Liite II Kyselylomake
Taulukko 3. Toimintaryhmien ja viranomaisten saamat arvot kaupungeittain
Taulukko 3. Toimintaryhmien ja viranomaisten saamat arvot kaupungeittain.
Kouvola Salo Seinäjoki Yhteensä
Toimintaryhmät (p= 0,000)
ei tärkeä
jonkin verran tärkeä tärkeä
jonkin verran tärkeä tärkeä
kaupungeittain ilmaisee tilastollista merkitsevyyttä Seinäjo-en kohdalla (p=0,000). Kouvolan ja Salon kohdalla ei ilmSeinäjo-ene merkitsevää tilastollista riippuvuutta. Vastausten tarkempi erottelu paljastaa, että Seinäjoella ainoastaan yksi vastaaja näki viranomaisten olevan merkityksetön toimija alueella, kun vas-taavat lukemat Kouvolassa olivat 9 ja Salossa 7. Tämän kyselyn vastaajajoukko on liian pieni, jotta tuloksia voitaisiin yleistää koskemaan laajemmin maaseudun asukkaiden näkemyksiä viranomaisten tai toimintaryhmien merkittävyydestä alueiden kehittäjinä. Tästä huolimatta tuloksen voidaan katsoa suuntaa-antavasti ilmaisevan Seinäjoen viranomaisten ja toimintaryh-män tekevän maaseutualueiden kehittäjänä oikeita asioita.
Tämä ei suinkaan merkitse sitä, etteikö Kouvolassa tai Salossa olisi onnistuttu. Kuten kyselyn aikaisempien tulosten mukaan voisi tulkita, on Kouvolan ja Salon asukkaiden kuntaliitokseen sopeutuminen vielä eri vaiheessa kuin Seinäjoella, mikä heijas-tuu myös tässä.
Asuinalueen toiminnan ja kehityksen kannalta tärkeiden toimijoiden selvittämisen jälkeen kyselyssä siirryttiin tarkaste-lemaan vastaajien tyytyväisyyttä kuntaliitoksen jälkeiseen elä-mään 12 eri asian suhteen:
kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista tiedottaminen,
kaupungin tiedottaminen tulevien muutosten suhteen,
asukkaiden mielipiteiden kuuleminen kaupungin päätök-senteossa,
asuinalueiden edustajien mielipiteiden huomioiminen kaupungin päätöksenteossa,
omat mahdollisuudet vaikuttaa asuinpaikkaa koskevaan päätöksentekoon,
kylien neuvottelukunnan (Kouvola), aluetoimikuntien (Sa-lo), asukaslautakuntien (Seinäjoki) kannanottojen huomi-oiminen kaupungin päätöksenteossa,
viranomaisten vastaaminen asukkaiden yhteydenottoihin ja aloitteisiin,
kaupungin halukkuus kehittää ja testata uudenlaisia asuk-kaiden osallistumisen tapoja,
kaupungin viranhaltijoiden toiminta asuinalueen kehittä-miseksi,
kaupungin luottamushenkilöiden toiminta asuinalueen ke-hittämiseksi,
asuinalueen oma aktiivisuus alueen kehittämisessä ja
asuinalueen yhteistyö naapurialueiden asukastoiminnan kanssa.
Myös tämän kysymyksen kohdalla tulosten raportointia varten asteikko luokiteltiin uudelleen pienempiin havaintoyksiköihin siten, että 1 on tyytymätön, 2 ei tyytyväinen eikä tyytymätön ja 3 tyytyväinen. Kaikkien 12 kohdan osalta vastaajat olivat sel-västi tyytyväisimpiä asuinalueensa omaan aktiivisuuteen (kuva 20). Myös kaupungin ajankohtaisista asioista tiedottamiseen ja asuinalueiden väliseen yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Tie-dottamisen suhteen on onnistuttu erityisesti Salossa, jossa jo-kaiseen talouteen jaetaan kaupungin oma tiedotuslehti. Tämä näyttäisi olevan toimiva ratkaisu kaupungin tiedottamiskana-vana. Salon onnistunut tiedottaminen nousi esiin myös kysy-myksessä 11, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan lähidemo-kratian toimielinten merkitystä tulevaisuudessa ja jossa Salon osalta ei yksikään vastaajista ollut tietämätön niiden olemassa-olosta (Kouvolassa kylien neuvottelukunnasta ei ollut kuullut aikaisemmin 6,7 % vastaajista, Seinäjoella vastaava luku asu-kaslautakuntien suhteen oli 2,1 %). Tyytymättömämpiä oltiin puolestaan kaupungin hallinnon toimintaan erityisesti asuk-kaiden mielipiteiden kuulemisen ja responsiivisuuden suhteen.
