olevassa luettelossa ilmenevää uskonnollisten lehtien lukuisuutta
I. UUSIIN OLOIHIN SIIRTYMINEN
11. KAUPUNGIN ULKOASU JA LIIKENNENEUVÖT
ULKOASU.
Asemakaavamuutoksia. R a k ennussään to.
1. Heikki Varis, Työläisyhteiskunnan syntyminen I, ss. I—2. B. Aminoff, Stadsplanens utveckling i Helsingfors jämte en allmän överblick över stads-byggandet i Finland, Svenska Kommunal-Tekniska Föreningens Handlingar
1929, n:o 7, ss. 4—7. V. Högman,Rauman historia I, liite, asemakaava. 2. B. Ami-noff, emt., s. 10—15. Gabriel Nikander, Kaupunkiyhteiskunta, Suomen Kulttuuri-historia 111, ss. 183—186. 3. RRA Kääre; Ehdotuksia ja mietintöjä, Renströmin ano-mus asessori Grönholmille 1836. P. Renström kuoli 1858. 4. Senaatin talousos.; pk.
KD 66/75 1822, KD 25/10 1823, pk. 1823,ss. 428—446, 705. SVA Kenraalikuvernöörin kanslia, 1822, kart. 5, n:o 100. RRA maistr. konseptikirja, kirje maaherra 6.5. 1811.
5. Svante Dahlström, Åbo brand I, ss. 21—62. 6.RRA Saap. kirjeet, maaherran kirje 8.9. 1823, liite.Rakennusjärjestys. SUA Statssecret. i Finland 1882
30/9
N. 742.38/1882 F. A. Författningar XIV, ss. 5—17, v. 1856 18/3. 7. Tämä rakennussääntö sai senaatin vahvistuksen heinäk. 16 p. 1878. 8. SVA KD 5/60 C.E. 1882 (n:o 2, s. 80). Kirjelmä keisarille 5.1. 1882,käsit. senaatissa 21.6. 1882,res. final., liite, suo-menkielinen anomus. Keisarin vahvistus 30.9. 1882. 9. RM kuulutus n:o 8500;
30/4 1836: maiden mittaus aloitettiin 5.5. 1836, kartta valmistui 14.5. 1840.
RRA Konseptikirja, kuulutus 27.2. 1836. 10. Maita koskeva kartanselostus, joka on Maanmittausylihallituksen arkistossa. 11. Turun lääninmaanmittauskonttorin arkisto, 18.3. 133: C. Cederin kartta (toimitusnumero 329) 9.4. 1850—10. 5. 1850:
ehdotuksen mukaan oli jokainen rakennuskortteli säännöllinen neliö, jossa oli neljä tonttia ä 7,200 neliöjalkaa, kadut 48 jalkaa leveät. Uusi hautausmaa kuului myös ehdotukseen. 12. RRA Maistr. kirjekons, 3.6. 1852kuvernöörille. 13.
Maanmit-taushallituksen arkisto, E. Lohrmanin heinäk. 1864 signeeraama Rauman uuden kau-punginosan asemakartan jäljennös. 14. Turun lääninmaanmittauskonttorin arkisto,
18.14. 133, v. 1876karttaan kuuluva pöytäkirja. 15. Rauman Lehti 1882, n:o 14.
16. Rauman Lehti 1882,n:o 17. 17. RRA vp. 30.7. ja 1.10. 1890, 18.2. 1891. Hög-man, Rauman kaup. historia I, liite Rauman kaup. korkeussuhteet v. 1891, ins. Viktor Johanssonin vaakituskartan mukaan. 18. H. WahlroosinRauman asemakarttav. 1876, mittakaava 1,000 jalkaa, alkup. Turun lääninmaanmittauskonttorissa, jäljennöksiä
Rau-man rahatoimiston arkistossa: Joh. Cas. Leanderin 1880,Joh. Fred. Lindegrenin 1889 ja Arvi Forsmanin 1892 laatima.Åbo Vnderrättelser 1897,n:o 4. 19. Rauman kaupungin kunnalliskertomus v. 1909, ss. 2—4. 20. Rauman kaupungin Rakennuskonttorin arkisto, vv. 1880 ja 1907 sekä v. 1912 asemakartat. 21. RRA mp. 7.3. 1836.
22. RRA Kääre: kiinteistöjä koskevaa y.m., palovakuutusarvio 1855. 23. RRA vp.
Ss. 61—83.
15.6. 1898. 24. Kristian von Brandenburg nimitettiin Rauman tullinhoitajaksi v. 1833. 25. Rouva Westerlingin suullisestikertomaa. Catherine Hansine Commentz-Westerling s. Schleswigissä Apenradessa 30.10. 1843 jak. Turussa yli 90-vuotiaana.
Hänen isänsä Johan Commentz oli saksalais- ja äiti Mary Banke Fyenistä tanska-laismielinen. Isoisä oli merikapteenina purjehtinut Kiinan vesillä. Catherinen veljet Asmus, Kristoffer ja Petter muuttivat New Yorkiin, Nikolai Melbourneen Austra-liaan. 26. RRA vp. 14.4. ja 17.6. 1909. 27. RRA vp. 23.3. 1892, 23.5. 1902, 14.6. 1906 ja 28.10. 1909. 28. RRA Kääre: kaupungin kiinteistöjä y.m. koskevia asiakirjoja, Uudisrakennuksia vv. 1825—1835. 29. RRA maistraatin kirjekonseptit, selostukset kuvernöörille vv. 1850—1876. 30. RRA Kääre: kaupungin kiinteistöjä kosk. asiakirjoja, Palovakuutusarvio v. 1833. 31. RRA Kääre; kiinteistöjä y.m.
kos-kevia asiakirjoja, Palovakuutusarvio 1835. 32. RRA maistr. selostus maaherralle 1841. Lillienberg, ks. Kapien Puff (N. H. Pinello), Små berättelser 11, ss. 74—90;
Lillienbergin isä everstiluutn. Johan Lillienberg kuoli Hinnerjoella, Wilhelmsdal-nimi-sellä maatilallaan. 33. J. O. I. Rancken, A. G. Weissman v. Weissensteins Dagbok, s. 4, mainitsee erheellisesti Hannun talon (tarkoittaa Käkelää) kaksikerroksiseksi.
