Liite II Kyselylomake
Kuva 10. Kuntaliitokseen liittyvien väittämien vastausten keskiarvot
1,19
6. Asukkaiden joukkovoiman vaade 3. Maaseutualueet vs. kaupunkialueet 2. Asukkaiden tasa-arvoinen kohtelu 7. Luotthlöt ja viranomaiset erimielisiä kehittämisen …
9. Asukkaiden yhteistyö kunnan kanssa 5. Eri asukasryhmien tasa-arvo 13. Päätökset on hyvä tehdä etäämmällä 11. Päätösvallan keskittyminen ja osallistuminen 14. Maahanmuuttajien mahdollisuudet 1. Kielteisen uutisoinnin vaikutus 8. Asukkaiden yht.kuul. tunne on vahvistunut 12. Alueellinen erilaistuminen 4. Kuntaliitos ja päätöksenteko 10. Asuinpaikan sijainnin vaikutus
kiinnostuneet seuraamaan entistä tarkemmin kaupungin pää-töksentekoa. Maaseudun ja sen asukkaiden aseman suhteen vastaajat olivat suhteellisen yksimielisiä siitä, että kuntaliitos ei ole parantanut asukkaiden tasa-arvoista kohtelua hallinnossa eikä maaseutualueita kehitetä yhtä voimakkaasti kuin kaupun-kiasuinalueita.
Toisen teeman viisi väittämää tarkastelevat vastaajien näke-myksiä vuorovaikutuksen osapuolista (kuva 12). Väittämät liittyivät eri asukasryhmien tasapuoliseen kohteluun, asuk-kaiden joukkovoiman vaateeseen, luottamushenkilöiden ja viranomaisten erimielisyyteen asuinalueiden kehittämisen tavoitteista, asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunteen vahvis-Kuva 11. Kuntaliitoksen jälkeinen arki: vastaajien asenne kuntaliitokseen kaupungeittain (%).
9,4 4. Kiinnostus seurata asioita kasvanut Kouvola Salo Seinäjoki 3. Maaseutualueet vs. kaupunkialueet Kouvola Salo Seinäjoki 2. Asukkaiden tasa-arvo parantunut Kouvola Salo Seinäjoki 1. Uutisoinnin merkitys
eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä samaa mieltä
Kuva 12. Kuntaliitoksen jälkeinen arki: osapuolten sosiaalinen rakentuminen kaupungeittain (%).
22,8 9. Asukkaiden ja hallinnon yhttyö parantunut Kouvola Salo Seinäjoki 8. Yhteenkuuluvuuden kasvu Kouvola Salo Seinäjoki 7. Hallinto erimielistä Kouvola 5. Asukasryhmien tasapuolinen kohtelu
eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä samaa mieltä
Kuva 13. Vastaajan asuinpaikan etäisyys keskustasta ja näkemykset asukkaiden yhteenkuuluvuuden vahvistumisesta kuntaliitoksen jälkeen kaupungeittain (%).
10,2
Kouvola Salo Seinäjoki 0 - 10 km Kouvola Salo Seinäjoki 10 - 20 km
samaa mieltä
eri mieltä
%
tumiseen ja asukkaiden yhteistyön parantumiseen uuden kun-nan kanssa.
Tämä sekä edellinen teema tukevat havaintoa, jonka mu-kaan kyselyyn vastanneiden mielestä maaseudun ja kaupungin hallinnon välillä näyttäisi vallitsevan tietynlainen vastakkain-asettelu. Suhteellisen voimakasta se on Kouvolassa ja Salossa, kun taas Seinäjoen vastaajat näyttäisivät suhtautuvan hieman Kouvolaa ja Saloa positiivisemmin kaupungin hallintoon.
Ensimmäisen väitteen mukaan vastaajat ovat pääasiassa sitä mieltä, että uuden kaupungin hallinto ei kohtele kaikkia asukasryhmiä tasa-arvoisesti. Tämän voisi tulkita tarkoittavan sitä, että vastaajat kokevat maaseutualueiden asukkaiden jää-vän toisarvoiseen asemaan kaupunkialueiden asukkaisiin ver-rattuna. Toisen väitteen mukaan asukkaat näkevät, että maa-seudun asukkaat tarvitsevat asukkaiden joukkovoimaa, jotta heidän äänensä kuuluisi hallinnossa. Kolmannessa väitteessä vastaajat ovat eri mieltä väittämästä, joka toteaa luottamus-henkilöiden ja viranomaisten olevan erimielisiä asuinalueiden kehittämisen tavoitteista. Tämän mukaan hallinto näyttäytyy vastaajille hyvinkin yhtenäisenä ja samanmielisenä rintamana.