Kun nämä tyytyväisyyttä selvittävät muuttujat ristiintau-lukoitiin kaupunkien suhteen, ilmeni asuinalueiden edustaji-en mielipiteidedustaji-en huomioimisedustaji-en (p= 0,056) ja viranomaistedustaji-en toiminnan (p= 0,059) suhteen suuntaa-antavaa tilastollista riippuvuutta, joka ei kuitenkaan ole täysin tilastollisesti
mer-Kuva 20. Vastaajien tyytyväisyys kuntaliitoksen jälkeiseen elämään (koko aineisto).
tyytymätön tyytyväinen
Asuinalueiden välinen yhteistyö Alueen oma aktiivisuus Luottamushenkilöiden toiminta Viranomaisten toiminta Kaupungin halukkuus kokeilla uusia …
Viranomaisten tavoitettavuus Lähidemokratian toimielinten … Omat vaikutusmahdollisuudet Asuinalueiden edustajien mielipiteiden … Asukkaiden mielipiteiden huomioiminen
Kaupungin tiedottaminen tulevaista … Kaupungin ajankohtaisista asioista …
kitsevää (tilastollisen merkitsevyyden raja on 0,05). Tilastollis-ta merkitsevyyttä löytyy puolesTilastollis-taan luotTilastollis-tamushenkilöiden toi-minnan (p= 0,013) ja asuinalueen oman toitoi-minnan (p= 0,036) osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että näihin asioihin suhtautumisen suhteen vastaajien kotikaupungilla on merkitystä (kuva 21).
Lähempi tarkastelu paljastaa, että suuntaa antavan ti-lastollisen merkitsevyyden osalta asuinalueiden edustajien huomioiminen ja viranomaisten toiminta koetaan Seinäjoella hieman parempana - tai vähemmän huonona - kuin muissa verrokkikaupungeissa. Viranomaisten toiminnan osalta tämä tukee edellisen kysymyksen tuloksia aluetoimijoiden merkityk-sestä, jossa Seinäjoen vastaajat arvioivat viranomaiset yhdeksi tärkeimmistä toimijaryhmistä. Näidenkään vastausten ristiin-taulukoinnissa vastaajan taustaroolin suhteen ei löydy merkit-seviä eroja, jotka voisivat selittää eroja kaupunkien välillä.
Luottamushenkilöiden toimintaan asuinalueiden kehit-tämiseksi ollaan Kouvolassa Saloa ja Seinäjokea tyytymättö-mämpiä. Kun tyytyväisyys luottamushenkilöiden toimintaan ristiintaulukoitiin sen mukaan, kuinka kaukana asuinpaikka
sijaitsi kaupungin keskustasta, näytti tyytymättömyys kasva-van etäisyyden myötä Kouvolassa jyrkemmin kuin Salossa ja Seinäjoella. Kouvolassa 0-10 kilometrin päässä keskustasta asuvista vastaajista tyytymättömiä oli 16,9 % ja yli 20 kilomet-rin päässä asuvista 40,7 % vastaajista. Salossa vastaavat luvut olivat 21,0 % ja 22,6 %, Seinäjoella 13,0 % ja 17,4 %.
Alueen oman aktiivisuuden osalta Salon vastaajat näyttä-vät olevan Kouvolan ja Seinäjoen vastaajia tyytymättömäm-piä. Asuinpaikan etäisyydellä, vastaajan taustaroolilla, iällä tai asuinpaikassa asumisen kestolla ei näyttänyt olevan merkitystä tyytymättömyyttä selittävinä muuttujina.
Edellisissä kohdissa on noussut esiin tiedottamisen merki-tys, jota tarkastellaan seuraavassa tarkemmin. Kysymyksessä 15 vastaajia pyydettiin merkitsemään, mistä he pääasiassa saa-vat tiedon sellaisista ajankohtaisista asioista, joihin asukkaiden tai asuinalueella toimivien asukasedustajien olisi hyvä ottaa kantaa (kuva 22). Vastaajat saivat halutessaan valita useampia vaihtoehtoja. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus täydentää lis-taa avoimessa vastaustilassa.
Kuva 21. Kotikaupungin merkitys tyytyväisyyttä kuvaavien muuttujien suhteen kaupungeittain (%).
