljelyalueet ovat keskittyneet Pyhäjoen Keskylästä Kalajoen Jylkkään suuntautuvan 110 ki-lovoltin voimajohtoreitin (johtoreittiosuudet FE ja FI) Pyhäjoen ylityksen ja Jylkän väliselle osuu-delle. Ne ovat kooltaan pienehköjä. Pyhäjoen molemmin puolin on viljelyksiä/niittyä. Pyhäjoen eteläpuolinen viljelyala on pohjoista selvästi laa-jempi. Suunniteltu voimajohto sijaitsee joen ete-läpuolella avotilassa noin 400 metrin matkan.
Huhtakankaan ja Ristivuoren välisellä pellolla voimajohto sijaitsee yhtäjaksoisesti avotilassa noin 850 metriä, tosin nykyisten voimajohtojen rinnalla. Etelämpänä nykyiset voimajohdot sekä suunniteltu voimajohtoyhteys sijaitsevat Tähjän-perän, Viitaperän ja Saukonperän pelloilla. Kol-mesta viimeksi mainitusta Saukonperän länsi-puoliset viljely- ja laidunalueet ovat maisemaku-vallisesti herkimmät ja sijoittuvat lähimmäksi asu-tusta (kuva 7.2). Nykyisille voimajohdoille on myös näköyhteys Kalajoentieltä. Nykyiset voima-johdot sijoittuvat puustosaarekkeeseen.
Hanhikiven niemeltä Raahen Lumimetsään suuntautuvan 400 kilovoltin voimajohtoreitin (johtoreittiosuudet A/A1 C, D/D(D1) ja E) alueel-la alueel-laajin peltoalue, sekin melko vaatimaton, osuu kohtaan, jossa uusi johtoreitti ylittää Vi-hanninjoen ja kantatien 86 johtoreittiosuudella D. Toinen mainitsemisen arvoinen peltoalue saman johtoreitin alueella sijoittuu Parhalahden pohjoispuolelle Hurnasperälle, jossa voimajoh-toreitit erkanevat toisistaan (johtoreittiosuus C).
Kyseinen peltoalue on melko syrjäinen.
Avoimessa viljelymaisemassa voimajohto näkyy kauas. Päiväsaikaan nykyiset 110 ja 400 kilo-voltin voimajohtojen pylväsrakenteet voidaan erottaa runsaan kilometrin päähän edellyttäen kuitenkin selkeätä säätä. Viljelyalueiden pie-nehköstä koosta johtuen voimajohtorakenteet eivät näy sen kauemmaksi.
Kuva 7.2. Saukonperän länsipuolella nykyinen voimajohto sijoittuu pellolle ja laidunalueelle.
Vesistöt: Pyhäjoen Keskikylästä Kalajoen Jylk-kään suuntautuva 110 kilovoltin voimajohtoreitti (johtoreittiosuudet FE ja FI) ylittää Pyhäjoen ohella huomattavasti vaatimattomamman Täh-jänjoen ja Liminkaojan. Hanhikiven niemeltä Raahen Lumimetsään suuntautuva 400 kilovol-tin reitti ylittää Vihanninjoen.
Suot: Nykyisten ja suunniteltujen voimajohto-reittien alueelle sijoittuvat suot ovat pääasiassa ojitettuja. Hanhikiven niemeltä Raahen Lumi-metsään johtavan 400 kilovoltin voimajohtoreitin alueelle sijoittuu Hanhelanperän eteläpuolella kaksi ojittamatonta suoaluetta: Kivineva ja Hiu-kanneva. Voimajohtoreitti sivuaa Kivinevaa sen eteläpuolelta ja sijoittuu Hiukannevan eteläiselle osalle. Avoimessa suomaisemassa voimajohto näkyy kauas. Puustosaarekkeet estävät paikoin näkymiä. Voimajohtorakenteet näkyvät kuiten-kin etäältä katsottuna saarekkeissa kasvavan puuston latvusten yläpuolella.
