• Ei tuloksia

Vesien säännöstely ja rakentaminen

6.2.1 Säännöstely

Vuoksen vesienhoitoalueen vesistöjä on jo pitkään muutettu säännöstelemällä veden-korkeuksia. Pohjois-Savon järvialasta yli puolet on säännösteltyä. Säännöstelyjen mer-kitys vesistöjen tilalle on suurin Nilsiän reitillä, jossa on kymmenkunta voimataloutta varten säännösteltyä järviallasta. Myös Pohjois-Karjalassa vesien voimatalouskäytöllä on pitkät perinteet. Alueen merkittävimmät vesivoimalaitokset sijaitsevat Pielisjoessa ja sen yläpuolisilla vesistöalueilla sekä Jänisjoessa. Kaikkiaan Pohjois-Karjalassa on 13 suurempaa vesivoimalaitosta. Etelä-Savon kolme merkittävintä voimalaitosta sijaitsevat Sysmäjärven vesistöalueella sekä Juojärven reitillä. Kaakkois-Suomessa Vuoksen alueella ei ole voimakkaasti säännösteltyjä järviä. Lyhytaikaissäännöstelyä harjoitetaan Vuoksen voimalaitoksilla.

Vesistörakentaminen on muuttanut vesistöjen rakenteellista ja hydrologista tilaa ja vaikuttanut veden laatuun. Voimalaitos ja sen taakse jäävä patoallas ovat peittäneet alleen koski- ja suvantoalueita. Jokien patoaminen voimatalouskäyttöön on estänyt vaelluskalojen nousun jokiin (kuva 6.2.1). Vuoksen vesistöalueen erityispiirteenä on muun muassa järvilohen häviäminen luonnosta Ala-Koitajoen, Pielisjoen ja Lieksan-joen rakentamisen myötä. Allastamisen seurauksena vedenkorkeus ja virtausolo-suhteet ovat luonnontilaiseen jokeen verrattuna erilaiset. Virtakutuisten kalalajien kutualueet ovat monin paikoin hävinneet ja hitaaseen virtaan sopeutuneiden lajien elinolosuhteet puolestaan parantuneet. Vesistön säännöstelyn vuoksi kalantuotan-non ja muun biologisen tuotankalantuotan-non kannalta tärkein alue, rantavyöhyke, menettää tuotantokykyään. Vaikutusten voimakkuus riippuu säännöstelyvälistä ja etenkin siitä, kuinka paljon veden pinta laskee talven aikana. Talviaikainen veden korkeu-den lasku haittaa syyskutuisten kalalajien lisääntymistä. Säännöstely kuluttaa myös rantavyöhykettä ja vaikeuttaa kalanpoikasille tärkeän suojaavan rantakasvillisuuden muodostumista ja ravintoeläiminä kaloille tärkeiden pohjaeläinten määrää.

6.2

Kuva 6.2.1. Kalojen nousuesteellisyys Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävimmissä virtavesissä.

6.2.2 Virtavesien perkaukset

Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävät joet on aikoinaan jonkinasteisesti perattu puun irtouiton helpottamiseksi. Viimeisten 20-30 vuoden aikana entisiä uittoväyliä on kunnostettu lähemmäksi luonnontilaa. Etenkin 1970-80 -luvuilla voimassa olleiden periaatteiden mukaisesti kunnostetuilla jokialueilla ei kuitenkaan voitu riittävästi huomioida esimerkiksi arvokalojen elinympäristövaatimuksia, minkä vuoksi täyden-nyskunnostustarveselvitysten ja täydennyskunnostusten tarve on merkittävä.

Pienempiä virtavesiä on perattu myös maankuivatusta varten pääosin metsätalou-den koneellistumisen myötä 1950 –luvulta lähtien. Metsäautotieverkon tihentyessä pienten virtavesien kohdille laitetut sillat ja tierummut ovat paikoin muodostaneet vaellusesteen kaloille ja muulle vesieliöstölle. Pienvesiä on perattu myös maatalous-alueilla maankuivatusta varten. Puroluonnolle muutokset ovat olleet kohtalokkaita.