Fin-heim-puolisot asuivat erillään, rouva F. Käkelässä, kapteeni F. Hannun talossa.
34. Käkelän talon kauppakirjat jätti talon omistaja, opettajatar Augusta Wigelius kirjoittajan käytettäväksi kesällä 1935. 35. Suomen asetuskokoelma v. 1856.
36. RRA Memorialipöytäk. 24.10. 1835: Bergströmin anomus. 37. Z. Topelius, Finland framstäldt i teckningar, kuva 22 ja sivu 132, J. Knutsonin piirros. 38. Nor-tamo, Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri liro, 1 :nen painos, esipuhe. 39. Arkkitehti B.
Aminoffin suullisesti antamia tietoja. Gabriel Nikander, Kaupunkiyhteiskunta, Suomen kulttuurihist. 111, s. 186. 40. Insinöörinrouva Ellen Krögerin suullisesti kertomaa. -41. Lehtori Ellen Ljungbergin Raumalta muistiinpanoja ja suullisia tiedonantoja.
42. Olivia BerglundinRaumalta antamia tietoja. Morsiuskalliolta, kertoo kansantaru, hyppäsi muuan onneton ylkä morsiamineen mereen, kun neidon vanhemmat vastustivat tyttärensä naimista. 43. Pihluksen ja Aikon hyvät juustot mainitsee Z. Topelius yllä selostetussa kuvauksessaan teoksessa Finland framstäldt i teckningar, s. 132.
44. Th. Rein, J. W. Snellmanin elämä, ss. 122—124. A. J. Alanen, Läpikulkuvesitie-kysymys Suomessa 1700-luvulla I, ss. 14—27. 45. RKA Kirkkoherra Ljungbergin muistiinpanot, vrt. Satakunta X, ss. 98—133. 46. RRA Maistraatin konseptikirja, relatio 28.11. 1836. 47. RRA Maistraatin konseptikirja, relatio 8.10. 1842, 24.10.
1843 ja 25.6. 1850. 48. RRA Maistraatin konseptikirja, relatio 9.8. 1851, 19.9. 1854, huhtik. 1855 ja 21.5. 1856. 49. RM kuulutus n:o 8839 v. 1863. 50. RM kuulutus n:o 8839: raastuvankokouksen pk. 16.12. 1863. 51. RM kuulutus n;o 8842; ote maistr. pöytäkirjasta 15.9. 1864, liite tk. 8.2. 1864. 52. RM kuulutus n:o 8843, ote mpk. 23.7. 1864. 53. RM kuulutus n:o 8854, kanaalikomitean kokouksen pk. 21.4.
1865. 54. RRA Maistraatin konseptikirja, selostus kuvernöörille 23.5. 1866 ja 28.6. 1873. 55. RRA vp. 3.2. ja 20.10. 1886, 2.4. 1890, 27.5. 1891 ja 28.1., 11 2., 8.4., 19.6. ja 31.7. 1903. 56. RRA vp. 11.9. 1878, 11.7.1894,14.9.1898, 28.6. ja 5.7. 1899, 17.5. 1900 ja 29.3. 1905. 57. RRA vp. 6.6. 1883, 8.11. 1887 ja 11.1. 1888. 58. RRA vp. 12.5. 1890, 30.4. 1891, 2.4. 1892 ja 17.8. 1894. 59, RRA vp. 1.5. ynnä 29.10. 1895 ja 24.2. 1897. 60. Åbo Underrättelser 1897: 294: Bref från Raunio 26.10. 1897. 61. RRA vp. 19.3., 9.4. ja 30.6. 1897. Åbo
Underrättel-Ss. 62—97.
ser 1897; 222. Rauman Lehti 1897: 66. 62. Rauman kaupungin kunnalliskertomus v. 1909, liite IV. 63. Rauman Lehti 1913; 27. 64. Rauman kaupungin kunnallis-kertomus v. 1911, ss. 10—23. 65. RRA vp. 24.11. ja 9.12. 1910. Rauman kaupungin kunnalliskertomus v. 1910, ss. 10—21. 66. Rauman Lehti 1912: 2. 67. RRA Maist.
kirjekonseptit, selostus kuvernöörille 1.12. 1847, mp. 7.7. 1852 ja 29.7. 1855.
68. RM kuulutus n:o 9950 ja 9551, 5.5. 1804 ja 24.1. 1807, memoriali-tk. 13.4. 1838;
satamajärjestys 7.6. 1882. 69. RRA vp. 1908—1911. J. A. Peltonen, Rauman kau-pungin valtuusmiehet vv. 1876—1908, ss. 7, 19, 39, 71, 83 ja 88. 70. Rauman kun-nalliskertomus v. 1911, s. 17. Rauman Lehti 1912: 122,. 71. Rauman Lehti 1913: 2.
72. Suomen Postilaitoksen historia 1638—1938 (Jutikkala) I, ss. 268—269. 73.
Suomen Postilaitoksen historia (Jutikkala) I, s. 295, emt. (Nurmio) 11, s. 136.
74. Emt. 11, ss. 2—3 ja 127. 75. Emt. 11, ss. 4, 100—112, 135, 139, 160, 172—175, 192, 200, 205. 76. SUA senaatin talousosaston KD 57/517 v. 1831, päätös. RRA Maistr. kirjekonseptit, selostus kuvernöörille 19.7. 1843: Rauman postin hoiti posti-mestari apunaan 1 kirjeenkantaja. Rauman kauppapiirissä saivat maaseutukunnista Eura ja Huittinen v. 1865 ensimmäisinä länsi-Suomessa oman postikonttorin. Vanha Kihlakunnan posti jaLukkarin posti jäivät poiskäytännöstä, kun postilinjat ulotettiin maaseuduillekin. Lukkarin postinkantovelvollisuutta ei enää mainita 1869 kirkko-laissa, Suomen Postilaitoksen historia 11, ss. 164, 225—253. 77. Postimestari Carl Nyberg k. 14.6. 1821; Jaenisch, vrt. Lähteenoja, Aina, Ganth-suku, Suomen Suku-tutkimusseuran vuosikirja XXI 1937, s. 63. RM kuulutus n:o 5124, 1.12. 1821: Jae-nisch postimestarina. Postimestari Ivan Pauloff s. Sortavalassa 1819,k. Raumalla 1856.
