Osallistuminen tulevaisuudessa

Kyselyn neljäs ja viimeinen osio käsitteli asukkaiden ja kun-tien hallinnon edustajien näkemyksiä siitä, miten asukkaiden osallistumismahdollisuuksia voitaisiin tulevaisuudessa lisätä ja monipuolistaa. Ensimmäinen näkökulma käsitteli kaupunkien hallinnon keinoja parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksia, toinen keskittyi asukkaiden omiin mah-dollisuuksiin. Osion lopuksi vastaajilla oli vielä mahdollisuus kertoa omista hyvistä kokemuksistaan asukkaan ja hallinnon välisestä vuorovaikutuksesta sekä esittää muita kommentteja tai näkökulmia kuntaliitoksen jälkeisestä asukasosallistumi-sesta avoimissa vastaustiloissa. Vastaajien näkemykset kau-pungin hallinnon keinoista asukasosallistumisen parantami-seksi luokiteltiin suosituimmuuden mukaan viiteen luokkaan:

1. Maaseutuvaikutusten arviointi osaksi hallinnon päätöksentekoa (105 mainintaa)

2. Hallinnon tuominen lähelle asukkaita ja asukkai-den vaikutusvallan lisääminen

hallinnon hakeutuminen asukkaiden pariin esimerkiksi kyläkierroksilla (95 mainintaa),

lähidemokratian toimielinten painoarvon nostaminen hallinnossa antamalla näille enemmän määrärahaa ja siten painoarvoa (93 mainintaa),

lähidemokratian toimielinten oikeus palauttaa valmis-teltavaksi sellaiset esitykset, joissa ei ole kuultu asuk-kaita (83 mainintaa) sekä

ottamalla ihmisiin kohdistuvan arvioinnin osaksi pää-töksentekoa (82 mainintaa).

3. Asukastoiminnan vahvistaminen

asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskanavista tie-dottaminen (79 mainintaa),

asukaslähtöisen hanketoiminnan kehittäminen (76 mainintaa),

antamalla yhdistyksille suuremman roolin asukkaiden ja hallinnon välisenä linkkinä (70 mainintaa) sekä

valitsemalla asukasedustajia kunnan toimielimiin (68 mainintaa).

4. Hallinnon teknisten järjestelmien kehittäminen

asukasosallistumista ja -vaikuttamista mittaavien mit-tareiden liittämisen mukaan osaksi hallinnon toimintaa (46 mainintaa) ja

sähköisten osallistumismenetelmien kehittäminen (45 mainintaa).

5. Asukasosallistumisen välillisten järjestelmien ke-hittäminen

asukasaktivaattorin palkkaaminen (37 mainintaa),

asukasosallistumisen ja -vaikuttamisen arvioinnin teet-täminen (29 mainintaa) ja

sosiaalisen median hyödyntäminen (23 mainintaa).

Seuraava kuvio kokoaa yhteen vastaajien näkemykset siitä, kuinka hallinnon tulisi parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kussakin tarkastelun kohteena olevassa kaupungissa (kuva 24).

Mielenkiintoista on, että Seinäjoella asuvat vastaajat ovat aikaisimmissa kysymyksissä nähneet lähidemokratian toimie-limet, eli asukaslautakunnat, verrokkikaupunkeja vähemmän merkityksellisiksi toimielimiksi (vrt. lähidemokratian

toimi-elinten osalta kysymykset 10, 13 ja 15), mutta olisivat tämän kysymyksen vastausten mukaan lisäämässä asukaslautakun-tien painoarvoa hallinnossa selvästi muita verrokkikaupunkeja enemmän.

Vastaajilla oli jälleen mahdollisuus lisätä avoimeen vas-taustilaan omia ehdotuksiaan asukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävistä keinoista. Avoimissa vas-tauksissa korostettiin useimmiten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä ja sitä, että hallin-non tulisi kuunnella asukkaita paremmin. Ehdotettuja paran-nuskeinoja olivat muun muassa kaikista vuorovaikutuksen osapuolien edustajista koostuvat asiakasraadit ja internetissä toteutetut kyselyt, joissa kysyttäisiin asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä.

