Vaihtoehtojen sijoittuminen maisemaan

VE 1, sijoittuminen maisemaan

VE 1 sijoittuu kokonaan Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseudun maisema-alueelle. Ratalinjauk-sen eteläpäässä maisematila muodostuu alavien suo- ja peltoalueiden ja matalahkojen vaarojen vaihtelusta.

Ratalinjaus kulkee Kuolajoen ja myöhemmin Tenniöjoen rantoja myötäilevällä laajalla soi-sella alangolla, mistä linjaus kaartuu kohti maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mer-kittävää Saijan kylää. Aivan ratalinjauksen alussa Lehtokummussa asutusta jää ratalin-jauksen läheisyyteen.

Kuolajoen ylityskohdan tuntumassa ratalinja-uksen lähettyville sijoittuu muutamia asuinrakennuksia. Kuolajoen ja Tenniöjoen välisellä osuudella linjaus sivuaa pienehköjä peltoaukeita.

Saijan luoteispuolella ratalinjaus kulkee soi-sella alangolla ja kaartuu kohti kunnanrajaa.

Ratalinjaus ylittää serpentiinimäisesti mutkit-televan Maltiojoen pienen koskijakson kohdalla. Joen rannat ovat puustoiset.

Ritavaaran ohituksen jälkeen pohjoista kohti kuljettaessa maisemat muuttuvat Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseudulle tyypillisiksi. Ratalin-jaus kulkee maaston alavimmissa kohdissa, joilta aukeaa näkymiä ympäröiville vaaroille.

Hieman ratalinjauksen puolivälin pohjoispuo-lella linjaus sivuuttaa Maltiotunturin ja Maltion luonnonpuiston, jotka jäävät linjauksen länsi-puolelle. Tolvaskuusikon kaakkoispuolella ratalinjaus kaartuu koilliseen seuraten Maltio-joen laaksonpohjaa. Petäjä Kappalevaaran länsirinteellä ratalinjaus kaartuu kohti luodet-ta palaten kunnanrajalle Liessijoen ylityksen paikkeilla. Ratalinjauksen loppupäässä Ahma-tunturille avautuu hieno näkymä.

Ahmatunturilta Tulppioon ratalinjaus kulkee vaaranrinteiden ja soiden lomassa ja aivan loppuosasta Tulppiojoen muodostamassa laaksossa. Osa jakson metsistä on hakattuja, suot ovat avosoita. Ratalinjaus sijoittuu poh-joisimmalla jaksolla avoimeen tai puoli-avoimeen maisemaan.

Maltiojoen pohjoisrannalle jää loma-asunto noin 150 m etäisyydelle ratalinjauksesta.

Kuva FCG Planeko Oy

Ahmatunturi jää VE 1:n itäpuolelle. Kuva FCG Planeko Oy

VE 2 halkoo Airosaapaa lähes 2 km matkalta.

Kuva FCG Planeko Oy

VE 2, sijoittuminen maisemaan

Ratalinjausvaihtoehto 2 sijoittuu eteläosas-taan Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun mai-semaan ja pohjoisosistaan Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseudulle. Osuudella Kemijärveltä Pel-kosenniemelle ratalinjaus kulkee suhteellisen tasaisella ja alavalla alueella. Ratalinjaus on sijoitettu pitkälti samaan maastoaukkoon ny-kyisen voimajohdon kanssa. Nykyinen voima-johtokatu sijoittuu monin paikoin metsäiselle jaksolle. Paikoitellen se kulkee suoalueiden poikki ja muutamassa kohdassa sivuaa asu-tusta.

Ylijärven pohjoispuolella ratalinjaus leikkaa seututien 9613 varteen sijoittuvaa pienehköä mutta varsin tavanomaista suoaluetta.

Huomattavasti vaikuttavampi ja laaja-alaisempi suoalue on Tapionniemessä Airos-vaaran länsipuolella. Siellä ratalinjaus halkoo Airosaapaa lähes 2 km matkalta. Linjaus si-joittuu Airosaavan itälaidalle Airosvaaran kupeeseen.