Asutus: Asutusta sijoittuu vain vähäisessä määrin suunniteltujen voimajohtoreittien välittö-mään läheisyyteen. Hanhikiven niemeltä Hur-nasperälle suuntautuvan voimajohtoreitin vaih-toehdon A1 läheisyydessä Kahlonkankaalla si-jaitsee yksi asuinkiinteistö alle sadan metrin etäisyydellä voimajohtoreitistä (kuva 7.3). Kiin-teistön pihalta tulee olemaan näköyhteys voima-johtoalueelle.
Keskikylästä Jylkkään suuntautuvan 110 kilovol-tin voimajohtoreikilovol-tin läheisyyteen sijoittuu kaksi asuinkiinteistöä Kupulisperällä Pahkalantien varressa, lähimmillään noin 175 metrin etäisyy-delle. Asuinrakennusten ja voimajohdon väliin jää kuitenkin suojametsää.
Pyhäjoen ylityksen kohdalla alle sadan metrin etäisyydelle suunniteltujen 110 kilovoltin voima-johtoreittien läheisyyteen sijoittuu asuinrakennuk-sia joen molemmilla puolilla. Joen pohjoispuolella kaksi asuinrakennusta sijoittuu alle sadan metrin etäisyydelle läntisestä reittivaihtoehdosta FE ja yksi asuinrakennus sijoittuu alle sadan metrin etäisyydelle itäisen reittivaihtoehdon osuudesta FI(G). Joen eteläpuolella yksi asuinrakennus si-joittuu alle 100 metrin etäisyydelle itäisen reitti-vaihtoehdon osuudesta FI(G) (kuva 7.4).
Talusperällä 110 kilovoltin voimajohtoreitti sijoit-tuu alle 100 metrin etäisyydelle yhdestä asuin-rakennuksesta läntisen reittivaihtoehdon osuu-della FE(FE2) (kuva 7.8). Hanhikiven niemeltä Raahen Lumimetsään suuntautuvan 400 kilo-voltin voimajohtoreitin varrella asutusta sijoittuu voimajohtojen läheisyyteen Kinttukankaalla se-kä Lampisaaren asuinalueella, ei kuitenkaan alle sadan metrin etäisyydelle suunnitelluista voimajohdoista.
Kuva 7.3. Asuinkiinteistö Kahlonkankaalla alle 100 metrin etäisyydellä reittiosuudesta A1.
Kuva 7.4. Välittömästi Pyhäjoen eteläpuolella suunniteltu 110 kilovoltin voimajohtoreitti sivuaa alle 100 metrin etäisyydeltä reittiosuudella FI(G) kuvan asuinrakennusta.
Maiseman ja kulttuuriperinnön arvo-7.3.2
alueet
Hankkeen vaikutuspiiriin kuuluu valtakunnalli-sesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueita sekä maakunnallisesti tai seudulli-sesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettu-ja kulttuuriympäristöjä (kuva 7.5).
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuu-riympäristöt (RKY 2009)
Pohjanmaan rantatie, joka on yksi Suomen tärkeimmistä historiallisista tielinjoista (kuva 7.6), sijaitsee lähimmillään noin 0,8 kilometrin etäisyydellä johtoreittiosuudesta A ja noin 1,4 kilometrin etäisyydellä sen rinnakkaisvaihtoeh-dosta A1.
Pyhäjoen kalarannat sijoittuvat lähimmillään noin 1,8 kilometrin päähän johtoreittiosuudesta A ja noin 1,9 kilometrin päähän sen rinnakkais-vaihtoehdosta A1.
”Pyhäjoen Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastuspe-rinteestä. Pohjanmaan jokien suualueilla on
tii-viisti rakennettuja venerantoja ja vaja-alueita, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle.
… Liminkaojan varrella Parhalahden kalaran-nassa on kolmisenkymmentä pientä kalavajaa ja -aittaa.” (Museovirasto 2009)
Jylkän talonpoikaistila sijoittuu lähimmillään noin kahden kilometrin päähän Pyhäjoen Keski-kylästä Jylkkään suuntautuvan reitin eteläisestä päätepisteestä (johtoreittiosuudet FE ja FI).
”Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa.