78. K. G. Pundani oli opiskellut yliopistossa, vrt. S. Postilait. hist. 11, s. 297. —-79. Kapt. Lange oli saanut muistorahan Dagestanin ja Tschetschnan valloituksesta ja kunniamerkin Kaukasiassa palvelemisesta, muutti Uuteenkaupunkiin 1882. F:s Stats-kalender 1874—1882. 80. Neiti Anna Emilia Berglundin Raumalla kesällä 1938 kir-joittajalleantamia tietoja. 81. Suomen Valtiokalenteri vv. 1900—1915. 82. Valtio-tieteiden käsikirja 111, s. 543: A. E. Berg, Sähkölennätinlaitos. 83. RRA mp. 7.9.
1857, maistraatin kirjekonseptit 5.9. 1857, kuulutus 7.5. 1859. 84. RRA Maist.
kirjekonseptit 5. ja 7.9. 1857, kuulutus 7.5. 1859, kirje kuvernöörille 18.5. ynnä 4.9. 1859, 7.7. 1860, 1.8. 1861, 16.5. 1863 ja 14.6. 1864. 85. RRA maistr. kirje-konseptit: kirje lennätinhallitukselle 2.5. 1865 ja Rauman lennätinkonttorin päälli-kölle 7.6. 1865. Lennätin oli 1865 edell. mainitussa Lindroosin talossa. 86. RRA vp.
24.9. 1877. 87. Neiti Anna Emilia Berglundin antama tieto. 88. Väinö Lahtonen, Rauman Puhelinlaitos 1885—1935, ss. B—9. 89. Rauman Lehti 1882: 25. 90.
Väinö Lahtonen, emt., s. 17. 91. Emt., ss. 19—21.
111. HALLINTO
JA
OIKEUDENKÄYTTÖ.HALLINTO.
Kaupungin itsehallinto 18 00-luvun alussa.
1. SUA Kenraalikuvernöörin kanslia, kartonki 12, n:o 103, v. 1812: M. Caloniuk-sen lausunto tapulikaupungeista 31.12. 1810.
Ss. 98—116.
Raastuvankokoukset.
2.RM kuulutus n:o 4860: 18.12. 1819 ja 16.12. 1860.RRA Memoriali pk. 18.12.
1819, 7.2. 1835, 19.12. 1859, 19.12. 1860 ja 19.12. 1876.
Kaupungin va nhim mat
3. RRA mp. politie-tk. 25.4. 1810, 17.3. 1836. 4. RRA Memoriali-tuomiokirja syysk. 1844.
Taksoitus miehet.
5. RRA mp. 14.6. 1825.
Kuvernööri kaupunginhallinnon valvojana.
6. G. Nikander, Lovisa stads hist. 11, s. 74. 7. RRA mp. 11.5. ja 3.8. 1842.
V. 1 873 Asetus kunnallishallinnosta kaupungissa.
8. V. 1873 Asetuskokoelma. 9. V. 1883 Asetuskokoelma. 10. Willgren, För-valtningsrättens allm. läror, s. 197. 11. J. A. Peltonen, Rauman kaupungin valtuus-miehet vv. 1876—1908, Rauma 1912. O. V. Kankaanranta, Suuntaviivoja Rauman kaupunginvaltuuston toiminnasta 1876—1925, Rauma 192,6.
Kaupungin virkamiehet.
Pormestarit.
Pormestari Juhana Emanuel Norrmen ja hänen myöhäiskustavilainen seurapiirinsä.
13. Osmo Durchman, Suku Weissman von Weissenstein, Suomen Sukututkimus-seuran vuosikirja lII—IV, sivu 56. 14. Rauman kirkonarkisto, rovasti Ljungbergin muistiinpanot. 15. J. O. I. Rancken, Weissman v. Weissensteins Dagbok, johdanto.
RRA politie-tk. 8.10. 1810. Osmo Durchman, Suku Weissman von Weissenstein, Suo-men Sukututkimusseuran vuosikirja lII—IV, ss. 30—33. 16.Rancken, emt. johdanto.
17. Eva Ljungberg, Raumo historier I,De Högadeliga. V. Salmineyi, Köyliön pitäjän historia, s. 105; kapt. Adolf Urban Hjulhammar piti 1780-luvulla vuokralla Köyliön-kartanoa. Kun hänen 1 :nen puolisonsa Charlotta Agata Benigne de la Myle kuoli v. 1789, haudattiin hänet kirkon ulkopuolelle, hautausmaahan, seurattavaksi esimer-kiksi seurakuntalaisille, jotka eivät halunneet luopua kirkkoon hautaamisesta. Vai-najan sisar Kristiina Elisabet Charlotta de la Myle oli naimisissa Kauttuan rauta-ruukin omistajan Johan Parmen Timmin kanssa, jonka tytär Agata meni puolisoksi
salaneuvos Falckille. Siten Hjulhammarin, Timmin ja Falckin suvut olivat läheisesti liittyneet toisiinsa. Adolf Urban Hjulhammarin 2:nen puoliso Kristiina Charlotta Aminoff (k. Raumalla 1851) liitti tähän sukulaispiiriin Aminoff- ja von
Gertten-suvut, ks. Wasastjerna, Ättar taflor I, s. 594. 18. Rauman communionkirja
Ss. 117—131.
1807—1812. 19. Werner Söderhjelm, Åboromantiken, Skrift. av Åbo Akademi kom-mite 2, ss. 172—194. 20. G. Heinricius, Från samhällsliveti Åbo 1809—1827, Skrifter utg. av Sv. Litteratursällskapet, 116, ss. 71—72, 82—106. G. Nikander, Andliga ström-ningar i Åbo under den gustavianska tiden, Finsk Tidskrift 1913: 2, ss. 309—320.
