Blåspakan puutarhan ympäröimän huvilansa kansakoulun huoneistoksi

ja koulu alkoi syysk. 1 p. 1872. Apteekkari Hellsten kuoli edellisenä vuonna, muttarouva Augusta Hellsten oli

kansakoulun

ensimmäisen johto-kunnan jäsen. Sen puheenjohtajana oli kaupunginlääkäri Johannes Collan. Koulu alkoi

3-luokkaisena.

Suomalaisen poikaluokan opettajaksi valittiin opettaja Tuomas Luhtanen, suomalaisen tyttöluokan opettajata-reksi rovastintytär Emmi Ljungberg jaruotsinkielisen yhdistetyn poika-ja tyttöluokan opettapoika-jaksi Otto Granström. Kukaan valituista opettajista ei ollut käynyt seminaaria, mutta he olivat muutoin pätevät opettamaan ja

heidät valittiin

vakinaisiksi

kahden vuoden kuluttua.¹¹¹

Ruotsinkielisellä luokalla oli

v.

1882 17 oppilasta ja suomalaisilla 93 alakansakoulua lukuunottamatta, jossaoppilasluku oli kahdella luokalla

v.

1880 137. V. 1884 tammikuussa kansakoulun johtokunta ehdotti ruotsin-kielisen luokan lakkauttamista, koska sillä oli enää 4 oppilasta, mutta valtuusto hylkäsi 8 äänellä 8 vastaan ehdotuksen jaruotsinkielinen kansa-koulu jatkoi vielä kolme lukukautta, mutta syksyllä 1885 siihen ei enää ilmaantunut yhtään oppilasta, joten se oli

lakkautettava.

Suomalaiseen

kansakouluun

pyrki oppilaita niin runsaasti, että palkattiin kansakouluun

uusia opettajia, kunnes seminaarinyhteyteen perustettu

mallikoulu

aluksi vähensi kaupungin kansakoulunopettajien tarvetta. Koulun huoneistoja laajennettiin myöskin tavan

takaa.

V. 1883 rakennettiin ^Blåspakan

kou-luun 2 huonetta lisää ja v. 1899 rakennettiin kansakoulutalo tonteille 108 ja 110,

kuten

on ^jo edellä mainittu (s. 60). Alempi kansakoulu sai oman talon v. 1888. V. 1912 luovutettiin yhteislyseon talo tyttökansakoululle ja Yhteislyseolle rakennettiin uusi ajanmukainen talo alueelle, jotaRauman

joki oli ^kiertänyt, ennenkuin se oikaistiin kanaalin niskalta.¹¹²

Kansakoulunopettajien valmistuslaitos miesseminaari saatiin Rau-malle, kuten on mainittu, v. 1896. Paitsi alempana mainitulta henkilöitä

on seminaarin sijoituksessa Raumalle kunnostautunut m.m. ^opettaja Frans Saarinen, joka teki siitä ehdotuksen kaupunginvaltuustolle kesäk.

20 p. 1895. Lisätyt valtuusmiehet tekivät lokak. 8 p. samana vuonna pää-töksen, että kaupunki ^lahjoittaa seminaarille tarvittavan maa-alan ilmai-seksi ja vuotuista kannatusta 5,000 mk. vuosittain 40 vuoden aikana.

Seminaarin sijoittamista Raumalle anomaan valittiin valtuuston silloinen

puheenjohtaja,kunnallisneuvos Johan Wilhelm Söderlund ja merikoulun-johtaja Johan Reinhold Ignatius. Seminaari alkoi historiallisessa kirkko-koulussa, kunnes se ^v. 1898 pääsi työskentelemään vasta valmistuneeseen omaan taloonsa.

Seminaarin ja Yhteislyseon opettajisto toi paljon uusia tuulahduksia sekä Rauman sivistys- että liikepolitiikkaan. Kunnallisessa elämässä syntyi entistä vilkkaampi mielipiteidenvaihto ja myöskin asiain moni-puolisempi käsittelytapa. Huumorintajuisetraumalaiset kutsuivat opetta-jiston miehiä "maisteri-puolueeksi tai Myllymäen puolueeksi” _ja meri-väen katsantokantaa edustavia "vanhan Rauman puolueeksi”. Vuosien vieriessä on havaittu tämän kiistan olleen kaupungille monessa suhteessa hyödyllisen. Mutta aikanaan se kuvasti vanhan Rauman "kulttuurikriisiä"

uuden kehitysvaiheen murtautuessa merikaupungin elämään.¹¹³ Ammattikoulut.

Rauman kouluista on vielä mainittava 1840-luvulla perustettu Sun-nuntaikoulu. Keisarillinen asetus tammik. 19 p:ltä 1842 sääsi ^näet, että käsityöläisten ja manufaktuurityöntekijäin kehittämiseksi on v. 1843 alusta perustettava kaikkiin kaupunkeihin ^Naantalia, Kaskista, Kajaania, Jyväskylää, Heinolaa ja Mikkeliä lukuunottamatta

sun-nuntaikouluja, joissaopetetaankristinoppia, kirjoitusta jalaskentoa oppi-pojille ja kisälleille.¹¹⁴ Helsingin, Turun, Porin, Vaasan ja Oulun sun-nuntaikouluissa oli sitäpaitsi opetettava sellaista piirustusta, jota erinäis-ten käsityöammattien harjoittaja tarvitsee ^työssään. Sunnuntaikoulu oli sijoitettava jonkun yleisen koulun huoneistoon ja koululle oli valittava oma johtokunta. Sunnuntaikoulun kurssin suorittaminen tai vastaava tietomäärä oli säädettyinä vuosina ^ja niistä lähtien ^jatkuvasti asetettava sekä kisällin että mestarin arvon saamisen ehdoksi. V. 1848 alusta se ulotettiin koskemaan nimenomaan läkkiseppiä, kirjansitojia, lasimesta-reita, hatuntekijöitä, kaakeliuunintekijöitä, kampamestareita, hieno-seppiä, kuparihieno-seppiä, saviastiantekijöitä, messinkiseppiä, uunintekijöitä, puuseppiä, kivenhakkaajia, tinavalureita ja mestarirakennusmiehiä näiden anoessa mestarinoikeuksia. Vapautuksen tämän lain määräyk-sestä kisällin ^arvoa anoessaan saivat erittäin taitaviksi havaitut

