olevassa luettelossa ilmenevää uskonnollisten lehtien lukuisuutta
VII. VEROT JA RAHATOIMI
VEROT.
Kruununverot.
1. Turun lääninarkisto, v. 1810 maakirja (landsbok) ff. 219—220. Åbo Allm.
Tidning 1910: 26, manifest. 2.2. 1810 ang. financernas reglering. 2. Turun läänin-arkisto, v. 1815 maakirja, specialräkning för Raumo stad. RRA konsepti Rauman kaup. kruununkantoon 1820. 3. RRA Kruununtilit ja verifikaatit 1830—1855.
4. RRA Rauman kruununverojen verif. 1866, Maistraatin vuotuisselostukset kuvernöö-rille vv. 1870—1877.
Tullit.
5. RRA maistr. kirjekons., kirje maaherralle 1.5. 1811: huomautuksia, herra kap-teenin ja tullinhoitajan, jalosukuisen G. J. Jägerhornin tullitileihin v. 1810. Martti Kovero: Suurteollisuus, Suomen kultt. hist. IV ss. 126—127. 6. SUA
Kenraaliku-vernöörin kanslia kart. 3, n:o 14. 1809; RRA maistr. kirje maaherralle 12.10. 1818, 1.3. 1819, 12.12. 1829, 25.4. 1826, 13.1. 1843, 3.3. 1843; kirje hovioikeudelle 10.4. 1843.
Ss. 306—315.
Sotaväen majoitus.
7. RM kuulutus n:o 3587, maistraatin julistus 10.11. 1810. 8. RRA Rauman yks. tilit 1810, kaupungin rahavaraintarkkaajan Adam Paqvalinin tili 1811—1812.
9. Åbo Allm. Tidning 1813: 23. Militär sammanskott. 10. RRA maistraatin pk.
21.7. 1819. 11. RM kuulutus n:o 7760 v. 1832. 12. RRA maistr. kirjekons., kirje kuvernöörille 17.12. 1842. 13. RRA liitteitä maistraatin pk:hin v. 1856. 14. RRA maistr. kirjekons., kirje kuvernöörille 14, 11. 1864 ja 28.3. 1868. 15.RRA maistraa-tin selostus kuvernöörille 2.0. 6.1873.
Kunnallisia rasituksia.
16. Halvar G. F. Sundberg, Kommunalrätt, ss. 26—31. Stockholm. 1936.
Köyhäinhoito.
17. RRA maistraatin selostus kuvernöörille 9.8. 1851, 28.11. 1836. mp. 15.
tammik. 1844, jolloin jo suunniteltiin ruotuhuutokauppaa. 18. Rauman Lehti 1890:
12. 19. RRA maistr. konseptikirja, selostus kuvernöörille. Rauman kaup. kunnal-liskertomus v. 1909.
Terveydenhoito.
20. Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel 11, ss. 402—403. 21. Sekä Pettersson että Ruuth olivat naineet Raumalta, vrt. Lähteenoja, Rauma, 111, liite, Norxmien-suku, Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XXI v. 1937, s. 63: Canth-suku. RRA liit-teitä mp:hin 1823, anomus maistraatille 18.6. 1823 ja 26.1. 1824. 22. RRA mp.
22.1. 1827 ja 7.10. 1839. Turun läänin maaherra Lars Gabr. Haartman kävi v. 1836 alussa Raumalla kiirehtien kaupunginlääkärin palkkaamista, Lagus, emt. II s. 508.
23. RM kuulutus n:o 8100 (v. 1836). 24. RRA maistr. kirjekons. 1842: kokous-kutsu 9.4., pormestari Grönholmin kirje tri A. Cajanderille Helsinkiin ja August
Magnus Liliukselle Tammisaareen 11.4. ja maistr. kirje kuvernöörille 14. 12,. 1842.
Karl Bergstedt, Medicinalväsendet i Finland s. 330. 25. Hugo af Schulten, Finlands läkare och apotekare, ss. 75 ja 121-122.RRA maistraatin selostus kuvernöörille 18.5.
1847. J. W. Ruuth, Björneborgs stads hist. s. 495. 26. Schulten, emt. ss. 2—3. RRA maistr. kirjekons., kirje kuvernöörille 22.12. 1868, sanomalehti-ilmoitus 4.1. 1867.
27. Ks. Sukutauluja: Sallmen- ja Paqvalin-suku, liitteet. RRA mp. 8.12. 1869.
28. RRA vp. 15.1. 1779, 19. 3.. 1897, 15.12. 1898, 26.4. 1899, 14.9. 1900, 18.12. 1901 ja 7.5. 1907. Schulman, emt. s. 26. 29. Schulten, emt. s. 28. 30. Bergstedt, emt.
s. 330. RRA vp. 26.5. 1880. Gunnar Soininen, Suomen lääkärit 1935, ss. 317 ja 413.
