Hankkeen tavoitteisiin ja toteuttamiseen liittyviä ympäristönsuojelua koskevia suunnitelmia ja ohjelmia ovat muun muassa energiaa, ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset.
Ilmasto ja ilmastonmuutos 1.6.1
EU:n energiapolitiikan perusperiaatteet ovat kestävyys, kilpailukyky ja toimitusvarmuus.
EU:n energiapolitiikan tavoitteet ovat yhteneväi-set Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa.
EU:n energiamarkkinoiden tehokkaan toiminnan takaamisen lisäksi energiapolitiikalla edistetään energiaverkostojen ja -tehokkuuden välistä yh-teyttä.
Energia 2020 – Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin tur-vaamiseksi. 10.11.2010 julkaistun EU:n uuden energiastrategian tavoitteena on varmistaa energian saatavuus ja tukea talouskasvua.
Energia 2020 -strategialla pyritään vähentä-mään energian kulutusta, edistävähentä-mään kilpailua ja turvaamaan energiahuolto. Energiantuotanto-kapasiteetin turvaaminen edellyttää muun mu-assa nykyisten valmiuksien korvaamista ja laa-jentamista. (Euroopan komissio, 2010)
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia.
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivi-tys julkaistiin 20.3.2013. Strategian päivittämi-sen keskeipäivittämi-senä tavoitteena on varmistaa vuo-delle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.
Ydinvoima on tuulivoiman lisäksi nostettu esille pääosin päästöttöminä tuotantotapoina, joiden kautta voidaan syrjäyttää kivihiilen voimalaitos-käyttö. Ydin- ja tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh. Tämän lisäksi puhtaan energian ohjelmakaudella vahvistetaan sähkö- ja kaasuverkkoja merkittävästi. Energia- ja il-mastostrategian päivitys valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä (TEM 2013). Fingrid osallis-tuu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen mahdol-listamalla uuden energiantuotannon liittämisen kantaverkkoon. Verkon kehittämisessä pyritään kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin energiahäviöihin ja energiatehokkuuden paran-tamiseen.
Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia. Poh-jois-Pohjanmaan ilmastostrategia on jatkoa vuonna 2007 valmistuneelle maakunnan ener-giastrategialle. Molemmat perustuvat ilmaston-muutoksen aiheuttamaan tarpeeseen linjata maakunnan tasolla ilmastonmuutoksen hillitse-misen mahdollisuuksia ja siihen sopeutumiseen tarvittavia toimia. Pohjois-Pohjanmaan ilmasto-strategia ilmaisee maakunnan yhteisen, pitkä-kestoisen pyrkimyksen ilmastonmuutoksen hil-lintään ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen.
Maakunnallista perusstrategiaa täydentävät kahdentoista eri toimialan omat ilmasto-ohjelmat. Kansallinen päätös ydinvoiman lisää-misestä vaikuttaa maakunnalliseen energiata-seeseen ja on merkittävä alueellisen energia-omavaraisuuden tavoitteen osalta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen Pyhäjoen ydinvoimalaitoksesta alkuvuonna 2010. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010)
Luonnonsuojelu 1.6.2
Natura 2000-verkosto. Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden ka-don alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto.
Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisilla alueilla toteutetaan suojeltujen lajien kannalta tärkeitä suojelutoi-menpiteitä. (YM 2015)
”Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi”.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestä-vän käytön strategia ”Luonnon puolesta - ihmi-sen hyväksi” hyväksyttiin valtioneuvoston peri-aatepäätöksellä joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoi-suuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Se tuo luonnon monimuotoisuuden taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen käyttöä koskevan päätöksenteon keskiöön.
Strategia ja sitä tukeva toimintaohjelma toteut-tavat biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosille 2013–2020 tavoittelee sitä, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy Suomessa vuoteen 2020 mennessä. (YM 2013) Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soiden-suojelun täydentämiseksi. Soidensoiden-suojelun täydentämistä valmistellut työryhmä luovutti eh-dotuksensa suojeltavista alueista vuoden 2015 lopussa. Ohjelma oli lausuntokierroksella 15.1.2016 asti. Ohjelman tavoitteena on
täyden-tää aiemmat suojeluohjelmat, jotka ovat vuosilta 1979 ja 1981. (YM 2015c)
Vesiensuojelun suuntaviivat (2007). Vesien-suojeluohjelman kautta määriteltiin toimia (vuo-teen 2015 saakka), joiden kautta tavoit(vuo-teena oli saavuttaa vesien hyvä tila ja estää vesien heik-keneminen. Ohjelma koski niin merialueita, jär-viä kuin pohjavesiä. Päätavoitteita olivat esi-merkiksi rehevöitymistä aiheuttavan ravinne-kuormituksen vähentäminen, haitallisista aineis-ta aiheutuvien riskien vähentäminen, pohjavesi-en suojelu ja vesipohjavesi-en kunnostus. Ohjelmalla tuet-tiin muun muassa vesien- ja pohjavesien hoito- ja kunnostussuunnitelmien laadintaa.