Taustamuuttujien (vastaajan asuinalueella asuttu aika, asuinpaikan etäisyys ydinkeskustasta ja aktiivisuus kaupungin tai asuinalueen toiminnassa) ja väitteiden ristiintaulukoinnissa ainoa merkitsevä ero kaupunkien välillä syntyy vastaajan asuin-paikan etäisyyden ja asukkaiden yhteenkuuluvuuden vahvistu-misen suhteen. Erityisesti tämä on havaittavissa Kouvolassa ja Seinäjoella 0-10 kilometrin päässä ydinkeskustasta asuvien vastaajien joukossa (kuva 13); Seinäjoella yhteenkuuluvuuden tunne näyttäisi tämän mukaan vahvistuneen, kun Kouvolassa se koetaan muita verrokkikaupunkeja huonommaksi (Kouvola p= 0,027, Salo p= 0,304 ja Seinäjoki p= 0,226). Mitä kauem-mas kaupunkikeskuksesta liikutaan, sitä vahvempana asukkai-den yhteenkuuluvuuasukkai-den tunne koetaan Kouvolassa ja Salossa, kun taas Seinäjoella käsitykset jakautuvat tasaisemmin. Seinä-joen tulosten selityksenä saattaa olla vuonna 2005 toteutettu Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitos, jossa asukkaat ovat jo ehtineet tottua uuden kaupungin toimintaan. Kouvolassa ja Salossa kyse saattaa olla kuntaliitoksen aiheuttamasta alueelli-sen identiteetin vahvistumisesta, jonka myötä kuntaliitos näh-dään uhkana (vrt. Mäkinen 2009: 61–71). Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että henkinen sopeutumisprosessi näissä kaupungeissa on vielä kesken.
Kolmannen teeman väittämät kuvaavat vastaajien näkemyk-siä osallistumisen koetusta etäisyydestä kuntaliitoksen jälkeen (kuva 14). Väittämät liittyivät asuinpaikan sijainnin merkityk-seen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksis-sa, päätösvallan keskittymisen vaikutuksiin paikalliseen asu-kastoimintaan osallistumiseen, alueelliseen erilaistumiseen, etäisyyden myötä syntyviin uusiin toimintamalleihin ja maa-hanmuuttajien osallistumismahdollisuuksiin.
Kyselyn valossa näyttäisi siltä, että vastaajien mieles-tä asuinpaikan sijainnilla on merkitysmieles-tä (väite 10), sillä koko vastaajajoukon vastausten keskiarvo asteikoilla 1-3 tämän kysymyksen osalta oli 2,61. Kaupunkien välillä ei kuitenkaan ilmene tilastollista merkitsevyyttä, vaikka asuinpaikan merki-tys näyttäisi voimistuvan etäisyyden kasvaessa. Toisin sanoen mitä kauempana kaupunkikeskustasta asutaan, sitä merkittä-vämpänä asuinpaikan sijainnin vaikutus osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuuksiin koetaan.
Päätösvallan keskittymisellä (väite 11) koetaan olevan jon-kin verran vaikutusta paikalliseen toimintaan osallistumisessa, sillä koko vastaajajoukon keskiarvo siltä osin asteikoilla 1-3 on 1,92. Ristiintaulukointi ei tässäkään paljastanut tilastollisesti merkitseviä eroja kaupunkien välillä, vaikka siinä ilmenee kau-punkien sisällä huomattavaa hajautuneisuutta. Kouvolassa ja Seinäjoella vastaajien näkemykset jakautuvat selvästi kahtia:
toisen puolen mukaan päätösvallan siirtymisellä on vaikutusta paikalliseen asukastoimintaan osallistumisessa ja toisen puo-len mukaan asialla ei ole merkitystä. Salon vastaukset ovat hie-man painottuneet sen kannalle, että päätösvallan keskittymi-sellä on jonkinlaista vaikutusta paikalliseen asukastoimintaan osallistumiseen. Vastaajien taustamuuttujilla eli iällä, koulu-tuksella, paikassa asumisen ajalla tai – etäisyydellä tai aktiivi-suudessa alueen toiminnassa ei ristiintaulukoinnissa näyttänyt olevan merkitystä. Myöskään sukupuolittaisessa tarkastelussa ei naisten ja miesten välillä löytynyt tilastollista merkitsevyyttä suhtautumisessa osallistumiseen.
Muiden väitteiden osalta ilmenee, että alueiden erilaistu-minen hyväksytään jossain määrin (väite 12), mutta paikallis-ta paikallis-tai alueellispaikallis-ta päätösvalpaikallis-taa ei halupaikallis-ta luovutpaikallis-taa kauemmas (väite 13). Maahanmuuttajien osallistumisen huomioimiseen suhtauduttiin varauksellisimmin Salossa, mutta muutoin vas-taukset jakautuivat suhteellisen tasaisesti (väite 14).