0 5 10 15 20 25 30
Kaupungittaisessa ristiintaulukoinnissa tilastollisesti merkitsevät :
tyytymätön ei tyytymätön eikä tyytyväinen tyytyväinen
22,9 24,1 12,4 24,1 26,5 15,9 20,6 15,9 9,4 7 14 5,8
10 10 10,6 7,1 8,8 5,9 11,2 11,2 8,2 9,9 8,2 4,11,8 2,9 5,3 3,5 1,8 6,5 3,5 9,4 10,6 18,1 14,6 18,1
%
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Kouvola Salo Seinäjoki
65 78,3 26,7 31,7 35 15 40 36,7 33,3 5 8,3 0
27 84,1 38,1 69,8 36,5 23,8 34,9 30,2 33,3 0 7,9 1,6
79,2 75 29,2 22,9 25 14,6 20,8 29,2 41,7 6,3 2,1 8,3
%
Kuva 22. Pääasiallinen tiedon lähde asukkaisiin vaikuttavista asioista kaupungeittain (%).
Vastaajien mukaan pääasiallinen tiedonlevittäjä on lehdistö.
Salon kaupungin tiedotuslehti näyttää tässäkin tavoittavan kau-punkilaiset erittäin hyvin. Toinen hyvä tiedotuskanava näyttäi-si kulkevan paikallisten toimijoiden eli yhdistysten, järjestöjen sekä lähidemokratian toimielinten kautta. Myös sähköiset vies-tintäkanavat (ml. sähköposti) nousevat merkittäväksi viestin-nän välineeksi. Samoin yleisillä keskusteluilla näyttäisi olevan olennainen merkitys viestinnässä, mikä toisaalta lisää virallisen tiedottamisen merkitystä oikean tiedon tuottamiseksi.
Viimeinen osallistumisen näkökulmiin liittyvä kysymys on vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen. Vapaa-ajan asuk-kaat ovat merkittävä asukasryhmä Kouvolassa ja Salossa, sillä molemmat kuuluvat Suomen kymmenen suurimman mökki-kunnan joukkoon. Seinäjoella vapaa-ajan asukkaiden osuus on marginaalinen. Vastaajien näkemysten mukaan vapaa-ajan
asukkaiden tulisi voida vaikuttaa asuinalueen kehittämiseen sekä palvelujen suunnitteluun, käyttämiseen ja kehittämi-seen (kuva 23). Yllättävän moni vastaaja antaisi vapaa-ajan asukkaiden vaikuttaa myös kaavoitukseen tai lupapolitiik-kaan. Esimerkiksi Saaristoasiain neuvottelukunnan (2006: 9) vapaa-ajan asukkaiden osallistumista kuntien päätöksente-koon käsittelevän raportin mukaan kuntien hallinto ei antaisi vapaa-ajan asukkaiden juurikaan vaikuttaa kaavoitukseen tai lupapolitiikkaan, mutta paikallisten asukkaiden mielestä se siis olisi hyväksyttävää. Lisäksi vastaajat kirjasivat avoimeen vasta-ustilaan asioita, joihin vapaa-ajan asukkaiden tulisi voida vai-kuttaa. Tällaisia olivat muun muassa alueen elinvoimaisuuteen vaikuttaminen, yksityisten palvelujen käytön lisääminen, tie-dottaminen sekä vapaa-ajan palveluihin ja vapaaehtoistoimin-taan, jätehuoltoon ja julkiseen liikenteeseen vaikuttaminen.
Kuva 23. Asiat, joihin vapaa-ajan asukkaiden tulisi voida vaikuttaa kaupungeittain (%).
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Johonkin muuhun Ei mihinkään Kaavoitukseen tai lupapolitiikkaan Verojen ja maksujen määriin Yksityisten palvelujen kehittämistyöhön Julkisten palvelujen suunnitteluun ja käyttöön Asuinalueen kehittämiseen
3.4 OSALLISTUMINEN TULEVAISUUDESSA
Kyselyn neljäs ja viimeinen osio käsitteli asukkaiden ja kun-tien hallinnon edustajien näkemyksiä siitä, miten asukkaiden osallistumismahdollisuuksia voitaisiin tulevaisuudessa lisätä ja monipuolistaa. Ensimmäinen näkökulma käsitteli kaupunkien hallinnon keinoja parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksia, toinen keskittyi asukkaiden omiin mah-dollisuuksiin. Osion lopuksi vastaajilla oli vielä mahdollisuus kertoa omista hyvistä kokemuksistaan asukkaan ja hallinnon välisestä vuorovaikutuksesta sekä esittää muita kommentteja tai näkökulmia kuntaliitoksen jälkeisestä asukasosallistumi-sesta avoimissa vastaustiloissa. Vastaajien näkemykset kau-pungin hallinnon keinoista asukasosallistumisen parantami-seksi luokiteltiin suosituimmuuden mukaan viiteen luokkaan:
1. Maaseutuvaikutusten arviointi osaksi hallinnon päätöksentekoa (105 mainintaa)
2. Hallinnon tuominen lähelle asukkaita ja asukkai-den vaikutusvallan lisääminen
hallinnon hakeutuminen asukkaiden pariin esimerkiksi kyläkierroksilla (95 mainintaa),
lähidemokratian toimielinten painoarvon nostaminen hallinnossa antamalla näille enemmän määrärahaa ja siten painoarvoa (93 mainintaa),
lähidemokratian toimielinten oikeus palauttaa valmis-teltavaksi sellaiset esitykset, joissa ei ole kuultu asuk-kaita (83 mainintaa) sekä
ottamalla ihmisiin kohdistuvan arvioinnin osaksi pää-töksentekoa (82 mainintaa).
