Sektorikohtaiset toimenpiteet
11.2.2 Haja-asutus
vesi-huolto toiminta-alueillaan. Yhdyskuntien vesihuollon kustannukset katetaan pääosin liittymismaksuilla sekä vesi- ja jätevesimaksuilla. Jätevesimaksuilla katetaan käyttö- ja ylläpitokustannusten lisäksi myös tarvittavat uusinvestoinnit, kuten viemärien saneeraukset, uusimiset ja puhdistamoiden perusparannukset. Vesihuoltolaitosten jätevesimaksutulojen ohella investointeja rahoitetaan myös kuntien verotuloilla eri-tyisesti pienissä kunnissa. Valtio tukee investointeja erieri-tyisesti alueellisissa vesihuol-lon kehittämishankkeissa, kuten siirtoviemärihankkeissa.
Ehdotukset ohjauskeinojen kehittämiseksi
Jätevesiverkoston laajentamiseen, siirtoviemäreiden rakentamiseen sekä viemäriver-koston saneeraamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen tarvitaan jätevesimak-sujen lisäksi riittävästi kuntien ja valtion resursseja. Rahoitus tulisi varmistaa myös pumppaamoiden toimintavarmuuteen ja häiriötilanteisiin varautumiseen.
Muita keskeisiä ohjauskeinoja ovat muun muassa:
Pohjavesivarojen käyttökelpoisuuden säilyttäminen ja tekopohjaveden
val-•
mistamiseen soveltuvien pohjavesialueiden selvittäminen
Hulevesien johtamisen ja käsittelyn kehittäminen, hulevesien hallinnan
suun-•
nittelu
Jätevesilietteen käsittelyn, käytön ja loppusijoituksen ohjeistus sekä tekniikan
•
ja käytäntöjen kehittäminen.
Erityistilanteita koskevien varautumissuunnitelmien pitäminen ajan tasalla
•
Vesihuollon kehittämissuunnitelmien pitäminen ajan tasalla ja
yleissuunnit-•
telun tehostaminen
Maankäytön ja vesihuollon yhteistyön edistäminen
•
Korvaus- ja muiden vastuukysymysten määrittäminen (verkostot, hulevedet)
•
Vesienhoidon toimenpideohjelmissa haja- ja loma-asutusta koskevat vesiensuojelutoi-menpiteet ovat pääosin nykykäytännön mukaisia. Haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö- ja ylläpito koskee vuosina 2010-2015 noin 14 500 vakituisesti asutta-vaa kiinteistöä ja 66 000 lomakiinteistöä. Vastaavasti kiinteistökohtaisia investointeja on arvioitu tarvittavan 41 000 vakituisesti asuttavassa ja 32 000 lomakiinteistössä.
Haja-asutuksesta aiheutuvan ravinnekuormituksen vähentämisessä keskeinen toimenpi-de on viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn keskittäminen alueilla, joissa keskitetyn jäteve-denpuhdistuksen järjestäminen on vesiensuojelullisesti järkevää ja kustannustehokasta.
Käytännössä viemäriverkostoja voidaan laajentaa pääasiassa nykyisen viemäriverkoston läheisyydessä sijaitseviin asutuskeskittymiin. Vuosina 2010-2015 tämä koskee Vuoksen vesienhoitoalueella yli 7 000 kiinteistöä.
Tavoitteena on myös lisääntyvästä loma-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentä-minen. Loma-asunnoilla tulisi käyttää varustetason ja käyttöasteen noususta huolimatta pääosin kuiva- ja kompostikäymälöitä sekä harmaiden vesien suodatusta myös uudis-rakentamisessa. Kompostikäymälöiden käyttöä tulisi lisätä myös vakituisesti asutuissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä.
Harvaan asutulla haja-asutusalueella jätevesien käsittely pyritään hoitamaan niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueilla haja-asutusalueiden jäte-vesien käsittelytarvetta ja sen tehostamista arvioidaan laadittujen suunnitelmien pohjalta.
Jätevesipäästöjen aiheuttamat riskit talousvetenä käytettävän pohjaveden hygieeniselle laadulle pyritään estämään. Poikkeustilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin taudinaiheut-tajaorganismeilla mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden käsittelemiseksi.