21. RM kirkonkuulutus 22.8. 1813, kuulutus n:o 4492: 29.6. 1816. RRA maistr. kon-septikirja, maaherralle 18.7. 1817, 18.7. 1818 ja 27.4. 1820. 22. S. Nordenstreng, Fredrikshamns stads hist. I—III, Bilaga XIV. 23. H. J. Boström, Suomen kaupun-kien pormestarit 1800-luvulla, Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja VI, s. 27.
24. RRA mp. 27.10. 1819. 25. RRA kääre Rauman kypylaitosta koskevia asiakir-joja, pormestari Grönholmin kirjeet Gabr. v. Bonsdorffille huhtik. 1821. Pormestari Grönholm kirjoitti nimensä; Carl Grönholm Carlsson. 26. KyöstiKaukovalta, Uuden-kaupungin historia 111, ss. 190—193. 27. RRA mp. 26. ja 29.4. ja 1.5. 1843.
28. RRA jäljennös kuvernöörin keisarille lähettämästä memorialista 30.4. 1845. Lauri Mikkola, Raumasta 1850-luvulla, käsikirj. laudaturkirj., ss. 53—71. 29. RRA jäljen-nös keisarin päätöksestä 7.3. 1857. 30. H. J.Boström, Suomen kaupunkien pormes-tarit 1800-luvullaI, Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja VI, s. 27. 31. H. J. Bo-ström, Suomen kaupunkien pormestarit 1800-luvulla I, s. 28. 32. RRA kääre: kai-kenl. luetteloja, äänestysluettelo porm. vaalista 13.5. 1864: Nyberg sai ääniä 369, kilpahakijoita oli 21. 33. Rauman Lehti 1882 n:o 49 ja 1883 n:o 9 ja 11: johelmik.
lopussa oli varatuomari W. Westerlund Rauman v.t.pormestarina. 34. H. J.Boström, Suomen kaupunkien pormestarit 1800-luvulla I, s. 29. 35. Henriikka Eleonora Öst-man oli raumalaisen raatimies Henrik Östmanin ja Henriika Johanna Ahlströmin tytär, hänen äidinäitinsä oli pormestari Abr. Sonckin tytär Greta Kaisa Sonck, jonka isän-äiti oli Briitta Gehhardt, vrt. Lähteenoja, Raumalaisia Östman-sukuja IV, Genos 1937, n:o 3, ss. 5—6. 36. Suomen Valtio-Kalenteri vv. 1906—1917. 37. RKA kuolleiden luettelo vv. 1835, 1838, 1845 ja 1855. RRA mp. 20.9. 1809. 38. RRA mp. 17.10.
1836. 39. RRA mp. 19.12. 1835, 28.12. 1838 ja 19.3. 1845. 40. RRA mp.
24.11. 1845, mp. 17.12. 1838, 27.12. 1845. 41. RRA maistr. konseptikirja, kirje kuvernöörille 31.7. 1812, tk. 5.12. 1837. Rauman Lehti 1884; 48. 42. Suomen Valtio-kalenteri vv. 1885—1918. 43. RRA mp. 18.9. 1819, vp. 18.12. 1884. 44. RRA tk. 23.6. 1843. Hatuntekijämestari Orell omisti Porin tullissa, sillankorvassa sijait-sevan talon ja tätä siltaa nimitettiin sitten Orellin sillaksi. Vrt. kuva, s. 7.
45. Suomen Valtiokalenteri vv. 1884—1918. 46. Carl Hastell, s. 1808, oli entinen tarkka-ampuja Ylistarolta, k. 1875. RRA memoriali tk. 29.4. 1835. 47. Suomen Väitionkalonieri vv. 1884—1915. RRA mpk. 24.11. 1828, vp. 20.2. 1884.
Kaakin-puusta on arkkitehti Onni von Zansen Raumalla kuullut silminnäkijän, tullinhoitaja Johanssonin kuvauksen: kaakinpuu oli 2% metriä korkea ja sen päässä oli vahva rau-takoukku.
OIKEUDENKÄYTTÖ.
Raastuvanoikeus.
48. Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokous vuodelta 1868, n:o 21.
49. Lakikirja, Suomen tasavallassa voimassa olevat osat v. 1734 vuoden lakia, v:lta 1934 235, oikeudenkäymiskaari ss. 311 ja 316, liite, Merilaki 9.6. 1873.
Ss. 182—155.
IV. VALTIOPÄIVÄEDUSTUS.
VALTIOPÄIVÄMIEHET.
1. Sigurd Nordenstreng, Borgarståndets historia vid Finlands Landtdagar 1809—1906. 2. Sigurd Nordenstreng, emt. I ss. 70, 101, 135, 177, 200, 241, 267, 299, 315 ja II ss. 341, 364, 393, 419 ja 451. EUs Lagerblad, Protokoll fördt hos vällofliga Borgareståndet å Landtdagen i Helsingfors 1863, 1864 ss. I—3. Borgareståndets protokoll vid Borgå landtdag 1809. Skrifter utg. av Sv. Litt. Sällskapet IV. s. 2:
Fredric Ståhle.
VALTIOPÄIVÄMIESVAALEJA JA VALTIOPÄIVÄANOMUKSIA.
3. RRA mp. 18.2. 1809, 16.4. 1810. 4. G. Nikander, Andliga strömningar i Åbo, Finsk Tidskrift 1913, ss. 309—320. 5. Nordenstreng, emt. I, s. 11—14 ja 16.
6. Nordenstreng, emt. I, ss. 4.5—49. 7. Elis Lagerblad, Välloflige Borgareståndets Protokoll vid Borgå landtdag år 1809, Skrift. utg. av. Sv. Litt., IV 1 ss. 2,5, 180 ja 408. 8. Elis Lagerblad, Borgå Landtdag 1809, Prästeståndets Protokoll jämte handlingarrörande landtdagen, Skrift. av Sv. Litt. s. XL ss. 392—393. 9. Th. Rein, J. W. Snellmaninelämä, l;nen painos, s. 454. 10. Halvar G. F. Sundberg, kommunal-rätt, s. 21. 11. RRA mp. 15.8. ja 21.8. 1863. Job. Sam. Wesanderin tyttären, kap-teeninrouva Aina Paneliuksen muistiinpanot ja suulliset tiedonannot kirjoittajalle.