31. RRA mp. 19.12. 1825 ja 9.1. 1826. RM kuulutus n:o 6328 (17.12. 1825). RRA maistr. kirjekonseptit, ilmoitus 1.10. 1870, mp. 14.2. 1870. 32. RRA kaup. tili-verifikaatit 1831: Ruuhiluotoon varattiin asunto kolerakaranteenin vartijalle (Wal-ter); maistr. kirjeet kuvernöörille 13. ja 19.7. 1831 ja selostus 27.10. 1866.
Katuvalaistus.
33. Åbo Tidning 1806: 9 ja 10. 34. RRA mp. 31.10. 1843, maistr. kuulutus 11.
11.1843. 35. RRA maistr. konseptikirja, kuulutus 16.9. 1865ja27.9. 1873. Rauman Lehti, näytenumero 1881, vp. 17.12. 1902.
Ss. 316—323.
Kyytirasitus.
36. RRA mp. 16.10. 1810. 37. RRA selostus 17.4. 1851, mp, 16.9. 1867,RRA maistr. kirje kuvernöörille 17.4. 1871, maistr. valtuuskirje majatalon pitäjälle 27.6.
1876, mp. 19.9. 1876. 38. R. G. Modee, Publique Handlingar etc. 11, ss. 1136—1146, Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-Kokoelma 1883, n:o 34. ja v. 1888, n:o 40. RRA vp. 10.7. 1879.7. 6.1882. 39. RRA vpk. 4.8. 1882, 21.10. 1885, 2.3. 1886, 12.12.
1888 ja 3.3. 1893.
Palotoimi ja järjestyksenpito.
40. Leo Pesonen: Palotoimi, Valtiotieteiden käsikirja 111. 41. Eva Ljungberg, Rauma, käsikirja matkustajille. Kapteeninrouva Hilma Snällin Raumalta suullisesti kertomaa. 42. Åke Dahlberg, palovakuutus, Valtiotieteiden käsikirja. 43. RRA maistr. kirjekons., kirje maaherralle 11.5. 1831, samoin 30.3. 1825: Hauinkuonon talon omisti 1820-luvulla porvari Joh. Efr. Reilander. V. 1814 mainitaan Raumalla ruotsinmaalaisessa palovakuutuksessa maanmittaustirehtööri Johan Magnus Gottskal-kin talo, maistr. kirjekons., maaherralle 3.8. 1814. 44. RRA liitteitä maistr. pk:hin
1879: luettelo palokunnan päälliköistä ja miehistöstä. Hj. Nortamo, Laulajapoika, ss.
48-—5O. 45. RRA vp. 15.4. 1908. Maistr. kirjekons., kuulutus 11.1.1847,kirje kuver-nöörille 27.1. 1847: ”Paloruiskut on säilytetty ennen kirkon vieressä olevassa, har-maakivestä rakennetussa varastohuoneessa, mutta tästä lähin ne säilytetään ent. pe-dagogien huoneistossa”. Ala-alkeiskoulu muutti 1847 ent. Katedraalikoulun huoneis-toon. 46. RRA vp. 22.2. 1895. 47. RRA maistr. kirjekons., selostus kuvernöörille 25.7. 1877, vp. 22.2. 1895, 11.5. 1898; kaupungin tilit 1911.
RAHATOIMI.
Rahastonhoitajat.
48. RRA maistr. kirjekons., kirje lääninkonttorille 14.8. 1815. RM kuulutus n:o 5992, 4.9. 1824 ja n:o 6324, 26.3. 1825. 49. RRA mp. 11.11. 1844 ja 18.11. 1844.
50. RRA mp. 11.11. 1844. Kassantarkkailusta, ks. mp. huhtik. 1810, 13. 11, ja 14.12. 1911 ja mp. 25.4. 1835.
Rahatoimikamari.
51. RRA vp. 11.4. ja 6.6. 1883, 29.12. 1892, 1.10. 1902. 52. RRA vp. 10.1.
1908, 14.11. 1883, 18.12. 1884, 2.12. 1885, 29.12. 1886, 29.12. 1887, 13.12. 1888, 17.12. 1889, 29.12. 1890, 31.12. 1891, 29.12. 1892, 12.12. 1893.
Kaupungin tulot ja menot.
53. Tilasto laadittu Rauman maistraatin vuotuisselostuksista kuvernöörille vv.
1811—1862. 54. Tilasto RRA maistr. vuotuisselostuksista kuvernöörille ja v;sta 1880 lähtien kaupungin yksit, tileistä. 55. Turun lääninkonttorin arkisto, Rauman kaupungin yks. tilit vv. 1845—1880. 56. RRA mp. 1841, huhtik. 3 p., mp.
9.11. 1875. Kaupungin tiliverif. 1875. 57. Turun lääninkonttorin arkisto, Rauman
Ss. 324—339.
kaupungin yksit, tilit ja verif. 1814. RRA mp. 17.9. 1819. 58. Turun lääninkont-torin arkisto, Rauman kaupungin yksit, tilit vv. 1845, 1855, 1865, 1875 ja 1880. Rau-mankaupungin kunnalliskertomus vv. 1909—1911. 59. Rauman kaupungin kunnal-liskertomus v. 1911 ss. 40—49.
VIII. HENKINEN ELÄMÄ.
KIRKKO.
