VE 1 VE 2 VE 3 VE 4
Ilmasto ja
ilman laatu Eri vaihtoehtojen välillä ei muodostu päästöjen suhteen eroja, kun huomioidaan koko kuljetusväli Soklin kaivokselta satamaan.
Maa- ja
kal-lioperä Harjuleikkausten ja pehmeikköjen mas-sanvaihtojen suhteen vaihtoehtojen keski-välillä.
Eniten pehmeikköjen
massanvaihtoja. Vähiten harjujen leik-kauksia ja pehmeik-köjen massanvaihto-ja.
Eniten harjujen leik-kauksia.
Pinta- ja
pohjavedet Linjausvaihtoehto ylittää 28 virtavettä, joista pääosa on luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia.
Linjausvaihtoehto ylittää eniten virta-vesiä 39 kpl, joista huomattava osa on luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia.
Linjausvaihtoehto ylittää 29 virtavettä, joista pääosa on luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia.
Linjausvaihtoehto ylittää 30 virtavettä, joista pääosa on luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia.
Vaihtoehdolle
sijoit-tuu 1 vedenhankin-nan kannalta tärkeä pohjavesialue ja 1 vedenhankintaan soveltuva pohjavesi-alue sekä 2 luokan III pohjavesialuetta.
Vaihtoehto leikkaa Kupittajan vedenhan-kinnan kannalta tärkeän pohjavesi-alueen (vedenotta-mo). Vaihtoehdolle sijoittuu 5 luokan III pohjavesialuetta.
Vaihtoehto leikkaa 1 vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen ja 3 muuta pohjavesialu-etta.
Vaihtoehdolle sijoit-tuu 1 vedenhankin-nan kannalta tärkeä pohjavesialue ja 1 vedenhankintaan soveltuva pohjavesi-alue sekä 6 luokan III pohjavesialuetta.
Kasvillisuus Linjausvaihtoehdon alle jää kasvillisuutta n. 420 ha. Yli 30 ha:n soita sijoittuu vaihto-ehdolle lähes 20 kpl.
Osa on edustavia soita.
Linjausvaihtoehdon alle jää kasvillisuutta n. 675 ha. Yli 30 ha:n soita sijoittuu vaihto-ehdolle 27 kpl. Osa on erittäin edustavia soita.
Linjausvaihtoehdon alle jää kasvillisuutta n. 385 ha. Yli 30 ha:n soita sijoittuu vaihto-ehdolle 16 kpl.
Linjausvaihtoehdon alle jää kasvillisuutta n. 545 ha. Yli 30 ha:n soita sijoittuu vaihto-ehdolle 17 kpl. Osa on erittäin edustavia soita.
Vaikutus kohdistuu
28 arvokkaaseen kasvillisuuskohtee-seen, yhteispinta-ala n. 85 ha. Kohteista 2 on kansal-lisesti ar-vokasta ja 4 maakun-nallisesti arvokasta.
Vaikutus kohdistuu 32 arvokkaaseen kasvillisuuskohtee-seen, yhteispinta-ala n. 100 ha. Kohteista 5 on kansallisesti arvokasta ja 2 maa-kunnallisesti arvokasta.
Vaikutus kohdistuu 22 kasvillisuuskoh-teeseen, yhteispinta-ala n. 120 ha. Koh-teet ovat pääosin paikallisesti arvokkai-ta. Yksi kohde on maakunnallisesti ar-vokas ja yhdessä on vanhan metsän ar-voa.
Menetetään vähiten arvokasta kasvilli-suutta. Vaikutus kohdistuu 25 arvok-kaaseen kasvilli-suuskohteeseen, yh-teispinta-ala n. 81 ha. Kohteista 3 on kansallisesti arvokas-ta ja 2 maakun-nallisesti arvokasta.
Eläimistö Vaihtoehdossa muo-dostuu merkittävää haittaa erityi-sesti suurille petolinnuille, suoeläimis-tölle, van-hojen metsien sekä erämaiden eläimistöl-le.
Vaihtoehto tuottaa merkittävimmät hait-tavaikutukset alueen eläimistölle. Vaihto-ehdossa eläinten kuolevuus on selvästi suurempi kuin muilla vaihtoehdoilla.
Vaihtoehdon eläin-vaikutukset ovat pääosin vähäisemmät kuin muissa vaihto-ehdoissa.
Rakentaminen voi uhata jokihelmisim-pukkaa.
Vaihtoehto tuottaa selvästi haittaa suo-eläimistölle ja muuttohaukalle sekä mahdollisesti myös jokihelmisimpukalle.
