OSA III: ASUKASKYSELY: ASUKKAIDEN NÄKEMYKSET OSALLISTUMISESTA,
3.1 Vastaajien taustatiedot
VASTAAJIEN SUKUPUOLI, IKÄJAKAUMA JA KOULUTUS
Kyselyaineiston 171 vastaajasta naisia oli 104 ja miehiä 67. Kau-pungeittain vastaajat jakautuivat siten, että Kouvolasta vasta-uksia oli yhteensä 60, joista naisia 36 ja miehiä 24. Salosta vas-tauksia tuli yhteensä 63, joista naisia oli 38 ja miehiä 25. Seinä-joelta vastauksia tuli 48, joista naisia oli 30 ja miehiä 18. Pro-sentuaalisesti koko aineisto jakautui naisten ja miesten kesken siten, että naisia oli 60 % ja miehiä 40 % vastaajista. Suhteessa koko väestöön vastaajissa painottui naisten osuus. Vastaajien ikä jakautui koko aineiston osalta siten, että aineistossa ei ollut
yhtään alle 15-vuotiasta vastaajaa (kuva 5). Kouvolassa suurin ryhmä oli 51-60 -vuotiaat ja Salossa yli 61 -vuotiaat. Seinäjoen vastaajat olivat muita nuorempia, pääosin 36-50 -vuotiaita.
Kuvassa 6 on esitetty vastaajien korkeimman hankkiman koulutuksen jakautuminen kaupungeittain. Vastaajien koulu-tustaustojen osalta huomattavin poikkeus on Salon korkea yli-opisto- tai korkeakoulututkintojen määrä, jota saattaa selittää Salon poikkeava elinkeinorakenne ja osaltaan Turun yliopiston läheisyys. Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää koulutustaus-taansa kysymyksen jälkeisessä avoimessa vastaustilassa koh-dassa jokin muu koulutus, jossa on lähinnä täsmennetty omaa koulutusalaa, mainittu ammattinimike tai laajennettu koulu-tustaustaa hankitulla täydennyskoulutuksella.
Kuva 5. Vastaajien ikäjakaumat kaupungeittain (%).
1,7 0 2,1
15
1,6
12,5
28,3 27,4
35,4 38,3
32,2
27,1
16,7
38,7
22,9
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Kouvola Salo Seinäjoki
16 - 25 26 - 35 36-50 51 - 60 61
-%
Kuva 6. Vastaajien koulutustausta kaupungeittain.
0 0 1
10
7
3 28
23
28
16
28
14
6 5
2 0
5 10 15 20 25 30
Kouvola Salo Seinäjoki
Ei vastannut
Kansakoulu, peruskoulu tai lukio
Ammatillinen tutkinto
Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Jokin muu koulutus
ASUMISEN SIJOITTUMINEN VANHOJEN PERUS-KUNTIEN MUKAISESTI
Seuraavassa käsitellään tarkemmin vastaajien alueellista ha-jaantumista kaupunkien sisällä. Jokaisen kaupungin jokaisesta kuntaliitososa-alueesta on tullut vastauksia, vaikka vastausten suhteelliset määrät painottuvatkin usein muutamalle alueelle.
Kouvolan osalta vastaajat ovat painottuneet kolmelle alueelle eli Anjalankoskelle, Elimäelle ja Valkealaan (taulukko 2). Jon-kin verran vastauksia on tullut Jaalasta ja Kouvolasta. Vähiten vastauksia saatiin Kuusankoskelta. Salon osalta eniten vasta-uksia on tullut Kiskosta, mikä saattaa heijastella myös alueen aktiivisuutta. Halikosta, Salosta, Kiikalasta ja Muurlasta on tullut 10-6:een vastausta ja Kuusjoki, Pertteli, Suomusjärvi, Perniö ja Särkisalo ovat edustettuina 5-2 vastauksella aluetta kohden. Seinäjoella vastauksia saatiin ylivoimaisesti eniten entisen Ylistaron alueelta. Loput vastaukset jakautuivat suh-teellisen tasaisesti Peräseinäjoen, Seinäjoen ja Nurmon välil-lä. Aineisto luokiteltiin myös tarkemmin asuinalueiden sisällä postinumeroiden mukaan, mutta niiden hajonta on suurta. Yh-destä kylästä saattaa olla yksi vastaaja, jonka vuoksi aineistoa päätettiin käsitellä kaupunkitasolla liian pienten havaintoyksi-köiden välttämiseksi.