Jylkkä sijaitsee Kalajoen Mehtäkylässä Yppärin-joen sivuhaaran lähimaisemassa. Peltojen ym-päröimässä metsäsaarekkeessa olevan Jylkän pihapiirissä on kolme eri-ikäistä asuinrakennus-ta ja pitkä kaksikerroksinen luhtiaitasuinrakennus-ta. Umpipihan ulkopuolella on joukko talousrakennuksia kuten navetta ja riihi sekä pieniä aittoja.” (Museoviras-to 2009)
Kuva 7.5. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet suunniteltujen voimajohtoreittien ympäristössä.
Kuva 7.6. Näkymä Pohjanmaan rantatieltä Parhalahdesta (Parhalahdentie) reittiosuuksien A ja A1 eteläpuolella.
Kuva 7.7. Asuinrakennus Lampinsaaren kaivosyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävältä alueelta (reittiosuus E).
Lampinsaaren kaivosyhdyskunta rajautuu lounaisosastaan Kivinevalta Raahen Lumimet-sään suuntautuvaan 400 kilovoltin voimajohto-reittiin (johtoreittiosuus E, kuva 7.7).
”Lampinsaari on Outokumpu Oy:n syrjäiselle seudulle 1953 perustama kaivosyhdyskunta asuinalueineen ja palveluineen. Alue on pää-osin 1950-luvulta, mutta saanut lopullisen muo-tonsa 1970-luvulla.
Kaivosalue sijaitsee Lampinsaaren ja Ris-tonahon metsäsaarekkeilla laajojen suoalueiden keskellä. Alueen arkkitehtuuri on W.G. Palm-qvistin suunnittelema ja rakennusten sijoittelun on suunnitellut arkkitehti Blomstedt. Väljä ruu-tuihin perustuva kaava rakentuu kaivokselle joh-tavan pääkadun varaan. Sen pohjoispuolella on ruutukaavaan sijoitetut asuinrakennukset ja ka-dun eteläpuolella yhdyskunnan julkisten raken-nusten lisäksi myös johtajien asunnot.” (Museo-virasto 2009)
Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet tai rakennetut kulttuuriympäris-töt
Parhalahden kulttuurimaisema (viljelyauke-at)
Kohde sijoittuu voimajohtoreittien eteläpuolelle lähimmillään noin 1,2 kilometrin päähän Hanhi-kiven ja Hurnasperän välisestä johtoreittiosuu-desta A ja noin 1,7 kilometrin päähän sen rin-nakkaisvaihtoehdosta A1.
Parhalahden viljelyaukean kautta suuntautuu vanha valtakunnallisesti merkittävä tielinja, Poh-janmaan rantatie. Tien varteen ja osin viljely-maiseman keskellekin sijoittuu kaunista vanhaa rakennuskantaa.
Pyhänkosken kulttuurimaisema Pyhäjokivar-ressa
Pyhäjoen Keskikylästä Jylkkään suuntautuva voimajohtoreitti (johtoreittiosuus FE ja FI(G)) ylittää maisema-alueen sen itäosassa. Pyhäjoki kiemurtelee viehättävästi. Sen leveys vaihtelee varsin paljon. Joessa on useita koskipaikkoja ja muutamia suuria saaria. Jokea kehystävät mo-nin paikoin viljelymaat, niityt ja laitumet.
Talusperän kulttuurimaisema (RKY 1993) ra-jautuu luoteisosastaan Pyhäjoen Keskikylästä Jylkkään suuntautuviin 110 kilovoltin voimajoh-toreittiosuuksiin (kuva 7.8).
”Talusperän alava kulttuurimaisema on osin Ta-lusjärven kuivatuksen tulosta. Alueella on säily-nyt vanhaa rakennuskantaa mm. Taluksen ja Harjun pihapiireissä. Erityisesti Taluksen useis-ta pienehköistä, pääosin 1800-luvulla rakenne-tuista hirsirakennuksista koostuva ryhmä on vaikuttava kokonaisuus. Kolmesta asuinraken-nuksesta yksi on vuodelta 1823, yksi tätäkin vanhempi. Vanhoista rakennuksista hieman syr-jemmällä on uusi asuinrakennus. Tulotien var-rella on kolme aitan ja muiden talousrakennus-ten ryhmä. Alaosaltaan kivinen navetta on vuo-delta 1798.” (Museovirasto 2009)
Kuva 7.8. Maatilan päärakennus ja talousrakennukset voimajohtoreittiosuuden FE(FE2) välittömässä läheisyydessä Taluspe-rällä.