3. Asukastoiminnan vahvistaminen
asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskanavista tie-dottaminen (79 mainintaa),
asukaslähtöisen hanketoiminnan kehittäminen (76 mainintaa),
antamalla yhdistyksille suuremman roolin asukkaiden ja hallinnon välisenä linkkinä (70 mainintaa) sekä
valitsemalla asukasedustajia kunnan toimielimiin (68 mainintaa).
4. Hallinnon teknisten järjestelmien kehittäminen
asukasosallistumista ja -vaikuttamista mittaavien mit-tareiden liittämisen mukaan osaksi hallinnon toimintaa (46 mainintaa) ja
sähköisten osallistumismenetelmien kehittäminen (45 mainintaa).
5. Asukasosallistumisen välillisten järjestelmien ke-hittäminen
asukasaktivaattorin palkkaaminen (37 mainintaa),
asukasosallistumisen ja -vaikuttamisen arvioinnin teet-täminen (29 mainintaa) ja
sosiaalisen median hyödyntäminen (23 mainintaa).
Seuraava kuvio kokoaa yhteen vastaajien näkemykset siitä, kuinka hallinnon tulisi parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kussakin tarkastelun kohteena olevassa kaupungissa (kuva 24).
Mielenkiintoista on, että Seinäjoella asuvat vastaajat ovat aikaisimmissa kysymyksissä nähneet lähidemokratian toimie-limet, eli asukaslautakunnat, verrokkikaupunkeja vähemmän merkityksellisiksi toimielimiksi (vrt. lähidemokratian
toimi-elinten osalta kysymykset 10, 13 ja 15), mutta olisivat tämän kysymyksen vastausten mukaan lisäämässä asukaslautakun-tien painoarvoa hallinnossa selvästi muita verrokkikaupunkeja enemmän.
Vastaajilla oli jälleen mahdollisuus lisätä avoimeen vas-taustilaan omia ehdotuksiaan asukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävistä keinoista. Avoimissa vas-tauksissa korostettiin useimmiten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä ja sitä, että hallin-non tulisi kuunnella asukkaita paremmin. Ehdotettuja paran-nuskeinoja olivat muun muassa kaikista vuorovaikutuksen osapuolien edustajista koostuvat asiakasraadit ja internetissä toteutetut kyselyt, joissa kysyttäisiin asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä.
Internetin käyttämistä asukkaiden osallistumisen välinee-nä kuitenkin kritisoitiin jonkin verran, sillä vastaajien mukaan esimerkiksi tiedotus rakentuu liiaksi sen varaan. Kaikki eivät ole kiinnostuneita, eivät osaa tai eivät pääse käyttämään inter-netiä, joten se ei saa olla ainut asioinnin ja tiedottamisen ka-nava. Lisäksi vastaajat ehdottivat yritysvaikutusten arviointien ottamista mukaan päätöksentekoon, helpotuksia väliaikaisen hankerahoituksen järjestämiseksi esimerkiksi korottomin lai-noin sekä kuntalaisille suunnattujen avoimien foorumeiden käyttöä. Avointen foorumeiden käytöstä tuoreita ja mielenkiin-toisia tapausesimerkkejä muualla Suomessa ovat esimerkiksi kansalaisraadit (Raisio & Vartiainen 2011) ja kyläparlamentit (Nieminen 2010).