12. Protokoll fördt hos Vällofliga Borgareståndet å landtdagen i H:fors 1863—64 I, ss. 23, 310—311; 111, ss. 164—165. 13. Einar W. Juva, Suomen Kansan Aikakirjat
VIII, ss. 80—81. 14. Emt. 111, ss. 222—223 ja 224. 15. Emt. I. ss. 102—104.
16.RRA mp. 12.11. 1866. RM kuulutus 7.10. ja 24.11. 1866. Kaukovalta, Uudenkau-pungin hist. 111. ss. 260—261. Borgareståndetsprotokoll vid Landtdagen i Helsingfors år 1867, s. 2. 17.Borgareståndets protokoll 1867I, s. 249. 18. Vällofliga Borgare-ståndets Protokoll 1867 11, ss. 1162—1163. 19. Emt. ss. 1163—1165. 20. Norden-streng, emt. I, s. 111—114. 21. Nordenstreng, emt. I, ss. 137—159. Einar W. Juva,
Suomen Kansan Aikakirjat VIII, ss. 88—90. 22. Nordenstreng, emt. I, s. 181—192.
23. Nordenstreng, emt. I, ss. 172—173. 24. RM kuulutus 25.11. 1871. Raumalla määrättiin edustajapalkkio jouluk. 16 p. eli 3 päivää ennen valtiopäivämiesvaalia.
25. Vällofl. Borgareståndets Protokoll 1867 I, ss. 73—74, 225—228, IL ss. 1168—1170.
26. Nordenstreng, e.m.t. V, s. 91. 27. Painettu sukuselitys Granström-suvusta. Vrt.
Lähteenoja, Rauma 1721—1809 s. 205. 28. Nordenstreng, emt. I, ss. 102, 110—111, 135—136, 146—147, 177, 192—193, 202, 240—242, 267—268, 298—300, 316 ja 11, 341—342, 364, 419 ja 451—452. 29. Nordenstreng, emt. I, ss. kuin edellä, sekä 259—261, 288—292, 11, ss. kuin edellä. 30. Vällofl. Borgareståndets protokoll 1877-—lB7B I, ss. 104—106. 31. Onni Friberg, Rauman merikoulu ja merenkulku-opisto 1880—1930, ss. 20—29. 32. Nordenstreng, emt. I, ss. 238—242. 33. Norden-streng, emt. I, ss. 251—253. 34. Rauman Lehti 1882: 1. Åbo Underrättelser 1881:
278. 35. Rauman Lehti 1882: 2. 36. Maisteri Paneliuksen valtiopäiväkirjeitä Rau-man Lehden v. 1882 numeroissa 4,6, 7, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 23. 37. Rauman Lehti 1884: 39—41. 38. Rauman Lehti 1885: 2. 39. Vällofl. Borgareståndets protokoll 1885 I, ss. 124—134, 138—-142. Rauman Lehti 1885: 7 ja 22. 40. Nordenstreng, emt.
Ss. 156—173.
I, ss. 261—265. 41. Nordenstreng, emt. V, ss. 348—349. Vällofliga Borgareståndets protokoll. 42. Nordenstreng, e.m.t. I, ss. 307—310. 43. Nordenstreng, e.m.t. I, s.
309. 44. Nordenstreng, emt. 11, ss. 336—337. 45. Nordenstreng, emt. 11, ss.
357—363. V. 1897 valtiopäivillä tehtiin ääniasteikkokysymyksestä 17 anomusta ja Val-tiopäiväjärjestyksen 12—14 §§:iin ehdotettiin sellaista muutosta, että äänioikeus myön-nettäisiin naisillekin. 46. Nordenstreng, emt. 11, ss. 397—399. 47. Nordenstreng, emt. 11, ss. 400—410. 48. Rauman Lehti 1899: 112—113, 146—147. Rauman Lehti 1900: I—2. 49. Nordenstreng, emt. V, ss. 261—262. A. Peltonen, Rauman kau-pungin valtuusmiehet 1876—1908, ss. 157—158. 50. Nordenstreng, emt. 11, ss.
431—449. 51. Rauman Lehti 1904: 113—114. 52. Nordenstreng, emt. V, ss.
139—140. 53. Nordenstreng, emt. 11, ss. 476—481. 54. Rauman Lehti 1905:
135—140. 55. Nordenstreng, emt. 11, ss. 495—496. 56. Nordenstreng, emt. V, s.
218. 57. Nordenstreng, emt. 11, s. 510.
PUOLUEIDEN VOIMASUHTEET VV. 1907—1917.
58. Suomen Virallinen Tilasto XXIX, Vaalitilasto vv. 1907, 1916 ja 1917.
V. ELINKEINOT.
MERENKULKU JA KAUPPA.
Tapulikaupungin oikeudet. Talon poikaispurj ehd u s.
1. Finlands Alini. Författningar 1868, siv. 12. Kaukovalta, Uudenkaup. hist. 111, ss. 19—21. J. W. Ruuth, B :borgs stads hist., s. 347. 2. RRA Maistr.kirjekons. 1818.
3. Finlands Allm. Författningar VI, ss. 115—116. 4. Finlands Allm.
Författ-ningar XVI, ss. 150—151, v. 1882. 5. Magnus Kjellman, Finlands Sjöfartskalender.
Kauppalaivasto.
Laivojen lukumäärä ja tonnisto 1800-luvulla ennen Itämaista sotaa.
6. J. T. Hanho, Tutkimuksia Suomen metsätalouden historiasta 19. vuosisadalla, akat. väitöskirja 1915, ss. 25—29. 70, 81—82 ja 88. 7. Maailman historia VI, ss.