Lampinsaaren kaivosyhdyskunta (RKY 1993) rajautuu lounaisosastaan Kivinevalta Raahen Lumimetsään suuntautuvaan 400 kilovoltin voi-majohtoreittiin (johtoreittiosuus E). Vuoden 1993 aluerajaus on ollut huomattavasti laajempi kuin voimassa oleva valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen aluerajaus.
Ydinalue on kuitenkin sama.
Muinaismuistot 7.3.3
Kiinteät muinaisjäännökset ovat maassa tai ve-dessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvis-ta, aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.
Kiinteät muinaisjäännökset ovat Suomessa rau-hoitettuja muinaismuistolain (295/1963) nojalla.
Jos kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on määrätty maanmittaustoimituksessa tai
pakko-lunastettu, on siinä määrättyjä rajoja noudatet-tava. Muutoin suoja-alueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä ole-vista ulkoreunoista.
Arkeologista inventointia ei ole pystytty lumiolo-suhteiden vuoksi tekemään ennen YVA-selostuksen valmistumista. Inventointi on val-mistumassa museoviranomaisten edellyttämän mukaisesti ja siitä pyydetään museoviranomais-ten lausunnot jatkosuunnittelua varmuseoviranomais-ten.
Museoviraston (2010) muinaisjäännösrekisterin paikkatietoaineistojen perusteella suunniteltujen voimajohtoreittien läheisyydessä, alle 100 metrin etäisyydellä, sijaitsee kaksi muinaisjäännöskoh-detta (kuva 7.9). Kohteiden kuvaus on poimittu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Kuva 7.9. Tunnetut muinaisjäännökset suunniteltujen johtoreittien läheisyydessä. Alle 100 metrin etäisyydelle sijoittuu kaksi kohdetta, Hanhikivi ja Kohtakangas (Museovirasto 2015).
Hanhikiven niemellä sijaitsee Hanhikivi – niminen kohde, jonka suoja-alueesta noin 8 metriä kaakkoon sijoittuu 400 kilovoltin voima-johtoreitin Aa voimajohtoalue (kuva 7.10).
”Hanhikivi on hakkauksin merkitty valtava, noin 6 metriä korkea siirtolohkare, joka sijaitsee Py-häjoen pohjoisrannalla olevan luoteeseen pistä-vän niemen pohjoisosassa, Pyhäjoen ja Raahen
rajalla. Kiven päälle on tehty kaiverruksia, kuten mm. N 14, N ja kruunua muistuttava merkki se-kä viivoja ja ilmeisesti vuosilukua ilmoittava merkintä 1770. Osa kaiverruksista on merkitty myöhemmin keltaisella tai valkoisella maalilla.
Kivi on sijainnut aikanaan meressä, mutta ny-kyisin se sijaitsee soistuneessa koivua ja pajua kasvavassa metsässä”.
Kuva 7.10. Hanhikiven muinaisjäännöksen sijoittuminen Hanhikiven niemellä.
Kuva 7.11. Kohtakankaan muinaisjäännöksen sijoittuminen Talusperän alueelle.
Kohtakankaan muinaisjäännös sijoittuu Ta-lusperän alueelle. Kohde sijoittuu nykyisestä voimajohtoalueesta noin 15 metrin etäisyydelle (kuva 7.11). Kohde sijoittuisi läntisen johtoreitti-vaihtoehdon FE2 johtoalueelle. ”Kohde sijaitsee Tähjänjoen ja Talusojan yhtymäkohdasta noin 1 kilometriä etelälounaaseen olevalla pienellä har-janteella, nykyisen voimajohdon länsipuolella.
Paikalla on kivistä koottu lähes pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 metriä ja korkeus 60–
80 cm. Röykkiön keskellä on kraatterimainen kuopanne. Röykkiö on hyvin säilynyt lukuun ot-tamatta länsireunalla olevia kaivelun jälkiä”.
