11.3 Vaihtoehtojen vaikutukset
11.3.4 Muut luonnonsuojelualueet
Linjausvaihtoehto 2 kulkee lähimmillään n.
2,6 km päässä Kaita-Aavan alueen reunasta, joten 45/40 dB melualueet eivät yllä sinne asti. Linjausvaihtoehto 1 kulkee Joutsitunturi-Koukkutunturin Natura-alueen läpi tunturei-den välisessä laaksossa, jossa pienemmät mäet rajoittavat useassa paikassa melun le-viämistä.
Taulukko 27. Kohteet melualueella etelästä lähtien, vaihtoehto 1
Paikka Aihe Tulos
Tikkala, Päivärinne, Unhola, Lehtokumpu, Hakola, Tervatörmä, Metsola
Asuinrakennuksia ra-dan lähellä, maasto nousee radasta, melu-alue voi laajentua
Mainitut asuinrakennukset alle 55 dB alueella
Lepola Mahdollisesti
melualu-eella, tie leikkaa radan Asuinrakennus 55-60 dB alueella Tuohioja Epätodennäköisesti
melualueella, maasto suojaa, tie leikkaa ra-dan
Asuinrakennus 55-60 dB alueella
Kuolajoen ylitys Silta, korkeus joesta vaikuttaa melualuee-seen
Radan vasen puoli: 1 asuinrakennus 55 dB alueen ra-jalla, muut alle 55 dB alueella.
Radan itäpuoli: asuinrakennukset alle 55 dB alueella Loma-asunnot: Muokkalanjärven länsirannalla 1 kpl 50-55 dB alueella, itärannalla 2 kpl 45-50 dB alueella Korpela Maasto nousee,
mah-dollisesti melualueella, tie leikkaa radan
Korpela 2 asuinrakennusta 55-60 dB alueella, Mäntylä 55 dB alueen rajalla ja Leipiäinen alle 55 dB alueella Saijan kylä,
Tenniön-joen ylitys Silta, melualue
laaje-nee, asutusta Radan ja tien 965 länsipuolella olevat 2 lomarakennus-ta Kukkuraslomarakennus-ta itään ja koilliseen 45-50 dB alueella Radan itäpuolella Harjuojan pohjoispuolella 1 lomara-kennus 50-55 dB alueella. Tenniönjoen rannalla oleva lomarakennus on 50 dB alueen rajalla.
Koulu alle 45 dB alueella ja kylä alle 40 dB alueella.
Tähän asti kohteet ovat myös VE 4:ssa Ylimmäinen
niemen-katkiama Joki Ei asuin- eikä lomarakennuksia.
Sattavaara Maltionjoki 2 lomarakennusta Maltionjoen ja Nilihaaran rannalla sekä 1 Rännimukan kohdalla 45-50 dB alueella.
Sattavaaran asuinrakennus alle 45 dB alueella Tarponoivan kohdalla 1 lomarakennus joen länsiran-nalla alle 40 dB alueella
Viidanmaa Laavu Laavu alle 40 dB alueella Maltion
luonnonpuis-to Luonnonpuisto 45 dB alue ei ulotu luonnonpuiston alueelle Tästä lähtien Kohteet myös VE 3:ssa
Hiiriselkä Autiotupa Autiotupa on 55-60 dB alueella Sapsomakuolpuna Autiotupa Saijanojan
ja Tulppionjoen haa-rassa
Autiotupa on 45-50 dB alueella
Tästä lähtien kohteet myös VE 2:ssa, 3:ssa ja 4:ssa
Tulppio Lomamökit Kaikki rakennukset ovat 45-50 dB alueella.