Jätehuolto 1.6.3
Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma 2008-2018. Suunnitelma on jätehuollon pitkän aikavälin strateginen kehittämissuunnitelma jät-teiden synnyn ehkäisyn periaatteista, jätehuol-lon tavoitteista ja kehittämisen painopisteistä.
Jätesuunnitelman taustatavoitteissa on jätteen määrän vähentäminen, hyötykäyttöasteen nos-taminen, ympäristö- ja terveyshaittojen vähen-täminen sekä organisoinnin eko- ja kustannus-tehokkuus. Suomessa on myös voimassa valta-kunnallinen jätesuunnitelma, joka ohjaa alueelli-sia suunnitelmia.
Kulttuuriympäristö 1.6.4
Kulttuuriympäristöstrategia 2014–2020. Kult-tuuriympäristöstrategia luo edellytykset koko-naisvaltaiselle kulttuuriympäristöpolitiikalle, jolla vahvistetaan kulttuuriympäristön arvoa ja suoje-lua sekä muutosten ja riskien hallintaa. Kulttuu-riympäristöstrategialla on kolme päätavoitetta.
Näiden päätavoitteiden toteutumiseksi on laadit-tu toimeenpanosuunnitelma 2014–2020 (YM (ympäristöministeriö). 2015b:).
Rakennusperintöstrategia (2001). Valtioneu-voston päätöksen myötä voimaan tulleen ra-kennetun kulttuuriympäristön suojelemiseen tähtäävän strategian tavoitteena on muun mu-assa laadukkaan rakennetun ympäristön välit-tyminen kansalaisille ja tuleville sukupolville, taloudellisen ja kulttuurisen arvon lisääminen, rakennusperinnön vaaliminen kansallisella ja paikallisella tasolla sekä monimuotoisuuden tur-vaaminen. Rakennusperinnön suojelemisella on myös laaja lainsäädännöllinen pohja muun mu-assa perustuslain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusperinnön suojelemista koskevan lain kautta.
ohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristöoh-jelma 1998. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriym-päristöohjelma on laadittu vuonna 1998 kokoa-malla yhteen olemassa olevat rakennettua ym-päristöä, maisemaa ja arkeologista kulttuuripe-rintöä koskevat inventoinnit. Kulttuuriympäristö-ohjelma ei sisällä tavoitteita ja toimenpiteitä kult-tuuriympäristön hoidolle.
Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjel-ma. Vuonna 2012 valmistunut ohjelma ottaa huomioon myös ydinvoimalaitoksen sijoituksen kuntaan. Kulttuuriympäristöohjelmassa on myös huomioitu ydinvoimalaitokseen ulkopuolelle ulottuvia liitännäishankkeita, kuten voimajohto-jen rakentaminen.
Alueidenkäyttö 1.6.5
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista aluei-denkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000. Pää-töstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisäl-lön osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit-teet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun ta-voitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympä-ristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja raken-nuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakun-nan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Voimajohto-jen linjauksista todetaan VAT:ssa seuraavasti:
”Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja
muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otet-tava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säi-lyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon se-kä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.”
(Ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2016)
Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014–2017. Maa-kuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa etsitään vastausta siihen, millaista maakuntaa asukkaat haluavat ja miten tavoitteisiin päästään. Suunni-telman mukaan ympäristö- ja ilmastovastuulli-sessa energiantuotannossa tärkeä asema on ydinvoimalla, vesivoimalla, bioenergialla ja tuu-livoimalla sekä niiden tarvitseman säätövoiman kehittämisellä. Aluerakenteen kehitystä ohjaa luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen sekä suunnitellut suurhankkeet. Rannikkoalu-een teollinen rooli vahvistuu energiatuotannon suuntaan muun muassa Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen toteutuessa.