Kuva 24. Vastaajien näkemykset siitä, kuinka hallinnon tulisi parantaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
0 10 20 30 40 50 60 70
15. Jotenkin muutoin 14. Sosiaalisen median hyödyntämisellä 13. Hanketoiminnalla 12. Jalkautumalla 11. Kehittämällä sähköisiä osallistumismahdollisuuksia 10. Aktivoimalla asukastoimintaa asiamiehen tms. … 9. Osallistumis - ja vaikuttamiskanavista tiedottamalla
8. Asukasedustajia lisäämällä 7. Korostamalla yhdistysten roolia 6. Asukasosallistumisen mittarit osaksi toimintaa 5. Asukastoimielinten veto-oikeus 4. Vahvistamalla lähidemokratian toimielimiä 3. Puolueettomilla asukasosallistumisen arvioinneilla 2. Ottamalla maaseutuvaikutusten arvioinnin osaksi …
1. Ottamalla IVAn osaksi päätöksentekoa
Kouvola Salo Seinäjoki
Vastaajien näkemykset asukkaiden omista mahdollisuuksista parantaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan muo-dostivat myös kolme luokkaa, jotka lähestyvät asiaa eri näkö-kulmista:
1. asuinalueiden sisäisen dynamiikan kehittäminen
kehittämällä asuinalueiden yhteishenkeä (96 mainin-taa)
osallistumalla alueen palvelujen tuotantoon yhteistyös-sä kunnan, asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa (95 mainintaa)
laatimalla kyliin kyläsuunnitelmat (85 mainintaa)
2. asuinalueen vuorovaikutuksen lisääminen mui-den toimijoimui-den kanssa
lisäämällä asuinalueiden välistä yhteistyötä ja vuoro-vaikutusta (71 mainintaa)
ideoimalla ja kehittämällä erilaisia uusia lähidemokra-tian malleja yhdessä kaupungin kanssa (68 mainintaa)
nimittämällä asukastoimintaa aktivoivan asiamiehen tai vastaavan asukkaiden ja kaupungin väliseksi linkiksi (56 mainintaa)
3. vuorovaikutuksen teknisten välineiden kehittämi-nen
hyödyntämällä paremmin sosiaalista mediaa (23 mai-nintaa).
Seuraava kuvio kokoaa yhteen vastaajien näkemykset siitä, kuinka asukkaat voisivat parantaa omia osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuuksiaan kussakin kaupungissa (kuva 25).
Merkillepantavaa on, että osallistuminen alueiden palvelui-den tuottamiseen yhteistyössä kunnan, asukkaipalvelui-den, yritysten sekä yhdistysten kanssa sai eniten mainintoja yhdessä alueen
yhteishengen kohottamisen kanssa. Näyttäisi siis siltä, että alueiden aktiiviset asukkaat olisivat kiinnostuneita mahdolli-suudesta ottaa osaa alueen palvelutarjonnan ylläpitämiseen osallistumalla palvelujen tuottamiseen.
Vastaajilla oli tässäkin mahdollisuus lisätä avoimeen vastaustilaan oma vaihtoehtonsa. Eniten vastaajat korostivat asukkaiden omaa aktiivisuutta ja toimintaan osallistumista, jotta alueen omat asiat saataisiin esiin. Samalla vastaajat koros-tivat, että ainoa varma tapa saada asuinalueen asioita esiin on äänestää sellaista henkilöä, jonka tiedetään ajavan maaseudun asioita. Myös jonkinlaiselle välittäjätoimijalle (kyläaktivaattori, asukasasiamies) voisi olla tarvetta. Samoin internetin ja sosiaa-lisen median merkityksen arveltiin kasvavan tulevaisuudessa.
Kyselylomake päättyi kahteen avoimeen kysymykseen, joista ensimmäisessä vastaajia pyydettiin kertomaan oman kaupunkinsa esimerkkejä hyvistä ja toimivista hallinnon ja asukkaiden välisistä yhteistyötavoista. Toisessa kysymyksessä vastaajat saivat halutessaan kommentoida vapaasti asukas-osallistumista sekä asukkaiden ja kaupungin välistä vuorovai-kutusta. Kaikissa vastauksissa korostui vastaajien turhautumi-nen siihen, että maaseudulla asuvat eivät kokeneet tulevansa kuulluiksi kaupunkien hallinnossa. Myös maaseudun asema osana kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä nähtiin heik-kona ja tulevaisuus uhattuna.
Kouvolassa hankkeiden väliaikaisrahoitus sai kiitosta, ja hankkeista erityisesti Tähtitaajamat -hanke nostettiin esiin hyvänä esimerkkinä. Kylien neuvottelukunnan kehittäminen nähtiin myös tärkeäksi. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että kaupungilla tulisi olla vain yksi yhteydenotto-osoite, jon-ne asukkaat voisivat osoittaa asiansa huolimatta siitä, kejon-nelle viranomaiselle tai minkä hallintokunnan toimenkuvaan asia kuuluu.
Salossa kiitosta saivat tiedonkulkuun liittyvät käytännöt, joista mainittiin erikseen kaupungin hallinnon ja erityisesti
ko-Kuva 25. Vastaajien näkemykset siitä, kuinka asukkaat voivat parantaa omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan kaupungeittain.