Internetin käyttämistä asukkaiden osallistumisen välinee-nä kuitenkin kritisoitiin jonkin verran, sillä vastaajien mukaan esimerkiksi tiedotus rakentuu liiaksi sen varaan. Kaikki eivät ole kiinnostuneita, eivät osaa tai eivät pääse käyttämään inter-netiä, joten se ei saa olla ainut asioinnin ja tiedottamisen ka-nava. Lisäksi vastaajat ehdottivat yritysvaikutusten arviointien ottamista mukaan päätöksentekoon, helpotuksia väliaikaisen hankerahoituksen järjestämiseksi esimerkiksi korottomin lai-noin sekä kuntalaisille suunnattujen avoimien foorumeiden käyttöä. Avointen foorumeiden käytöstä tuoreita ja mielenkiin-toisia tapausesimerkkejä muualla Suomessa ovat esimerkiksi kansalaisraadit (Raisio & Vartiainen 2011) ja kyläparlamentit (Nieminen 2010).

Kuva 24. Vastaajien näkemykset siitä, kuinka hallinnon tulisi parantaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia tulevaisuudessa.

0 10 20 30 40 50 60 70

15. Jotenkin muutoin 14. Sosiaalisen median hyödyntämisellä 13. Hanketoiminnalla 12. Jalkautumalla 11. Kehittämällä sähköisiä osallistumismahdollisuuksia 10. Aktivoimalla asukastoimintaa asiamiehen tms. … 9. Osallistumis - ja vaikuttamiskanavista tiedottamalla

8. Asukasedustajia lisäämällä 7. Korostamalla yhdistysten roolia 6. Asukasosallistumisen mittarit osaksi toimintaa 5. Asukastoimielinten veto-oikeus 4. Vahvistamalla lähidemokratian toimielimiä 3. Puolueettomilla asukasosallistumisen arvioinneilla 2. Ottamalla maaseutuvaikutusten arvioinnin osaksi …

1. Ottamalla IVAn osaksi päätöksentekoa

Kouvola Salo Seinäjoki

Vastaajien näkemykset asukkaiden omista mahdollisuuksista parantaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan muo-dostivat myös kolme luokkaa, jotka lähestyvät asiaa eri näkö-kulmista:

1. asuinalueiden sisäisen dynamiikan kehittäminen

kehittämällä asuinalueiden yhteishenkeä (96 mainin-taa)

osallistumalla alueen palvelujen tuotantoon yhteistyös-sä kunnan, asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa (95 mainintaa)

laatimalla kyliin kyläsuunnitelmat (85 mainintaa)

2. asuinalueen vuorovaikutuksen lisääminen mui-den toimijoimui-den kanssa

lisäämällä asuinalueiden välistä yhteistyötä ja vuoro-vaikutusta (71 mainintaa)

ideoimalla ja kehittämällä erilaisia uusia lähidemokra-tian malleja yhdessä kaupungin kanssa (68 mainintaa)

nimittämällä asukastoimintaa aktivoivan asiamiehen tai vastaavan asukkaiden ja kaupungin väliseksi linkiksi (56 mainintaa)

3. vuorovaikutuksen teknisten välineiden kehittämi-nen

hyödyntämällä paremmin sosiaalista mediaa (23 mai-nintaa).

Seuraava kuvio kokoaa yhteen vastaajien näkemykset siitä, kuinka asukkaat voisivat parantaa omia osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuuksiaan kussakin kaupungissa (kuva 25).

Merkillepantavaa on, että osallistuminen alueiden palvelui-den tuottamiseen yhteistyössä kunnan, asukkaipalvelui-den, yritysten sekä yhdistysten kanssa sai eniten mainintoja yhdessä alueen

yhteishengen kohottamisen kanssa. Näyttäisi siis siltä, että alueiden aktiiviset asukkaat olisivat kiinnostuneita mahdolli-suudesta ottaa osaa alueen palvelutarjonnan ylläpitämiseen osallistumalla palvelujen tuottamiseen.

Vastaajilla oli tässäkin mahdollisuus lisätä avoimeen vastaustilaan oma vaihtoehtonsa. Eniten vastaajat korostivat asukkaiden omaa aktiivisuutta ja toimintaan osallistumista, jotta alueen omat asiat saataisiin esiin. Samalla vastaajat koros-tivat, että ainoa varma tapa saada asuinalueen asioita esiin on äänestää sellaista henkilöä, jonka tiedetään ajavan maaseudun asioita. Myös jonkinlaiselle välittäjätoimijalle (kyläaktivaattori, asukasasiamies) voisi olla tarvetta. Samoin internetin ja sosiaa-lisen median merkityksen arveltiin kasvavan tulevaisuudessa.