Kirkon kehityksen suuntaviivoja 1 800-luvulla.
1. G. Nikander, Den kateketiska undervisningen i Åbo Stift vid 19:de seklets ingång. Skrifter utg. av Sv. Litteraturs. 100, ss. 36—48. 2. Elis Bergroth Suomen kirkko 11, s. 680. Martti Ruuth, 1850—1860-lukujen merkitys Suomen kirkkohisto-riassa, Kirkkohist. Seuran vuosikirja XXII, eri painos, ss. I—2. Aikakauslehti Suomen Nainen v. 1919, s. 223: Aina Lähteenoja, Arkkipiispa ja körttiläinen. —3. Sigfrid Sirenius, Sosialisen kristillisyyskäsityksen syntymisestä Suomessa, Suomen Kirkkohist.
Seuran toimituksia XXVIII, ss. 456—459. 4. Elis Bergroth, emt. 11, ss. 658—659, 796—797, 820*—824, 827—829. Martti Ruuth, 1850- ja 1860-lukujen merkityksestä Suomen kirkkohistoriassa, ääripiirteinen hahmottelu, Suomen Kirkkohist. Seuran Vuosikirja XXII, eri painos, ss. 2—3. 5. Lauri Takala, Suomen evankeelisen liikkeen historia, I, ss. 118—119, 444—445. Martti Ruuth: Geschichte der Kirche Finnlands, Ekklesia 11.
Kirkolliset rakennukset.
Pyhän Ristin kirkko.
Torni rakennetaan.
6. RRA maist. konseptikirja, kuulutus (kirkossa) 20.10. 1802, 15.8. 1813 ja 23.6.
1814; 21.11., 11.2., 11. 3,, 10.6. ja 29.12. 1815. RM kuulutus n:o 4390. 7. RKA Fr. Mauritz Ljungberg, Anteckningar om Raumo pastorat, käsikirj., julkaistu ja suo-mennetty Satakunta X, ss. 98—133. Kirkon vanhoja tilejä tarkastaessaan syksyllä 1887 kappalainen Wegelius ja kauppias Lehtinen havaitsivat, että jouluk. 12 p. 1817 oli kauppias Henrik Johan Östman lahjoittanut kirkolle 33 Riikintal. 16kili. uutta kirkon-kelloa varten ja kauppias Joh. Efr. Reilander oli kartuttanut tätä rahastoa lahjoitta-malla siihen 6Riikintal. 32 kili. RKA nide 69, kirkonkok. pk. 18.12. 1887. —B. Runon käsikirjoituksen luovutti tri Paul Nyberg ystävällisesti kirjoittajan käytettäväksi Z. Topeliuksen Hels. Yliopiston kirjastossa säilytetyistä kokoelmista (9: 363): ”Folk-visor från Österbottniska skärgården 1870—1872.”
Pyhän Ristin kirkon entistäminen.
9. V. Högman, Rauman kaupungin historia I, ss. 48—52. 10. Kansallismuseon topograafinen arkisto, E. Nervanderin Muinaistieteelliselle Toimikunnalle antama selostus 10.10. 1890. 11. Eva Ljungberg, Rauma, käsikirja matkustaville. Alttarin lasimaalaus valmistettiin Jesselin tehtaassa Berliinissä. Vrt. Colliander, Paimen-muisto I, ss. 577—578. 12. Kappalainen H. E. Wegelius mainitsee
muistiinpanois-Ss. 340—351.
saan (22.3. 1887) tavanneensa Sackliniuksen asiaa koskevan omakätisen merkinnän eräässä kirkonkokouksen pöytäkirjassa, Kansallismuseo, topograaf. arkisto: Rauma.
Vrt. E.Linkomies, Eräs 1600-luvun latinankielinen muistoruno, SatakuntaXI, ss. 5—14.
13. Wegeliuksen e.m. muistiinpanot v:lta 1887.
Pappila.
14. RM kuulutus n :o 4929, 6724 ja7205; 11.3. 1820,9.2. 1827 ja 14.12. 1828, kir-konkok. pk. 14.12. 1845 ja 8.2. 1846. 15. RKA kirkonkokouksen pk. 28.5. ja 8.8. 1888.
Hautausmaat.
16. Fr. Mauritz Ljungherg, emt. muistiinpanot, käsikirj. Rauman kirkon arkis-tossa. 17. Eva Ljungherg, Rauma, käsikirja matkustaville. 18. Kansallismuseon topograaf. arkisto, Nervanderin muistiinpanot v. 1891. 19. STM. 7706 f. 573: v. 1779 mantt. 1. Eurajoki, Ilavainen, n:o4: "Michel Randapärä, Lisa hustru, Michel son, Maja, Caisa, Anna döttr. Gust. scholaris, Lena, Johan, barn.” 20. Schutzercrantz, ks. Elgensterna VII, s. 87; Aminoff-Hjulhammar ks. Wasastjerna, Finska Adelns ättartaflor I, ss. 594—595. Kristiina Charlotta Aminoffin isä oli majuri Johan Berndt Aminoff. 21. Kansallismuseo, Topograafinen arkisto, Emil Nervanderin muistiin-panoja Raumalta 1891. 22. Mamselli Rossi s. Ruotsissa 1807,k. Raumalla 1869.