Linjaus halkoo
tärke-än ekologisen käytävän Joutsituntu-rin kohdalla.
Rakentaminen voi uhata jokihelmisim-pukkaa.
Aitaaminen aiheuttaa hirvien liikkumiselle selvästi haittaa. Ra-kentaminen voi uhata jokihelmisimpukkaa.
Aidatun radan este-vaikutus hirville on vähäisempi kuin muissa vaihtoehdois-sa. Radan
rakentaminen uhkaa ja tuottaa haittaa merkittäville eläinla-jeille.
Kotkaan kohdistuu häirintää, mutta laji ei häviä nykyisiltä reviirialueilta.
Rakentaminen voi uhata pohjanlepakon esiintymää.
VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 suojel-tavat lajit.
Arvokkaista luonto-kohteista 43 % häviää, 53 % luon-nontila muuttuu ja 7
% kohteista säilyy ennallaan tai vaiku-tukset ovat lieviä.
Arvokkaista luonto-kohteista 13 % häviää, 65 % luon-nontila muuttuu ja 22
% kohteista säilyy ennallaan tai vaiku-tukset ovat lieviä.
Arvokkaista luonto-kohteista 18 % häviää, 59 % luon-nontila muuttuu ja 23
% kohteista säilyy ennallaan tai vaiku-tukset ovat lieviä.
Arvokkaista luonto-kohteista 11 % häviää, 57 % luon-nontila muuttuu ja 32
% kohteista säilyy ennallaan tai vaiku-tukset ovat lieviä.
Linjausvaihtoehto kulkee
Joutsitunturi-Koukkutunturi Natu-ra-alueella ja sivuaa Maltion Natura-aluetta.
Linjausvaihtoehto sivuaa Luiron suot ja Kemihaaran suot Na-tura-alueita.
Linjausvaihtoehto sivuaa Joutsitunturi-Koukkutunturi Natu-ra-aluetta.
Linjausvaihtoehto ei sivua Natura-alueita.
Vaihtoehdon
raken-tamisen seurauksena häviää tai heikentyy 4 (mahd. 5) uhan-alaisen lajin esiintymää.
Vaihtoehdon rakenta-misen seuraukse-na häviää tai heikentyy 5 (mahd. 6) uhanalaisen lajin esiintymää tai pesimäreviiriä sekä 1 silmälläpidettävän lajin kasvupaikka. Lisäksi vaihtoehto sivuaa maakotkan yhtä revii-riä ja 2 vaarantuneen lettorikon kasvupaik-kaa on uhattuna.
Vaihtoehdon raken-tamisen seurauk-sena häviää tai heik-kenee 5 uhanalaisen lajin esiintymää sekä 4 silmälläpidettävän lajin esiintymää.
Vaihtoehdon raken-tamisen seurauk-sena häviää tai heik-kenee 4 uhanalaisen lajin esiintymää tai pesimäreviiriä sekä silmälläpidettävän pohjanluhtalemmikin ja alueellisesti uhan-alaisen suovalkun kasvupaikat.
Luontodirektiivilajeis-ta uhattuna on rauhoitetun lapin-leinikin kasvupaikka.
Luontodirektiivilajeis-ta uhattuna ovat rauhoitetun lapin-leinikin kasvupaikat.
Sorsajoen kohdalla vaihtoehto voi uhata vaarantuneen laak-soarhon esiintymää.
Luontodirektiivilajeis-ta uhattuna on rauhoitetun lapin-leinikin kasvupaikka.
Vaihtoehto
mahdolli-sesti heikentää 4 maakotkan reviiriä.
Vaihtoehto saattaa heikentää 2 muutto-haukan reviiriä ja sivuaa 1 maakotkan reviiriä.
Vaihtoehto sivuaa 2
maakotkan reviiriä. Vaihtoehto saattaa heikentää 2 muutto-haukan reviiriä ja sivuaa 1 maakotkan reviiriä.
Vaihtoehdolle
sijoit-tuu pohjanlepakon elinympäristöiksi so-veltuvia alueita.
Rakentaminen voi uhata jokihelmisim-pukkaa.
Vaihtoehdolle sijoit-tuu pohjanlepakon elinympäristöiksi so-veltuvia alueita.
Rakentaminen voi uhata jokihelmisim-pukkaa.
Vaihtoehdolle sijoit-tuu pohjanlepakon elinympäristöiksi so-veltuvia alueita.
Rakentaminen voi uhata jokihelmisim-pukkaa.
Rakentaminen voi uhata jokihelmisim-pukkaa.