kisäl-leiksi pyrkijät. Vuodesta 1845

lähtien

oli myöskin niiden

kisällien

^ja mes-tarien, jotka suorittivat näytteet, esitettävä kirjoitus- ja laskutaitonsa

lisäksi todistus piirustustaidosta, jos piirustus kuului ammatinharjoituk-seen, kuten oli kuvanveistäjien, rakennusmestarien, kulta-, hopea-, uus-hopea- japronssiseppien, lukkoseppien, instrumenttientekijäin, karttojen-tekijäin, maalarien, sorvarien ja vaununtekijäin laita.

Kuvernöörin käskystä Rauman maistraatti kutsui porvariston ja muut veronmaksajat kokoon jouluk. 28 p. 1842 valitsemaan Sunnuntai-koulun johtokuntaa ja opettajan, joksi oli lupautunut ala-alkeiskoulun rehtori Benjamin Sulin. Tammik. 23 p. 1843 maistraatti sitten ilmoitti kuvernöörille sunnuntaikoulun toimineen jo 3:na pyhänä iltapäivällä 2 tuntia kerrallaan ala-alkeiskoulun huoneistossa ja alkuun oli oppilaina ollut4 käsityöläiskisälliä, 21 oppipoikaa, 9 käsityöläisenpoikaa, 2 porvarin-poikaa ja 40 merimiesten, renkien ja työmiesten poikaa, yhteensä 76 oppi-lasta. Rehtori Sulinin täytyi heti ottaa apulaisekseen eräs ala-alkeiskoulun oppilas, sillä keväällä 1843 oli oppilaslukumäärä jo 80. V. 1845 oli sun-nuntaikoulun opettajana rehtori Joh. Kristian Paqvalin ja hänellä oli apunaan 2 monitööriä, oppilaita oli keväällä 45 ja syksyllä 29.¹¹⁵ Oppi-laiden ikä vaihteli 7—30 vuoteen. Runsas oppilasmäärä ensi vuosina saa selityksensä siitä, ettei tähän ryhmään kuuluvalla väestöllä sitä ennen ollut mitään opiskelumahdollisuutta ^ja opinhalua oli kiitettävässä mää-rässä.

Vv.

1846—1849 oli Sunnuntaikoulussa oppilaita seuraavasti:¹¹⁶

V. 1846 40 oppilasta

„ 1847 38

„ 1848 40

„ 1849 33

Rauman kaupunki sai kruunulta avustusta Sunnuntaikoulun menoihin 75 ruplaa vuosittain, muut menot suoritettiin siten, että käsityöläiskunta suoritti Va ja kaupunki ⁵A kaikista kustannuksista. Sunnuntaikoulun laajentaminen iltakouluksi oli esillä jo syksyllä 1858 ja myönteinenpäätös tehtiin siitä, mutta iltakoulu aloitti toimintansa vasta v. 1890 valtuuston ylläpitämänä. Koulu palveli niitä, joilla ei ollut päivisin tilaisuutta^käydä kansakoulua.

V. 1886 Sunnuntaikoulu muutettiin Käsityöläiskouluksi, jossa luku-,

kirjoitus-ja laskutaidon alkeiden lisäksi annettiin yleistä ammattiopetusta. Tämä koulu muu-tettiin 1920-luvulla ^yleiseksi Ammattikou-luksi. Rauman Työväen opintokurssit alkoivat v. 1916 jane vakinaistutettiin sit-temmin Rauman Kansalaisopiston nimellä toimivaksi oppilaitokseksi. ¹¹⁷

Rauman Merikoulun ja Merenkulku-opiston perustamisesta on jo aikaisemmin ollut puhetta ^{(s. 147). Yksityistä} Kauppa-koulua piti Raumalla 1880-luvun alussa pari vuotta kauppias Petter Henrik Ceder-stein. Hän oli ollut kauppapalvelijana

ja konttoristina ^Porissa, Helsingissä, Turussa, Tampereella ja

Uudessakau-pungissa ja kuoli Raumalla tammik.

Maisteri Johan Adrian Hansson.

25 p. 1882.¹¹⁸ V. 1914 valtuusto päätti perustaa Kauppa-apulaiskoulun ^, johon tuli runsaasti oppilaita. Vihdoin 1920-luvulla sai Rauma Kauppa-koulun jaKauppaopiston. Vanha merikaupunki on siis kiitettävällä har-rastuksella pitänyt huolta ^nuoren sukupolven edistymisestä ja kasvatta-misesta hyödyllisiksi ^ja valistuneiksi kansalaisiksi.

Raumalaisia opiskelijoita 1800-luvulla.