23. Pyhän kolminaisuuden kirkon hautausmaalla ovat haudattuina kauppias Joh. Henr.
Paqvalin (1774—1838) ja hänen puolisonsa Anna Regina Reilander, kauppias Carl Constantin Paqvalin (1822 —1853), kauppias Carl Adolf Paqvalen (1806 —1851), tämän tytär Edla Adolfina (k. 1840), ja kauppias Kristian Reinhold Paqvalen (1810— 1853). Muut Paqvalinit on haudattu uudelle hautausmaalle. Tiedot Kansallismuseon topograaf. arkistosta, E. Nervanderin muistiinpanot.
Kirkolliset virkamiehet.
Kirkkoherrat.
24. RKA Rovasti Ljungbergin muistiinpanot Rauman kirkkoherrakunnasta.
RM kuulutus n:o 3875. Kuulutus n:o 6330 vuodelta 1819 osoittaa, että silloin oli Turusta saatavissa v. 1776 painettu suurikokoinen suomenkielinen raamattu, hinta 5 rupi. 5 kop. 25. C. Törnudd, Åbo ärkestifts matrikel 1840, c. 43. RKA kirkon-kokouksen pk. 29.3. 1889. 26.RM kuulutus n:o 6651: 10.9. 1826; kuulutusn :o 8693:
29.7. 1837. 27. RM kuulutus n:o 6190; 11.6. 1825; n:o 8228: 9.10. 1836, n:o 8429:
8.10. 1836. 28. RRA maistr. kirjekons. maaherranvirastolle 17.10. 1814. 29. RM kuulutus n:o 8693: 29.7. 1837.
■
— 30. Frans Mauritz Ljungherg tuli ylioppilaaksi Porin koulusta 1823, suoritti teoloogisen tutkinnon 1827 ja vihittiin papiksi 1828. Samana vuonna hänet nimitettiin kappalaisen sijaiseksi Lokalahteen ja sitten kirkkoherran-apulaiseksi Lapin pitäjään. Vv. 1836—1843 hän oli Oulun koulussa v.t. venäjänkielen opettajana. Hän sai rovastin arvonimen 1853. Ks. Atle Wilskman, Släktbok 11, ss. 440 467. 31. Johtaja Lars Theodor Ljungbergin, Helsingistä, perhearkistossa olevia Emelie Lovise Hästeskon ja Brita Carolina von Willebrand-Hästeskon kirjeitä Frans Mauritz Ljungbergille 31.3., 13.4., 13.5. ja 15.6. 1846,21.2. 1848, 2.4. ja3.5. 1856.Ss. 352—361.
32. Lähteenoja, Canth-suku, Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja XXI (v. 1937), s. 65. 33. Emmi (Emelie) Ljungberg k. Helsingissä 9.10. 1900, Eva Charlotta L.
k. Raumalla Syvärauman Ljungberga-huvilassa 5.9. 1919. Hän käytti myös kirjai-lijanimeä Draba Verna. Seminaarin lehtori Ellen Sofia Ljungberg k. Raumalla 16.6. 1929. Merikapteeni Frans Emil Ljungberg k. Ruotsissa 2.10. 1915.
Felix Waldemar Ljungbergin lesken, Elin Emilian o.s. Sjöholm, hallussa on rovasti Ljungbergin kirje tyttärelleen Ellenille. Se on päiväämätön ja kuuluu seu-raavasti: ”Min lilla älskade Ellen. Tack för brevet tili mig. Jag sänder dig hörhos
40 mk. att du också måtte få dig varm mat i denna köld. För några dagar sedän fick jag bref alla tre hnagistrarna’ ifrån Åbo. Valde skrifver ganska vacker stil redan och Valters stil har ock betydligt förbättrats, äfvensom concepterna. Hän skrifver att hän ej har mera ledsamt och att tiden går som en ’blixt’. Der har åter nyligen värit en elsvåda. skrifver hän, och att ett svin tänkt brinna. Nu börja svinen således att tänka, då måste folket sluta att göra det. Här är i allmänhet friskt, och godt har jagmått på minä läsförhörs resor. Ifrån Mama och systrarna kan jag hälsa, äfven-som ifrån din pappa.” Vrt. Eva Ljungbergin kirjoitus Rauman pappilasta Rauman Lehti 1910 (toukok.). 34. Kirjoittajalle kertoneet tilallinen Nestori Ollila- ja kirkon-isäntä August Lähteenoja-vainaja Eurasta. 35. Neiti Ines Lagerbomin Raumalta
suullisia tiedonantoja kesällä 1936. 36. RKA rovasti Ljungbergin muistiinpanot:
Anteckningar rörande Raumo pastorat. 37. Huittisten kirkonarkisto, Series sacell., nide 41, pag. 103, Vampulan kappalainen n:o 17. 38.Kaarlo Österhladh, Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809—1906, 11, s. 644. Hilja Maria Colerus oli syntynyt 19.6.