Natura 2000
-alueet Hanke heikentää merkittävästi Joutsi- tunturi-Koukkutun-turin luonnonarvoja.
Linjausvaihtoehto sivuaa Luiron suot ja Kemihaaran suot Na-tura-alueita.
Vähäisimmät vaiku-tukset alueella oleviin Natura-alueiden luon-toarvoihin. Linjaus-vaihtoehto sijoittuu riittävän kauaksi Na-tura-alueista.
Vähäisimmät vaiku-tukset alueella oleviin Natura-alueiden luon-toarvoihin. Linjaus-vaihtoehto sijoittuu riittävän kauaksi Na-tura-alueista.
Luonnonva-rojen hyödyntä-minen
Vaihtoehto jää vaiku-tuksiltaan VE 2 ja 3 väliin. Vaihtoehdossa metsää menetetään hieman vähemmän kuin VE 4:ssä.
Vaihtoehdon vaiku-tukset luonnon-varoihin ovat suuremmat kuin muilla vaihtoehdoilla sen pituuden takia.
Vähäisimmät vaiku-tukset luonnon-varoihin: maa-aineksen ottomäärät ovat pienemmät, metsää menetetään vähiten.
Vaihtoehto jää vaiku-tuksiltaan VE 2 ja 3 väliin. Vaihtoehdossa menetetään laajem-min suomaastoa kuin VE 1:ssä sekä vaiku-tukset kalastukseen ja metsästykseen ovat suuremmat kuin VE 1:ssä.
Kaikissa vaihtoehdoissa rautatien joudutaan rakentamaan tärkeän pohjavesialueen halki. Riski maa-aineksen pilaantumiseen on varsin vähäinen.
VE 1 VE 2 VE 3 VE 4
Yhdyskunta-rakenne ja maankäyttö
Seutukunnassa näkyvät muutokset yhdyskunnan kokonaisrakenteessa ja yksityiskohtaisen maankäytössä ovat pitkälläkin aikavälillä vähäisiä. Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön ovat samansuuntaisia ja -laatuisia ratavaihtoehdoilla, ne kohdistuvat vain eri alueille.
Vaihtoehto tukee ny-kyisen radan varren asumisen ja palvelu-jen kehittymistä.
Myös uuden rata-osuuden varressa vaikutukset ovat pääosin positiivisia.
Vaihtoehdossa asumi-seen ja palveluihin kohdistuvat vaikutuk-set ovat pääosin posi-tiivisia, kun häiriöteki-jät huomioidaan yksityiskohtaisessa maankäytön suunnit-telussa.
Vaihtoehto tukee ny-kyisen radan varren asumisen ja palvelu-jen kehittymistä.
Myös uuden rata-osuuden varressa vaikutukset ovat pääosin positiivisia.
Vaihtoehto tukee ny-kyisen radan varren asumisen ja palvelu-jen kehittymistä.
Myös uuden rata-osuuden varressa vaikutukset ovat pääosin positiivisia.
Vaihtoehto hyödyntää
olemassa olevaa ra-tayhteyttä ja elvyttää yhteyden varressa olevia maankäytön rakenteita ja toimin-toja. Lisäksi
vaihtoehto toteuttaa valtakunnallisesti merkittävää liiken-neyhteyttä ja toimintavyöhykettä, Barentsin käytävää.
Vaihtoehto tuo rauta-tieliikenteen piiriin eniten uutta asutus-ta.
Vaihtoehto hyödyntää olemassa olevaa ra-tayhteyttä ja elvyttää yhteyden varressa olevia maankäytön rakenteita ja toimin-toja. Lisäksi
vaihtoehto toteuttaa valtakunnallisesti merkittävää liiken-neyhteyttä ja toimintavyöhykettä, Barentsin käytävää.
Vaihtoehto hyödyntää olemassa olevaa ra-tayhteyttä ja elvyttää yhteyden varressa olevia maankäytön rakenteita ja toimin-toja. Lisäksi
vaihtoehto toteuttaa valtakunnallisesti merkittävää liiken-neyhteyttä ja toimintavyöhykettä, Barentsin käytävää.
Maisema Linjausvaihtoehto kulkee valtaosan matkaa täysin asu-mattomia seutuja. VE sivuaa Saijan kylän maakunnallisesti ja luonnonympäristöl-tään arvokasta maisema-aluetta.
Linjausvaihtoehdon varrelle sijoittuu eni-ten maisemallisesti merkittäviä kohteita.
Linjausvaihtoehto sijoittuu pääasiassa asumattomille seu-duille. Vaihtoehto sivuaa kuitenkin pai-koitellen tiestöä.