Kuva 17. Ekvivalenttimelutaso Kelloselän osayleiskaava-alueella, VE 1, 3 ja 4
Kuva 19. Ekvivalenttimelutaso Saijan osayleiskaava-alueella, VE 1
Kuva 18. Hetkellinen maksimimelutaso Kelloselän osayleiskaava-alueella, VE 1, 3 ja 4
Kuva 20. Hetkellinen maksimimelutaso Saijan osayleiskaava-alueella, VE 1
Kuva 21. Ekvivalenttimelutaso
Joutsitunturi-Koukkutunturi alueella, VE 1 Kuva 22. Hetkellinen maksimimelutaso Jout-situnturi-Koukkutunturi alueella, VE 1
Taulukko 28. Kohteet melualueella etelästä lähtien, vaihtoehto 2
Paikka Aihe Tulos
Ritalampi Lomarakennus
lam-men vastarannalla
1 lomarakennus alle 45 dB alueella
Kellarijänkä Taloja lähellä Poikkioja 55dB melualueella, Rajala alle 55 dB alueella, Poikkiojanlahden rannalla 2 lomarakennusta yli 45 dB alueella
Iso-Louhela Silta Iso-Louhela, Palokangas ja Kallela alle 55 dB alueella, Sorsamaan 1 asuinrakennus yli 55 dB alueella
Tapionniemi,
Luokka-aapa Lomarakennuksia Tapionniemessä ei rakennuksia melualueella Lomarakennukset Luokka-Aapa yli 50 dB alueella ja Lehto yli 45 dB alueella
Pyhäjoen ylitys, Vuostimo
Kylä lähellä Rataa lähimmät asuinrakennukset alle 50 dB alueella Metsästysmaja 45-50 dB alueella
Mairijoki Lomarakennuksia Radan länsipuolella lähimmät 3 lomarakennusta 45-50 dB alueella, itäpuolella Hintikka asuirakennus alle 55 dB alueella
Pelkosenniemi Taajama Enin osa alle 40 dB alueella, lähimmät alle 55 dB alu-eella, terveystalo alle 50 dB alueella
Kitisen ylitys Lomarakennuksia Mullakkosaaressa lomarakennus 45-50 dB alueella Mullakkonivan ja Vasaniemen välissä 2 lomarakennusta 45-50 dB alueella
Pitkäjärvi Pitkäjärven laavu alle 45 dB alueella Sudenvaaranjänkä,
Lampijänkä Rakennuksia Asuinrakennukset alle 55 dB alueella
Perälä lomarakennukset alle 45 ja alle 40 dB alueella Kämppäjänkä,
Kummamaa
Rakennuksia Asuinrakennukset alle 50 dB alueella
Perälän lomarakennukset yksi 40-45 dB, toinen alle 40 dB alueella.
Paikka Aihe Tulos Palokämpänmaa Jokirannan
lomara-kennus
Kaikurannan lomarakennus 45-50 dB alueella Pirttikosken asuinrakennus alle 55 dB alueella Moilasentakusta,
Pontikkakorpi, Rakennuksia Kuusikon lomarakennus 45-50 dB alueella Hannula 45-50 dB alueella
Lunkkaus Rakennuksia tien 965
varressa
Mäntylä alle 45 dB alueella, tien varren asuinrakennuk-set 50-55 dB alueella
Materon asuinrakennukset 45-50 dB alueella
Tien 965 varren erillinen lomarakennus alle 45 dB alu-eella
Venttilä lomarakennus 45-50 dB alueella Kaitala-Petäjäselkä Rakennuksia
todennä-köisesti melualueella
Kaitala asuinrakennus 60-65 dB alueella, lomarakennus 55-60 dB alueella
Ravila alle 45 dB, Kivelä alle 50 dB alueella Jänkälä asuinrakennus 55-60 dB alueella
Suopelto ja Kuusikko asuinrakennukset 50-55 dB alu-eella
Koivupalon lomarakennus 50-55 dB alueella Kuollutoja, Mustala,
Jurmusuvanto Lomarakennuksia Mustala lomarakennus 45-50 dB alueella Jurmun lomarakennus alle 45 dB alueella Kemijoen ylitys Asuin- ja
lomaraken-nuksia 1 lomarakennus jää käytännössä radan alle, yli 65 dB alueella
Pohjoisessa lähin lomarakennus 50-55 dB alueella Lähimmät asuinrakennukset alle 55 dB alueella Tästä eteenpäin kohteet myös VE 4:ssa
Kyläsuvanto Rakennukset Kaikki rannan rakennukset alle 40 dB alueella
Värriöjoen ylitys Rakennukset Radan länsipuolella radan ja joen välissä lomarakennus Kokkohauta yli 60 dB alueella sekä toinen joen pohjois-rannalla, Kokkohaudanviita 45-50 dB alueella.
Itäpuolella lähin lomarakennus alle 45 dB alueella.