1875 ja vihittiin avioliittoon 19.6. 1894,RKA Rauman kirkon communionkirja 1888-—-1897, pappila, n:o 260. 39. O. Kankaanranta, emt., s. 50, J. A. Peltonen, Rauman kaupungin Valtuusmiehet (Rauma 1912), ss. 150 ja 153.
Kappalaiset.
40. Rauman Lehti 1885, n:o 32. 41. Bergroth, emt. 11, ss. 743—745. 42. Kan-sallismuseo, topograaf. arkisto, Emil Nervanderin muistiinpanoja v. 1891. RRA raas-tuvanoik. kirje kuvernöörille 20.9. 1859: Hacklinin leski Sofia kutsui v.t. kirkkoherra Johan Wilhelm Blomin 20.9. Uotilan Siuttilan virkatalon katselmukseen. Carl Hack-linin sukulaisia; äiti ratsutilallisen leski Maria Mikontytär, Axel Erkkilä Vesilahdelta
ja ratsutilallinen Karl Heikinpoika Isoraja Sääksmäeltä. 43. J. A. Peltonen, emt., ss. 151 ja 165. 44. RKA Series sacellorum.
Ylimääräiset papit.
45. Colliander, Suomen kirkon paimenmuisto I, ss. 577—579.
Kanttorit, urkurit, lukkarit ja kirkonpalvelijat.
46. RM kuulutus n:o 3890: 11.4. 1812. RRA maistr. kirjekons., kirje tri C. H.
Ringbomille 8.7. 1828. 47. RKA kirkonkok. pk. 19.4. 1812, 11.3. 1821, 25.3. 1821, 19.10. 1832, 15.10. 1829, 4.6. 1854, 20.5. 1855, 21.1. ja 19.3. 1843, 31.5. 1863.
48. RKA kirkonkok. pk. 28.7. 1868 ja 7.7. 1887.
Ss. 362—376.
Kirkkoneuvosto ja kirkonisännät.
49. RKA nide 67, kirkonkok. pk. 28.10. 1848, 13.. 10. 1850, 1.5. 1869 ja 31.3. 1875.
50. RM kuulutus n:o 3601: 10.2. 1811; kuulutus n:o 7253: 22.11. 1829. 51. RKA kirkonk. pk. 25.6. 1848, 11.12. 1853, 28.12. 1856.
Papiston palkkaus.
52. RKA kirkonkok. pk. 14.1. 1866 ja 14.8. 1888. 53. RKA kirkonkok. pk.
14.8. 1888. 54. Rovasti Ljungbergin muistiinpanot. 55. RRA vp. 14.9. 1892.
Seurakuntaelämä.
56. RKA Rovasti Ljungbergin muistiinpanot Rauman oloista. Hj. Nortamo, Rojo-hoppe viimene reis, 2:nen painos, ss. 90—93. Porvoo 1912. 57. SUA Kenraalikuver-nöörin kanslia v. 1813,kart. 6, n:o 121. Kenraalikuvernöörin kiertokirje 8.11. 1813.
58. RRA maistr. konseptikirja, selostus maaherralle 28.11. 1833 ja 26.2. 1845. RM kuulutus n:o 8167: Kirkkoherra Levän kuulutti 26.6. 1836: "Tämän kaupungin
Skraa-tari Mestari A. Sokander on tämän kirkon PORSTUPAAN asetettu, että jalkapuusa istuman tänäpänä, kolmannen erän juopumuxen edestä, ja on niin muodoin kadottanut oikeudens, vaalisa osallinen oleman taika valituxi tulla senkaltaisiin toimituxiin kusa yleiseen uskollisuutta vaaditaan.” 59.RRA maistr. kirjekons. selostus kuvernöörille 9.8. 1851. 60. Åbo Underrättelser 1886, n;o 4, nimim. Björn (Fredrik Grundström).
61. RRA vp. 12.5. 1886. 62. Tohtorinrouva Olga Sallmen-Paqvalinin, Euran Vaa-niista, suullisia tiedonantoja. Lina Snellman, Diakonissa Cecilia Blomqvist, s. 4.
63. Rauman Lehti 1885: 32, Lahjoittajia. G. Ilvanin testamentti. 64. Juho Helo-maa (Hellman), Muistelmia Rauman kaupungin muinaisista ja nykyisistä oloista, l:nen painos, v. 1909, s. 57. 65. RRA maistr. konseptikirja, selostus kuvernöörille 31.12. 1846. 66. RRA maistr. selostus kuvernöörille 21.1. 1861. 67. Senaattorin-rouva Augusta Sallmen-Granströmin, Helsingistä, suullisia tiedonantoja. Satakunnan Kirjallisen Kerhon julkaisu IV: Satakuntaa ja satakuntalaisia, ss. 62—63: Väinö
Lah-tonen, Murroskauden mies.
KOULU.
Kouluolojen yleiskehitys 1800-luvulla.