Saadaksemme oikean käsityksen opiskeluharrastuksesta Raumalla kunakin kuvattuna vuosisatana, on meidän verrattava toisiinsa väkiluvun vaihteluja ja opiskelevien lukumäärää eri ajanjaksoina. V. 1675, ^jolloin 1600-luvun Rauman väkiluku oli suurin, oli Raumalla asukkaita 928 hen-keä, v. 1798 vastaava luku oli 1,480 ja v. 1899 ^4,800 henkeä. Opiskelijoita

tunnetaan 1600-luvultan. 45, 1700-luvulta n. 80 ja 1800-luvulta ^90, maa-seurakuntaan kuuluvat mukaan luettuina. Viimemainittu vuosisata joutuu tämän tilaston valossa vähemmän mairittelevaan asemaan. Vuodesta 1675 vuoteen 1899 lukien asukasluku ^on kohonnut yli 5-kertaiseksi, mutta

opis-kelevien

lukumäärä

vain kahdenkertaiseksi. Uudelleen on meidän siis todettava 1600-luvun vireä henkinen elämä myöhempiin aikakausiin

ver-rattuna. Kun Rauman Yhteislyseo

v.

1901 lähetti yliopistoon ensimmäiset kotikaupungissa valmistuneet ylioppilaat heitä oli 9 nuorukaista ja 3 neitosta merkitsi ajankohta ratkaisevaa käännettä Rauman seudun opinhaluisen nuorison opiskelumahdollisuuksissa. Nuorison valmistami-nen ylioppilastutkintoon kotikaupungissa aukaisi köyhimmillekin kau-punkilaisille mahdollisuuden hankkia lapsilleen tilaisuutta saamaan kor-keampaa opillista sivistystä. Eikä tämä mahdollisuus ainakaan Rauman kohdalta sattunut liian aikaisin.

Ajan henkiselle suunnalle ^on luonteenomaista, että 1600-luvulla V» opiskelevista luki jumaluusoppia, mutta 1800-luvulla vajaa V«, kun sen sijaan lainoppia harrastettiin yhä enemmän, samoin lääketiedettä, jotka molemmat opinalat valmistavat nuorisoa käytännöllisen elämän aloille. Tieteellisiä julkaisujavoimme mainita vain ^harvoja.

Maisteri Johan Adrian Hahnsson julkaisi vv. 1866—1872 sarjateok-sessa Suomi II tutkimuksen: Muoto-opillinen selitys Eurajoen, Lapin, Rauman, Pyhämaan, Laitilan jaUudenkirkon pitäjienkielestä sekä 2 vih-koa suurta Ruotsalais-suomalaista sanakirjaa, joka häneltä jäi kesken kuoleman sattuessa väliin, mutta

valmis-tui sittemmin toisten henkilöidentoimesta.

Maisteri Juho Sjöros, joka oli Länsi-suomalaisen osakunnan kuraattorina, ko-koili kansanrunoutta Satakunnassa ja Var-sinais-Suomessa

vv.

1880 ja 1889, julkaisi runoja Lännetär VlUssä ^{ja v.} 1887 Mui-naismuistoja Mynämäen kihlakunnassa

sekä oppikirjan Finsk ordböjningslära v. 1889.

Seuraten Rauman historian Il:ssa ^ja IlUssa niteessä noudatettua järjestystä julkaisemme tässäkin luettelon raumalai-sista ylioppilaista

10-vuotisilta

^jaksoilta

vv. 1800—1899. Tri Carl Henrik Bartram.

Raumalaisia opiskelijoita vv. 1800^—1809.

Kuvattavan sataluvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kirjoitettiin Turun akate-mian matrikkeliin ^geuraavat raumalaiset ylioppilaat:

Carl ^Johan Finnonius, s. Raumalla 12.12. 1783 (isä Rauman kaupunginviskaali Carl Finnonius, äiti Johanna Katariina Strömbeck), tuli ylioppilaaksi v. 1805, kuoli nuorena.¹¹⁹

Gustavus Granström, s. Raumalla 20.5. 1785 (isä leipurimestari Jaakko Gran-ström, äiti Anna Liisa ^Enbom), ylioppilas v. 1805 Porin koulusta, määrättiin Lemun kirkkoherran apulaiseksi v. 1810, Maskun kappalaiseksi ^v. 1820, Prunkkalan kappa-laiseksi v. 1834.¹²⁰

Emanuel Johan Norrmen, s. 3.5. 1790 (isä Rauman ^pormestari Joh. Em. Norr-men, äiti Maria Elisabet Tammelander), ylioppilas v. 1805, Uudenmaan- ja Hämeen-läänin lääninsihteeri, laamannin arvonimi v. 1836, erosi v. 1840.¹²¹

JohanErik Levän, s. Raumalla 3.2. ^{1789 (isä} kirkkoherra Erik Levän, äiti Hedvig Åberg), ylioppilas v. 1807, vihitty papiksi v. 1813, oli isänsä apulainen ja hänen kuol-tuaan kirkkoherra Raumalla ^vv. 1838—1842, kuoli viime mainittuna ^vuonna.122

Vv. _1810—1819.

Gabriel Granlund, s. Raumalla 1.1. 1792 (isä porvari Fredrik Granlund), yli-oppilas v. 1811, Huittisten pitäjänapulainen vv. 1826—1827.

Andreas Henrik Reilander, s. Raumalla 20.7. 1794 (isä porvari Johan Henrik Reilander, äiti Kaisa Liisa Calonius), ylioppilas v. 1816,kirkkoherran apul. Kuopiossa, Pälkjärvellä v. 1823, sitten Liperissä, k. maalisk. 1835.¹²³

David Grundström, s. Raumalla 30.12. 1794 (isä seppä Gustaf Grundström), ylioppilas 21. 6'. 1815, vihitty papiksi Porvoon hiippakuntaan v. 1818.¹²⁴

Petter Isaac Cederstein, s. Raumalla 21.4. 1800 (isä raatimies, värjärimestari Petter Cederstein, äiti Anna Kaisa Thunberg), ylioppilas v. 1817, luki lakitiedettä, k. v. 1854.¹²⁵

Carolus Fredericus Canth, ^s. Taipalmaassa Rauman maas. 11.2. 1798 (isä tilan-omistaja Carl G. Canth), ylioppilas v. 1817,k. ^Pälkäneen kappalaisena v. 1849.^12fi

Hans Gustaf ^{Canth, s. Rauman maas. 12.8.} 1800, edellisen veli,ylioppilas v. 1817.

k. Gottlannissa ^22.3. 1833, arvoltaan luutnantti.