Linjausvaihto myötäi-lee pitkälti tietä 965 Saijasta Savukoskelle saakka. VE sivuaa valtakunnallisesti arvokasta Kuoskun kylän maisema-aluetta ja Saijan ky-län maakunnallisesti ja luonnonympäris-töltään arvokasta maisema-aluetta.
Linjauksen varrelle
sattuu muutamia joki-en ylityksiä sekä useita hienoja avosuo-alueita. Avosuoalueet eivät ole kuitenkaan yhtä vaikuttavia kuin VE 2:ssa.
Linjausvaihtoehto kulkee lähimpänä asuttuja seutuja.
Maisemallisesti mer-kittävimpiä kohtia ovat laajat avosuo-alueet.
Linjaus ylittää joita-kin jokia, leikkaa muutamia pitkittäis-harjuja ja useita laajahkoja avosuo-alueita.
Ratalinjaus sivuaa useita asuttuja aluei-ta aluei-tai loma-asuntoja.
Hienoimpia
tuntu-rinäkymiä avautuu vaihtoehdon varrelle sijoittuvalta Tuh-kasokanjängältä.
Vaihtoehdolla on eni-ten maisemallisia haittavaikutuksia.
Hienoimpia tuntu-rinäkymiä avautuu VE 2:n varrelle sijoittu-vilta Airosaavalta ja Hirvikaltionaavalta.
Hienoimpia tuntu-rinäkymiä avautuu vaihtoehdon varrelle sijoittuvalta Muotka-aavalta.
Hienoimpia tuntu-rinäkymiä avautuu vaihtoehdon varrelle sijoittuvalta Ulkujän-gältä. Hirvikaltion-aapa sijoittuu vaihto-ehdon varteen.
Kulttuuripe-rintö Linjausvaihtoehdon ympäristöön sijoittuu vähiten kohteita.
Linjausvaihtoehdon ympäristöön sijoittuu useita
valta-kunnallisestikin merkittäviä kyläko-konaisuuksia, jokivarsiasutusta se-kä kirkkomaisemia.
Linjausvaihtoehdon varrelle ei jää yhtään merkittävää laajem-paa
kyläkokonaisuutta.
Linjausvaihtoehdon ympäristöön sijoittuu vähiten kulttuuripe-rintökohteita.
VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Liikenne Kaikki rautatien linjausvaihtoehdot muodostavat liikenteellisen esteen ja lisäävät
liikenneon-nettomuusriskejä haja-asutusalueilla sekä metsänhoidon ja poronhoidon näkökulmasta.
Linjausvaihtoehdon kanssa risteäviä teitä
on vähiten, 33 kpl.
Linjausvaihtoehdon kanssa risteäviä teitä on eniten, 47 kpl.
Linjausvaihtoehdon kanssa risteäviä teitä on 38 kpl.
Linjausvaihtoehdon kanssa risteäviä teitä on vähiten, 33 kpl.
Rautatien liikenne
lisääntyy merkittä-västi välillä
Kemijärvi-Kelloselkä.
Ei mahdollista Ba-rentsin kansainväli-sen liikennekäytävän toteuttamista maa-kuntakaavassa osoitetun mukaisesti.
Rautatien liikenne lisääntyy merkittä-västi välillä
Kemijärvi-Kelloselkä.
Rautatien liikenne lisääntyy merkittä-västi välillä
Kemijärvi-Kelloselkä.
Välillä Kemi-Kemijärvi kaikkien vaihtoehtojen vaikutukset nykyisellä rataverolla ovat samat.
Melu Linjausvaihtoehdon melualueille sijoittuu
6 asuinrakennusta, 29 lomarakennusta ja 2 autiotupaa.
Linjausvaihtoehdon melualueille sijoittuu 4 asuinrakennusta, 39 lomarakennusta, 1 metsästysmaja ja 1 autiotupa.
Linjausvaihtoehdon melualueille sijoittuu 4 asuinrakennusta, 43 lomarakennusta, 1 retkeilymaja ja 2 au-tiotupaa.
Linjausvaihtoehdon melualueille sijoittuu 10 asuinrakennusta ja 43 lomarakennus-ta.
Linjausvaihtoehto kulkee
Joutsitunturi-Koukkutunturin Natu-ra-alueen läpi
Linjausvaihtoehdon 45/40 dB melualueet eivät yllä luonnon-suojelualueille.
Enimmäisäänitasojen perusteella vaihtoeh-to on paras.
Jokaisella tarkastel-lulla kriteerillä vaihtoehto osoittau-tuu muita vaihtoeh-toja huonommaksi.