68. Jaakko Pärssinen, Kasvatusopilliset virtaukset ja koululaitoksen kehitys Suo-messa vuosina 1801—1843, Akat. väitöskirja, ss. 15—19 ja 21. Alfons Takolander, Erik Gabriel Melartin, I, Akat. väitöskirja, ss. 170—203. 69. Sisko Wilkama, Nais-sivistyksen periaatteiden kehitys Suomessa 1840—1880-luvuilla, Akat. väitöskirja, ss. 30—31. 70. Pärssinen e.m.t., s. 136. 71. Finlands allmänna författningssam-ling X, ss. 318—375. 72. Finlands allmänna författningssamling XVI, ss. 21—112.
Sisko Wilkama, emt., ss. 36—37 ja 41—42. 73. Sisko Wilkama, emt., ss. 113, 118, 129, 318—327, 345.
Rauman koulut 1800-luvulla.
Pedagogia.
74. RKA Piispan- ja rovastintarkastuspöytäk. 22.2. 1811. 75. Vrt. RM kuulutus n:o 4588, 30.5. 1818. 76. Turun maakunta-arkisto, Rauman pedagogien
oppilas-Ss. 377—394.
matrikkeli vv. 1809—1834. RRA maistraatin kirjekons., kirje maaherralle 7.6. 1815.
77. Alcenius VII, ss. 82—83, käsikirj. Hels. Yliopiston kirjastossa. 78. Turun maakunta-arkisto, Rauman pedagogien matrikkeli 1765—1834 ja 1835—1841.
Turun Katedrali- ja Trivialikoulu Raumalla Turun palon jälkeen.
79. RRA maistr.kirjekons., kirje maaherralle 15.9. 1827 ja 15.2. 1828,maistraatin kuulutus 5.2. 1828,kirje maaherralle. SIL4 Kenraalikuvernöörinkanslia 1827,kart. 14 n:o 476: G. Gadolinin kirje kenraalikuvernöörille 12.10. 1827. 80.Ragnar Dahlberg, Professor Adolf Mobergs autobiografi, ss. 124—125, 147—164. 81. Åbo Underrät-telser 1830: 53, neiti Lotten Dahlströmin, Turusta, antama tieto.
Porin Ylä-Alkeiskoulu Raumalla 1852—185
-82. Runovihkonen: Afskedsord egnade Björneborgs Högre Elementarskola, 1854, painettu Frenckell & Co:n kirjapainossa Turussa, mutta sen jakaja oli Raumalla Kuninkaankadun varrella sijainnut G. E. F. Wesanderin kirjakauppa.
Rauman Ala-Alkeiskoulu.
83. V. Högman, Muutamia muistiinpanoja Rauman Ala-Alkeiskoulusta vv. 1842 1875, Alkeiskoulu Raumalla vuosikertomus 1892—1893. Vrt. K. V. Tarmo, Rauman yhteislyseo kaupungin omistamana oppilaitoksena. Eräitä tietoja koulun vaiheista
vv. 1893—1928, ss. 5—7. Rauma. 1933. 84. Rauman Lehti 1893: 48; Rauman koulun vaiheita IV. 85. Högman, emt. IV. 86. K. V. Tarmo, emt., s. 7.
Rauman Realikoulu.
87. K. V. Tarmo, emt., ss. B—lo.8—10.
Rauman Alkeiskoulu.
88. A. H. Mellin, Rauman Alkeiskoulu, Liite joulujulkaisuun: Suomalainen Lyseo Turussa, kertomus lukuvuodesta 1889—1890, ss. 45—55. V. Högman, Alkeiskoulu Rau-malla. Kertomus lukuvuodesta 1892—1893.
Yhteislyseo.
89. K. V. Tarmo, emt., ss. 19—30.
Tyttöjen opetus.
Mamsellien kouluja.
90. Heikki Impivaara, Mamsellien kouluja Raahessa 1800-luvulla, Historiallisia tutkimuksia J. R. Danielson-Kalmarin kunniaksi 1923, ss. 207—232. Sisko Wilkama, emt., ss. 2—ll. 91. RRA maistr. kirjekonseptit, selostus kuvernöörille 7.10. 1848.
92. Eva Ljungberg, Raunio historier I, ss. 3.3<—37. Euran kirkon muuttaneiden luet-telo vv. 1832 ja 1840,Rauman kirkon muuttaneiden luettelo v. 1835. RRA maistr. kirje-kons., selostus kuvernöörille 9.8. 1851. 93. Gunvor Högnäs, pro gradukirj. 1935:
Ss. 395—405.
Flickskolor i Åbo stift, käsikirj. ff. 71—74, Åbo akademi, Humanistiska fakult. arkiv.
94. Kapteeninrouva Karoliina Amanda Wellenius-Karlssonin, Turusta (s. Rau-malla 1855) antamia tietoja.
Tyttökoulut.
95. Volter Högman,Rauman Viisiluokkainen Poika- ja Tyttölyseo. Kertomus luku-vuodesta 1897—1898, ss. I—2. 96. Rauman Lehti 1882: 8 ja 12. 97. Rauman Lehti 1882: 19. 98. Rauman Lehti 1882: 20. 99. Rauman Lehti 1882: 22.