Vv. 1820—1829.

JohanErik Grönlund, s. Raumalla 16.7. 1805, k. Lemun kirkkoherrana ^1.3. 1856, vanhemmat porvari Fredrik Jaakonpoika Grönlund ja Henriikka Karoliina Cairen.

Johan Erik Grönlund ^tuli ylioppilaaksi Porin triviaalikoulusta v. 1824, nimitettiin Lempäälän kappalaiseksi v. 1827, toimi kollegana Hämeenlinnan trivialikoulussa, sitten v:sta 1842 Hämeenlinnan Ylemmässä alkeiskoulussa, kunnes v. 1844 nimitettiin Lemun kirkkoherraksi. Hänen Imen puolisonsa oli Porissa ^syntynyt Johanna Kristiina Wesslin, 2:nen puoliso Fredriikka Sofia Ertman Uudestakaupungista.

Johan Jakob Forsman, s. Raumalla 30.7. 1803 (isä porvari Israel Korsman), ylioppilas v. 1825, vihittiin papiksi v. 1827 ja määrättiin ensin kappalaisenapulaiseksi, sitten armovuodensaarnaajaksi Pyhämaan seurakuntaan, muutti kappalaiseksi Uuteen-kaupunkiin v. 1833, kuoli Merikarvian kirkkoherrana v. 1868.¹²⁷

Vv. _1830—1839.

Carl Julius Amandus Grönholm, ^s. Porissa 24.5. 1812 (isä Rauman pormestari Carl Grönholm, äiti Kristiina Magdaleena Avellan-Utter), ylioppilas v. 1830, tuomarin-tutkinto v. 1836, oikeuspormestari Turussa ^v. 1860, k. siellä 14.9. 1894.¹²⁸

Johan Kristian Paqvalen, s. 5.6. 1809 Raumalla Vähä-Knuutilan ^talossa (isä porvari Henrik ^Paqvalen, äiti Ulriikka ^Åberg), ylioppilas v. 1830, fil. maist. v. 1840, opettajantutkinto v. 1841, määrättiin ala-alkeiskoulun rehtoriksi Raumalle v. 1845, k. siellä 15.2. 1857.¹²⁹

Kristian Reinhold Paqvalin, s. Raumalla Marelan talossa 18.2. 1810 (isä porvari, raatimies Adam Paqvalin, äiti JohannaKristiina Starck), ylioppilas v. 1832, ^kauppias Raumalla, k. 11.1. 1853.¹³⁰

JohanErik Ahlström, s. Raumalla Klöövin talossa 20.7. ^{1811 (isä porvari} Johan Henrik Ahlström, äiti Katariina Ulriikka Högman), ylioppilas v. 1834, teol. tutk.

v. 1839, Inkerin Toksavan kirkkoherra v. 1857,k. siellä 19.12. 1894.¹³²

Emanuel Smedberg, s. Raumalla 13.7. 1815 (isä ent. porvari Johan Smedberg, äiti Eva Qvarnberg), ylioppilas v. 1834, teol. tutk. v. 1837, Kirkkonummen kappa-lainen ^v. 1859,k. siellä 12.12. 1878.¹³³

JohanEfraim Ahlgren, s. Raumalla Klöövin talossa 4.2. 1816 (isä porvari Efraim Ahlgren, äiti Anna Kaisa Mosander), ylioppilas v. 1834, teol. tutk. ^v. 1839, ^Helsingin pitäjän kirkkoherra v. 1867, k. Helsingissä 5.4. 1889.¹³⁴

Fredrik Wilhelm Ridderstad, s. Raumalla 23.4. 1816 (isä pataljoonan adjutantti, kauppias Jakob WilhelmRidderstad, äiti Loviisa Nordberg), ylioppilas v. 1834, kame-raalitutkinto v. 1837, Rauman kaupunginvouti v. 1843,raatimies v. 1866,k. Raumalla

18.12. 1885.¹³⁵

Claes Johan Tallqvist, s. Raumalla 16.9. 1816 (isä kauppias Claes Henrik Tall-qvist, äiti Magdaleena Östman), ylioppilas v. 1834, kauppias ja raatimies Raumalla, kuoli siellä 15.3. 1857.¹³⁶

Aleksander Ruuth, s. Raumalla 18.8. 1817 (isä rykmentinlääkäri Aleksander Magnus Ruuth, äiti Amalia Sofia Norrmen), ylioppilas v. 1834, vihittiin maisteluksi v. 1840, k. Pernajan Segerbyssä 8.9. 1841.¹³⁷

Johannes Wilhelm Blom, s. Raumalla Luvilan talossa 20.5. 1816 (isä porvari Johan Daniel Blom, äiti Johanna Wilhelmiina Hoeckert), ylioppilas Turun kymnaa-sista v. 1837, teologinen tutkinto ^v. 1840, oli pappina Vehmaalla ja Lapin pitäjässä ja Rauman kappalaisena vv. 1859—1865.¹³⁸

Henrik August Reinholm, s. Raumalla ^21.3. 1819 (isä lääninviskaali Henrik Gud-mund Reinholm, äiti Agata Nordlund), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1837, fil.

kand. v. 1844, jumaluusopillinen tutkinto v. 1853, nimitettiin vankilansaarnaajaksi Viaporiin v. 1859,k. siellä 15.6. 1883.¹³⁹

Constantin Ruuth, s. Raumalla 1.11. ^182,2 (isä rykmentinlääkäri Aleksander MagnusRuuth, äiti Amalia Sofia Norrmen), ylioppilas v. 1839,käytti kainalosauvoja, k. 19.6. 1846.¹⁴⁰

Vv. 18^0—1849.