Lännessä Airosaapa rajautuu Kaarnemaa- ni-miseen selänteeseen, jonka takana varsinaisen selustan muodostaa Outivaarasta, Lehmiselästä ja Näätävaarasta muodostuva kokonaisuus. Airosaapa on avoimena maise-matilana hieno. Airosvaara muodostaa sille selkeän, voimakkaan reunan. Tapionniemestä Vuostimoon saakka ratalinjaukselta avautuu upeat kaukomaisemat kohti Pyhä-Luoston kansallispuiston tuntureita.

Pelkosenniemellä Huhdansaaren kaakkoispuo-lella ratalinjausvaihtoehto sijoittuu laajahkon suoalueen reunaan. Kilpiaavan mittava suo-alue jää Huhdansaaren länsipuolelle etäälle rajalinjausvaihtoehdosta.

Kemijärveltä Pelkosenniemelle ulottuvalla jaksolla ratalinjausvaihtoehto sivuaa tai kul-kee pienialaisten viljelyalueiden poikki.

Sorsankummun pohjoispuolella ratalinjaus halkoo pienehköä peltoaluetta. Luokan-aavassa ratalinjaus halkoo turvetuotantoalu-etta ja sivuaa pientä peltotilkkua. Vuostimon luoteispuolella ratalinjaus halkoo kahta pelto-aluetta.

Paikoitellen ratalinjaus kulkee myös hakatus-sa ympäristössä. Hakatuista maisematiloista mainittakoon: Tapionniemen kohdalla Ai-rosaavan pohjoispuolinen alue ja Vuostimon lounaispuolella Pirttivaaran länsipuolinen alue.

Vuostimon kohdalla ratalinjausvaihtoehto ylit-tää myös Pyhäjoen.

Pelkosenniemen pohjoispuolella ratalinjaus-vaihtoehto ylittää Kitisen. Jokimaisemat ovat näyttävät. Ylityspaikka sijoittuu noin 500 m päähän seututien 965 siltapaikasta, sen poh-joispuolelle.

Jaksolla Pelkosenniemeltä Savukosken Sokliin saakka ratalinjaus myötäilee maanteitä (seu-tutiet 965, 967 ja yhdystie 9671), sijoittuen kuitenkin pääsääntöisesti suljettuun metsä-maisemaan. Ratalinjaus kulkee seuraillen maaston alavimpia kohtia, mutta halkoo muu-tamia vaaranrinteitä. Muutamassa kohdassa ratalinjausvaihtoehto sivuaa asutusta melko läheltä.

Kitisen ylityksen jälkeen ratalinjausvaihtoehto kaartuu kaakkoon Koha-aavalla. Pikku Hal-tiojärven pohjoispuolelta linjaus kaartuu jälleen loivasti koilliseen kulkien osittain oji-tettujen ja metsittyneiden suoalueiden läpi.

Linjaus kaartuu takaisin seututien 965 poh-joispuolelle Sudenvaaran eteläpuolella.

Ratalinjaus myötäilee tienlinjausta lähes Sa-vukoskelle saakka.

Lunkkauksessa ratalinjaus halkoo kahta ka-peaa peltokaitaletta sekä hakattua aluetta.

Pohjoiseen ja luoteeseen avautuvat hienot tunturinäkymät. Lunkkausselältä koilliseen päin edettäessä korkeuserot ovat melkoiset.

Kuollutvaaran kohdalla, Savukosken luoteis-puolella, ratalinjaus sivuaa matalaa hiekka-kuoppaa. Kuollutvaaran jyrkähkö koillisrinne muodostaa selkeän reunan alueelle. Ratalin-jaus ylittää seututien 967 ja Kemijoen Kivit-sokanpalon kohdalla Savukosken pohjois-puolella. Ylityskohdassa Kemijoen länsi-rannalle, aivan linjausvaihtoehdon kupeeseen, jää asuin/lomakiinteistö.

Kemijoen ylityksen jälkeen ratalinjaus halkoo Lauttarovia sekä Lakimaan ja Kaltiovaaran mäntyvaltaisia luoteisrinteitä. Martin kylän etelä- ja lounaispuolelle sijoittuvat laaja-alaiset aapasuoalueet, joista Korpiaapaa rata-linjaus halkoo ja Kota-aapaa sivuaa. Martin itäpuolella ratalinjaus ylittää voimakkaasti kiemurtelevan Värriöjoen. Joen rantapenke-reet ovat hiekkaisia ja ratalinjauksen kohdalla hyvin jyrkät. Joen ylityskohdan maisemat ovat omaleimaiset: ne muistuttavat rantaniit-tyä tai jokisuistoa.