256—258: Jaakko Forsman, Katsaus ykdeksännentoista vuosisadan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. 8. E.m.t. 9. RRA maistr. konseptikirja, relatio maaherralle 28.11. 1833 ja 1836. 10. RRA mp. 2.11. 1839. 11. RRA maistr. kon-septikirja, relatio v. 1842. 12. SVA Senaatin Talousosasto, KD 34/80 v. 1814, KD 41/87 v. 1816, KD 34/91 1818. 13. SUA Senaatin Talousosasto, KD
36/67
1819,KD 32/69 1823,KD 43/69 1824, KD 47/69 1825,KD
72/71
1826. 14. SVA, SenaatinTalousosasto, KD 23/68 1827,KD 30/67 1828,
109/77
1830, KD71/72
1831, KD62/81
1832,KD 18/109 1833. 15. «SUA Senaatin Talousosasto, KD 21/40 1835, KD
30/110
1836,KD
22/102
1837, KD 8/101 1838, KD 5/90 1840 ja KD105/54
1841. Tilastossaon Porin, Turun ja Uudenkaupungin tonnisto ilmoitettu kokonaisina lästeinä.
16. C. G. Wolff, Finlands Skeppskalender vv. 1839—1844. 17. C. G. Wolff, e.m.t.
vv. 1850—1851.
Ss. 174—194.
ITÄMAINEN SOTA.
18. Schulman, Tapahtumat Suomessa Krimin sodan aikana 1854—1855. Schauman, Kuudelta vuosikymmeneltä Suomessa. RRA maistraatin lähett. kirjeet 21.8. 1854.
19. Kirje on Adam Snällin tyttären, kapteeninrouva Sofia Yrjälän hallussa Raumalla.
20. RKA Seurakunnasta muuttaneiden luettelo vv. 1854-1855. RRA maistr. kirje-konseptit, kirje kuvernöörille 15.3. 1856. 21. RRA mp. 27.11. 1854. 22. RRA kuvernööriltä saapuneet kirjeet 3.1. 1855, 1.3., 2. ja 18.4. ja 9.7. 1855. mp. 28.2. ja
1. sekä 8.7. 1855; selostus kuvernöörille 1.6. 1855. 23. RRA maistr. kirjekons. vt.
pormestarin G. Petterssonin kirje kuvernöörille 7.7. 1855. RKA rovasti Ljungbergin muistiinpanot. 24. Rovasti Ljungbergin ja v.t. pormestari Petterssonin kuvaukset eroavat toisistaan eräissä kohdin. Nähtävästi on v.t. pormestarin selostus tarkempi, sillä hän oli koko ajan tapahtumienkeskellä. 25.RRA mp. 16.7. 1855. 26. RRA maistr. kirjekons., v.t. pormestari G. Petterssonin kirje kuvernöörille heinäk. lopulla 1855. Maistr. konseptikirja, kirje kuvernöörille helmik. alussa ja 22. sekä 11.3. 1856.
27. Einar W. Juvelius-Juva, Suomen Kansan Aikakirjat VII, ss. 636—648. Eva Ljungberg, Raumo historier I, ss. 9—13 sisältävät verrattoman eloisan kuvauksen sotatapauksen Raumalla aiheuttamasta pakokauhusta. 28. Johan Otto Strömbei’gin käsikirjoitus: Raumo 2. juli 1855, Helsingin Yliopistonkirjaston käsikirjoituskokoelma.
29. C. G. Wolff, Skeppskalender 1856. J. N. Lang, Finlands sjörätt, ss. 13—14.
30. RRA Maistr. konseptikirja, selostus kuvernöörille 7.7. 1855 ja 11.3. 1856.
Rauman meriliike itämaisen sodan jälkeen.
31. J. T. Hanho, Tutkimuksia Suomen metsätalouden historiasta 19:llä vuosisa-dalla, Suomen Metsänhoitoyhdistyksen julkaisuja, erikoistutkimuksia 3, ss. 172—173.
32. RRA Maistraatin konseptikirja, selostus kuvernöörille 17.8. 1857, 12.6. 1858, 18.6. 1859, 4.6. 1860, 22.4. 1865 ja 4.8. 1869. 33. RRA Maistraatin selostus kuver-nöörille 7.7. 1856, samoin 17.8. 1857, 12.6. 1858, 18.6. 1859, 13.2. 1860; viisivuotisti-lastoa: selostus 17.6. 1871 ja 28.6. 1876. Huom: virallisen tilaston numerot eroavat näistä riippuen siitä, että edelliset ovat annetut purjehdusaikana. 34. Rauman Tul-likamarin tilit. Suomenmaan Virallinen Tilasto v:sta 1878—1900.
Laivojen laatu, koko ja ikä.
35. SVA Senaatin Talousosasto, KD 36/67 1819, KD 47/69 1825, KD
43/69
1824,KD
30/67
1828, KD 34/80 1814,KD 5/90 1840,KD37/93
1851 ja KD51/110
1855.36. SVA Senaatin Talousosasto, KD 34/80 1814, KD 41/87 1816, KD
32/101
1817,KD
34/91
1818 ja KD36/67
1819. 37. SVA Senaatin Talousosasto, KD 47/69 1825,KD 109/77 1830, KD
8/10
1838, KD5/90
1840. 38. SVA Senaatin Talousosasto, KD 105/54 1841, KD40/89
1844, KD37/93
1851, KD51/110
1855. 39. Wolff,Skeppskalender 1861. 40. Heikki Varis, Kaupungit ja muut liikekeskukset, Suomen Kulttuurihistoria IV, s. 237. 41. Suomenmaan Virallinen Tilasto, vv. 1892—1899.
42. Rauman Tullikamarin arkisto, tilasto v. 1897. 43. Rauman Tullikamarin tilit.
44. SVA Senaatin Talousosasto, KD 40/89 1844, KD 90/100 1852. 45. Wolff, Skeppskalender 1861. 46. RRA, Rauman laivarekisteri v. 1891. 47. Wolff, Skepps-kalender 1861 ja RRA, laivaluettelo v. 1897.
Ss. 195—210.
Laivojen vuotuiset matkat jasatamaliikenne.
48. SFA Senaatin Talousosasto, KD 47/69 1825,KD 72/71 1826, KD 109/77 1830.
49. SFA Senaatin Talousosasto, KD 28/86 1846, KD 25/88 1847. Turun läänin-kontt. arkisto, Rauman yksityiset tilit v. 1840: satamamaksutili. 50. SFA Senaatin Talousosasto, KD 90/100 1852. Finlands Albn. Tidning 1853: 194.