Berent Adolf ^{Reinholm, s. Raumalla} 19.4. 1821 (isä lääninviskaali Henrik Gud-mund Reinholm, äiti Agata Nordlund), ylioppilas v. 1840, fil. ^{kand. ja} fil. maist.

v. 1847, koulunopettaja v. 1848, nimitettiin Suomen kadettikunnan kirkkoherraksi ^ja

uskonnonopettajaksi v. 1867, erosi v. 1876. Toimi väliaikaisena pappina v. 1877, nimi-tettiin painoasiamieheksi Porvooseen v. 1892, k. siellä 4.10. 1898.¹⁴¹

Nikolai Toropoff, s. Raumalla 20.5. 1821 (isä kauppias Dimitri Toropoff, äiti Maremjana Malkoff), ylioppilas v. 1840, erosi v. 1844, toimi ^kauppiaana Raumalla.¹⁴² Fredrik Wilhelm Hellsten, s. Raumalla 19.1. 1824 (isä apteekkari Carl Fredrik Hellsten, äiti Brigitta Johanna Oman),ylioppilas v. 1845 Turun kymnaasista, f il. maist.

v. 1853, apteekkari v. 1859,Rauman apteekin omistaja v. 1860,k. siellä 18.11. 1871.¹⁴³ Carl Albert ^Ringbom, s. Raumalla 17.11. 1827 (isä piirilääkäri Carl Henrik Ringbom, äiti Gustava Albertina Avellan), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1846, FM. v. 1852, MK. v. 1856, piirilääkäri Hollolassa v. 1865, erosi v. 1897,k. Farkussa 20.9. 1900.¹⁴⁴

Oskar Evald Ringbom, edellisen veli, s. Raumalla 3.10. 1829, ylioppilas v. 1847, tuomarintutkinto v. 1851, oikeusneuvosmies Turussa v. 1880, k. siellä 21.2. 1912.¹⁴⁵ Carl Ferdinand Cleofas ^{Grönholm, s.} Raumalla 25.9. 1826 (isä pormestari Carl Grönholm, äiti Kristiina Magdalena Avellan), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1848, koulunopettaja v. 1856, Porin ala-alkeiskoulun opettaja v. 1862, k. siellä 25.9. 1862.¹⁴⁶

Vv. 1850—1859.

Erik Johan Liljestrand, aikaisemmin Frimodig, s. Rauman maas. Kollan Antti-lassa 14.10. 1827 (isä torppari Erik Frimodig, äiti ^Margareta Antintytär), ylioppilas v. 1851, teol. erotutkintov. 1852,kirkkoherra Björkössä v. 1880,kuoli siellä 14.8. 1896.

Isak Josef Groundstroem, s. Raumalla 13.7. 1827 (isä porvari Isak Grundström, äiti Johanna Kristiina Birgstedt), ylioppilas v. 1852, teol. erotutkinto v. 1854, Multian kappalainen v. 1866, k. ^siellä 23.3. ^1881.

Johan Adrian Hansson, s. Raumalla 4.3. 1834 (isä kauppias, raatimies Josef Hansson, äiti ^kauppias Hanssonin 2:nen puoliso Katariina Sofia Rosenlew), ylioppilas v. 1852, HFK. v. 1858, HFM. v. 1860,kasvatusopinkand. v. 1860, Hämeenlinnan ylem-män alkeiskoulun kollega v. 1871, lakkautuspalkalle v. 1878,k. siellä 9.5. 1888.

Johan Gustav Groundstroem, s. Raumalla 9.8. 1833 (isä porvari Isak Grund-ström, äiti Johanna Birgstedt), ylioppilas v. 1852, kuoli mielenvikaisena Raumalla 4.5. 1877.

Johan Fredrik Reinholm, ^s. Raumalla 15.5. 1834 (isä lääninviskaali Henrik Gud-mund Reinholm), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1853, harjoitti ensin hist. ^fil., sitten teologian opintoja.

Ivar Walfrid Ringbom, s. Raumalla 22.8. 1833 (isä piirilääkäri Carl Henrik Ring-bom), ylioppilas v. 1855, med.lic. v. 1865.

Ludvig Alfred ^{Hansson, s. Raumalla} 16.3. 1837 (isä kauppias, raatimies Josef Hansson), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1856, ei opiskellut yliopistossa.

Gustaf ^Wilhelm Wigelius, s. Raumalla 22.1. 1838 (isä ajomies Isak Wigelius), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1859, teol. erotutkinto ^{v. 1862.}

Carl Wilhelm Sulin, s. Raumalla 18.9. 1839 (isä kirkkoherra Benjamin Sulin), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1859. FK. 1863, vihitty maisteriksi ^v. 1864, ^jur.utr.

kand. v. 1867.¹⁴⁷

Vv. 1860—1869.