7.4 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoina on käytetty selvityksiä muun mu-assa maisema-alueista, suojelun arvoisista alu-eista ja erityiskohtalu-eista sekä julkaisuja ja ohjeita (Weckman, E. ja Yli-Jama, L. 2003). Hankkeen vaikutuksia maisemaan on selvitetty tutkimalla maisema- ja kyläkuvan sietokykyä yleispiirtei-sen maisema-analyysin perusteella. Maisema-analyysissä on tarkasteltu karttojen ja ilmakuvi-en avulla muun muassa eri maisematekijöitä kuten avoimia ja suljettuja maisematiloja, mai-seman solmukohtia, mahdollisia häiriötekijöitä sekä maiseman, rakennetun ympäristön ja ny-kyisten johtojen suhdetta. Analyysiä on täyden-netty maastokäynnein. Tärkeimmistä johtoreitti-en varrelle sijoittuvista maisemakohteista ja nä-kymäsuunnista on laadittu kirjallisten selvitysten tueksi maisema-analyysikartta sekä havainne-kuvia.
Numeeristen arviointien tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa.
Voimajohto on mittakaavaltaan iso ja muuttaa maisemakuvaa laajalla alueella. Raja-arvoista päättäminen on hankalaa: millä etäisyydellä ta-pahtuvat muutokset näkymissä tulisi ottaa huo-mioon arvioinnissa. Näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina hankaloittaa myös arviointia.
Arvioitaessa uuden voimajohdon maisemavai-kutuksia ja niiden merkittävyyttä on lähtökoh-daksi otettu seuraavat tarkastelunäkökulmat:
x kuinka paljon uusi voimajohto muuttaa alu-een nykyistä luonnetta
x missä voimajohto sijoittuu maisemakuvan kannalta erityisen herkille alueille (viljelyau-keat)
x kuinka paljon uusi voimajohto vaikuttaa mai-semaan niin sanotuissa herkissä kohteissa (esimerkiksi asutus, virkistysalue, kulttuu-riympäristö, tärkeä näkymä).
Tässä vaikutusten arvioinnissa maisemavaiku-tuksia tarkastellaan suhteessa seuraaviin kol-meen etäisyysvyöhykkeeseen ottaen kuitenkin huomioon myös maisematilojen luonteen ja ra-jautumisen:
x Vyöhyke 1. Pylvään välitön ympäristö, etäi-syys voimajohdon keskilinjasta enimmillään noin 150 metriä.
x Vyöhyke 2. Pylvään lähivaikutusalue, etäi-syys voimajohdon keskilinjasta noin 150–500 metriä.
x Vyöhyke 3. Pylväs osana kaukomaisemaa, etäisyys voimajohdon keskilinjasta noin 500 metriä – 3 kilometriä.
x Lisäksi tarkastellaan yleisellä tasolla pylvään teoreettista maksiminäkyvyysaluetta (etäi-syys johdosta enimmillään noin 5 kilometriä selkeissä sääolosuhteissa).
Taulukossa 7.1 on esitetty maisemaan ja kult-tuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten herk-kyyskriteerit ja taulukossa 7.2 on esitetty mai-semaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetyt muutoksen suuruusluokan kriteerit. Asiantuntija-arvion vai-kutuksista maisemakuvaan ja –kohteisiin on laatinut maisema-arkkitehti Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
Taulukko 7.1. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten herkkyyskriteerit.
Vähäinen -
Maiseman/ kulttuuriympäristön muutosten sietokyky on melko hyvä.
Vaikutusalueet, joissa ei sijaitse mainittavia maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja tai valtakunnalli-set arvokohteet, jotka sijaitsevat yli kilometrin päässä voimajohdosta ja muut arvokohteet, jotka sijaitsevat yli 300 metrin päässä voimajohdosta.
Aluekokonaisuudet, jotka ovat ajallisesti tai tyylillisesti sekä mittakaavaltaan ja rakenteeltaan epäyhtenäisiä.
Ympäristö, jossa on runsaasti teollista toimintaa, suuret liikennemäärät tai ennestään maisemavaurioita.
Maisematyypin luonne on suurpiirteinen ja yhtenäinen, maisematiloiltaan sulkeutuva tai hyvin avoin.