Ydinvoimala ja siihen liittyvät rakenteet ovat mit-tava investointi maakuntatasolla. Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen toteutumisen edistäminen ja siihen varautumi-nen on yksi maakuntaohjelmakauden kärkiteh-tävistä. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014)
Maankäyttöä ohjaavat myös maakunta-, yleis- ja asemakaavat. Tätä hanketta koskevat kaa-vat on käsitelty tarkemmin kappaleessa 8 ”Vai-kutukset maankäyttöön”.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN 2
ARVOINTIMENETTELY
2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoit-teet
Yleistä 2.1.1
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an-netun lain (468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätök-senteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaan-tia ja osallistumismahdollisuuksia.
Euroopan yhteisöjen (EY) antama ympäristö-vaikutusten arviointia koskeva direktiivi (85/337/ETY) on Suomessa pantu täytäntöön lailla ympäristövaikutusten arvioinnista eli YVA-lailla (468/1994) ja YVA-asetuksella (713/2006).
YVA-lain mukaan hankkeen ympäristövaikutuk-set on selvitettävä lain mukaisessa arviointime-nettelyssä ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olen-naisiin toimiin. Arviointimenettelyn tulee olla saatettu loppuun viimeistään ennen päätöksen-tekoa hanketta koskevassa lupamenettelyssä.
YVA ei ole lupamenettely eikä sen pohjalta an-neta päätöksiä. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa kansalaisille lisätietoa suunnitellusta hankkeesta, hankkeesta vastaavalle ympäristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemisek-si ja viranomaiselle sen arvioimisekvalitsemisek-si, täyttääkö hanke luvan myöntämisen edellytykset ja millai-sin ehdoin lupa voidaan myöntää.
YVA-menettely on kaksivaiheinen ja muodostuu arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheesta.
Molemmissa vaiheissa osalliset voivat esittää mielipiteitään hankkeesta ja yhteysviranomai-nen pyytää lausuntoja tarpeelliseksi katsomil-taan tahoilta. Arviointimenettelyn eteneminen on esitetty kuvassa 2.1.
Arviointiohjelma 2.1.2
YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laa-ditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on selvi-tys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma (työohjelma) siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Arviointiohjel-massa esitetään perustiedot hankkeesta ja sen aikataulusta, tutkittavat vaihtoehdot sekä suun-nitelma tiedottamisesta.
Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäris-tövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yh-teysviranomaiselle syyskuussa 2015. Yhteysvi-ranomainen kuulutti arviointiohjelmasta YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti ja asetti arvioin-tiohjelman nähtäville. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus julkaistiin seuraavissa sanomalehdis-sä: Kaleva, Raahen Seutu, Pyhäjokiseutu, Kala-jokiseutu, Raahelainen ja Pyhäjoen kuulumiset.
Arviointiohjelma oli nähtävillä 17.9.–17.11.2015 Kalajoen, Merijärven, Pyhäjoen ja Raahen kau-pungin/kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa, Vihannin kirjastossa sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Aineisto oli luettavissa säh-köisenä ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Lau-sunnot ja mielipiteet tuli toimittaa yhteysviran-omaiselle 17.11.2015 mennessä.
Kuva 2.1. Voimajohtohankkeen YVA-menettelyn esimerkinomainen eteneminen ja vuorovaikutus.
Arviointiohjelmasta saadut mielipi-2.1.3
teet ja lausunnot
Arviointiohjelmasta annettiin yhteysviranomai-selle 13 viranomaisen lausuntoa ja yhdeksän mielipidettä, joista osassa oli useampia allekir-joittajia. Yhteysviranomainen kokosi arviointoh-jelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antoi
oman lausuntonsa 17.12.2015. Yhteysviran-omaisen lausunnon yhteenveto ja johtopäätök-set sekä niiden huomioiminen arviointiselostuk-sessa on esitetty taulukossa 2.1. Muiden lau-suntojen ja mielipiteiden pääsisältö sekä niiden huomioon ottaminen arviointiselostuksessa on esitetty liitteessä 3.
Taulukko 2.1. Yhteysviranomaisen lausunnon johtopäätökset YVA-ohjelmasta ja niiden huomioon ottaminen arviointiselostuk-sessa.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON KESKEISET
JOHTOPÄÄTÖKSET, YVA-ohjelma HUOMIOON OTTAMINEN
ARVIOINTITYÖSSÄ Yleistä ja hankekuvaus
Liitekarttojen kohdenumeroinneista olisi voinut olla yhtenäinen luettelo, mitä
kohteet edustavat. YVA-selostuksen liitekartoille on lisätty kohdemääritelmät.