Kuntaliitoksen myötä koettu etäisyyden kasvu näyttäisi liittyvän ennen muuta paikallisen päätösvallan siirtymiseen
kuntakeskukseen. Tämän seurauksena on syntynyt kahtiajako hallinnon ja kuntaliitosalueiden reuna-alueilla asuvien välille, jossa maaseutualueiden asukkaat kokivat olevansa puolustus-asemissa. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, onko vallan siirtymisen kritiikissä kyse vanhojen kuntien identiteet-tikriisistä vai jostakin syvemmästä kaupungin ja maaseudun välisestä vastakkainasettelusta.
Seuraavassa kysymyksessä tiedusteltiin vastaajien ajatuk-sia kuntaliitoksen vaikutuksista asuinalueiden tulevaisuuden kehitykseen (kuva 15). Vastaajien mielipiteiden mukaan
kun-taliitos koettiin pääsääntöisesti negatiivisena, joskin Seinäjoen osalta näkemykset näyttävät jakautuvan Kouvolaa tai Saloa tasaisemmin. Tämä saattaa jälleen johtua aikaisemmin toteu-tetusta Peräseinäjoen ja Seinäjoen liitoksesta, mihin Peräsei-näjoella asuvat ovat jo ehtineet tottua ja sopeutua eikä liitos ei enää herätä niin voimakkaita tunteita alueen asukkaissa. Nega-tiivisimmin kuntaliitos koettiin Kouvolassa ja posiNega-tiivisimmin Salossa. Joka tapauksessa jokaisessa kaupungissa on edelleen työskenneltävä sen eteen, että asukkaat kokisivat liitoksen ny-kyistä myönteisemmin.
Kuva 14. Kuntaliitoksen jälkeinen arki: osallistumisen koettu etäisyys kaupungeittain (%).
6,4 14. Maahanmuuttajien osallistumisen huomiointi Kouvola Salo Seinäjoki 13. Etäisyydellä uusia toimintatapoja Kouvola Salo Seinäjoki 12. Alueiden erilaistuminen hyväksyttävää Kouvola Salo Seinäjoki 11. Päätösvallan keskittyminen ei vaikuta …
Kouvola Salo Seinäjoki 10. Asuinpaikan sijainnilla on merkitystä
eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä samaa mieltä
25,8 %
Hyvä ratkaisu Huono ratkaisu Merkityksetön ratkaisu
Kouvola Salo Seinäjoki
Kuva 15. Arvio kuntaliiton vaikutuksesta tulevaisuudessa kaupungeittain (%).
3.3 NÄKÖKULMIA OSALLISTUMISEEN
Kyselyn kolmannen osan tarkoituksena oli selvittää vastaajien näkemyksiä asukkaiden osallistumisesta ja vaikuttamisesta.
Kysymykset liittyivät mieluisimmiksi ja tehokkaimmiksi koet-tuihin osallistumisen tapoihin, lähidemokratian toimielinten rooliin ja merkitykseen, aluetoimijoiden merkitykseen, vas-taajien kuntaliitoksen jälkeiseen tyytyväisyyteen eri asioissa, asukkaiden tiedonsaantiin sekä näkemyksiin vapaa-ajan asuk-kaiden osallistumisesta.
Ensimmäisenä kyselyssä selvitettiin vastaajien mieluisim-pia ja tehokkaimmiksi koettuja osallistumisen tapoja. Vastaa-jalle on lueteltu 11 erilaista asukkaiden ja kaupungin hallinnon välisen vuorovaikutuksen tapaa, joista heitä pyydettiin merkit-semään itselleen mieluisimmat ja tehokkaimmat. Luettelosta oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Mikäli vastaaja ei löytänyt itselleen sopivaa vaihtoehtoa, oli puuttuva menettely-tapa mahdollista kirjoittaa kysymyksen alla olevaan avoimeen vastaustilaan.