100. Rauman Lehti 1882: 24, 25 ja 33. 101. Rauman Lehti 1882: 36. 102. Rauman Lehti 1882: 37. Lydia Rancken, Suomalainen tyttökoulu Raumalla 1882—1895. (Rauma
1895.) 103. Rauman Lehti 26.8. 1882. 104. Lydia Rancken, emt.
Vähäinlastenkoulut.
105. RRA maistr. kirjekons., ulkomaalaisten passeja koskeva kirje kuvernöörille 31.12. 1846, 5.1. 1847 ja 2.1. 1850. Lastenopettaja Gabriel Severin 1790-luvulta on jättänyt muiston Severiinin talon nimeen. Vrt. R:n tk. 24.7. 1809. 106. Rauman kirkkokonttorin arkisto, Ilvanska Fonden 1847—1886, räkenskaper. Alcenius, VIII, 482—483. 107. Rauman kirkkokonttorin arkisto, Ilvanska Fonden, räkenskaper 1847—1886. 108. RM kuulutus n:o 8831, Ilvanin Vähäinlastenkoulun ohjesääntö, vahvistettu kirkonkokouksessa 27.8. 1848. Opetusmetoodi oli määrätty Bell-Lancaster-menetelmän mukaiseksi. 109. K. V. Puuska, Länsisuomalaisen osakunnan nimikirja 1868—1879, s. 20. Karl Alfred Mittler oli s. Mynämäellä 19.3. 1839 (isä kappalainen August Fredrik Mittler, äiti Augusta Elisabet Lemgren), yliopp. Turun lukiosta 1862, vihitty papiksi 1869,kuoli Eurassa kirkkoherrana v. 1912. 110. Vaakamestari, kaup-pias J. V. Nordlingin tytär: lida Elisabet.
Kansakoulut. Seminaari.
111.Rauman Lehti 1897, syysk. 1 p.: Emmi Ljungberg julkaisi opettajatoimensa ohella useita kasvatusopillisia kirjoitelmia ja harrasti myöskin kansankirjastojen perustamista. 112. O. W. Kankaanranta, Suuntaviivoja Rauman kaupunginvaltuus-ton toiminnasta 1876—1925, ss. 15—17. 113. Kankaanranta, emt., ss. 22—24. Vrt.
Länsi-Suomi, näytenumero v. 1905.
Ammattikoulut.
114. Finlands allmännaförfattningar X, ss. 31—35. 115.RRA maistraatin kirje-kons., kirje kuvernöörille 28.12. 1842, 23.1. 1843> kuulutus 23.12. 1842, Sunnuntai-koulun johtokunnanselostus kuvernöörille v. 1845; liitteitä maistr. pk;hin 1850:tilastoa kouluista. 116. RRA maistr. pöytäkirjojen liitteitä v. 1850, koulutilastoa.
117. Kankaanranta, emt., ss. 24—25. Maistr. kirje kuvernöörille 1.10. 1858. Val-tuuston pk. 26.6. 1890. 118. Rauman Lehti 1882: 4.
Raumalaisia opiskelijoita 18 0 O-luvulla.
119. Lagus, Studentmatr. 11, s. 455. Huittisten kirkonarkisto, nide 41, Series adj., Gabriel Granlund vihittiin papiksi 1814, puoliso Stiina Greta Krusberg. 120. Lagus, emt. 11, s. 466. 121. Lagus, emt. 11, s. 437; Lähteenoja, Rauman kaup. historia 111,
Ss. 406—414.
Liitteet: Norrmen-suku. 122. Lagus, emt. 11,, s. 474. 123.Lagus, emt. 11, s. 529.
124. Lagus, emt. 11, s. 543. 125. Lagus, emt. 11, s. 562. 126. Lagus, emt. 11, s. 562. Vrt. Lähteenoja, Canth-suku Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja XXI, 1937, s. 60. 127.Lagus, emt. 11, s. 682. J.E. Grönlundia koskevat tiedot rouva Olga Sofia Forsell-Gxmnlundilta Helsingissä. 128. Tor Carpelan, Studentmatrikel, Sv. Litt.
sälsk. skrifter CCIII, s. 20. 129. Carpelan, emt., s. 21. 130—131. Carpelan, emt., s. 30. 132. Carpelan, emt., s. 47. 133. Carpelan, emt., s. 49. 134. Carpelan, emt., s. 52. 135. Carpelan, emt., s. 52. 136. Carpelan, emt., s. 52. 137. Carpelan, emt., s. 54. 138. Carpelan, emt., s. 72. Vrt. Artur Grönberg, Raumo släkterna Grönberg och Blom, ss. 39—41. 139. Carpelan, emt., s. 72. 140. Carpelan, emt., s. 90. 141. Carpelan, emt., s. 92. 142. Carpelan, emt., s. 94. 143. Carpelam, emt., s. 132. 144. Carpelan, emt., s. 139. 145. Carpelan, emt., s. 144.