Martin kylän jälkeen maisemat muuttuvat Itä-lapin maisema- ja vaara-alueelle tyypillisesti selkeästi karummiksi ja jyrkkäpiirteisimmiksi.

Ratalinjaus halkoo Mutajärvenselän kohdalla rakkakivisiä selänteitä. Linjaus kiertää Leuk-kuhamaravaaran sen luoteispuolelta.

Leukkuhamaranvaaran pohjoispuolella ratalin-jaus halkoo Jaarajängän suoaluetta sekä sivuaa Markuksenmaan vaaranrinnettä. Rata-linjauksen itä-länsisuuntainen osuus kulkee pääsääntöisesti selänteiden ja vaara-alueiden välisillä soisilla aavoilla. Selänteet ovat pai-koin rakkakiven peittämiä. Avosuoalueille vaihtelua tuovat purojen ja norojen ylitykset.

Jaksolle sijoittuvista suoalueista mainittakoon varsin laaja-alainen Puukkohaaranaavat, jon-ka pohjoisosaa ratalinjaus halkoo sekä Hirvikaltionaapa, jonka poikki ratalinjaus kul-kee. Hirvikaltionaavan kaukomaisemassa kohoavat Sotatunturin puuttomat, rakkakivi-set rinteet.

Hirvikaltionaavan jälkeen linjaus kaartuu koh-ti pohjoista. Tulppionjoen laaksoa seuraileva pohjois-eteläsuuntainen ratalinjaus-osuus on kaikissa vaihtoehdossa sama. Jokivarren mai-semille on tyypillistä joen soljuminen koivuvaltaisten, ruohottuneiden tulvaniittyjen keskellä.

VE 3, sijoittuminen maisemaan

Ratalinjausvaihtoehto 3 sijoittuu kokonaan Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseudun maisema-alueelle. Ratalinjauksen alkupäässä linjauksen läheisyyteen jää muutamia asumuksia. Linja-us kulkee pääasiallisesti suljetLinja-ussa maisematilassa. Alueelle sijoittuu entisiä um-peenkasvaneita peltoja.

VE 2 ylittää Kemijoen Savukosken ja Martin välimaastossa. Kuva FCG Planeko Oy

VE 2:lla olevaa rakkakivikkoa Piippuseljillä.

Kuva FCG Planeko Oy

Sotatunturi kohoaa Hirvikaltioaavan kauko-maisemassa, VE 2. Kuva FCG Planeko Oy

Ratalinjaus ylittää Kuolajoen Poroaavan jäl-keen joen meanderimutkassa. Kuolajoen rannoilla on joenylityskohdassa luhtapajuk-koa. Kuolajoelta linjaus jatkuu kohti pohjoista asumattomien suo- ja metsäalueiden poikki suljetussa tai puoliavoimessa maisematilassa.

Linjaus halkoo Kuukkumäjänkän harjua. Hie-man pohjoisempana linjaus kulkee Kerekkäaavan itäosien halki noin 2 km mat-kan. Kerekkäaapa on laaja-alainen, maise-mallisesti varsin vaikuttava avosuo. Suolta avautuu hienoja tunturi- ja vaaranäkymiä Ve-näjän puolelle.

Ratalinjaus ylittää Tenniöjoen Kuritsaisenkan-kaan kohdalla. Tenniöjoen ylityskohta on koskimainen. Joen pohjoisrannalla kasvaa koivikkoa, etelärannalla on mäntyvaltaista metsää. Joen rannalle jää lomamökkejä rata-linjauksen läheisyyteen.

Hieman ennen Naruskan kylää ja Naruskan kylän kohdalla ratalinjaus kulkee 200–400 etäisyydellä tiestä 19865 ja sen varteen si-joittuvasta asutuksesta. Ratalinjaus sijoittuu alueella suljettuun tai puoliavoimeen metsä-maisemaan.