Haja-asutuksen kuormitus tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulakiin perustuvia tarkentavia ympäristönsuo-jelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan tarkentaa haja-asutuksen vesiensuojelun tavoitteita ja painopistealueita ja niitä voidaan laatia muun muassa vesiensuojelun kannalta herkille vesistöille ja niiden valuma-alueille sekä pohjave-sialueille.
Ehdotukset lisätoimenpiteiksi
Yleisesti haja-asutuksen vesistövaikutukset on Vuoksen vesienhoitoalueella tulkittu suhteellisen pieniksi, mutta niillä voi olla merkittävä paikallinen vaikutus vesien tilaan muun muassa luontaisesti karuilla ja kirkasvetisillä vesialueilla. Valtaosa ha-ja- ja loma-asutukselle esitetyistä toimenpiteistä perustuu haha-ja-asutuksen jätevesi-asetukseen ja luokitellaan siten nykykäytännön mukaisiin toimenpiteisiin. Vuoksen vesienhoitoalueen useilla suunnittelun osa-alueilla ehdotetaan lisätoimenpiteenä koulutuksen ja neuvonnan tehostamista vuosittain noin 1 400 kohteessa. Vesienhoi-toalueella I- ja II-luokan pohjavesialueilla sijaitsevan tiheän haja-asutuksen viemä-röinnin järjestämistä tulee edistää nykyistä tehokkaammin.
Taulukkoon 11.2.2. on koottu Vuoksen vesienhoitoalueelle esitettyjen toimenpiteiden mää-rät ja kustannukset vuosille 2010-2015. Keskeisimmät haja- ja loma-asutuksen jätevesiä koskevat toimenpide-ehdotukset suunnittelun osa-alueittain on esitetty liitteessä.
Toimenpiteiden kustannukset, rahoitusjärjestelmät ja toteutusvastuut
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn osalta on kustannustarkastelussa huomioitu erityisesti viemäriverkostoon liittymisen ja vakinaisen asutuksen ja loma-asutuksen jätevesien käsittelyn kustannukset. Esitetyt toimenpiteet perustuvat nykyisen haja-asutuksen väestö- ja kiinteistötietoon. Yksikköhinnat perustuvat Suomen ympäristö-keskuksen asiantuntijoiden arvioihin. Viemäriverkostoon liittymisen keskimääräise-nä kustannuksena on käytetty 6000 €/kiinteistö. Pysyvän asutuksen jätevesijärjestel-män rakentamisen tai kunnostamisen keskimääräiseksi hinnaksi on pääosin arvioitu 4000 ja lomakiinteistön osalta vastaavasti 2000 €/kiinteistö. Yksittäisten kiinteistöjen kustannuksissa on todellisuudessa varsin laaja vaihtelu. Tarkemmat tiedot yksikkö-hinnoista ja muista kustannuslaskennan lähtötiedoista löytyvät vesienhoidon toimen-piteiden kustannusten arviointiohjeesta (www.ymparisto.fi/vesienhoito).
Vuoksen vesienhoitoalueella arviolta noin 45 % haja- ja loma-asutuskiinteistöistä on tarvetta kiinteistökohtaiseen investointiin. Yli 7000 kiinteistöä on arvioitu liitty-vän yhteiseen viemäriin. Yhteisiin viemäreihin liittyvien kiinteistöjen määrä riippuu mm. asutuksen ja palvelujen kehittymisestä sekä investoinnin
teknistaloudellises-Toimenpide Määrä
2010-2015 Investoinnit 2010-2015 1000 €
Käyttö- ja ylläpito-kustannukset 1000 € / vuosi*
Vuosikustannus 1000 €
Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Nykyisten haja-asutuksen
kiinteistökoh-taisten järjestelmien käyttö ja ylläpito¹ 14 500
kiinteistöä - 2 900 3 800
Uudet haja-asutuksen
kiinteistökohtai-set jätevesien käsittelyjärjestelmät¹ 40 700
kiinteistöä 162 700 8 100 21 200
Nykyisten loma-asutuksen kiinteis-tökohtaisten järjestelmien käyttö ja ylläpito¹
65 900
kiinteistöä - 6 600 6 600
Uudet loma-asutuksen kiinteistökoh-taiset
jätevesien käsittelyjärjestelmät¹
31 700
kiinteistöä 63 400 3 200 8 300
Viemäröinnin laajentaminen
haja-asutusalueille¹ 7 200
kiinteistöä 43 300 - 2 800
Yhteensä 269 400 20 800 42 700
Lisätoimenpiteet
Koulutus ja neuvonta² 1 400 kpl
vuodessa - 140 140
Yhteensä - 140 140
Kaikki yhteensä 269 400 20 940 42 840
¹ perustoimenpide
² täydentävä toimenpide
*suunnittelukauden lopulla
Taulukko 11.2.2. Arvio haja- ja loma-asutuksen kiinteistöjen vesiensuojelun investointikustannuk-sista suunnittelukaudella 2010-2015, käyttö- ja ylläpitokustannukinvestointikustannuk-sista vuodessa sekä vuosikustan-nuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Vuoksen vesienhoitoalueella (- = ei arvioida). (Hertta-rekisteri 11/2009).