51. Turun lääninkontt. arkisto. Rauman yksityiset tilit 1857: satamamaksut. Finlands Allm. Tidning 1854: 227. 52. Lehtori V. Lemettilän muistiin merkitsemää. Vrt.
L. J. Kaukomaa, Fredrik Frans Wallenstråle porilaisena kauppiaana ja laivanraken-tajana, Hist. Arkisto XLIV, ss. 304—319. Suomenmaan Virallinen Tilasto. 53.
Rauman Tullikamari: laivaluettelot. 54. O. 117. Kankaanranta, Suuntaviivoja Rau-man kaupunginvaltuuston toiminnasta 1876—1925, s. 31.
Haaksirikkoja.
55. Hj. Nortamo, "Rojohoppe” viimene reis, (Porvoo 1921), s. 8. 56. RRA Tie-dot vastaavien vuosien maistraatin selostuksesta maaherralle. 57. Holger Nohr-ström, Ett svenskt reformationstryck och dess ägare, Finsk Tidskrift 1932, s.
415—416. 58. RRA maistr. konseptikirja, selostus kuvernöörille 17.6. 1871. 59.
RRA maistr. konseptikirja, selostus kuvernöörille 28, 6. 1876; selostus 21.1. 1861:
pormestari pyysi suomenkielistä merikoulua Raumalle, selostus 8.3. 1876 kuvernöörille koskeva Suomi-laivan haaksirikkoa. 60. Saatu rouva Sofia Fredrikssonilta Rau-malla. 61. Merenkulkuneuvos W. Fageiholmin suullisesti kertoma, vrt. Yhteishyvä v. 1936: 14.
Laivanrakennus.
62. Fregatti Osmon historiaa, (Osmo ja purjelaivamuseo) ss. 26—33.RRA maistr.
konseptikirja, selostus kuvern. 21.5. 1856. 63. RRA Kääre; kauppiaita, käsityöläi-siä y.m.: v. 1862 omisti m.m. kauppias G. Granlund Hoppet-nimisen 77 lästin kraveli-prikin. 64. RRA Maistraatin konseptikirja, selostus 22.8. 1831. 65. RRA
Maistraatin konseptikirja, selostus kuvernöörille 9.10. 1841. 66. RRA Maistraatin konseptikirja, selostus 21.5. 1856 ja 23.5. 1866. 67. RRA Maistraatin konseptikirja,
selostus vv. 1867—1876. V. 1891 laivarekisterikirja Rauman maistraatin kansliassa.
68. Maisteri Eeva Hermosen Luvialta antamia tietoja. 69. Fregatti Osmon historiaa (Osmo ja purjelaivamuseo) s. 32.
Kulkureitti.
70. RRA saap. kirjeet, kuvernöörin kirje maistraatille 19.2. 1839.
Merimieshuone ja meriväki.
71. Merimieshuoneen asiamiehenä oli ainakin vv. 1845—1859 raatimies Nils Mag-nus Canth ja hänen kuoltuaan 1860 laivuri Johan Henrik Sjölund, sitten laivuri Fr. W. Silfström. Meriväkeä oli Raumalla v. 1841 25 laivuria, 25 perämiestä ja 160 matruusia. RRA Maistr. kirjekons. 1841, memoriali kuvernöörille 9.10. 72. Finlands
Ss. 211—232.
Sjöfartstidning 1914: 8. 73. SPA Senaatin Talousosasto, KD
90/100
1852. 74Merilaki, Lastien välisuhde-asetus 2.4. 1873.
Vienti ja tuonti.
75. Bonsdorff, Lagfarenhet 11, s. 683. 76. Voionmaan, Kaupanhistorian pääpiir-teet, Liike-elämä I ss. 131. 77. RRA maistraatin selostus kuvernöörille vv.
1843—1854. 78. RRA maistr. selostus (kirjekonseptit) kuvernöörille 6.3. 1855, 12.8. 1856 ja 12.6. 1857. 79. RRA maistr. selostus kuvernöörille 18.6. 1858, 13.2.
1859, 4.6. 1860. 80. RRA maistr. selostus kuvernöörille 16.4. 1861, 5.3. 1862, 4.3. 1863, 29.3. 1864 ja 22.4. 1865. Puutavaran vienti koko maasta teki v. 1856 5,5 milj., v. 1911 167 milj. markkaa. Rauman Lehti 1912-: 122 ja 1913: 110. 81. Einar W. Juva, Suomen Kansan Aikakirjat VIII, ss. 99—107. 82. RRA maistr. selostus kuvernöörille 23.5. 1866. 83. RRA maistr. konseptikirja, selostus kuvernöörille 17.6. 1871. 84. Einar W. Juva, emt. VIII, ss. 107—109. 85. RRA maistr. selostus kuvernöörille 28.6. 1876. 86. RRA maistr. selostus kuvernöörille 25.7. 1877. 87.
Rauman Lehti 1912; 13. Kankaanranta, Suuntaviivoja Rauman kaup. valtuuston toi-minnasta 1876—1925, s. 32. Suomenmaan Virallinen Tilasto, Kauppa ja merenkulku.
88. SPA Kenraalikuvernöörin kanslia v. 1824, n:o 8. - 89. RRA maistr. selostus kuvernöörille 7.10. 1848. Finlands Allm. Tidning 25.8. 1853 ja 25.11. 1854. 90.
RRA maistr. kirjekonseptit, selostus kuvernöörille vuosina 1862—1877. Suomenmaan Virallinen Tilasto v. 1878. 91. Kankaanranta, e.m.t., s. 32. Rauman Lehti 1912; 13.
Tavaranvaihto tullin kuvastamana.
92. Rauman tullikamarin tilit. Suomenmaan Virallinen tilasto.
Kauppa tavarat.
93. Rauman tullikamarin tilit 1839—1841. 94. RRA maistr. selostus kuvernöö-rille (maistr. konseptikirja). 95. RRA Liitteitä maistraatin pöytäkirjoihin v.
1871—1876, vientitavarat v. 1876. 96. Lähde kuin edellä: vienti v. 1878. 97.