0 5 10 15 20 25
Jokin muu tapa Sosiaalista mediaa hyödyntämällä Lisäämällä alueiden välistä yhteistyötä Yhteishenkeä kohottamalla Kyläsuunnitelmien kautta Asiamiehen nimittämisellä Ideoimalla ja kehittämällä lähidemokratian malleja Osallistumalla palvelujen tuottamiseen
Kouvola Salo Seinäjoki
tiseutuyhdistysten väliset keskustelut ja seminaarit kaupunkia koskevista asioista. Hankkeista hyviksi esimerkeiksi mainittiin Teijon kyläyhdistyksen laatima kyläsuunnitelma ja Mussaaren iltapäiväkerhotoiminta. Kaupungin tapaa järjestää internet-kyselyitä kritisoitiin siitä, että kaikki asukasryhmät eivät pääse niihin vastaamaan, jolloin kyselyn tulokset eivät herätä luotta-musta.
Seinäjoen vastaajat pohtivat, miten asukkaat saataisiin kiinnostumaan enemmän yhteisistä asioista ja antamaan omaa panosta yhteiseen toimintaan. Erityisen hyvinä toimintatapoi-na nähtiin alueelliset tiedotustilaisuudet, joissa tuodaan esiin tulevat suunnitelmat ja kuullaan asukkaita sekä viranomaisten kuulemistilaisuudet, joissa jaetaan tietoa ajankohtaisista asi-oista asukkaille. Hankkeiden osalta hyviksi esimerkeiksi vas-tauksissa nousevat kulttuuritoimen toteuttamat hankkeet sekä
Untamalan kyläkoulun kehittäminen, joka on tuonut kylään kauan kaivatun kohtaamispaikan.
Tulevaisuuden haasteena näyttäisi avointen vastausten perusteella olevan maaseudun asukkaiden arjen sujuvuuden varmistaminen. Palvelut keskittyvät kaupunkikeskuksiin ja paikallinen toiminta uhkaa loppua asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden hiipuessa, jolloin maaseutualueiden tulevai-suus ei näytä kovin lupaavalta. Tämä on maaseudun arkipäi-vää, joka näkyi avoimissa vastauksissa vaatimuksena lisätä kaupungin vastuuta luoda enemmän edellytyksiä asukkaille asuinalueidensa kehittämiseksi. Kiertävät tai liikkuvat palve-lut ovat yksi tapa parantaa arjen sujumista ja tuoda palveluja lähemmäs asukkaita, mutta myös paikallisten järjestöjen tuke-minen ja työllistätuke-minen palvelujen tuottajana ovat asioita, jos-sa kaupungit ovat merkittävässä asemasjos-sa (ks. Pihlaja 2010).
OSA IV: ONNISTUNEITA ASUKAS-OSALLISTUMISEN KÄYTÄNTÖJÄ
ja. Kulttuurihurautuksessa lähdeaineistona käytettiin lisäksi hankkeesta tehtyä opinnäytetyötä ja Kouvolan Entisen Nuo-ret – tapauksen yhteydessä hyödynnettiin yhteisön facebook-sivustoa.
4.1 KOUVOLAN TAPAUKSET
Kouvolan Entiset Nuoret (KEN) on vuonna 2010 Face-book -yhteisöpalveluun perustettu avoin Kouvola-aiheinen keskusteluryhmä. Siitä syntyi nopeasti jäsenmäärältään mer-kittävä keskustelufoorumi, jossa on nykyään noin 2800 jäsen-tä. Alun perin uskottiin, että keskusteluryhmä olisi vain pie-nen ryhmän käytössä. Ryhmän ylläpitäjän persoona ja panos vaikuttivat ryhmän koon nopeaan kasvuun myönteisesti. Sen ansioiksi ylläpitäjä näkee vanhojen kouvolalaisten aktivoitu-misen Kouvolassa, Suomessa ja maailmalla. Tapaus on hyvä esimerkki sosiaalisen median tuomien mahdollisuuksien hyö-dyntämisestä; ryhmään on helppo liittyä, se ei velvoita mihin-kään, mutta tarjoaa aktiivisille mahdollisuuden keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Ryhmä on näkynyt jo muuallakin kuin verkossa: Vuonna 2010 järjestettyyn KEN-Gaalaan osallistui lähes 800 henkilöä. Ryhmä ei kuitenkaan aio järjestäytyä, vaan se aikoo pysyä avoimena foorumina. Asuinalue ja sukupolvi näyttäisivät olevan voimakkaita profi loitumisen ja samaistu-misen kohteita, mistä syystä ryhmät koetaan kiinnostaviksi.
Innostumisen määrä on paljon kiinni myös ylläpitäjän aktiivi-suustasosta ja karismasta.