Naruskasta eteenpäin ratalinjaus kulkee pie-nipiirteisessä vaarojen ja suopainanteiden ympäröimässä maastossa. Ratalinjaus sijoit-tuu vaarojen alarinteille, mutta halkoo monin paikoin myös maisemallisesti kauniita avosoi-ta.

Linjaus sivuaa vaarojen ympäröimää aapaa, joka on varsin vetinen suo. Harju-aapaa seuraa Muotka-aapa niminen avosuo-alue, jonka poikki linjaus kulkee. Muotka-aapa ei ole pinta-alallisesti kovin suuri, mutta maisematilana melko vaikuttava ja viehättä-vä. Taustalla näkyy noin 500 m korkea Suoltioiva.

Kenttälammen eräkeskuksen tiehaarasta Na-ruskajärven tiehaaraan asti ratalinjaus kulkee hyvin lähellä olemassa olevaa paikallistietä 19865. Linjaus sijoittuu tällä välillä hoidet-tuun metsämaisemaan, ylittäen muutamia pieniä puroja ja Sorsajoen. Purojen ja joen ylityskohdissa maasto on rehevämpää ja puustoisempaa. Sorsajoen pohjoispuolelle si-joittuu Kotatsiaapa niminen hieno täysin puuton avosuoalue. Kotatsiaavan kohdalla ratalinjaus kulkee suoalueen laidalla, hyvin lähellä tietä 19865.

Tenniöjoen rannalle jää lomamökkejä noin 200 m etäisyydelle linjasta VE 3.

Kuva FCG Planeko Oy

Muotka-aapa, VE 3, taustalla Suoltioiva.

Kuva FCG Planeko Oy

VE 3 sivuaa Moukajärveä. Kuva FCG Planeko Oy

Naruskajärven tuntumassa ratalinjaus kaar-tuu luoteeseen ohittaen Naruskajärven itäpuolelta. Järven itäpuolella linjaus ylittää Ylä-Naruskajoen. Joella vallitsee erämainen tunnelma. Ylä-Naruskajoki on molemmin puo-lin kapean puustovyöhykkeen reunustama.

Puulajeja ovat kuusi ja koivu.

Puustovyöhykkeestä johtuen pisimmät näky-mät avautuvat joensuuntaisesti pohjoiseen ja etelään. Lähes välittömästi joen luoteispuolel-la avautuu luoteispuolel-laaja-aluoteispuolel-lainen avosuo mutta sitä ei puustovyöhykkeestä johtuen joelle aisti.

Rämealueen pohjoislaidalla linjaus sivuaa Moukajärveä, jonka ympäristö on tunnelmal-taan seesteinen ja maisemallisesti melko viehättävä. Taustalla näkyy loivapiirteinen vaara.

Naruskajärven pohjoispuolella maiseman luonne muuttuu avoimemmaksi. Mäntyvaltai-suus väistyy. Vaarojen rinteillä on pääasiassa kuusikoita.

Naruskajärveltä Lapioseljälle ratalinjaus kul-kee hoidetussa metsämaisemassa vaarojen alarinteitä myötäillen aina Lampi-Kaakkurivaaran pohjoisreunalle saakka, missä linjaus ylittää Venehaaranaavan avoimen suoalueen ennen nousemista Lapioseljälle, jossa VE 3 yhtyy VE 1:n linjaan.

VE 4, sijoittuminen maisemaan

Vaihtoehdon 4 ratalinjaus erkanee VE 1:n lin-jasta Saijan kylän pohjoispuolella Viitapalon ja Hihnamaan mäntykankaiden välisellä suo- ja peltoaukeiden luonnehtimalla tasangolla.

VE 4 sijoittuu Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseu-dulle.

Ratalinjaus myötäilee Viitapalon jälkeen laajo-jen avonaisten suoalueiden reunamia aina Nousun kylän tuntumaan saakka. Huutoaavan pohjoisosat ovat maisemallisesti vaikuttavat.

Nousun kohdalla ratalinjaus ohittaa kylän mäntyvaltaisten kangasmetsäkumpareiden halki. Lähimmät asumukset jäävät Savukos-kelle johtavan seututien 965 varteen.

Viitapalon ja Hihnamaan mäntykankaiden vä-liin jää suo- ja peltoalueita. Tässä kohdassa erkanevat VE 1 ja VE 4 erisuuntiin.