Pahtakoski-Laiskanniva Rakennukset Kaikki rakennukset alle 40 dB alueella Laiskannivaan asti, jossa rakennukset 40-45 dB alueella
Pottuvara-Murharova Jokivarren lomara-kennukset
2 asuinrakennusta 40-45 dB alueella, muut alle 40 dB alueella
Tulppionpää Autiotupa 45-50 dB dB alueella Tulppion alue sama kuin VE 1:ssä.
Kuva 23. Ekvivalenttimelutaso Pelkosennie-men alueella, VE 2
Kuva 25. Ekvivalenttimelutaso Luiron soiden kohdalla, VE 2
Kuva 24. Hetkellinen maksimimelutaso Pel-kosenniemen alueella, VE 2
Kuva 26. Hetkellinen maksimimelutaso Pel-kosenniemen alueella, VE 2
Taulukko 29. Kohteet melualueella etelästä lähtien, vaihtoehto 3
Paikka Aihe Tulos
Lepola Asuintalo Lepola, Päivärinne ja Tervatörmä asuintalot 55-60 dB alueella
Kuolajoki Kotala Ei rakennuksia melualueilla Tenniönjoen ylitys Lomarakennuksia Leirintäalue alle 40 dB alueella.
Neitikosken länsipuolella kaikki lomarakennukset alle 40 dB alueella
Aununköngäksen luona 3 lomarakennusta 50-55 dB alueella. Lisäksi 2 lomarakennusta 45-50 dB melualu-eella ja 1 lomarakennus alle 45 dB alumelualu-eella.
Naruskan kylä,
Ret-keilymaja Eteläpuolella retkeily-maja, jokivarren loma-asutus
Jokivarren rakennukset melualueen ulkopuolella.
Mukkalan lomarakennus 45-50 dB alueella. Maritan lomarakennus 50-55 dB alueeella ja retkeilymaja 55 dB alueen rajalla.
Pieruköngäs Loma-asutusta Jokivarren loma-asutus alle 40 dB alueella, joen ja tien länsipuolella 2 kuivan maan lomarakennusta, joista toinen 45-50 dB alueella
Politimankoski Loma-asutusta Joen länsipuolella lomarakennukset alle 40 dB alueella, itäpuolella Politimankosken ja Niemelän välissä yksi lomarakennus 45-50 dB alueella
Leilikoski-Siekaköngäs Asutusta Asuinrakennukset alle 50 dB alueella, jokirannan lo-marakennukset alle 40 dB alueella.
Sätsisuvannonaapa Lomarakennuksia Kaksi lomarakennusta tien ja joen välissä 50-55 dB alueella. Joen vastarannalla kaksi lomarakennuksta 45-50 dB alueella.
Naruskan rajavartioasema
Asuinrakennuksia 1 asuinrakennus 55-60 dB alueella
Koulusharjulla lomarakennus 50-55 dB alueella.
Saukkokankaalla 2 lomarak. 45-50 dB alueella.
Kiekerölehdon lomarakennus 50 dB alueella.
Haltikota 40-45 dB alueella.
Harjuoja ja Majavasuvanto
Lomarakennuksia Lomarakennukset alle 40 dB alueella.
Muotkaseljänlammen lomarak. 50-55 dB alueella
Urmitsapalot- Vitakahlotteen-kangas
Lomarakennuksia Jokirannan lomarakennukset alle 40 dB alueella ja yksi 40-45 dB alueella. Kaksi lomarakennusta Urmitsan-lammien itä- ja pohjoispuolella jokirannassa 45-50 dB alueella. Radan kaarten kohdalla kaksi pohjoisinta joen länsirannalla 45-50 dB alueella, muut jokirannan lo-marakennukset alle 45 dB alueella.
Vitakahlotteenkankaan kohdalla kaksi jokivarren loma-rakennusta 40-45 dB alueella.
Ministerikota Ministerikota Ministerikota 40-45 dB alueella Kiiskijyrhämä Lomakeskus Lomakeskus alle 40 dB alueella Hietaniemi Asuintalot Asuinrakennukset 50-55 dB alueella Naruskajoen
tammi
Asuintalo Asuintalo 40-45 dB alueella
Naruskajärvi Lomarakennuksia Koillisrannalla lomarakennukset alle 40 dB sekä 40-45 dB alueella, lounaisrannalla alle 40 dB.
Naruskajoen yläjuoksun varren lomarakennuksista toinen 45-50 dB ja toinen 50-55 dB alueella.