146. Carpelan, emt., s. 150. 147. Carpelan, emt., ss. 177, 184, 188 ja 189. Hel-singin Yliopiston matrikkeli vv. 1822—1866, ff. 605, 623, 649, 695 ja 701. 148.K. V.
Puuska, Länsisuomalaisen osakunnan nimikirja 1868—1879, ss. 12.—13. 149.K. V.
Puuska, emt., s. 20. 150. K. V. Puuska, emt., s. 31. 151. K. V. Puuska, emt., s. 48. 152. K. V. Puuska, emt., s. 53. 153.K. V. Puuska, emt., s. 59. 154.
K. V. Puuska, emt., s. 60. 155. K. V. Puuska, emt., s. 66. 156. K. V. Puuska, emt., s. 90. 157. K. V. Puuska, emt., s. 100. 158. K. V. Puuska, emt., s. 103.
159. K. V. Puuska, emt., s. 110. 160.K. V. Puuska, emt., s. 112. 161. K. V.
Puuska, emt., s. 119. 162. K. V. Puuska, emt., s. 119. -—■ 163. K. V. Puuska, emt., s. 139. 164. K. V. Puuska, emt., s. 140. 165. K. V. Puuska, emt., s. 142.
166. K. V. Puuska, emt., s. 148. 167.K. V. Puuska, emt., s. 153. 168. K. V.
Puuska, emt., s. 153. 169. K. V. Puuska, emt., s. 156. 170. K. V. Puuska, emt., s. 164. 171. Helsingin Yliopiston Matrikkeli vv. 1866—1885, f. 298. 172. Kuin edellä, f. 298. 173. Kuin edellä, f. 373. 174.Kuin edellä, f. 456. 175. Helsingin Yliopiston Matrikkeli vv. 1886—1892, f. 35. 176. Kuin edellä, f. 45. 177. Kuin edellä, f. 47. 178. Kuin edellä, f. 75. 179.Kuin edellä, f. 88. 180. Kuin edellä, f. 99. 181. Kuin edellä, f. 204. 182. Kuin edellä, f. 216. 183. Helsingin
Yliopis-ton Matrikkeli vv. 1892—1901, f. 14. 184. Kuin edellä, f. 29. 185. Kuin edellä, f. 33. 186.Kuin edellä, f. 57. 187. Kuin edellä, f. 123. 188.Kuin edellä, f. 150.
189. Kuin edellä, f. 259. 190. Kuin edellä, f. 289. 191.Kuin edellä, f. 291.
192. Kuin edellä, f. 320. 193. Kuin edellä, f. 321. 194. Kuin edellä, f. 321.
195. Kuin edellä, f. 332. 196. Kuin edellä, f. 316. 197. Kuin edellä, f. 409.
198. Kuin edellä, f. 415.
Yleiset sivisty sriennot.
Kirjastot ja lukusalit.
199. K. Werkko, Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lasten-kirjasteista ynnä luku-yhdistyksistä jaluennoista vuoteen 1875, ss. 9—10: Werkko mainitsee perustamis-vuodeksi 1851, mutta Schadewitzin kirjastotilaston mukaan Rauman kirjasto perustet-tiin v. 1850, vrt. Mauno Kanninen, Rauman kaupunginkirjaston uudelleen järjestely, Kansanvalistus jaKirjastolehti 1935, ss. 8'6—91. Lainakirjaston ensimmäisiä hoitajia olivat neiti J. C. Granström, neiti I. Enlund ja kirjakauppias Wesander. 200. Rau-man Lehti 1883: 5. Kanninen, emt., s. 87. 201. Eva Ljungberg, Rauma, Käsi-kirja matkustajille, 1895.
Ss. 415—429.
Sanomalehdet.
202. Rauman Lehti 1881: 0. 203. Rauman Lehti 1882: 7. 204. Länsi-Suomi 1905, näytenumero; 1906: 3, Vähäsen Rauman kunnallispolitiikasta.
Yhdistykset.
205. Rauman Lehti 1892; 39. Åbo Underrättelser 1866: 332. Eva Ljungberg, Rauma, Käsikirja matkustajille. 206. Rauman Lehti 1891: 77; Rauman Lehti
1893: 2. RRA Kaupungin valt. pk. 12.12. 1893. 207. Rauman Lehti 1912: 24.
208. Rauman Lehti 1892: 39; v. 1893: 7, 12, 17, 28, 34 (W. von Wrightin ohjelma, joka sisälsi 10-tuntisen työpäivän, kunnallisvaalien ääniasteikon rajoituksen ja valtiollisen äänioikeuden myöntämisen, esitettiin Rauman Työväenyhdistyksessäkin) ja 39. - 209.
Kansanedustaja Johan Emil Malmivuoren v. 1938 antamia tietoja.
Museot.
210. Rauman Lehti 1891: 82, 83 ja 105 A, 1893: 2. 211. RRA Valt. pk. 27.8.
1902. 212. Eva Ljungberg, Rauma, käsikirja matkustajille. 213. Juho Helamaa, Muistelmia Rauman kaupungin muinaisista ja nykyisistä oloista, 2;nen korjattu painos, ss. 107—108. (Rauma 1931.)