Carl Robert Paqvalin, s. Raumalla 5.6. 1842 (isä kauppias Carl Adolf Paqvalin, äiti Agata Ilvan), ylioppilas Turun lukiosta v. 1861, maisteri ^v. 1869, lääk. lis. ^v. 1872,

lääket. ja kirurg. tohtori v. 1873, v.t. lasar. lääkäri Turussa v. 1873, tarkastuslääkäri Turun läänintoimistossa ^vv. 1882—1889, Turun lääninsairaalan lääkäri v. 1891, sai professorin arvonimen v. 1888, puoliso v. 1888 kreivitär ^Fanny Helene Creutz.¹⁴⁸

Carl HenrikBartram, ^s. Raumalla 2.2. 12. 1843 ^(isä kauppias ja merikapteeni Carl Fredrik Bartram, äiti Katarina Henriette Paqvalin), ylioppilas Turun lukiosta v. 1863, fil. maist. v. 1869, lääket. lis. v. 1875,v.t. kaupunginlääkäri Raumalla heinä—elok. 1873, elo—syysk. 1874 ja kesä—elok. 1875, ylimääräinen lääkäri lääkintähallituksessa vv. 1875—1878, nimitettiin Hämeenlinnan kaupunginlääkäriksi v. 1878, hovineuvos v. 1891, kolleegineuvos v. 1892, kuoli Hämeenlinnassa 1936, naimaton.¹⁴⁹

Anton Gottfrid ^{Blomqvist, s.} 23.3. 1845 Raumalla (isä tullivahtimestari Otto Leander ^Blomqvist, äiti ^Hedvig Fredrika Westin), ylioppilas Hämeenlinnan lukiosta v. 1864, opiskeli lainoppia, k. 15.11. 1870 Helsingissä.¹³⁰

Alfred ^{Wilhelm Wilen, s.} Raumalla 17.3. 1849 (isä porvari Johan Wilhelm Wilen, äiti Edla Charlotta Fagerlund), ylioppilas Tunin lukiosta ^v. 1867, toimi konttoristina erottuaan yliopistosta v. 1876,k. Turussa ^{v. 1887.151}

Hjalmar Fredrik Isidor Ridderstad, s. Raumalla 17.7. 1848 (isä neuvosmies, jalo-sukuinen Fredrik Wilhelm Ridderstad, äiti Natalia Wilhelmina Lindström), ylioppilas Turun lukiosta v. 1867, tuomarintutkinto v. 1873, Turun hovioik. auskultantti ^v. 1873, harjoitti asianajotointa, puutavarainvientiä ja laivanisännöitsijäliikettä Raumalla, säästöpankin asiamies v:sta 1876 lähtien, kaupungin valtuuston jäsen alusta lähtien, suom. tyttökoulun neuvoston jäsen vv. 1879—1885, sitten ruots. tyttökoulun neuvoston jäsen v:een 1894, painoasiamies ^v;sta 1881, kunnallisneuvosmies v:sta 1900, puoliso vapaaherratar Ottiliana Wilhelmina Stackelberg.¹⁵²

Carl Johan Waldemar Blomqvist, s. Raumalla 12.2. 1852 (isä ^kauppias Johan Blomqvist, äiti Sofia Jernström), ylioppilas Turun lukiosta v. 1868, poistettiin luette-losta v. 1883, palveli Helsingin magnet. ja meteorolog. observatoriossa vv. 1869 1875, kuului H:fors ^Dagbladin toimitukseen lehden lakkauttamiseen asti, asettui sittemmin Turkuun, naimaton.¹⁵³

Kristian Sjöblom, s. Raumalla 13.10. 1847 (isä nahkurinkisälli Kristian Sjöblom, äiti Fredrika Rostedt), ylioppilas Turun lukiosta ^v. 1868, jumaluusopin, erotutkinto v. 1870, sai oltuaan useissa viroissa varapastorin arvonimen v. 1882, nimitettiin

Eura-joen kirkkoherraksi 12.5. 1893, tuli virkaan 1.5. 1895.¹⁵⁴

Kristian Michael Paqvalin, s. Raumalla 14.10. 1850 ^{(isä kauppias} Carl Adolf Paqvalin, äiti ^Agata Ilvan), ylioppilas Turun lukiosta v. 1868, tuomarintutkinto v. 1873, varatuomari v. 1876, ylimääräinen kopisti senaatin oikeusosast. ^v. 1877, Turun hovioikeuden kanslisti v. 1882, aktuaari v. 1884, ylimääräinen viskaali v. 1885, notaari v. 1886, Suomen valtiokonttorin sihteeri ^v. 1888, senaatin talousosast. siviilitoimistus-kunnan protokollasihteeri ja sitten oikeusosaston protokollasihteeri v. 1891; puoliso v. 1882 Bertha Österblad.¹⁵⁵

Vv. 1870—1879.

Berndt Wilhelm Panelius, s. 19.12. 1848 Raumalla (isä kauppaporvari Johan Efraim Panelius, äiti Fredrika Emelie Lindegren), ylioppilas Turun lukiosta v. 1870, FK. v. 1875, Pohjoismaiden Osakepankin Rauman konttorin johtaja v:sta 1880, Rau-man edustaja valtiopäivillä v. 1882,Rauman ^kaupunginkamreeri ^v:sta 1884, Espanjan konsuliagentti v:sta 1890,k. Raumalla 10.9. 1924.¹⁵⁶

Kristian Henrik Paqvalin, s. Raumalla 27.8. 1853 (isä rehtori Johan Kristian Paqvalin, äiti Amalia Ilvan), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1871, med.lic. v. 1881, k. Turussa v. 1889.¹⁵⁷

Knut Felix Söderström, ^s. Raumalla 7.9. 1848 (isä kauppias Carl Söderström, äiti Magdalena Sofia Ingman), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1870, opiskeli 2 luku-kautta, toimi ala-alkeiskoulun opettajana ja kotiopettajana vv. 1870—1873, rautatien palvelukseen antauduttuaan yleni asemapäälliköksi v. 1881; puoliso v. 1882 Amanda Lithenius.¹⁵⁸