VE 3 ratalinjaus yhtyy VE 1 linjaan ylittäessään Loivushaaran. Siten tästä pohjoiseen tulevat samat kohteet kuin VE 1:ssä.
Kuva 27. Ekvivalenttimelutaso Naruskajär-ven alueella, VE 3
Kuva 28. Hetkellinen maksimimelutaso Na-ruskajärven alueella, VE 3
Taulukko 30. Kohteet melualueella etelästä lähtien, vaihtoehto 4
paikka aihe tulos
Nousun kylä Asuin- ja
lomaraken-nuksia Mäntylehto 3 asuinrakennusta yli 55 dB alueella.
Ylikankaan ja Mäntylehdon välillä muut asuinraken-nukset 50-55 dB alueella.
Kotakenttä Mahdollisesti
melualu-eella Uikujängän ja Kotakentän asuinrakennukset 50-55 dB alueella.
Kota-Sieriäinen Lomarakennuksia Itärannalla yksi lomarakennus yli 45 dB alueella Sillankorva Asuin- ja
lomaraken-nuksia
Asuinrakennukset eivät melualueella, mutta radan itä-puolella joen eteläitä-puolella yksi lomarakennus yli 55 dB alueella.
Kuosku Asuin- ja lomaraken-nuksia
Lähimmät asuinrakennukset alle 50 dB alueella Rannisjärvi ja
Hai-rahtamajärvi Asuin- ja
lomaraken-nuksia Hairahtamanjärven luona 3 lomarakennusta yli 45 dB alueella.
Niemijoen ylitys Niemiharju ja Hannula mahdollisesti melualu-eella
Niemiharju asuinrakennus 55 dB alueen rajalla, Niemi-joen mutkassa tästä länteen lomarakennus yli 45 dB alueella. Hannula alle 55 dB alueella. Vapanivasta poh-joiseen Tenniönjoen mutkassa 2 lomarakennusta ovat alle 40 dB alueella mutta 1 lomarakennus yli 50 dB melualueella ja 4 yli 45 dB alueella. Rasianivan koh-dalla Tenniönjoen itärannalla 3 kpl lomarakennuskia yli 45 dB alueella.
Miekkaoja Lomarakennuksia Miekkaojan varrella radan länsipuolella 1 lomaraken-nus yli 50 dB alueella.
Lisäksi samat kohteet kuin VE 1:ssä Tenniönjoen ylitykseen asti sekä samat kuin VE 2:ssa Värriönjoesta eteenpäin.
Kuva 29. Ekvivalenttimelutaso Kuoskun
kylän alueella, VE 4 Kuva 30. Hetkellinen maksimimelutaso Kuoskun kylän alueella, VE 4
11.4 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Meluesteiden vaikutus on parhaimmillaan etäisyyden lähteestä kohteeseen ollessa pieni.
Loma-asutusalueille annetun päiväajan oh-jearvon 45 dB saavuttaminen vaatii suuresta etäisyydestä johtuen kookkaat esteet. Sen sijaan radan lähellä olevien asuinrakennusten saattamiseksi alle 55 dB alueelle ei yleensä vaadi yhtä mittavia meluesteitä. Vesistöjen ylityskohdissa U-profiilinen betonisilta on paitsi aliselta rakenteeltaan matala, myös te-hokas melueste.
Yöajalle kello 22-07 on annettu edellä mainit-tuja 5 dB tiukemmat ohjearvot. Jotta melu-alueet yöaikana eivät olisi päiväajalle laskettuja suurempia, saisi yöllä olla enintään 19 % päiväajan liikenteestä.
11.5 Vaihtoehtojen vertailu
Rakennusten käyttötarkoitus on määritelty maastotietokannassa olevan tiedon mukaan.
Koska tarkkoja asemakaavatietoja ei ollut käytössä, oletettiin kaikkien lomarakennusten olevan loma-asutukseen määritellyillä alueilla, jossa niihin on sovellettava asuinalueita tiu-kempaa ohjearvoa.