Vastaajat olivat asuneet alueilla keskimäärin suhteellisen pitkään (kuva 7). Suurin osa kyselyyn vastanneista on asunut asuinpaikassaan kauemmin kuin 15 vuotta. Kaikkien vastaa-jien osalta Kouvolassa yli 15 vuotta asuinpaikassa asuneiden osuus on 22 %, Salossa 24 % ja Seinäjoella 19 %. Muilta osin vastaajat jakautuvat tasaisemmin.
Näyttää siltä, että kysely on tavoittanut hyvin erityisesti kaupunkien uusilla reuna-alueilla asuvat asukkaat (kuva 8).
Reuna-alueilla asuviksi määrittyivät yli 20 kilometrin päässä ydinkeskustasta asuvat kuntalaiset, joita on koko aineiston osalta 55 % vastaajista. Muutoin aineisto jakautui siten, että 9,4 % asuu 1-5 kilometrin päässä, 2,9 % asuu 6-10 kilomet-rin päässä, 15,8 % asuu 11–15 kilometkilomet-rin päässä ja 15,8 asuu 16–20 kilometrin päässä ydinkeskustasta. Kouvolassa yksi ja
Seinäjoella kaksi vastaajaa on jättänyt vastaamatta tähän kysy-mykseen, jonka vuoksi Kouvolan vastausprosentti on 98,3 % ja Seinäjoen 95,8 %.
Viimeinen vastaajien taustaa selvittävä kysymys koski aktiivisuutta kaupungin tai asuinalueen toiminnassa (kuva 9). Vastaajilla oli tässä mahdollisuus merkitä useampia vaih-toehtoja. Kaikista vastaajista 68,4 % on mukana asuinalueen asukasyhdistyksen tai vastaavan toiminnassa ja 62,6 % muussa yhdistys- tai järjestötoiminnassa. Seuraavaksi eniten vastaajat ilmoittivat olevansa mukana jossain muussa toiminnassa (24,6
%) ja projekteissa tai hankkeissa (19,9 %). Toimintaryhmätyös-sä on mukana 13,5 % vastaajista, ja kaupungin toimielimisToimintaryhmätyös-sä (valtuusto, hallitus, lautakunta tai toimielimen johtokunta) on mukana 33,9 % vastaajista.
Taulukko 2. Vastaajien jakautuminen osa-alueittain.
Kouvola % Salo % Seinäjoki %
Anjalankoski 23 Halikko 14 Nurmo 23
Elimäki 22 Kiikala 9 Peräseinäjoki 14
Jaala 12 Kisko 24 Seinäjoki 19
Kouvola 13 Kuusjoki 3 Ylistaro 44
Kuusankoski 7 Muurla 13
Valkeala 23 Perniö 8
Pertteli 3
Salo 10
Suomusjärvi 8 Särkisalo 8
Yhteensä 100 100 100
Kuva 7. Asuinalueella asuttu aika kaupungeittain (%).
3,3 %
0 0
5 % 3,2 %
8,3 %
21,7 % 23,8 %
10,4 %
6,7 % 7,9 %
12,5 %
63,3 % 65,1 % 68,7 %
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kouvola Salo Seinäjoki
alle vuoden 1 - 5 5 - 10 11 - 15 yli 15
Jonkin muun toiminnan osalta oli mainittu aluetoimikunnassa toimiminen, täsmennetty muuta yhdistys- tai järjestötoimin-taa (toiminta martoissa, kotiseutuyhdistyksessä, maamiesseu-rassa, yrittäjäyhdistyksessä tms.), kylien neuvottelukunnassa, seurakunnan toiminnassa, nuorisotyössä tai Sofy-toiminnassa.