Kohtalai-nen -- Maiseman/ kulttuuriympäristön muutosten sietokyky on kohtalainen.
Paikallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja omaavat kohteet alle 100 metrin päässä voimajohdosta. Maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat mai-sema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja omaavat kohteet 100–300 metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet tai kulttuuriympäristöt 300 metrin – 1 kilometrin etäisyydellä voimajohdosta.
Vaikutusalueella on maisemallista arvoa paikallisille asukkaille.
Aiemmin haitallisille muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstoutuneet virkis-tysalueet sekä arvokohteet, joissa on teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät.
Maisematyypin luonne on kumpuileva ja/tai maisematilat ja näkymät ovat rajautuvia, jolloin syntyy katvealueita.
Suuri --- Herkkä alue, jossa maiseman/kulttuuriympäristön muutosten sietokyky on vähäinen.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historialli-sia arvoja omaavat kohteet 100–300 metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historialli-sia arvoja omaavat kohteet alle sadan metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Vaikutusalueella on maisemallista arvoa luonto- ja/tai kulttuurimatkailulle.
Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoitukseltaan alkuperäisinä, lähes alkuperäisinä tai muutoin eheinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet.
Maisematyypin luonne on pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa pitkiä näkymiä.
Erittäin suuri ----
Todella herkkä alue, jossa maiseman/ kulttuuriympäristön muutosten sietokyky on hyvin vähäinen.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja arkkitehtonisia tai historialli-sia arvoja omaavat kohteet alle sadan metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Kansallismaisemat 100–300 metrin säteellä voimajohdosta.
Vaikutusalueella on erittäin suurta maisemallista arvoa luonto- ja/tai kulttuurimatkailulle.
Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoitukseltaan alkuperäisinä tai muutoin poikkeuksellisen eheinä säilyneet mai-sema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä merkittävät viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet.
Maisematyypin luonne on hyvin pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa monin pai-koin pitkät näkymät.
Taulukko 7.2. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetyt muutoksen suuruusluokan kriteerit.
Erittäin suuri ++++
Hanke parantaa erittäin paljon vaikutusalueen maiseman/kulttuuriympäristön laatua ja/tai tuo merkittävästi lisää kiinnostavuutta maisemakuvaan.
Suuri +++
Hanke parantaa paljon vaikutusalueen maiseman/kulttuuriympäristön laatua ja/tai tuo selvästi lisää kiinnosta-vuutta maisemakuvaan.
Kohtalai-nen ++ Hanke parantaa jonkin verran
vaikutusalueen maiseman/kulttuuriympäristön laatua ja/tai tuo jonkin verran lisää kiinnostavuutta maisemaku-vaan.
Vähäinen +
Hanke parantaa hieman vaikutusalueen maiseman/kulttuuriympäristön laatua ja/tai tuo vähäisessä määrin lisää kiinnostavuutta maisemakuvaan.
Ei vaiku-tusta
Maiseman luonteeseen ei kohdistu muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu.
Vaikutus ei kohdistu ihmisiin tai kulttuurimaisemaan.
Vähäinen
- Muutos näkyy vain hyvin paikallisesti tai välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympä-ristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.
Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alu-eesta ei muutu.
Muutos on lyhytaikainen.
Vaikutus kohdistuu vähäiseen määrään ihmisiä.
Kohtalai-nen -- Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin ja vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tär-keiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin jonkin verran heikentävästi.
Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu osittain siten, että alueen käyttö ja kokemus alueesta muuttuu kielteiseen suuntaan.
Vaikutus kohdistuu kohtalaiseen määrään ihmisiä.
Suuri --- Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle ja/tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman ja kulttuu-riympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.
Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen nykyinen myönteiseksi koettu käyttö estyy tai kokemus on negatiivinen.
Vaikutus kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä.
Erittäin
suuri ---- Muutos näkyy maisemassa hyvin laajalle alueelle ja/tai muodostaa erittäin merkittävän uhkatekijän maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiselle.
Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen nykyinen myönteiseksi koettu käyttö estyy kokonaan tai kokemus on erittäin negatiivinen.
Vaikutus kohdistuu hyvin suureen joukkoon ihmisiä.
7.5 Vaikutukset maisemaan ja