Ryhmä ei aja poliittisia tavoitteita eikä puoluepoliittista keskustelua ole sallittu, vaikka ryhmään kuuluukin muun mu-assa kansanedustajia, kaupungin virkamiehiä ja luottamus-henkilöitä. Kaupungin hallinnolle tällainen keskustelufoorumi tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden seurata kuntalaisten tunte-muksia eri asioiden suhteen. Kaupungin edustajat voivat foo-rumilla keskustella tasaveroisina muiden kuntalaisten kanssa.
Tämä voi madaltaa asukkaiden kynnystä tuoda esiin hallinnol-le heitä askarruttavia asioita. Yhteinen koettu historia tarjoaa tässä tapauksessa luontevan lähtökohdan keskustelulle, jon-ka pohjalta on hyvä jatjon-kaa myös ajankohtaisemmilla aiheilla.
Kouvolan kaupunki onkin julkisesti kiittänyt KEN-ryhmää myönteisen kaupunkikuvan luomisesta. Kaupungin kannat-taisikin tukea tällaisten ryhmien toimintaa ja harkita tiedotta-mista Facebookin välityksellä ajankohtaisista asioista tällaisille suuren kävijämäärään omaaville foorumeille. Sosiaaliseen me-Osana hankkeen tiedonhankintaa jokaisesta kaupungista
valit-tiin muutama esimerkki erityisen hyvistä osallistumisen käy-tännöistä kaupunkien asukkaiden ja hallinnon välillä. Tapauk-sien valintaperusteena oli niiden nouseminen esiin hankkeen muussa tiedonhankinnassa kuten esimerkiksi kaupunkien edustajien haastatteluissa tai muissa kaupungissa järjestetyissä tilaisuuksissa, joihin hankkeen puitteissa on osallistuttu (mm.
Maaseutufoorumi Kouvolassa 10.6.2010, Kyläsuunnittelutref-fi t Salossa 8.-9.2.2011 sekä Asuinmaaseutuseminaari 16.3.2011 ja Voimistuvat kylät -seminaari 18.–19.2.2011 Seinäjoella).
Osa näistä mainituista case-tapauksista on noussut esiin myös hankkeessa toteutetussa kyselyssä.
Case-tapausten valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ne edustavat erilaisia osallistumisen näkökulmia.
Näkökulmiksi valittiin asukkaiden omasta aloitteesta toteute-tut, kaupungin hallinnon aloitteesta toteutetut sekä osallistu-misen virallisten järjestelmien ulkopuolella toteutetut onnis-tuneet vuorovaikutuksen tavat tai käytännöt. Kouvolan vapaa-ajan asukastoimikunta valittiin tuomaan aineistoon vapaa-vapaa-ajan asukkaiden näkökulma, sillä he ovat merkittävä asukasryhmä Kouvolassa ja Salossa. Valitut case-tapaukset ovat seuraavat:
KOUVOLA
KENnyt-ilmiö
Tähtitaajamat -hanke
Vapaa-ajan asukastoimikunta
Kouvolan vesiosuuskunnat SALO
Mussaaren ip-toiminta
Teijon kyläsuunnitelman prosessi
Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke SEINÄJOKI
Untamalan kyläcase
Kulttuuritoimen järjestämä Kulttuurihurautus-projekti
Elinvoimastrategian laadintaprosessi
Case-tapausten aineistot koostuvat tapauksen yhteys-, tai avainhenkilön haastattelusta tai hänelle osoitetusta kyselystä.
Tarpeen mukaan aineistoa täydennettiin kyseisen kaupungin edustajien tai muun toimintaan olennaisesti vaikuttaneen ta-hon haastattelulla. Haastattelujen lisäksi hyödynnettiin mah-dollisuuksien mukaan case-tapausten omia internet-sivuja sekä erilaisia case-tapauksista kirjoitettuja kirjallisia
raportte-diaan perustettavien ryhmien spontaanisuus ja epävirallisuus ovat kuitenkin arvoja, jotka saattavat vaarantua, jos hallinto alkaa käyttää niitä omien tarkoitusperiensä ajamiseksi.
Kouvolan toinen esimerkki, Tähtitaajamat -hanke toteu-tettiin Kouvolan kaupungin taajamissa 1.3.2008 - 31.12.2010.
Projektin tavoitteena oli kaupungin kehitystä tukevan taajama-verkoston kehittäminen. Hankkeeseen osallistuivat Myllykos-ken, Inkeroisten, Kausalan, Valkealan, Elimäen ja Jaalan taa-jamat sekä niiden asukasyhdistykset. Mukana oli myös alueen yrityksiä sekä Kouvolan kaupungin tekninen toimi. Hanketta koordinoi vuodesta 2009 alkaen Kouvola Innovation Oy, joka on kaupungin omistama Kouvolan seudun kehittämisyhtiö.