Arviointiohjelmasta ei käy (riittävän yksityiskohtaisesti) ilmi miten tuleville johtokäytävän hakkuu- ja rakentamisalueille on tarkoitus kulkea, riittävätkö olemassa olevat yleiset ja metsäautotiet, vai onko tieverkostoa tarpeen parantaa. Mikäli tie- tai uraverkostoa on tarpeen tehdä, on arvioitava vaikutukset ja kerrottava ne arviointiselostuksessa.
Voimajohtorakentamisen ja kunnossapidon aikana käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa tieverkkoa.
Johtoaukealle voidaan tehdä tilapäisiä teitä ja siltoja. Käytettävistä kulkureiteistä sovi-taan etukäteen maanomistajien kanssa.
Hankkeen vaihtoehdot ja vaihtoehtojen vertailu
Hanhikivi 1:lle on jo rakennettu yhdystie. Tie on syytä merkitä
arvioin-tiselostuksen karttoihin. Selostusvaiheessa on käytetty ajantasaisia maastokarttoja, joilla yhdystie näkyy.
Yhteysviranomainen pitää tarpeellisena selvittää mahdollisuutta linjata le-veä johtokäytävä hieman pohjoisemmaksi lähemmäksi tietä tai jopa sen varteen.
Selostusvaiheeseen on muodostettu uusi vaihtoehto Hanhikiventien vierelle.
Arviointiohjelman mukaisella johtokäytävällä on tarve arvioida vaikutukset Hanhikivenniemen tyvelle myönnetyille kallionlouhintaluville ja miten hank-keet ovat yhteen sovitettavissa.
Maa- ja kiviainesten oton ja käsittelyn lupa-tilanne on päivitetty ja vaikutukset arvioitu sen mukaisesti.
Yhteysviranomainen katsoo, että parasta on selvittää mahdollisuus linjata
johtokäytävä Talusperän kohdalla vähiten haittaa tuottavalla tavalla. Talusperän kohdalla on tarkasteltu erilaisia teknisiä ratkaisuja huomioiden maanomis-tajan toiveet.
Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Yhteysviranomainen toteaa, että mahdolliset yhteisvaikutukset esim.
maankäyttöön on tärkeätä arvioida. Voimajohtojen läheisyydessä olevien hankkeiden YVA- ja kaavoitustilanne etenee koko ajan, joten selostusvai-heessa tulee hanketilanne päivittää.
Muiden hankkeiden tilanne on päivitetty.
Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Yhteysviranomainen huomauttaa, että hankkeessa voidaan tarvita erikois-kuljetuslupaa. Lisäksi voimajohdon suunnittelussa maanteihin nähden on noudatettava Liikenneviraston ohjetta Sähkö- ja telejohdot ja maantiet (15/2014).
Erikoiskuljetuslupaa ei ole tarvittu aiemmis-sa Fingrid Oyj:n voimajohtohankkeisaiemmis-sa.
Liikenneviraston ohje huomioidaan jatko-suunnittelussa.
Vaikutusalueen rajaus
Yhteysviranomainen toteaa, että eri vaikutustyyppien erilaisesta ilmenemi-sestä huolimatta on havainnoitava riittävällä tavalla koko aluetta, jolle vai-kutuksia aiheutuu. Esimerkiksi maisemavaikutukset on syytä esittää koko siltä alueelta, jossa voimajohdot tulisivat näkymään.
Vaikutukset on arvioitu koko sillä alueella, mille niitä tosiasiallisesti aiheutuu.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET, YVA-ohjelma
HUOMIOON OTTAMINEN ARVIOINTITYÖSSÄ Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiohjelmassa on selostettu varsinai-sella suunnittelualueella voimassa olevat yleiskaavat ja -asemakaavat sekä vireillä ja voimassa olevat maakuntakaavat. Ympäristöministeriö on pää-töksellään 23.11.2015 vahvistanut pääosin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihe-maakuntakaavan. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on ollut luonnoksena nähtävillä 25.3. - 30.4.2015. Kaavassa on käsitelty muun mu-assa maaseudun asutusrakennetta, kulttuuriympäristöjä sekä virkistys- ja matkailualueita. Arviointiselostusvaiheessa on otettava huomioon myös 2.
vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset.