Mieluisimmat vuorovaikutustavat jaettiin vastausten pe-rusteella viiteen luokkaan, joista suosituin oli edustajan ja kun-nallisvaalien kautta tapahtuva vuorovaikutus (42,1 %). Seuraa-vaksi suosituin luokka koostui vapaamuotoisista keskusteluti-laisuuksista (35,7 %), kunnallisvaaleissa äänestämisestä (31,6
%) sekä asukasilloista ja foorumeista (31,6 %). Kolmannen luokan muodostivat jokin lähidemokratian järjestetty muoto (29,8 %), kaupungin kanssa toteutetut hankkeet, projektit tai talkootyö (28,7 %) ja internetin kautta omalla nimellä tapah-tuva vuorovaikutus (25,1 %). Neljäs luokka koostui kaupungin kyselyyn tai kannanottoon vastaamisesta (19,3 %), suorista henkilökohtaisista kontakteista (18,1 %) ja nimettömänä ta-pahtuvasta vuorovaikutuksesta (15,2 %). Vähiten mieluinen vuorovaikutuksen tapa oli adressit, mielenosoitukset ja muu spontaani vaikuttaminen (9,9 %). Seuraava pylväsdiagrammi
havainnollistaa mieluisimmaksi koettuja vuorovaikutuksen ta-poja kaupungeittain (kuva 16).
Koetun tehokkuuden osalta vastaukset näyttäisivät ja-kautuvan vastaavanlaisiin luokkiin (kuva 17). Ylivoimaisesti tehokkaimmaksi vuorovaikutuksen tavaksi nousivat suorat henkilökohtaiset kontaktit kaupungin edustajiin (70,2 %).
Toisena luokkana nousevat esiin edustuksellisen demokratian vuorovaikutustavat eli kunnallisvaaleissa äänestäminen (46,2
%), edustajan kautta tapahtuva vuorovaikutus (40,9 %) ja näi-den lisäksi yhteistyössä kaupungin kanssa toteutetut hankkeet, projektit tai talkootyö (39,2 %). Kolmannen luokan muodosti-vat jokin lähidemokratian järjestetty muoto (36,8 %), kaupun-gin kyselyyn tai kannanottoon vastaaminen (31,6 %) ja adressit, mielenosoitukset ja muu spontaani vaikuttaminen. Neljänteen luokkaan jäivät asukasillat ja foorumit (19,3 %), vapaamuotoi-set keskustelutilaisuudet (17,5 %) ja internetin kautta omalla nimellä tapahtuva vuorovaikutus (17,5 %). Tehottomammaksi vuorovaikutuksen keinoksi koettiin nimettömänä tapahtuva vuorovaikutus (5,3 %). Avoimiin vastauksiin listattiin muun muassa lähidemokratian toimielinten päätös- ja toimivallan lisääminen, lehdistön kautta tapahtuva vaikuttaminen sekä yhteistyön kautta toimiminen.
Kaupunkikohtaisessa vertailussa ilmenee kaikkien kau-punkien vastaajien olevan samoilla linjoilla vuorovaikutuksen tapojen suhteen. Jokaisessa kaupungissa korostuvat edustuk-sellinen demokratia, vapaamuotoiset tapaamiset, suorat hen-kilökohtaiset kontaktit sekä kaupungin kanssa yhteistyössä to-teutetut hankkeet, projektit tai talkootyö. Vastaajat näyttäisivät arvostavan kasvokkaista, lähellä tapahtuvaa vuorovaikutusta, sillä perinteisen edustuksellisen demokratian lisäksi mielui-simmat vuorovaikutuksen tavat liittyvät tapaamisiin ja keskus-telutilaisuuksiin. Näitä vuorovaikutuksen tapoja ei kuitenkaan pidetä tehokkaina, vaan tehokkaimmaksi koetussa vuorovai-kutuksessa korostuvat erityisesti suorat yhteydenotot
kaupun-Kuva 16. Mieluisimmat vuorovaikutuksen tavat kaupungeittain (%).
0,6
Jokin muu tapa Spontaani vaikuttaminen Nimetön vuorovaikutus Suorat kontaktit Kyselyyn tms. vastaaminen Internetin kautta Yhteistyö kaupungin kanssa Lähidemokratian toimielimet Asukasillat ja foorumit Äänestäminen vaaleissa
gin edustajiin ja henkilökohtaiset tapaamiset, edustuksellisen demokratian keinot ja kaupungin kanssa yhteistyössä toteute-tut hankkeet, projektit tai talkootyö. Vuorovaikutus asukkaan ja hallinnon välillä näyttää siten jakautuvan yhtäältä sosiaali-seen, verkostoja luovaan kanssakäymiseen sekä toisaalta vai-kuttamaan pyrkivään ja toiminnalliseen kanssakäymiseen.
Toinen mielenkiintoinen huomio on, että internetin kaut-ta omalla nimellä käytävä vuorovaikutus näyttäisi rinnastu-van perinteiseen kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen.