Kyselylomake päättyi kahteen avoimeen kysymykseen, joista ensimmäisessä vastaajia pyydettiin kertomaan oman kaupunkinsa esimerkkejä hyvistä ja toimivista hallinnon ja asukkaiden välisistä yhteistyötavoista. Toisessa kysymyksessä vastaajat saivat halutessaan kommentoida vapaasti asukas-osallistumista sekä asukkaiden ja kaupungin välistä vuorovai-kutusta. Kaikissa vastauksissa korostui vastaajien turhautumi-nen siihen, että maaseudulla asuvat eivät kokeneet tulevansa kuulluiksi kaupunkien hallinnossa. Myös maaseudun asema osana kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä nähtiin heik-kona ja tulevaisuus uhattuna.

Kouvolassa hankkeiden väliaikaisrahoitus sai kiitosta, ja hankkeista erityisesti Tähtitaajamat -hanke nostettiin esiin hyvänä esimerkkinä. Kylien neuvottelukunnan kehittäminen nähtiin myös tärkeäksi. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että kaupungilla tulisi olla vain yksi yhteydenotto-osoite, jon-ne asukkaat voisivat osoittaa asiansa huolimatta siitä, kejon-nelle viranomaiselle tai minkä hallintokunnan toimenkuvaan asia kuuluu.

Salossa kiitosta saivat tiedonkulkuun liittyvät käytännöt, joista mainittiin erikseen kaupungin hallinnon ja erityisesti

ko-Kuva 25. Vastaajien näkemykset siitä, kuinka asukkaat voivat parantaa omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan kaupungeittain.

0 5 10 15 20 25

Jokin muu tapa Sosiaalista mediaa hyödyntämällä Lisäämällä alueiden välistä yhteistyötä Yhteishenkeä kohottamalla Kyläsuunnitelmien kautta Asiamiehen nimittämisellä Ideoimalla ja kehittämällä lähidemokratian malleja Osallistumalla palvelujen tuottamiseen

Kouvola Salo Seinäjoki

tiseutuyhdistysten väliset keskustelut ja seminaarit kaupunkia koskevista asioista. Hankkeista hyviksi esimerkeiksi mainittiin Teijon kyläyhdistyksen laatima kyläsuunnitelma ja Mussaaren iltapäiväkerhotoiminta. Kaupungin tapaa järjestää internet-kyselyitä kritisoitiin siitä, että kaikki asukasryhmät eivät pääse niihin vastaamaan, jolloin kyselyn tulokset eivät herätä luotta-musta.

Seinäjoen vastaajat pohtivat, miten asukkaat saataisiin kiinnostumaan enemmän yhteisistä asioista ja antamaan omaa panosta yhteiseen toimintaan. Erityisen hyvinä toimintatapoi-na nähtiin alueelliset tiedotustilaisuudet, joissa tuodaan esiin tulevat suunnitelmat ja kuullaan asukkaita sekä viranomaisten kuulemistilaisuudet, joissa jaetaan tietoa ajankohtaisista asi-oista asukkaille. Hankkeiden osalta hyviksi esimerkeiksi vas-tauksissa nousevat kulttuuritoimen toteuttamat hankkeet sekä

Untamalan kyläkoulun kehittäminen, joka on tuonut kylään kauan kaivatun kohtaamispaikan.

Tulevaisuuden haasteena näyttäisi avointen vastausten perusteella olevan maaseudun asukkaiden arjen sujuvuuden varmistaminen. Palvelut keskittyvät kaupunkikeskuksiin ja paikallinen toiminta uhkaa loppua asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden hiipuessa, jolloin maaseutualueiden tulevai-suus ei näytä kovin lupaavalta. Tämä on maaseudun arkipäi-vää, joka näkyi avoimissa vastauksissa vaatimuksena lisätä kaupungin vastuuta luoda enemmän edellytyksiä asukkaille asuinalueidensa kehittämiseksi. Kiertävät tai liikkuvat palve-lut ovat yksi tapa parantaa arjen sujumista ja tuoda palveluja lähemmäs asukkaita, mutta myös paikallisten järjestöjen tuke-minen ja työllistätuke-minen palvelujen tuottajana ovat asioita, jos-sa kaupungit ovat merkittävässä asemasjos-sa (ks. Pihlaja 2010).

OSA IV: ONNISTUNEITA