Tärinä Vaihtoehdon vaiku-tuspiirissä on 12 kohdetta (rakennus tai rakennuksia), jot-ka voivat olla alttiita tärinävaikutuksille.
Kohteet eivät sijoitu pehmeikköalueille.
Vaihtoehdon vaiku-tuspiirissä on 6 kohdetta (rakennus tai rakennuksia), jot-ka voivat olla alttiita tärinävaikutuksille.
Kohteet eivät sijoitu pehmeikköalueille.
Vaihtoehdon vaiku-tuspiirissä on 6 kohdetta (rakennus tai rakennuksia), jot-ka voivat olla alttiita tärinävaikutuksille.
Kohteet eivät sijoitu pehmeikköalueille.
Vaihtoehdon vaiku-tuspiirissä on 15 kohdetta (rakennus tai rakennuksia), jot-ka voivat olla alttiita tärinävaikutuksille.
Kohteet eivät sijoitu pehmeikköalueille.
Ihmisten elinolot ja viihtyvyys
Vaihtoehto saa eniten asukkaiden kanna-tusta Pelkosenniemeä lukuun ottamatta.
Vaihtoehto aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia loma-asutukselle paikalli-sesti, mutta
kokonaisuutena se on kaikkien osallisryh-mien näkökulmasta vähiten haitallisia sosiaalisia vaikutuk-sia aiheuttava vaihtoehto.
Vaihtoehto saa eniten asukkaiden kanna-tusta Pelkosennie-mellä radan koko-naiskäytön (mukana myös matkailu ja puunkuljetus) näkö-kulmasta. Aiheuttaa merkittäviä ongelmia lähes koko osuudella paikallisten asukkai-den elinkeinojen harjoittamiselle ja paikalliselle liikkumi-selle (marjastus, metsästys, kalastus ja retkeily).
Vaihtoehto aiheuttaa merkittävää haittaa radan välittömään läheisyyteen sijoittu-valle paikalliselle asutukselle, sekä Naruskajärven lähei-syydessä olevalle kaavoitetulle loma-asutuntoalueelle.
Vaihtoehto aiheuttaa Tenniöjoen varrella asuville merkittävää haittaa elinkeinojen harjoittamiselle, sekä paikalliselle liikkumi-selle (marjastus, metsästys, kalastus ja retkeily).
Vaihtoehto
mahdollis-taa Sallan kunnan ja radanvarren kylien alueella elinkei-noelämän kehittä-misen, pääasiassa puunkuljetuksen ja matkailun, sekä rau-tatieyhteyden rakentamisen Sallan ja Kelloselän kautta edelleen Venäjälle.
Vaihtoehto mahdollis-taa Pelkosenniemen ja Savukosken kunti-en ja radanvarrkunti-en kylien alueella elin-keinoelämän kehittä-misen, pääasiassa puunkuljetuksen ja matkailun, sekä rau-tatieyhteyden rakentamisen Soklin kautta edelleen Ve-näjälle.
Vaihtoehto mahdollis-taa Sallan kunnan ja radanvarren kylien alueella elinkei-noelämän kehittä-misen, pääasiassa puunkuljetuksen ja matkailun, sekä rau-tatieyhteyden rakentamisen Sallan ja Kelloselän kautta edelleen Venäjälle.
Vaihtoehto mahdollis-taa Sallan ja Savu-kosken kuntien ja radanvarren kylien alueella elinkeino-elämän kehittä-misen, pääasiassa puunkuljetuksen ja matkailun, sekä rau-tatieyhteyden rakentamisen Sallan ja Kelloselän kautta edelleen Venäjälle.
VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Poronhoito Linjausvaihtoehdon
alueella poroelinkei-non vaatimien alueiden eheyttä ja toiminnallisuutta muutetaan vähiten.
Linjausvaihtoehto rikkoo kahden palis-kunnan ja yhden paliskunnan tokka-kunnan laidunalu-eiden toiminnallisen kokonaisuuden. Vaih-toehdon vaikutukset poroelinkeinoon ovat merkittävimmät.
Linjausvaihtoehdon vaikutusalueelle jää eniten paliskuntien yleisestä porotalou-den infrastruktuu-rista. Vaihtoehdolla on erittäin suuri vai-kutus Pohjois-Sallan paliskunnan toimin-nalle.
Linjausvaihtoehdon alle jää eniten poroti-lojen yksityisiä porotarhoja, jolloin tilojen toiminnalliset kokonaisuudet rik-koontuvat ja toiminta vaikeutuu.
Linjausvaihtoehdon alle menetetään
vähi-ten porolaitumia, n.