Tämä korostuu erityisesti Kouvolassa ja Salossa, jossa asukasil-lat ja foorumit, vapaamuotoiset keskustelutilaisuudet ja yleiset tapaamiset sekä internetin kautta omalla nimellä tapahtuva vuorovaikutus koetaan jokseenkin yhtä tehokkaiksi vuorovai-kutuksen tavoiksi. Tämän voisi tulkita tarkoittavan sähköisten viestintä- ja vuorovaikutuskanavien hyödyntämisen lisäänty-mistä ja yleistylisäänty-mistä osana asukkaiden ja hallinnon vuorovai-kutusta.
Mielenkiintoista on sekin, että vähiten mieluisan vuoro-vaikutuksen keinoja käytetään usein ”viimeisenä oljenkortena”
sen tehokkuuden vuoksi. Eli silloin kun toivottu mutta tehotto-maksi koettu keskustelu ei auta tai siihen ei edes päästä. Oma ristiriitansa on myös siinä, miten yleistä tehottomimmaksi vuorovaikutuskeinoksi luokiteltu nimettömänä esiintyminen kuitenkin todellisuudessa on.
Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kaupungissa on pyritty varmistamaan asukkaiden äänen kulkeutuminen kau-pungin hallintoon asukkaiden lähellä toimivien lähidemokra-tian toimielinten kautta. Kouvolassa tätä varten on perustettu kylien neuvottelukunta, Salossa viisi aluetoimikuntaa sekä Sei-näjoella kolme asukaslautakuntaa, joiden roolia ja merkitystä selvitettiin tarkemmin kysymyksessä 11. Kysymyksessä esitet-tiin viisi väittämää lähidemokratian toimielinten toiminnasta ja tulevaisuudesta (kuva 18).
Vastaajien näkemysten mukaan lähidemokratian toimie-limet koetaan tärkeinä ja tarpeellisina linkkeinä asukkaiden ja
kaupungin hallinnon välillä, mutta niiden toimintaa tulisi vielä kehittää. Erityisesti hallinto voisi hyödyntää lähidemokratian toimielimiä paremmin toiminnassaan, joskin vastaajat koros-tavat myös asukkaiden omaa vastuuta toiminnan hyödyntä-misestä. Toimielimissä koettiin olevan potentiaalia, jota kan-nattaisi hyödyntää asukkaiden ja hallinnon välisessä vuorovai-kutuksessa. Esimerkiksi Salossa kaikki vastaajat olivat tietoisia aluetoimikuntien olemassaolosta.
Asukkailla oli mahdollisuus täsmentää näkemyksiään lä-hidemokratian toimielimistä seuraavassa kysymyksessä (kysy-mys 12), jossa oli mahdollista kirjata kyseisten elinten kehit-tämistä ja rakennetta koskevat parannusehdotukset avoimeen vastaustilaan. Vastauksia tuli runsaasti, ja niistä on havaitta-vissa kolme kaupungeille yhteistä teemaa. Ensimmäisen tee-man mukaan toimielinten rooleja on selkeytettävä. Alueilla ei ensinnäkään oikein tiedetä, mitä toimielimet voivat tai saavat tehdä, ja millaiset resurssit toiminnalla on. Toisaalta selkeyttä-mistä kaivattiin myös toimielinten ja asukkaiden väliseen suh-teeseen. Olisi selkeytettävä, kuinka asukkaat voivat vaikuttaa lähidemokratian toimielinten kautta heitä koskeviin asioihin.
Toinen yhteinen teema liittyy kaupungin muun hallinnon ja lähidemokratian toimielinten väliseen suhteeseen. Vastaaji-en mukaan kaupungin olisi huomioitava ja kuunneltava toimi-elimiä nykyistä paremmin. Tällöin saataisiin paremmin esiin molemminpuoliset hyödyt. Nyt vastaajat kokevat, että toimie-limiä ei kuunnella eikä niitä hyödynnetä paikallisen asiantun-tijan roolissa kaupungin hallinnossa. Jotta toimielinten paino-arvo kaupungin hallinnossa paranisi, olisi niille vastaajien mu-kaan annettava enemmän joko päätösvaltaa sitomalla toimieli-met nykyistä tiiviimmin ja aikaisemmin asioiden valmisteluun tai taloudellista valtaa antamalla niille lisää toimintaresursseja.
Kolmannen yhteisen teeman mukaan toimielinten tulisi kiinnittää enemmän huomiota tiedottamiseen ja toiminnan esittelyyn, jotta asukkaat osaisivat reagoida tuleviin päätöksiin.
Asukkaille olisi tiedotettava enemmän yhteyshenkilöistä, sa-Kuva 17. Tehokkaimmiksi koetut vuorovaikutuksen tavat kaupungeittain (%).