Axel Wilhelm Granström, s. Raumalla 26.5. 1852 (isä kauppias Adolf Wilhelm Granström, äiti Sofia Wilhelmina Hellsten), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1872, yl. oikeustutkinto v. 1878, varatuomari v. 1880, ^senaatin oikeusosaston kanslisti v. 1886, teollisuushallituksen sihteeri v. 1891, senaattori; puoliso v. 1881 Augusta Sallinen.¹⁵⁹

Theodor Leonhard Ljungberg, s. Raumalla 24.1. 1854 (isä rovasti Frans Mauritz Ljungberg, äiti Emelie Lovise Hästesko), ylioppilas Turun kymnaasista v. 1872, ylempi oikeustutkinto ^v. 1879, varatuomari ^v. 1881, Suomen Yhdyspankin Tammi-saaren konttorin johtaja v. 1892.¹⁶⁰

Gustaf ^{Ludvig Wermanen, s.} 5.9. 1848 Rauman maaseur. Wermuntilan Lavin talossa (isä talollinen Johan Gustaf Frimodig, äiti Otteliana Berglund), ylioppilas Turun alkeisopistosta v. 1873, teologinen erotutkinto v. 1877, kmkkoherran tutkinto v. 1884,Rymättylän kirkkoh. v. 1886,k. v. 1894; Imen puoliso v. 1876 Amanda Pau-lina Aulin, 2:nen puoliso v. 1890 Fredrika Wilhelmina Nokelin.¹⁶¹

Gustaf ^{Waldemar Wahlroos, s. Raumalla} 27.6. 1856 (isä kauppias Gustaf Wilhelm Wahlroos, äiti Juliana Wilhelmina Friberg), ylioppilas Turun alkeisopistosta v. 1873, FK. ^v. 1879, kasvatusopin tutkinto v. 1880, vihittiin maisteriksi v. 1882, historian, maantieteen ja ruotsinkielen lehtori Viipurin ruots. lyseossa v. 1885; puoliso v. 1886 Aina ^Anna Sofia Söderholm.^l62

Carl Axel Adhemar Koski (ent. Renfors), s. Raumalla 10.4. 1854 (isä kollega Carl Gustaf Renfors, äiti Olivia Bergroth), ylioppilas Kuopion lyseosta v. 1876, teolo-ginen erotutkinto v. 1881, siirtyi v. 1885 Pietarin hiippakuntaan ja v. 1895 Ame-rikkaan.¹⁶³

Julius Gustaf Nordling, s. Raumalla 9.10. 1857 (isä värjäri Johan Gustaf Nord-ling, äiti Amalia Lucina Renvall), ylioppilas Turun lyseosta v. 1877, FK. v. 1883, maisteri v. 1886,kasvatusopintutkinto v. 1886, latinan- ja ruotsinkielen kollega Tam-pereen ruots. alkeiskoulussa ^v. 1888; puoliso v. 1889 Katariina ^{Emilia Högström.164}

Ture Filip Wahlroos, s. Raumalla 29.4. 1859 (isä kauppias Gustaf Wilhelm Wahl-roos, äiti Juliana Wilhelmina Friberg), ylioppilas Turun lyseosta v. 1877, FK. v. 1883, jur.utr. kand. v. 1889, Viipurin hovioik. auskultantti v. 1889, seppelöitiin maisteriksi v. 1890, varatuomari v. 1891.¹⁶⁵

Emil Efraim ^{Panelius, s. Raumalla} 25.6. 1859 (isä kauppias Johan Efraim Pane-lius, äiti Fredrika E. Lindegren), ylioppilas Turun lyseosta v. 1878, jumaluusopin, erotutkinto v. 1885, tuntiopettaja Rauman ruots. tyttökoulussa kevätlukuk. v. 1879, merimieslähetyksen palveluksessa vv. 1886—1892, määrätty Turun lääninsairaalan saarnaajaksi v. 1894, sai rovastin arvonimen, k. Porvoossa 26.2. 1935; puoliso v. 1887 Johanna Hertzman.^l66

Hugo Alarik Brander, s. Raumalla 18.9. 1857 (isä Haapasaaren tilan omistaja Hans Gustaf Brander, äiti Maria Sigfrids), ^ylioppilas Turun ^{lyseosta v.} 1878,

FK. v. 1882, seppel, maisteriksi s. v., kuunteli ^opetusta Hämeenlinnan normaalilyseossa vv. 1883-—IBB4, v.t. opettajana Rauman alkeiskoulussa lukuv. 1884—1885, siitä lähtien viljellyt Haapasaaren tilaa, k. v. 1938; puoliso Hilma Augusta Richter, ^s. v. 1864, k. v. 1933.¹⁶⁷

Henrik Bernhard Anthoni, s. Raumalla 25.4. ^{1860 (isä} kirkkoherra ^Berndt Johan Anthoni, äiti Henrika Eleonora Östman), ylioppilas Hämeenlinnan lyseosta v. 1878, yl. oikeustutkinto v. 1883, varatuomari v. 1885, Porin raastuvanoik. notaari ^{vv. 1885—}

1886, Helsingin raastuvanoik. rikosasiain notaari vv. 1886—1892, senaatin oikeustoimi-tuskunnan kanslisti v. 1892, prokuraattorin toimituskunnan sihteeri v. 1893; puoliso

v. 1885 Sigrid Matilda Domander.¹⁶⁸

August Johan Sunell, s. 27.5. 1857 Rauman maaseur. (isä laivuri Johan Sunell, äiti Johanna Justina ^Lundell), ylioppilas Turun lyseosta v. 1878, ^yl. oikeustutkinto v. 1886, oikeusneuvosmies Rauman raastuvanoikeudessa ^ja maistraatissa ^24.7. 1888, varatuomari v. 1890, puoliso v. 1889 Anna Augusta Henrika Lönnblad.¹⁶⁹

Juho Sjöros, s. 17.10. 1856 Rauman ^maaseur. Uotilan kylässä (isä talollinen Kustaa Sjöros, äiti Maria Äyhö), ylioppilas Helsingin suom. alkeisopistosta v. 1879, FK. v. 1886, kuunteli opetusta Helsingin suom. normaalilyseossa v. 1887, opettaja Rauman merikoulussa ^jarealikoulussa v. 1881, suomenkielen opettaja Helsingin ruots.

opistossa vv. 1885—1890, k. 16.9. 1890 Raumalla, puoliso v. 1888 Betty Elviira Brandt.¹⁷⁰

Vv. ^1880—1889.