Eri syistä aiheutuneen eroosion vaikutuksesta monen pienen virtaveden uoma on täyttynyt kiintoaineesta peittäen alleen muun muassa kalojen kutusoraikkoja, ka-lanpoikasten suojapaikkoja ja talvehtimissyvänteitä. Myös kalojen ravinnonsaanti on vaikeutunut purojen kasvillisuuden ja pohjaeläimistön yksipuolistumisen tai hä-viämisen myötä.

6.2.3 Järvenlaskut

Järvien veden korkeuksiin on ihmistoimin puututtu satojen vuosien ajan. Suurimmat vedenkorkeuden muutokset ovat liittyneet järvien laskuihin, joita toteutettiin kar-jan rehuksi tarvittavan niittyalan ja myöhemmin peltoalan lisäämiseksi 1700-luvun lopussa ja varsinkin 1800-luvun puolivälissä runsaasti. Vuoksen vesienhoitoalueen kooltaan yli 50 hehtaarin järvistä yli 200 tiedetään lasketun kertaalleen tai useam-massa vaiheessa. Yleensä järvenlaskun kohteena ovat kuitenkin olleet pienet ja ma-talat järvet, joiden lukumäärä vesienhoitoalueella on huomattavasti edellä mainittua suurempi.

Suurikokoisissa järvissä veden pintaa on laskettu yleensä enintään pari metriä. Laskut ovat enimmillään olleet noin kymmenen metriä, kuten Pohjois-Karjalan Herajärvellä ja Höytiäisellä. Järvenlaskun seurauksena Höytiäisen pinta-ala pieneni noin kolman-neksella ja vesitilavuus alle puoleen entisestä. Järven ympärille paljastui lähes 16 000 hehtaaria ravinnerikasta vesijättömaata, jotka on otettu lähes kauttaaltaan vilje-lykseen. Höytiäisen lasku oli tuhoisa Höytiäisen ja sen alapuolisten vesien nieriä- ja harjuskannoille.

Järvien laskun ympäristövaikutukset ovat olleet huomattavia altaiden vesitilavuuden pienentymisen, ekosysteemin häiriintymisen ja järvimaiseman muuttumisen myö-tä. Järvenlaskut yhdessä luontaisen mataluuden ja ulkoisen kuormituksen kanssa ovat edesauttaneet etenkin järvenlahtien ja pienikokoisten järvien mataloitumista ja rehevöitymistä ja synnyttäneet tarpeen järvien kunnostuksille. Toisaalta monista lasketuista järvistä tai niiden matalista lahdista on kehittynyt arvokkaita lintuvesiä.

Tällaisia ovat muun muassa Pohjois-Karjalassa Kiteenjärven Päätyeenlahti, Sääperi, Sysmäjärvi ja Tohmajärven Peijonniemenlahti sekä Parikkalan Siikalahti Kaakkois-Suomessa.

6.2.4 Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet

Vedet, joiden hydrologinen ja morfologinen muuttuneisuus on vesistörakentamisen ja säännöstelyn vaikutuksesta arvioitu niin suureksi, että vesistön ekologinen tila on sen vuoksi todennäköisesti hyvää huonompi, on nimetty voimakkaasti muu-tetuiksi. Lisäksi edellytyksenä on, että hyvää tilaa ei voida saavuttaa teknisistä tai taloudellisista syistä aiheuttamatta kohtuutonta haittaa vesistön jollekin tärkeälle käyttömuodolle.

Vuoksen vesienhoitoalueella on nimetty yksi kooltaan yli 5 km²:n voimakkaasti muu-tettu järvi ja kuusitoista jokimuodostumaa (kuva ja taulukko 6.2.4.1). Voimakkaasti muutettu järvi on Melakko-Loitimo Pohjois-Karjalassa. Voimakkaasti muutettuja jokia ovat muun muassa Kaakkois-Suomessa sijaitsevat Vuoksi ja Hiitolanjoki-Kok-kolanjoki. Pohjois-Karjalassa vastaavasti muun muassa Pielisjoki, Lieksanjoen ala-osa, Jänisjoen alaosa ja Ala-Koitajoki sekä Pohjois-Savossa Atronjoki ja Kiurujoki lukeutuvat voimakkaasti muutettuihin jokiin. Keskeisimmät perustelut voimakkaasti muutetuiksi nimeämiselle ovat kalojen vaellusesteet, säännöstelyn aiheuttama al-lastuminen ja uomien rakenteelliset muutokset. Mikäli voimakkaasti muutetussa vesistössä hydrologis-morfologinen tilanne muuttuu esimerkiksi kunnostuksen tai kalatien rakentamisen seurauksena, tulee voimakkaasti muutetuksi nimeäminen uudelleen harkittavaksi.