Kaavoitustilanne on päivitetty selostukseen ja 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset on huomioitu.
Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja virkistyskäyttö
Arviointiohjelman nähtävillä olon aikana Fingridin ja Metsähallituksen neu-votteluissa on päädytty esittämään Palosaaren eteläpuolinen linjausvaih-toehto, joka olisi mukana vaihtoehtotarkastelussa. Uudella linjausvaihtoeh-dolla kierrettäisiin arvokkaimmiksi tunnistetut kanalintujen soidinpaikat ja elinympäristöt. Yhteysviranomainen pitää menettelyä hyvänä. Arvioin-tiselostuksessa on perusteltua arvioida kummankin reittivaihtoehdon ympä-ristövaikutukset ja haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet pää-töksenteon pohjaksi.
Selostuksessa on arvioitu sekä aiemman että uuden teknisen vaihtoehdon vaikutuk-set Palosaaren alueella.
Melu
Yhteysviranomaisella ei ole huomautettavaa meluun kohdistuvien vaikutus-ten arvioinnista.
Liikenne
Yhteysviranomainen pitää arviointiohjelmaa pääosin riittävänä liikennevai-kutusten arvioinnin osalta. Arviointia tulee täsmentää siten, että selvitetään myös tieverkon soveltuvuutta rakentamisaikaiselle liikenteelle.
Tieverkon soveltuvuus rakentamisaikaiselle liikenteelle on arvioitu esisuunnittelutark-kuudella. Käytettävät kulkureitit tarkentuvat jatkosuunnittelussa ja käytettävistä kulku-reiteistä sovitaan aina maanomistajan kanssa.
Lisäksi tulee huomioida, että tiettyihin tiealuetta tai maantien suoja-aluetta koskeviin toimenpiteisiin tai rakenteisiin vaaditaan ELY-keskuksesta haet-tava lupa.
Hankkeen tarvitsemat luvat on esitetty arvi-ointiselostuksessa.
Tutka- ja viestiyhteydet
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten yhteydessä mainitaan, että vaikutusarvi-oinnissa käsitellään tarvittavassa laajuudessa TV- ja radiohäiriöitä voima-johdon tuntumassa. Yhteysviranomaisella ei ole tähän huomautettavaa.
Elinkeinot
Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen vaikutuksia elinkeinoihin olisi hyvä arvioida omana lukunaan. Arvioinnissa tulee huomioida mm. voima-johtoalueen vaatima metsä/peltoala hehtaareina ja kilometreinä.
Pelto- ja metsäalat on laskettu ja arvioitu vaikutukset viljelylle sekä metsätaloudelle kappaleessa 8.8. Maa- ja kiviainesten otolle aiheutuvia vaikutuksia on arvioitu kappa-leessa 8.9.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tarkempaa tarkastelua vaatii Talusperän ohella valtakunnallisesti arvokkaan Lampinsaaren kaivosyh-dyskunnan alue, jolla lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle voimajohtolinjasta.
Lampinsaaren alueella on todettu maasto-käyntien yhteydessä, ettei asuinrakennuk-silta ei ole näköyhteyttä voimajohdolle. Ta-lusperän alueelta on laadittu maisema-analyysi ja havainnekuvia.
Merijärven ja Kalajoen rajalla on maakunnallisesti arvokas Pyhänkosken maisema-alue. Alueella sijaitsee myös kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennuskohdetta, Kestin luhti ja Kaunola. Yhteysviranomaisen näkemyk-sen mukaan myös kyseinen alue vaatii tarkempaa tarkastelua.
Pyhänkosken alueelta on laadittu maisema-analyysi ja havainnekuvia vaikutusarvioin-nin pohjaksi. Rakennetun kulttuuriympäris-tön kohteet on huomioitu.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET, YVA-ohjelma
HUOMIOON OTTAMINEN ARVIOINTITYÖSSÄ Arvioitaessa vaikutuksia arvokkaisiin maisema-alueisiin ja rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin on otettava huomioon 2. vaihemaakuntakaavan vii-meisimmät inventoinnit.
Inventointien tulokset on huomioitu.