2,3
Jokin muu tapa Nimetön vuorovaikutus Internetin kautta Vapaamuotoiset tilaisuudet Asukasillat ja foorumit Spontaani vaikuttaminen Kyselyyn tms vastaaminen Lähidemokratian toimielimet Yhteistyö kaupungin kanssa Edustajan kautta
moin tiedonkulkua toimielinten ja muun hallinnon välillä oli-si parannettava. Vastaajien mukaan toimielinten näkyvyys ja parempi tiedottaminen niiden työn tuloksista rakentaisi asuk-kaille kuvaa toimivasta vaikuttamiskanavasta.
Kaupunkikohtaisissa huomioissa nousi Kouvolan osalta esiin, että kylien neuvottelukunnan kokouskäytäntöjä tulisi tarkistaa. Neuvottelukunnan rakenne koettiin myös suureksi ja raskaaksi. Salon osalta ehdotettiin, että aluetoimikuntien oh-jaus voitaisiin siirtää kaupungilta kylä- tai asukasyhdistyksille, jolloin toiminta siirtyisi lähemmäs asukkaita. Tätä kaivattiin myös Seinäjoella. Monessa kommentissa esitettiin toivomus, että toiminnan painopiste säilyisi asukkaiden tarpeissa ja toi-veissa politiikan tekemisen sijaan.
Yhteenvetona voi todeta lähidemokratian toimielinten näyttäytyvän lupaavina asukkaiden ja hallinnon välisinä vuoro-vaikutuksen areenoina. Avoimista vastauksista kuitenkin hei-jastuu aavistus siitä, että toimielinten rooli tulee muuttumaan siirtymäajan jälkeen. Niiden tulisikin löytää oma paikkansa asukkaiden osallistumisen välineenä sekä paikallisena poliit-tisena toimijana ennen etsikkoajan päättymistä. Toimielinten toivotaan kehittävän itse aktiivisesti rooliaan niin asukkaiden kuin muun hallinnon suhteen. Toimielimet nähdään tärkeinä demokratiavajeen paikkaajina erityisesti kuntaliitosalueiden reuna-alueilla. Toiminta olisi saatava yhtäältä vielä lähemmäs asukkaita ja toisaalta sillä olisi oltava enemmän painoarvoa myös hallinnon sisällä.
Lähidemokratian toimielinten tarkastelun jälkeen kyselys-sä siirryttiin tarkastelemaan paikallisen kehittämisen toimija-joukkoa tarkemmin. Kysymyksessä 13 lueteltiin seitsemän eri toimijaa, joiden merkitystä pyydettiin arvioimaan asuinalueen toiminnan ja kehityksen kannalta (kuva 19). Toimijoita olivat asuinalueen asukasyhdistykset, kyläseurat, toimintaryhmät, muut alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt, lähidemokra-tian toimielimet, kaupungin viranomaiset, alueen luottamus-henkilöt, alueen yksittäiset aktiiviset asukkaat tai jokin muu
taho. Tulosten raportointia varten asteikko luokiteltiin jälleen uudelleen pienempiin havaintoyksiköihin siten, että 1 on ei tär-keä, 2 jonkin verran tärkeä ja 3 tärkeä. Myös tässä kysymykses-sä vastaajalla oli mahdollisuus täydentää luetteloa avoimessa vastaustilassa kohdassa ”muut tahot”. Avoimissa vastauksis-sa mainittiin muun muasvastauksis-sa alueella toimivia urheiluseuroja, yrittäjäyhdistyksiä ja seurakunnan toimijoita. Myös paikallis-lehdet oli mainittu tärkeäksi aluetoimijaksi. Seinäjoella koros-tettiin lisäksi Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston merkitystä asukkaiden osallistumisen mahdollistajana rahaston rahoitta-mien hankkeiden kautta.
Koko vastaajajoukon osalta tärkeimmäksi aluetoimijak-si koettiin alueen aktiiviset asukkaat, joka sai 140 mainintaa.
Seuraavaksi eniten ääniä saivat asuinalueen asukas- tai kyläyh-distykset (135 mainintaa) ja alueen luottamushenkilöt (130 mainintaa). ”Ei tärkeinä” eli eniten arvon 1 saaneita olivat lä-hidemokratian toimielimet (24 mainintaa) ja toimintaryhmät (24 mainintaa).