Kuivalle maalle kaivetut jokiuomat on nimetty keinotekoisiksi vesimuodostumiksi.

Näitä ovat Saimaan kanava Kaakkois-Suomessa, Kallion kanava Pohjois-Karjalassa ja Kiekan kanava sekä Valvatuksen laskuoja Etelä-Savossa. Keinotekoisia järviä ovat Pohjois-Karjalassa Palojärvi ja Heinäselkä sekä Pohjois-Savossa sijaitsevat Karjalan-kosken allas ja Karsanjärvi, joista viimeksi mainitut ovat kooltaan alle 5 km².

Kuva 6.2.4. Voimakkaasti muutetuiksi ja keinotekoi-siksi nimetyt vesimuodostu-mat Vuoksen vesienhoito-alueella.

Joet

Nimi Kunta Joen

pituus (km) Keskeiset perustelut voimakkaasti muutetuksi nimeämiselle

Vuoksi Imatra 13,4 Vaellusesteet, allastuminen, uoman muutokset,

lyhytaikaissäännöstelyn voimakkuus

Hiitolanjoki-Kokkolanjoki Rautjärvi 8,2 Vaellusesteet, allastuminen, uoman muutokset.

Urpalanjoki, yläosa Ylämaa, Luumäki,

Miehikkälä 46,3 Vaellusesteet, uoman muutokset

Mertajoki Leppävirta 2,3 Vaellusesteet, uoman muutokset

Kiurujoki Iisalmi, Kiuruvesi 10,3 Allastuminen, uoman muutokset, vaellusesteet

Murennusjoki Vieremä 17,3 Allastuminen, lyhytaikaissäännöstelyn

voimak-kuus, vaellusesteet, uoman muutokset

Atronjoki Varpaisjärvi 9,9 Vaellusesteet, allastuminen, keskivirtaaman tai kokonaisvirtaaman alenema

Hautajoki Kiuruvesi 2,1 Vaellusesteet, allastuminen, uoman muutokset

Laakajoki Sonkajärvi 4,6 Allastuminen, uoman muutokset,

keskivirtaa-man tai kokonaisvirtaakeskivirtaa-man alenema

Jänisjoki, alaosa Tohmajärvi, Joensuu 46,3 Vaellusesteet, allastuminen, lyhytaikaissäännös-telyn voimakkuus

Puhoksen kanava Kitee 0,7 Uoman muutokset, allastuminen, vaellusesteet

Pielisjoki Eno, Kontiolahti,

Joensuu 66,9 Allastuminen, vaellusesteet

Lieksanjoki, alaosa Lieksa 17,6 Allastuminen, vaellusesteet, uoman muutokset

Karhujoki-Valtimojoki-Hovilanjoki Valtimo, Nurmes 15,1 Allastuminen, kevään ylivirtaaman alenema, uoman muutokset, vaellusesteet

Höytiäisen kanava Kontiolahti 5,9 Allastuminen, uoman muutokset, lyhytaikais-säännöstelyn voimakkuus

Ala-Koitajoki Eno, Ilomantsi 25,6 Vaellusesteet, keskivirtaaman pieneneminen Lieviskänjärven laskujoki Puumala 0,6 Vaellusesteet, allastuminen, uoman muutokset

Lohikoski Sulkava 0,7 Vaellusesteet, allastuminen, uoman muutokset

Järvet

Nimi Kunta Pinta-ala

[km²] Keskeiset perustelut voimakkaasti muutetuksi nimeämiselle

Melakko-Loitimo Joensuu 14,7 Talvialeneman suhde keskisyvyyteen,

vaellus-Taulukko 6.2.4. Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Vuoksen vesienhoitoalueella.