ta kannattavuudesta. Vesiensuojelun kiinteistökohtaiset investoinnit ovat Vuoksen vesienhoitoalueella kaudella 2010-2015 arvioiden mukaan 226 milj. € ja viemärien rakentamiskustannukset haja-asutusalueilla vastaavasti noin 43 milj. €. Haja- ja loma-asutuksen annuiteettikustannukset ovat 20 – 30 vuoden taloudellisella pitoajalla noin 43 milj. € vuodessa, kun kustannuksiin sisällytetään myös käyttö- ja ylläpitokustan-nukset.
Vastuu haja-asutukselle ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta on ensisijaisesti kiinteistön omistajilla. Osin kustannukset kohdistuvat myös julkiselle sektorille eli kunnille ja valtiolle. Vesihuollon rahoitusjärjestelmää on kuvattu tarkemmin yhdys-kuntien kohdassa 11.2.1.
Ehdotukset ohjauskeinojen kehittämiseksi
Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat esitetään pikaisesti päivitettäviksi ja samas-sa yhteydessä esitetään selvitettäväksi ne alueet, joille viemäriverkostoa tullaan jatkossamas-sa laajentamaan. Näillä kuntien linjauksilla on erityistä merkitystä haja-asutuksen jäteve-siasetuksen toimeenpanon edistämisessä, sillä asukkaat odottavat kuntien päätöksiä mahdollisesta kunnan osallistumisesta jätevesijärjestelmien rakentamiseen ennen kuin tekevät kiinteistökohtaisia ratkaisujaan. Kuntakohtaisten suunnitelmien lisäksi tarvitaan ylikunnallisia suunnitelmia sekä kyläkohtaisia suunnitelmia.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä annetun asetuksen tehokas toimeenpano edel-lyttää kiinteistöjen omistajien ohjausta, tehokasta tiedotusta, valvontaa sekä osin myös yhteiskunnan rahoitusta. Erityisesti tukea tarvitaan toimivien puhdistamorat-kaisujen suunnitteluun. Myös suunnittelijoiden riittävä koulutus on tärkeää. Tutki-mustoimintaa tarvitaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn kehittämiseen, sillä kaik-ki markkaik-kinoilla olevat käsittelymenetelmät eivät täytä jätevesiasetuksen vaatimuksia tai muuten sovellu käyttöön.
Muita keskeisiä ohjauskeinoja ovat muun muassa:
Kuntien ympäristönsuojelumääräysten kehittäminen ranta-alueilla,
pohjave-•
sialueilla ja alueilla, jotka ovat herkkiä vesiin kohdistuvalle kuormitukselle.
Hajajätevesiasetuksen soveltamiseksi voidaan antaa lievempiä tai ankarampia jäteveden käsittelyvaatimuksia riippuen paikallisista olosuhteista.
Suunniteltujen viemäriverkkojen laajennusten piiriin kuuluvien kiinteistöjen
•
huomioiminen jätevesiasetuksen toimeenpanossa
Rakentamisen ohjaus jo viemäröityjen alueiden läheisyyteen ja pyrkimys
toi-•
saalta asutuksen tiivistämiseen
Kiinteistökohtaisten jätevesi- ja öljylaitteistojen tuntemuksen parantaminen
•
Jätevesien käsittelylaitteistoja koskevien jätevesikäsittelyvaatimusten
yhte-•
näistäminen
Edistetään haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoa kehittämällä
esi-•
merkiksi kotitalousvähennystä ja korjausrakentamistuen perusteita
Ohjataan avustuksin jätevesijärjestelmien uusimista kuiva- ja vähävetisiin
•
käymäläratkaisuihin
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehostaminen haja-asutuksen
vesiensuo-•
jelussa