415 ha. Epäsuorat laidunmenetykset ovat n. 60 km2.
Linjausvaihtoehdon alle menetetään eni-ten porolaitumia, n.
670 ha. N. 300 km2 laidunmaita jää rata-linjau-sen ja
Kemijoen väliin.
Linjausvaihtoehdon alle menetetään po-rolaitumia, n. 410 ha.
Epäsuorat laidunme-netykset ovat n. 47 km2.
Linjausvaihtoehdon alle menetetään po-rolaitumia, n. 540 ha.
Epäsuorat laidunme-netykset ovat n. 125 km2.
Matkailu ja
virkistys Vaihtoehdoista ei yksikään vaikuta selkeästi muita enemmän matkailuelinkeinon toimintaan tai virkistykseen. Kaikki vaihtoehdot risteävät useiden moottorikelkka- ja ulkoilureittien kanssa.
Mikään vaihtoehdoista ei kulje varsinaisesti yhdenkään Itä-Lapin matkailukeskuksen läpi tai lähietäisyydeltä.
Vaihtoehto voisi tuo-da henkilöliikenteen lähemmäksi Sallatun-turia ja edistää Alakurtti-Kelloselkä rataosuuden raken-tamista.
Vaihtoehto voisi mahdollistaa henkilö-liikenteen Pyhä-Luoston matkailukes-kuksen tuntumaan.
Vaihtoehto voisi tuo-da henkilöliikenteen lähemmäksi Sallatun-turia ja edistää Alakurtti-Kelloselkä rataosuuden raken-tamista.
Vaihtoehto voisi tuo-da henkilöliikenteen lähemmäksi Sallatun-turia ja edistää Alakurtti-Kelloselkä rataosuuden raken-tamista.
Maa- ja
metsätalous Kangasmetsää pois-tuu metsätalouden piiristä n. 280 ha.
Kangasmetsää pois-tuu metsätalouden piiristä eniten, n. 480 ha.
Kangasmetsää pois-tuu metsätalouden piiristä vähiten, n.
215 ha.
Kangasmetsää pois-tuu metsätalouden piiristä n. 380 ha.
Linjausvaihtoehto pirstoo metsäpalstoja
ja muuttaa nykyisiä tiejärjestelyjä vähi-ten. Vaikutus kohdistuu pitkälti metsähallitukseen.
Linjausvaihtoehto pirstoo metsäpalstoja ja muuttaa nykyisiä tiejärjestelyjä eniten.
Haittavaikutukset kohdistuvat erityises-ti yksityisiin
metsänomistajiin.
Haittavaikutukset kohdistuvat erityises-ti yksityisiin
metsänomistajiin.
Haittavaikutukset kohdistuvat erityises-ti yksityisiin
metsänomistajiin.
Vaihtoehdossa
mah-dolliset puunkuljetuk-sen hyödyt ovat suu-remmat kuin muissa vaihtoehdoissa.
Maatalouteen vaikutukset ovat vähäiset kaikissa vaihtoehdoissa, radan alle jää vähäisesti peltoa.
Rakentami-nen Vaihtoehdon raken-tamistyöt kestävät arviolta 3 vuotta.
Vaihtoehdon raken-tamistyöt kestävät arviolta 4 vuotta, joten vaikutukset ovat suurimmat.
Vaihtoehdon raken-tamistyöt kestävät arviolta 3 vuotta.
Vaihtoehdon raken-tamistyöt kestävät arviolta 4 vuotta.
Linjausvaihtoehto sijaitsee kaukana
olemassa olevasta tieverkostosta, joten työmaateiden tarve on suurin.
Vaikutuksen alaisia kohteita on eniten johtuen linjauksen pituudesta ja paikoin asutuksen läheisyy-destä.
Vaikutuksen alaisia kohteita on huomat-tavasti johtuen paikoin loma-asutuksen läheisyy-destä.
Vaikutuksen alaisia kohteita on huomat-tavasti johtuen linjauksen pituudesta ja paikoin asutuksen läheisyydestä.
Seuraavassa on esitetty yhteenveto niistä vaikutuksista, joiden osalta vaihtoehdot eroa-vat selkeästi toisistaan.
Vaihtoehto 1
Lupaa ei voida myöntää eikä suunnitelmia hy-väksyä rautatien rakentamiseen vaihtoehdon 1 mukaisesti Joutsitunturi-Koukkutunturin Na-tura-alueen osalta ilman luonnonsuojelulain 66 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä menet-telyjä. Muilta osin vaihtoehdon haitalliset vaikutukset luonnonoloihin ovat kokonaisuu-tena vähäisimmät.