Kuva. H. Vallas

VE 4 ylittää noroja ja puroja.

Kuva Pöyry Environment Oy

Nevasuota Lauttarovien koillispuolella, VE 4.

Kuva Pöyry Environment Oy

Nousun kylän jälkeen ratalinjaus kulkee 50–

150 m etäisyydellä seututiestä 965. Maasto on vaihtelevaa; ratalinjaus ylittää useita ker-toja karuja avosoita ja kangasmetsä-kumpareita sekä pieniä puroja ja noroja.

Vesistöjen ylityskohdissa kasvillisuus on run-saampaa ja lehtipuuvaltaisempaa kuin muilla alueilla. Myös pensaikkoa on runsaasti vesis-töjen varsilla. Avosoilta avautuu näkymiä seututielle 965 ja kaukomaisemassa näkyy pohjoisempana kohoavat vaaramaisemat. Ul-kujänkä on maisemallisesti merkittävä suoalue.

Ennen Kuoskun kylää ratalinjaus erkanee tiestä 400–700 m etäisyydelle. Muutamia asuintaloja jää ratalinjan läheisyyteen. Rata-linjaus ohittaa Kuoskun kylän Iso Marjavaaran ja Myllykankaan välisessä soisessa notkel-massa. Ratalinjaukselta avautuu komeat maisemat kohti Iso Marjavaaraa, mutta Kuos-kun kylän maisemat eivät näy ratalinjauk-selle.

Kuoskun kylän jälkeen ratalinjaus halkoo asumattomia metsä- ja suomaita aina Niemi-joen ylitykselle saakka. NiemiNiemi-joen rannalla oleva asumus jää lähelle ratalinjausta. Joen ylityksen jälkeen ratalinjaus kulkee Kurjenaa-van reunaa myöten RasianiKurjenaa-vanpalolle saakka.

Kurjenaavan jälkeen ratalinjauksen lyhin etäi-syys Kemijoesta on noin 300 m, jonka rannalla sijaitsee muutamia lomamökkejä.

Ratalinjaus kulkee suljetussa metsämaise-massa, eikä linjalta avaudu näkymiä joelle saakka.

Rasianivanpalon lounaispuolelta linjaus lähtee loivasti kaartumaan kohti VE 2:n ratalinjausta Miekkavaaran ja Rovaselän metsäisiä länsirin-teiden alaosia seuraillen. Mäntyvaltaisten vaaranrinteiden väliin jää avosuoalueita sekä useita purojen ja norojen ylityksiä.

VE 4 yhtyy VE 2:n ratalinjaukseen Lauttarovi-en koillispuolella Rautulehdon läheisyydessä avoimella ja laajalla nevasuoalueella.

8.3 Vaikutusmekanismit

Rautatie voi aiheuttaa maiseman luonteen, rakenteen tai laadun muutoksia. Rakentamat-tomassa ympäristössä rautatie penkereineen aiheuttaa esteettisen häiriön sekä fyysisen esteen. Seesteinen luonnonmaisema häiriin-tyy rakennetusta elementistä. Kosteassa maastossa ratapenkereen rakentaminen muuttaa ainakin osittain alueen kosteusolo-suhteita, jonka seurauksena alueen tyypillinen kasvillisuus saattaa ajan myötä muuttua. Kasvillisuuden muutokset ratapen-kereellä ja se läheisyydessä muuttavat maiseman luontaista ilmettä.

Sähköistämättömän rautatien vaatimat ra-kenteet maastossa eivät ole yleisesti ottaen korkeita. Rautatien maisemaan aiheuttamat muutokset riippuvat tarkasteluetäisyydestä ja maaston peitteisyydestä. Peitteisessä ja kor-keuseroiltaan vaihtelevassa maastossa maisemavaikutukset jäävät usein vähäisem-miksi kuin avoimissa maisematiloissa.

Toisaalta kovin vaihteleva maasto tuo muka-naan korkeat penkereet ja syvät leikkaukset, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviäkin mai-semallisia haittavaikutuksia.

Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin sub-jektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja rautatiehen. Maiseman havaittavuuteen vai-kuttaa suuresti myös havainnoinnin ajan-kohta.

8.4 Vaikutukset maisemaseutuihin

In document YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS (sivua 102-107)