Kiinteät muinaisjäännökset
Yhteysviranomainen toteaa, että arkeologinen inventointi kuuluu osaksi YVA-menettelyä, jolloin päätöksenteon pohjaksi Museoviraston esittämät inven-toinnit ovat tarpeen. Yhteysviranomainen toteaa, että Museoviraston esittä-mät inventoinnit olisi parasta sisällyttää arviointiselostukseen. Mikäli inven-tointi ei ole mahdollista toivotussa aikataulussa, tulee se tehdä erikseen ja pyytää tarvittavat lausunnot heti kun inventoinnit on saatu tehdyksi, joka ta-pauksessa ennen kuin linjavaihtoehdoista tehdään lopullisia ratkaisuja.
Arkeologista inventointia ei ole pystytty lumiolosuhteiden vuoksi tekemään ennen YVA-selostuksen valmistumista. Inventointi on valmistumassa museoviranomaisten edellyttämän mukaisesti ja siitä pyydetään museoviranomaisten lausunnot jatkosuun-nittelua varten.
Luonnon monimuotoisuus, Kasvillisuus ja luontotyypit
Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostuksessa tulee esittää katta-vasti johtolinjausten alueelle sijoittuvien arvokkaiden luontokohteiden mo-nimuotoisuusarvot (esim. luontotyypit, lajisto, mukaan lukien mahdollinen uhanalainen tai muuten huomionarvoinen lajisto) sekä tarkastella, arvioida ja kuvata perusteellisesti hankkeen vaikutukset johtoreittilinjausten alueelle sijoittuviin arvokkaisiin luontokohteisiin (esim. kasvillisuus, uhanalaiset tai muuten huomionarvoiset luontotyypit, suokohteiden vesitalous ja vaikutuk-set kohteisiin liittyviin pohjavesivaikutteisiin luontotyyppeihin).
Kohdekuvauksia on täsmennetty ja vaiku-tukset arvioitu kohdekohtaisesti.
Sanallisten kuvausten lisäksi tulee esittää kohdekohtaiset kartat arvokkaille luontokohteille sijoittuvista, suunnitelluista ylityskohdista ja toteutussuunni-telmista. Arvioinnin ohella tulee esittää myös toteuttamisvaihtoehtoja koh-teittain tai muita keinoja luontokohteille aiheutuvien heikentävien tai haital-listen vaikutusten välttämiseksi.
Kohteiden karttakuvilla ja ilmakuvaesityksil-lä on havainnollistettu suunniteltu uusi voi-majohtoalue. Haitallisten vaikutusten ehkäi-sy on otettu vaikutusarvioinnissa huomioon.
Selostuksen vaikutusarvioinneissa tulee hyödyntää uusimpia mahdollisia uhanalaistietoja, koska uusia havaintoja tallennetaan tietokantaan vuosit-tain.
Uhanalaistiedot on päivitetty (aineiston päi-väys 17.3.2016).
Pesimälinnusto
Arviointiohjelman mukaan noin 50 metrin etäisyydelle voimajohtoreittiosuu-desta A sijoittuu yksi suojellun petolinnun pesäpaikka. Pesäpaikkaa ympä-röi suojelualue, joka ulottuu lähimmillään 10 metriä johtoalueen reunasta.
Yhteysviranomainen toteaa, että ELY-keskus on päätöksellään 23.11.2011 määritellyt lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajat. Päätöksen mu-kaan rajatun esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Päätöksessä ei määritellä rauhoitusmääräyksin sallittuja tai kiellettyjä toi-menpiteitä.
Vaikutukset lajille on arvioitu tuoreimman pesimätiedon pohjalta. Hanke ei sijoitu raja-tun esiintymispaikan alueelle.
Muuttolinnusto
Yhteysviranomainen toteaa, että linnustoon kohdistuvien vaikutusten arvi-ointi painottuu arviarvi-ointiohjelman mukaan Hanhikiven niemen ympäristöön, valtatie 8 länsipuolelle. Painotusta voi pitää perusteltuna, koska tällä alueel-la sijaitsevat muun muassa lintujen kansainvälisesti tärkeä muuttoreitti ja Parhalahden-Syölätinlahden ja Heinikarinlammen Natura-alue.
Muuttaviin lintuihin kohdistuvaa törmäysriskiä tulee arvioida lisäksi suunni-teltujen johdinkäytävien muissakin osissa, muun muassa 400 kilovoltin joh-tolinjan itäpäässä, jossa johdinlinja sijoittuu kurkien käyttämään syysmuut-toreittiin nähden poikittain.
Törmäysriskiä on arvioitu yleisellä tasolla johtoreittien muissa osissa. Vaikutukset kurkien syysmuuttoreitille on arvioitu.