Yllä lueteltujen aluetoimijoiden ja kaupunkien välises-sä ristiintaulukoinnissa paljastui toimintaryhmien ja viran-omaisten kohdalla merkitsevää tilastollista riippuvuutta, sillä toimintaryhmien osalta p= 0,000 ja viranomaisten osalta p=
0,023 (taulukko 3). Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungeilla on eroa sen suhteen, millaisina toimijoina toimintaryhmiä ja vi-ranomaisia pidetään. Toimintaryhmien osalta vastauksissa oli eroavaisuutta Salossa ja Seinäjoella. Salon vastaajat eivät näh-neet toimintaryhmiä niin tärkeänä toimijana kuin Kouvolassa tai Seinäjoella. Seinäjoella toimintaryhmän tärkeys puolestaan korostui, sillä Seinäjoen vastaajista 100 % näki toimintaryhmät tärkeinä tai jonkin verran tärkeinä. Vastaavat luvut Kouvolan osalta olivat 83 % ja Salon osalta 77 %. Viranomaisten osalta ero syntyy Seinäjoella, missä viranomaisten kohdalla on vähi-ten ’ei tärkeä’ -mainintoja.
Viranomaisten merkityksen ristiintaulukointi vastaajien kaupungin tai asuinalueen toimintaan osallistumisen mukaan Kuva 18. Kylien neuvottelukunnan, aluetoimikuntien ja asukaslautakuntien merkitys kaupungeittain (%).
15,0
Tärkeä ja toimiva linkki kaupungin ja asukkaiden välillä, ehdottomasti säilyttämisen arvoinen
toimintatapa.
Tärkeä linkki, mutta kaupungin hallinnon tulisi hyödyntää sitä paremmin kaupungin organisaatiossa.
Tärkeä linkki, mutta asukkaiden tulisi hyödyntää sitä paremmin. On säilyttämisen ja kehittämisen arvoinen.
En näe toimielintä tarpeellisena, ei tarvita tulevaisuudessa.
En ole kuullut mainitusta asukastoimielimestä aikaisemmin.
Kuva 19. Aluetoimijoiden koettu tärkeys (%) kaupungeittain. Muut yhdistykset ja järjestöt Kouvola
ei tärkeä jonkin verran tärkeä tärkeä
%
Taulukko 3. Toimintaryhmien ja viranomaisten saamat arvot kaupungeittain.
Kouvola Salo Seinäjoki Yhteensä
Toimintaryhmät (p= 0,000)
ei tärkeä
jonkin verran tärkeä tärkeä
jonkin verran tärkeä tärkeä
kaupungeittain ilmaisee tilastollista merkitsevyyttä Seinäjo-en kohdalla (p=0,000). Kouvolan ja Salon kohdalla ei ilmSeinäjo-ene merkitsevää tilastollista riippuvuutta. Vastausten tarkempi erottelu paljastaa, että Seinäjoella ainoastaan yksi vastaaja näki viranomaisten olevan merkityksetön toimija alueella, kun vas-taavat lukemat Kouvolassa olivat 9 ja Salossa 7. Tämän kyselyn vastaajajoukko on liian pieni, jotta tuloksia voitaisiin yleistää koskemaan laajemmin maaseudun asukkaiden näkemyksiä viranomaisten tai toimintaryhmien merkittävyydestä alueiden kehittäjinä. Tästä huolimatta tuloksen voidaan katsoa suuntaa-antavasti ilmaisevan Seinäjoen viranomaisten ja toimintaryh-män tekevän maaseutualueiden kehittäjänä oikeita asioita.
Tämä ei suinkaan merkitse sitä, etteikö Kouvolassa tai Salossa olisi onnistuttu. Kuten kyselyn aikaisempien tulosten mukaan voisi tulkita, on Kouvolan ja Salon asukkaiden kuntaliitokseen sopeutuminen vielä eri vaiheessa kuin Seinäjoella, mikä heijas-tuu myös tässä.
Asuinalueen toiminnan ja kehityksen kannalta tärkeiden toimijoiden selvittämisen jälkeen kyselyssä siirryttiin tarkaste-lemaan vastaajien tyytyväisyyttä kuntaliitoksen jälkeiseen elä-mään 12 eri asian suhteen:
kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista tiedottaminen,
kaupungin tiedottaminen tulevien muutosten suhteen,
asukkaiden mielipiteiden kuuleminen kaupungin päätök-senteossa,
asuinalueiden edustajien mielipiteiden huomioiminen kaupungin päätöksenteossa,
omat mahdollisuudet vaikuttaa asuinpaikkaa koskevaan päätöksentekoon,
kylien neuvottelukunnan (Kouvola), aluetoimikuntien (Sa-lo), asukaslautakuntien (Seinäjoki) kannanottojen huomi-oiminen kaupungin päätöksenteossa,
viranomaisten vastaaminen asukkaiden yhteydenottoihin ja aloitteisiin,
kaupungin halukkuus kehittää ja testata uudenlaisia asuk-kaiden osallistumisen tapoja,
kaupungin viranhaltijoiden toiminta asuinalueen kehittä-miseksi,
kaupungin luottamushenkilöiden toiminta asuinalueen ke-hittämiseksi,
asuinalueen oma aktiivisuus alueen kehittämisessä ja
asuinalueen yhteistyö naapurialueiden asukastoiminnan kanssa.