Hankkeen rahoittajina toimivat Kymenlaakson liitto ja Kouvo-lan kaupunki. Hankkeeseen osallistuvissa taajamissa perustet-tiin taajamaryhmät, jotka koostuivat alueiden aktiivisista asuk-kaista. Ryhmien tarkoituksena oli kehittää taajamia sekä toimia keskustelulinkkinä asukkaiden ja hallinnon välillä. Taajamissa laadittiin asukkaiden ja yritysten toiveita heijastavat kehittä-missuunnitelmat vuosille 2010 - 2015. Lisäksi käynnistettiin erilaisia osahankkeita esimerkiksi taajamien virkistys- ja tori-alueiden sekä näkyvyyden kehittämiseksi. Yksityisten ja julkis-ten palvelujen yhteistyömalleja on myös pyritty kehittämään.
Hankkeelle perustettiin omat nettisivut, keskustelufoo-rumi sekä Facebook -sivusto. Hankkeesta tiedotettiin myös paikallislehdissä. Kuntalaiset pystyivät lisäksi antamaan pa-lautetta kirjastossa sijaitsevan palautelaatikon kautta. Koska taajamaryhmien toiminta perustui vapaaehtoisuuteen, ei heitä voitu velvoittaa hallinnollisiin tehtäviin. Hankkeen palkallinen henkilöstö huolehti ja neuvoi taajamatoimijoita. Ajankohta oli suotuisa hankkeen toteuttamiselle tuoreen kuntaliitoksen an-siosta. Kaupunki halusi viestiä, että maaseutualueita ei ollut unohdettu. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä oli edellytys hankkeen onnistumiselle. Taajamien oman yhteisöllisyyden löytyminen oli ensiarvoisen tärkeää. Haasteena yhteistyössä eri tahojen välillä oli yrittäjien saaminen mukaan ja heidän va-kuuttaminen aluekehittämistyön tärkeydestä. Yritykset alkoi-vatkin nähdä oman osallistumisensa tärkeänä, sillä taajamien yleinen kehitys vaikuttaa suoraan niiden toimintaan. Yhteistyö yrittäjien kanssa parani hankkeen loppukaudella. Sen sijaan kolmannen sektorin osallistaminen taajamaryhmien toimin-taan kaipaa jatkossa enemmän huomiota. Tavoitteina olleissa taajamien profi loimisessa ja uusien työpaikkojen ja yritysten luomisessa ei myöskään onnistuttu.
Vuorovaikutuksen ja yhteistyön suhteen hanketta voidaan pitää onnistuneena, sillä eri taajamien osahankkeet saatiin to-teutetuksi, hankkeessa tuli näkyvää tulosta ja taajamaryhmien toiminnalla pystyttiin vaikuttamaan kunnalliseen päätöksente-koon. Osahankkeet toteutettiin taajamaryhmien ja asukkaiden kanssa osittain talkoilla. Käytännön tekojen ja tulosten kautta syntyi yhteisöllisyyttä sekä halua vaikuttaa ja kehittää omaa kotiseutua. Tästä esimerkkinä on vuosille 2010–2015 laadittu taajamien kehittämissuunnitelma, johon on koottu asukkaiden ja yrittäjien kehittämistoiveita.
Kouvolan kolmas tapaus on vapaa-ajan asukkaiden ja Kouvolan kaupungin väliseksi yhteistyöelimeksi perustettu Vapaa-ajan asukastoimikunta. Toimikunta koostuu
yh-deksästä mökkiläisedustajasta ja kolmesta kaupunginhallituk-sen tai -valtuuston edustajasta. Toimikunta perustettiin vuo-den 2008 kuntavaalien jälkeen Kouvolan vapaa-ajanasukkaat ry:n esityksestä. Vapaa-ajan asukkaiden toimikuntia ja vas-taavia on niin sanotun mökkiläisdemokratian kehittämisek-si perustettu viime vuokehittämisek-sina eri puolille maata kuntiin, joissa vapaa-ajan asukkaita on paljon. Jaalan ja Valkealan kunnissa
yh-deksästä mökkiläisedustajasta ja kolmesta kaupunginhallituk-sen tai -valtuuston edustajasta. Toimikunta perustettiin vuo-den 2008 kuntavaalien jälkeen Kouvolan vapaa-ajanasukkaat ry:n esityksestä. Vapaa-ajan asukkaiden toimikuntia ja vas-taavia on niin sanotun mökkiläisdemokratian kehittämisek-si perustettu viime vuokehittämisek-sina eri puolille maata kuntiin, joissa vapaa-ajan asukkaita on paljon. Jaalan ja Valkealan kunnissa