Sofy-toimikunta on Seinäjoelle vuonna 1988 perustettu asuk-kaiden ja kaupungin hallinnon välinen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on avoin ja mutkaton tiedonkulku hallinnon ja asukkaiden välillä. Tämän lisäksi kyselyssä pyydettiin vastaajia täsmentämään vastaustaan, mikäli vastaaja ilmoittaa olevansa mukana lauta- tai johtokunnan toiminnassa. Moni vastaajis-ta ilmoitti olevansa mukana asukaslauvastaajis-takunnassa, nuoriso-lautakunnassa, koulutusorganisaatioiden johtokunnissa tai kaupungin toimialojen johtokunnissa. Kouvolassa näyttää painottuvan erityisesti toimintaryhmätyö verrattuna Saloon ja Seinäjokeen. Kouvola erottuu selvästi myös hankkeisiin ja
projekteihin osallistumisessa, kun taas Seinäjoen vastaajissa erottuu selvästi vastaajien kosketus kaupungin organisaatioon.
KEITÄ VASTAAJAT SIIS OVAT?
Kyselyyn vastanneet muodostavat kohtalaisen yhdenmukaisen joukon kaupungista riippumatta. Taustatiedoista ilmenee, että kyselyyn ovat pääasiassa vastanneet ihmiset, jotka asuvat kun-taliitosalueen reuna-alueilla ja ovat asuneet asuinpaikassaan pitkään. Kysely siis tavoitti kohderyhmänä olleet kuntaliitos-alueiden reuna-alueilla asuvat aktiiviset asukastoimijat hyvin.
Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että kyselyn vastaaja-joukko on jo tällä hetkellä aktiivisesti osallistuvaa.
Vastaajien koulutustaustassa ei ilmene suuria vaihteluja.
Samaten aktiivisuuden ja osallistumisen suhteen vastaajajouk-ko on hyvin yhdenmukainen, sillä suurin osa vastaajista on Kuva 8. Vastaajan asuinpaikan etäisyys ydinkeskustasta kaupungeittain (%).
Kuva 9. Vastaajan aktiivisuus kaupungin / asuinalueen toiminnassa kaupungeittain.
10 % 9,5 % 8,3 %
Kouvola Salo Seinäjoki
1 - 5 km
Kouvola Salo Seinäjoki
asuinalueen asukasyhdistys toimintaryhmätyö
muu yhdistys- tai järjestötoiminta projektit tai hankkeet
kaupunginvaltuusto kaupunginhallitus lautakunta
kaupungin toimielimen johtokunnassa jossain muussa toiminnassa, missä?
mukana joko asukasyhdistys- tai muussa järjestötoiminnas-sa. Mielenkiintoisena huomiona voidaan todeta, että Pekola-Sjöblomin (2011: 190–191) asukasosallistumista tarkastelevan tutkimuksen mukaan haja-asutusalueella asuvat osallistuvat kylä- tai kaupunginosayhdistysten toimintaan enemmän kuin kunnankeskuksessa tai sen reuna-alueilla asuvat.
Merkittävin ero kaupunkien välillä on vastaajien ikäraken-teessa, joka vaihteli jonkin verran. Salossa vastaajat olivat muita iäkkäämpiä ja Seinäjoella puolestaan keskimäärin nuorempia kuin muissa vertailukaupungeissa. Tilastokeskuksen vuoden 2010 ikärakennetilaston mukaan kaupunkien ikärakenteet ei-vät kuitenkaan poikkea merkittävästi toisistaan, joten ne eiei-vät selitä eroja vastaajajoukon ikärakenteessa. Yksi ikäjakauman vaihtelua selittävä tekijä voisi olla vastaajien asuinalueiden ikä-rakenne, sillä jokaisen kaupungin kohdalla on yksi tai muuta-ma asuinalue, joka erottuu vastausten suhteen erityisen aktii-visena alueena. Kouvolassa eniten vastauksia tuli Valkealasta, Anjalankoskelta ja Elimäestä, Salossa aktiivisin alue on ollut Kisko ja Seinäjoella Ylistaro. Esimerkiksi Seinäjoella Ylistaron Halkosaareen on muuttanut viime vuosina paljon lapsiperhei-tä, joka saattaa olla yksi selittävä tekijä siihen, miksi Seinäjoen vastaajissa painottuvat muita nuoremmat vastaajat.