Linjausvaihtoehdon melualueille sijoittuu vä-hiten rakennuksia, mutta melu vaikuttaa Joutsitunturi-Koukkutunturi Natura-alueelle.
Linjausvaihtoehto saa eniten asukkaiden kan-natusta Pelkosenniemeä lukuun ottamatta.
Vaikutukset poronhoitoon ja poronhoidon inf-rastruktuuriin sekä laidunalueisiin ovat vähäi-simmät.
Linjausvaihtoehto mahdollistaa henkilöliikenteen Sallatunturin tuntumaan (kuten VE 3 ja VE 4).
Rakentamisen haitalliset vaikutukset ovat vä-häisimmät.
Vaihtoehto 2
Linjausvaihtoehto aiheuttaa eniten haitallisia vaikutuksia luonnonoloille Natura-alueita lu-kuun ottamatta. Vaikutukset luonnonvaroihin ovat suuremmat kuin muilla vaihtoehdoilla.
Linjausvaihtoehdon varrelle sijoittuu eniten mai-semallisesti merkittäviä kohteita ja se aiheuttaa eniten maisemallisia haittavaikutuksia.
Vaihtoehto tuo rautatieliikenteen piiriin eniten asukkaita.
Linjausvaihtoehdon liikenneturvallisuus voi-daan arvioida huonoimmaksi. Linjaus ei mah-dollista Barentsin kansainvälisen käytävän toteutumista maakuntakaavassa osoitetun mukaisesti.
Linjausvaihtoehdon tärinävaikutukselle alttiiksi joutuu vähiten nykyisiä rakennuksia (kuten VE 3).
Linjausvaihtoehto saa eniten asukkaiden kan-natusta Pelkosenniemellä.
Vaikutukset poronhoitoon ja poronhoidon inf-rastruktuuriin sekä laidunalueisiin ovat mer-kittävimmät.
Metsämaata jää linjauksen alle eniten.
Linjausvaihtoehto mahdollistaa henkilöliikenteen Pyhä-Luoston matkailukeskuksen tuntumaan.
Rakentamisen haitalliset vaikutukset ovat merkittävimmät.
Vaihtoehto 3
Linjausvaihtoehdon haitalliset vaikutukset luonnonoloille ja Natura-alueille ovat vähäi-simmät. Kuitenkin vaihtoehto tuottaa haittaa useille eläinlajeille.
Vaikutukset luonnonvaroihin ovat vähäisimmät.
Linjausvaihtoehdon liikenneturvallisuus voi-daan arvioida parhaaksi.
Linjausvaihtoehdon tärinävaikutukselle alttiik-si joutuu vähiten rakennukalttiik-sia (kuten VE 2).
Vaihtoehdolla on erittäin suuri haitallinen vai-kutus Pohjois-Sallan paliskunnan toiminnalle.
Linjausvaihtoehto mahdollistaa henkilöliikenteen Sallatunturin tuntumaan (kuten VE 1 ja VE 4).
Vaihtoehto 4
Linjausvaihtoehdon vaikutuspiirissä on vähi-ten arvokkaita luontokohteita ja vaihtoehdolla on vähäisimmät vaikutukset Natura-alueisiin.
Linjausvaihtoehdon melualueille sijoittuu eni-ten rakennuksia ja tärinävaikutukselle alttiiksi joutuu eniten nykyisiä rakennuksia.
Linjausvaihtoehdon alle jää eniten yksityisiä porotarhoja.
Metsämaata jää linjauksen alle vähiten.
Linjausvaihtoehto mahdollistaa henkilöliikenteen Sallatunturin tuntumaan (kuten VE 1 ja VE 3).
Vaihtoehto 0
Rautatien osalta tilanne säilyy nykyisen kal-taisena eli rautatietä ei rakenneta. Soklin kaivoksen tuotteita ei tässä tapauksessa kul-jeteta mihinkään Suomen satamaan.
20 VAIKUTUSTEN SEURANTA Seurannan tavoitteena on:
- tuottaa tietoa hankkeen vaikutuksista - selvittää, mitkä muutokset ovat
seurauk-sia hankkeen toteuttamisesta
- selvittää, miten vaikutusten arvioinnin tu-lokset vastaavat todellisuutta
- selvittää, miten haittojen ehkäisy- tai lie-ventämistoimet ovat onnistuneet
- käynnistää tarvittavat toimet, jos toimin-nan seurauksena esiintyy ennakoimat-tomia, merkittäviä haittoja
Yksityiskohtaisen seurantaohjelman laatimi-nen ei ole mahdollista tässä vaiheessa, koska ei ole olemassa rautatien yleis- eikä rata-suunnitelmia. Seurantaohjelma ja raportoinria tulee täsmentää rautatien jatkosuunnittelun yhteydessä.