Myös tämän kysymyksen kohdalla tulosten raportointia varten asteikko luokiteltiin uudelleen pienempiin havaintoyksiköihin siten, että 1 on tyytymätön, 2 ei tyytyväinen eikä tyytymätön ja 3 tyytyväinen. Kaikkien 12 kohdan osalta vastaajat olivat sel-västi tyytyväisimpiä asuinalueensa omaan aktiivisuuteen (kuva 20). Myös kaupungin ajankohtaisista asioista tiedottamiseen ja asuinalueiden väliseen yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Tie-dottamisen suhteen on onnistuttu erityisesti Salossa, jossa jo-kaiseen talouteen jaetaan kaupungin oma tiedotuslehti. Tämä näyttäisi olevan toimiva ratkaisu kaupungin tiedottamiskana-vana. Salon onnistunut tiedottaminen nousi esiin myös kysy-myksessä 11, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan lähidemo-kratian toimielinten merkitystä tulevaisuudessa ja jossa Salon osalta ei yksikään vastaajista ollut tietämätön niiden olemassa-olosta (Kouvolassa kylien neuvottelukunnasta ei ollut kuullut aikaisemmin 6,7 % vastaajista, Seinäjoella vastaava luku asu-kaslautakuntien suhteen oli 2,1 %). Tyytymättömämpiä oltiin puolestaan kaupungin hallinnon toimintaan erityisesti asuk-kaiden mielipiteiden kuulemisen ja responsiivisuuden suhteen.
Kun nämä tyytyväisyyttä selvittävät muuttujat ristiintau-lukoitiin kaupunkien suhteen, ilmeni asuinalueiden edustaji-en mielipiteidedustaji-en huomioimisedustaji-en (p= 0,056) ja viranomaistedustaji-en toiminnan (p= 0,059) suhteen suuntaa-antavaa tilastollista riippuvuutta, joka ei kuitenkaan ole täysin tilastollisesti
mer-Kuva 20. Vastaajien tyytyväisyys kuntaliitoksen jälkeiseen elämään (koko aineisto).
tyytymätön tyytyväinen
Asuinalueiden välinen yhteistyö Alueen oma aktiivisuus Luottamushenkilöiden toiminta Viranomaisten toiminta Kaupungin halukkuus kokeilla uusia …
Viranomaisten tavoitettavuus Lähidemokratian toimielinten … Omat vaikutusmahdollisuudet Asuinalueiden edustajien mielipiteiden … Asukkaiden mielipiteiden huomioiminen
Kaupungin tiedottaminen tulevaista … Kaupungin ajankohtaisista asioista …
kitsevää (tilastollisen merkitsevyyden raja on 0,05). Tilastollis-ta merkitsevyyttä löytyy puolesTilastollis-taan luotTilastollis-tamushenkilöiden toi-minnan (p= 0,013) ja asuinalueen oman toitoi-minnan (p= 0,036) osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että näihin asioihin suhtautumisen suhteen vastaajien kotikaupungilla on merkitystä (kuva 21).
Lähempi tarkastelu paljastaa, että suuntaa antavan ti-lastollisen merkitsevyyden osalta asuinalueiden edustajien huomioiminen ja viranomaisten toiminta koetaan Seinäjoella hieman parempana - tai vähemmän huonona - kuin muissa verrokkikaupungeissa. Viranomaisten toiminnan osalta tämä tukee edellisen kysymyksen tuloksia aluetoimijoiden merkityk-sestä, jossa Seinäjoen vastaajat arvioivat viranomaiset yhdeksi tärkeimmistä toimijaryhmistä. Näidenkään vastausten ristiin-taulukoinnissa vastaajan taustaroolin suhteen ei löydy merkit-seviä eroja, jotka voisivat selittää eroja kaupunkien välillä.
Luottamushenkilöiden toimintaan asuinalueiden kehit-tämiseksi ollaan Kouvolassa Saloa ja Seinäjokea tyytymättö-mämpiä. Kun tyytyväisyys luottamushenkilöiden toimintaan ristiintaulukoitiin sen mukaan, kuinka kaukana asuinpaikka
sijaitsi kaupungin keskustasta, näytti tyytymättömyys kasva-van etäisyyden myötä Kouvolassa jyrkemmin kuin Salossa ja
sijaitsi kaupungin keskustasta, näytti tyytymättömyys kasva-van etäisyyden myötä Kouvolassa jyrkemmin kuin Salossa ja