Lähde kuin edellä: tuloilmoituksia taksoitusta varten v. 1879. Suomenmaan Virallinen Tilasto. 98. RRA liitteitä maistraatin pöytäkirjoihin v. 1876, tuontitavara luettelo v. 1876. Suomenmaan Virallinen Tilasto vv. 1881—1915.
Liikemiehiä ja kauppakonjunktuureja.
99. Toimittaja Väinö Lahtosen tiedonantoja, Wolff, Skeppskalender 1850—1873, Magnus Kjelhnan, Finlands Sjöfartskalender 1874. 100. SVA Senaatin Talousosasto, KD
37/93
v. 1851. Atle Wilskman, Släktbok, släkten Sallmenius-Sallmen.Senaat-torinrouva Augusta Sallmen-Granströmin Helsingistä antamia suullisia tietoja. Kirk-koherra Kaarle Heleniuksen virallisesti antama sukuselvitys Paqvalin-suvusta Rau-malla v. 1912 (käsikirj.). 101. Suomenmaan Virallinen Tilasto vv. 1866—1876.
102. Kyläkirjaston kuvalehti B:sarja 1896, s. 94. Voionmaa, Kaupan historian pää-piirteet, Liike-elämä I, viljan tuontitulli oli kumottu vv. 1864—1914. Anteckningar om
Ss. 233—244.
den släkt med antagna namnet Granström, hvars hemort är Raunio stad och landsför-samling, painettu, tekijä tuntematon. Artur Grönberg, Raumo släkterna Grönberg och Blom, H;fors 1922. 103.Konsuli John Nurmisen Helsingistä antamia suullisia tietoja. 104. Åbo Underrättelser 1886: 100 ja 355, nimim. Björn (Fredrik Grund-ström) : Raumo korrespondens. 105. Åbo Underrättelser 1897: 202. Rauman Lehti
1912: 122 ja 1913: 110.
Kauppa puodit.
Rihkamakauppa.
106.RRA Kaup. yks. tilit, verifikaatteja v. 1814. 107.Kyösti Järvinen,Liikenne ja kauppa, Suomen Kulttuurihistoria IV, s. 201.
V äkijuomainkauppa.
108. RRA Maistr. konseptikirja, kuulutus 23.7. 1859 ja 11.2. 1860. 109.RRA Maistr. konseptikirja, kirjelmä keisarille 1. ja 6.7. 1872, kirje kuvernöörille 2.9. 1872.
110. Artur Grönberg, Raumo släkterna Grönberg och Blom. H;fors 1822. 111.
RRA Rauman valtuuston pk. 23.8. 1876.
Ruudinkauppa.
112.Åbo Underrättelser 1887; 27. RRA Valtuuston pk. 19.12. 1895. Maistraa-tin kirjekonseptit, kuulutus 25.3. 1861, kirjelmä kuvernöörille 12.9. 1868.
Kirjakaupat.
113. Åbo Underrättelser 1853: 55. RRA Maistraatin kirjekons., kirje kuvernöörille 12.1. 1856: Wesanderilla oli vielä kirjakauppansa; maistraatin kirje 16.1. 1866, muita kirjakauppiaita ei silloin vielä ollut Raumalla. 114. Finsk Tidskrift 1932, ss.
410—422: Holger Nohrström, Ett svenskt reformationstryck.
Markkinat.
115. RRA maistr. kirjekonseptit, kirje maaherralle 8.11. 1832. 116. RM kuu-lutus n:o 7825 (27.12. 1835). 117. J. Qvist, Handelsförhållanden i Finland, Sv.
Litt. s. skrifter 100, ss. 73—74. HelsinginSanomat, 1937, viikkoliite n:o 15: L. I. Kau-kamaa, Taistelu Merikarvian markkinoista. 118. G. I. Lindström, Beskrifning över Eura socken, aikakauskirja Suomi v. 1849, s. 163; rouva Maria Arvon, Eurasta, suul-lisesti kertomaa. 119.RRA Maistraatin kirjekons., kirjelmä kuvernöörille 12.8. 1865.
valtuuston pk. 14.11. 1883, 5.11. 1902 ja 7.3. 1906. 120. Kansanvalistusseuran kalenteri 1939.
KÄSITYÖAMMATIT.
Ammattikuntalaitoksen rappeutumin en.
121. J. W. Ruuth, Viipurin kaup. hist. 11, ss. 841—843. Entisaikainen Helsinki I, ss. 74—75: Sylvi Möller, Ammattikuntien kukoistuskaudelta Helsingissä. 122.A. W.
Ss. 245—264.
Liljenstrand, Historisk teckning af den i Finland tillämpade lagstifningens grund-satser, s. 89. 123. Liljenstrand, kuin edellä; Asetuskokoelma v. 1842. 124. RRA Liitteitä maistr. pk:in 1820. 125. RRA maistr. kirjekons. 1857, mp. 12.5. 1828, 21.2. 1831 ja 4.1. 1841. 126.RRA mp. 4.1. 1841, memoriali pk. 7.12. 1835.
Eri ammatit Raumalla.
Yleistä.
127. SFA, Senaatin Talousosasto, KD
24/81
1815. 128. RRA maistraatin kon-septikirja, selostus kuvernöörille 19.7. 1843. 129. RRA maistraatin konseptikirja, selostus kuvernöörille 1.5. 1844. 130. RRA maistraatin kirjekons., kuulutus 18.7.1868, jolloin porvaristo kutsuttiin asiasta keskustelemaan 3.8. 1868. Ehrström,
Över-sikt af det finska skråväsendets historia, V. Pohjatioksa, Rauman käsityöläisyhdistys 1868—1928 (Rauma 1928) ss. 5, 10, 26, 31—32 ja 51—57. Rauman Lehti 1909: 76—77.
Pitsinnypläys.
131.RRA Kääre: kauppiaita, porvareita, käsityöläisiä j.n.e., maistraatin luettelo v. 1832. 132. RRA maistraatin konseptikirja, 5.7. 1836 ja 27.5. 1837, kuulutus 19.
131.RRA Kääre: kauppiaita, porvareita, käsityöläisiä j.n.e., maistraatin luettelo v. 1832. 132. RRA maistraatin konseptikirja, 5.7. 1836 ja 27.5. 1837, kuulutus 19.