Luonnonolot
Ilmasto ja ilman laatu
Päästöt ovat niin vähäisiä, että niiden seuran-taa ei katsota tarpeelliseksi.
Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Ratapenkereiden ja maa-ainesten läjitysaluei-den vaikutuksia tulee seurata pohjavesi-tarkkailuin tärkeillä pohjavesialueilla näyttei-den avulla rakennustyön aikana ja rautatien valmistumisen jälkeen kerran vuodessa viiden vuoden ajan.
Kasvillisuus ja eläimistö sekä luonnon monimuotoisuus
Mahdolliset laaksoarhon kasvupaikat sekä pohjanlepakko- ja jokihelmisimpukkaesiinty-mät on selvitettävä yleissuunnitteluvaiheessa.
Selvitysten tulosten perusteella on määritel-tävä seurannan tarve ja laatia tarvittava seurantaohjelma.
Natura 2000-alueet
Vaikutuksia Natura-alueille tulee seurata alu-een muodostamisen perustana olevien luontotyyppien muutosten näkökulmasta.
Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, mihin Natu-ra-alueisiin valittava linjausvaihtoehto saattaa vaikuttaa.
Luonnonvarat
Rautatien jatkosuunnittelun yhteydessä mää-ritellään maa-ainesten ottopaikat ja läjitysalueet. Tällöin on tarvittaessa laadittava maa-ainesten ottamisen ja läjittämisen vaiku-tusten seurantaohjelma.
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Suunnitteluratkaisuihin liittyy rohkeaa tavoit-teellisuutta, joiden toteutumisen seuranta voidaan määritellä maakuntakaavan laatimi-sen yhteydessä.
Maisema ja kulttuuriperinne
Linjausvaihtoehtojen vaikutusalueille ei sijoitu sellaisia maisema- tai kulttuurihistoriallisia alueita, jotka vaatisivat seurannan järjestä-mistä.
Liikenne
Liikenneonnetomuuksien seuranta tulee pe-rustua yleisiin onnettomuustilastoihin. Lisäksi jäljempänä esitettävien haastattelujen avulla selvitetään rautatien estevaikutuksia.
Mikäli seurannan perusteella todetaan onnet-tomuuskeskittymiä tai yhteyspuutteita, tulee ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Melu ja tärinä
Yksityiskohtaisten ratasuunnitelmien laadin-nan yhteydessä tulee tehdä rautatieliikenteen melumallinnus asutuksen läheisyydessä ja luonnonsuojelualueilla. Mallinnuksen perus-teella tulee ratkasita melusuojauksenn tarve.
Tarvittaessa voidaan tehdä melumittauksia kriittisimmissä kohdissa.
Ennen mihinkään tärinänvaimentamistoimen-piteisiin ryhtymistä on tärinän suuruus ja taajuussisältö tarkoituksenmukaista varmis-taa tärinämittauksin. Lisäksi asuinalueisiin, jotka kaavoitetaan lähemmäksi rataa tai sel-västi erityyppiselle maaperälle kuin olemassa olevat asuinrakennukset, olisi tehtävä kaavoi-tuksen ja rakentamisen yhteydessä tärinä-mittaus. Myös sijoitettaessa yksittäisiä rakennuksia lähelle rataa tärinän riskialueella, tulee tärinän suuruus varmistaa mittauksin.
Jatkosuunnittelun yhteydessä kaikki nämä kohteet voidaan tarkastella vielä tarkemmin ja selvittää todellinen tärinävaikutus.
Rakentamisen ja kunnostamisen aikaisia me-lu- ja tärinähaittoja voidaan todentaa ja seurata tärinämittauksin sen hetkisissä ra-kennuskohteissa sekä kirjata ja korjata mahdolliset tärinävahingot.
Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot
Vaihtoehdon valinnan jälkeen ennen rautatien rakennustöihin ryhtymistä tulee järjestää vaihtoehdon välittömällä vaikutusaluella asu-vien ja toimiasu-vien ihmisten haastattelu.
Haastattelu tulee toistaa sen jälkeen kun rau-tatie on ollut käytössä noin 2 vuotta.
Haastattelussa tulee selvittää ihmisten koke-mukset liikenneturvallisuuden, liikkumisen ja
Haastattelussa tulee selvittää ihmisten koke-mukset liikenneturvallisuuden, liikkumisen ja