Lisäksi törmäysriskiä tulee arvioida suunniteltujen johtoreittien muissa osis-sa, jotka sijaitsevat muuttolintujen säännöllisesti käyttämien levähdysaluei-den läheisyydessä, kuten Parhalahlevähdysaluei-den kylän peltoalueella. Vaikutusten arvioinnin tulee sisältää lajikohtaiset arviot törmäävien lintujen määristä eri riskitasoilla ja törmäysten aiheuttaman kuolleisuuden vaikutuksista popu-laatioihin aluetasolla.
Vaikutukset on arvioitu tunnettujen muutto-lintujen säännöllisesti käyttämien levähdys-alueiden osalta. Lajikohtainen törmäysris-kiarvio on laadittu lähtötietojen sallimalla tarkkuudella.
Johtolinjan varrella tai sen välittömässä läheisyydessä on petolintujen tie-dossa olevia esiintymispaikkoja ja voimajohtohankkeen vaikutukset näihin esiintymispaikkoihin tulee arvioida.
Vaikutukset petolintujen esiintymispaikkoi-hin on arvioitu uusimpien tietojen pohjalta (aineiston päiväys 23.3.2016).
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET, YVA-ohjelma
HUOMIOON OTTAMINEN ARVIOINTITYÖSSÄ Luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit
Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostuksessa tulee tarkastella hankkeen ja sen eri vaihtoehtojen vaikutuksia liikkuvien eläinlajien populaa-tioihin ja suojelutasoon myös laajemmassa, alueellisessa mittakaavassa.
Ekologisia yhteyksiä on tarkasteltu liikkuvi-en lajiliikkuvi-en populaatioihin laajemmassa mitta-kaavassa.
Arviointiohjelman tietojen perusteella uudet ja levennettävät voimajohtoreitit tulevat muodostamaan pysyviä leviämis- ja kulkuesteitä esimerkiksi liito-oravien elinympäristöjen välille. Arviointiselostuksessa tulee selvittää, tar-kastella ja arvioida hankkeen vaikutukset liito-oravan populaatioihin ja suo-jelutasoon kokonaisuutena, laajemmassa, alueellisessa ja populaatiotason mittakaavassa yksittäisten elinympäristökohteiden ja paikallispopulaatioi-den tarkastelun rinnalla.
Liito-oravan eri populaatiotasoille aiheutu-vat vaikutukset on arvioitu huomioiden lajil-le tärkeät kulkuyhteydet.
Toteuttamiskelpoisia mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseksi tulee myös tähän liittyen esittää sekä arvioida näiden vaikuttavuutta lajien suojelutilanteen kannalta.
Vaikutusten lievennysmahdollisuudet on esitetty.
Muu eläimistö
Yhteysviranomainen toteaa, että kalastus keskittyy Liminkajoen alaosalle ja sen suualueelle, mutta latvajärvet ovat kyläläisten keskeisiä kalastuskohtei-ta. Liminkajärvellä on jonkin verran virkistyskäyttöä kuten metsästystä ja kalastusta. Sinne on valmistunut kunnostussuunnitelma ja tarkoituksena on toteuttaa kunnostus lähivuosina.
Kalasto- ja kalastustiedot on tarkennettu selostukseen ja arvioitu vaikutukset keskei-sille kohteille.
Natura-alueet ja muut suojelualueet
Voimajohdoista vuoden 2009 Natura-lausunnossaan ympäristökeskus toi esiin seuraavaa: ”Voimalinjojen linnustolle aiheuttamista törmäysriskeistä arvioinnissa tehdyt päätelmät tuntuvat välittömiä vaikutuksia ajatellen oike-ansuuntaisilta. Mikäli eri lajien uhanalaisuus ja nykyinen populaation koko otettaisiin tarkemmin arvioinnissa huomioon, voisivat vaikutukset olla pi-temmällä aikavälillä joillakin lajeilla arvioitua merkittävämmät”. Yhteysviran-omainen toteaa, että tähän näkökohtaan laadittavan Natura-arvioinnin ajan-tasaistuksen tulisi antaa vastaus.
Natura-arvioinnin täydennyksen laadinnas-sa on otettu huomioon vuoden 2009 arvi-ointi ja siitä annettu lausunto.
Vuoden 2009 Natura-arvioinnissa analysoitiin voimajohtojen haitallisten
Vuoden 2009 Natura-arvioinnissa analysoitiin voimajohtojen haitallisten