Frans Hjalmar Nordling-Nortamo (ks. s. 159), ylioppilas 27.5. ^1880.171

Gustaf ^{Julian Rancken, s. Raumalla} 19.10. 1859 (isä ent. rehtori E. Rancken), ylioppilas Turun lyseosta v. 1880, kameraalitutkinto v. 1890, kuoli Turussa 27.2. 1891.¹⁷²

Elis Werner Berglund, s. Raumalla 7.10. 1803 (isä laivuri Joel Berglund), kirj.

Pohj. osakuntaan ^v. 1882, jur., ei tutkintoja.¹⁷³

Karl EdvardRostedt, s. Raumalla 27.7. 1865 (isä majakanvartija K. V. Rostedt), ylioppilas Turun lyseosta 26.5. 1885, FK. v. 1887,med.k. v. 1889, med.licent. v. 1892.¹⁷⁴ Väinö Ossian Anthoni, s. Raumalla 13.7. 1868 (isä kirkkoherra ^B. J. Anthoni), ylioppilas Hämeenlinnan normaalilyseosta v. 1887¹⁷⁵ (ks. s. 127).

Karl Selim Ljungberg, s. Raumalla 23.10. 1868 (isä rovasti Frans Mauritz Ljung-berg, äiti Katariina Grundström), ylioppilas v. 1887 Turun lyseosta, FK. v. 1893, seppel, maisteriksi v. 1894, kasvatusopin tutk. v. 1897.¹⁷⁶

Kaarle ^Jalmari Rostedt, s. 17.9. 1866 Raumalla (isä kaupunginvouti, köyden-punoja K. R. Rostedt), ylioppilas v. 1887, FK. v. 1890, kasvatusopin tutk. v. 1892, maisteri v. 1894, jumaluusopin, erotutkinto v. 1897.¹⁷⁷

Aino Naemi MatildaKarsten, s. Raumalla 16.7. 1863 (isä kauppias E. A. Karsten), ylioppilas ruots. normaalilyseosta 14.9. 1887, opettajakand. v. 1891, kasvatusopin tutkinto v. 1891.¹⁷⁸

Johan William Grönqvist, s. Raumalla 27.9. 1869 (isä merikapteeni G. W. Grön-qvist), ylioppilas v. 1888, kirjoittautui hist.fil. osastoon, ei tutkintoja.¹⁷⁹

Väinö Vindician Hirvinen, s. Raumalla 28.10. 1869 (isä lääninrovasti S. Kirvi-nen), ylioppilas ruots. norm. lyseosta v. 1888, oikeustutk. v. 1892.¹⁸⁰

Vv. 1890—1899.

Paul Zacharias Collan, s. Raumalla 1.10. 1872 (isä lääkäri J. Collan, äiti Anna Sallmen), ylioppilas Helsingin ^suoni, norm.lyseosta v. 1891, FK. v. 1895, maisteri v. 1896, med.kand. ^v. 1897, med.lis. v. 1901.¹⁸¹

EUs ^Werner Isidor Wahlroos, s. Raumalla 12.8. ^{1870 (isäkauppias} Gustaf Wilhelm Wahlroos), kirj. fys.mat. osastoon, ei tutkintoja.^lB2

Paul Henrik Ståhlberg, s. Raumalla 1.1. 1873 (isä laivuri J. H. Ståhlberg), yli-oppilas v. 1892, kameraalitutkinto ^{v. 1894.183}

Knut Fredrik Sjöblom (isä kauppaneuvos K. F. Sjöblom), kirj. fys.mat. osastoon,ei tutkintoja.^lB4

Onni Ossian Hirvinen, s. Raumalla v. 1872 (isä lääninrovasti Salomon Hirvinen), ylioppilas Vaasan ruots. lyseosta v. 1892, kirjoittautui lainopilliseen tiedekuntaan.¹⁸⁵ Robert Grundström, s. 29.11. 1872 (isä tilanomistaja R. Grundström Rauman maaseur.), ylioppilas v. 1893, suoritti alemman hallintotutkinnon v. 1896.¹⁸⁶

Ernst Oskar Thome, s. Raumalla 26.11. 1872 (isä tullipäällysmies E. G. Thome), ylioppilas v. 1894, suoritti ylemmän hallintotutkinnon v. 1898.¹⁸⁷

Onni Elias Hellman-Helkiö, s. Rauman maaseur. 20.2. 1874 (isä tilallinen Kustaa Hellman), ylioppilas v. 1895, suoritti fil.kandidaattitutkinnon ^{v. 1901.188}

Aarne Långfors, s. Raumalla 24.8. 1879 (isä kauppias Isak Ludvig Långfors, äiti Hulda Sofia Ahlstedt), ylioppilas v. 1897, kirjoittautui lainopilliseen tiedekuntaan, agronomi, konsuli.¹⁸⁹

Onni Helin-Honkavaara, s. Raumalla 2.1. 1879 (isä kauppalaivuri Johan Helin,

Onni Helin-Honkavaara, s. Raumalla 2.1. 1879 (isä kauppalaivuri Johan Helin,

In document Rauman historia IV (sivua 73-88)