Vaihtoehto 1
Asuinrak. 55-60 dB melualueella 6 kpl Autiotupa 55-60 dB melualueella 1 kpl Autiotupa 45-50 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 50-55 dB melualueella 3 kpl Lomarak. 45-50 dB melualueella 7 kpl
Vaihtoehto 2
Asuinrak. 55-60 dB melualueella 3 kpl Asuinrak. 60-65 dB melualueella 1 kpl Autiotupa 45-50 dB melualueella 1 kpl Metsästysmaja 45-50 dB alueella 1 kpl Lomarak. yli 65 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 60-65 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 55-60 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 50-55 dB melualueella 3 kpl Lomarak. 45-50 dB melualueella 14 kpl
Vaihtoehto 3
Asuinrak. 55-60 dB melualueella 4 kpl Autiotupa 55- 60 dB melualueella 1 kpl Autiotupa 45-50 dB melualueella 1 kpl Retkeilymaja 55-60 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 50-55 dB melualueella 10 kpl Lomarak. 45-50 dB melualueella 14 kpl Vaihtoehto 4
Asuinrak. 55-60 dB melualueella 10 kpl Lomarak. yli 65 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 55-60 dB melualueella 1 kpl Lomarak. 50-55 dB melualueella 5 kpl Lomarak. 45-50 dB melualueella 17 kpl
Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa Tulppion mö-kit, 19 kpl, ovat 45-50 dB melualueella.
Jokaisella tarkastellulla kriteerillä VE 4 osoit-tautuu muita vaihtoehtoja huonommaksi.
Muiden vaihtoehtojen keskinäinen parem-muus riippuu kunkin lomarakennuksen kaavoituksesta. Jos ne on kaavoitettu loma-asumiseen käytettäväksi alueeksi, vaihtoehto 1 on muita parempi.
Enimmäisäänitasojen mukaan taas vaihtoehto 3 on paras.
Vaihtoehdon 1 kohteista muita suurempi osa on vakituisia asuinrakennuksia radan lähellä.
Näiden melua voidaan pienemmin kustannuk-sin vähentää meluesteillä kuin kauempana radasta sijaitseviin lomarakennuksien. Näin vaihtoehto 1 on muita parempi.
12 TÄRINÄ
12.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tärinä ympäristöhaittana on suuruudeltaan vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän voimak-kuuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän leviämisen arviointi on huomattavasti moni-mutkaisempi kokonaisuus kuin esimerkiksi melun leviämisen ennakointi.
Tärinän rakennuksissa koettavaan suuruuteen vaikuttaa tärinän syntytapa, leviäminen maassa sekä välittyminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa.
Junaliikenteen aiheuttaman ympäristötärinän syntymiseen vaikuttaa mm:
- Junan paino (kokonaismassa, akselipaino, junayhdistelmän raskaan osuuden massa) - Junan nopeus
- Radan kunto ja geometria
- Radan ja ratapenkereen rakenne
Tärinän leviämiseen maassa vaikuttaa radan ympäristön maapohjasuhteet kuten maapoh-jan pehmeys, maakerrosten paksuus sekä niiden vaihtelut, kerrospintojen vinoudet, pohjavedenpinnan sijainti ja maan kosteus.
Tärinän välittymiseen maapohjasta rakennuk-seen vaikuttaa maapohjassa etenevän tärinän suuruus ja taajuus, maapohjan ominaisuudet rakennuksen perustamisalueella, rakennuk-sen perustamistapa, kellarit, rakennukrakennuk-sen ja rakennusosien vaaka- ja pystysuuntaiset jäykkyydet sekä materiaalit ja jännemitat.
Tärinä rinnastetaan lainsäädännöllisesti me-luun. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa alueiden käytön suunnittelulle ja rakentami-sen ohjaukselle tavoitteeksi turvallirakentami-sen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomi-sen. Ympäristönsuojelulain mukaan ihmisen toiminnasta aiheutuva tärinä rinnastetaan ympäristön pilaamiseen. Laki ympäristöva-hinkojen korvaamisesta (737/1994) taas korostaa kaavoittajan ja vahingon aiheuttajan osallistumisen vastuuta. Kyseisen lain mu-kaan ympäristövahinko korvataan, mikäli häiriön sietämistä ei pidetä kohtuullisena ot-taen huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonai-suudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin.
Tärinän laskennalliseen arviointiin ei ole ole-massa vakiintunutta menetelmää. Tärinä-laskelmien epävarmuus on huomattavasti suurempi kuin esim. melulaskelmien, koska tärinään vaikuttaa suuri joukko vaikeasti ar-vioitavia tekijöitä, eikä kaikkia tärinän leviämiseen vaikuttavia tekijöitä välttämättä vielä tunneta.
Soklin rautatielinjausvaihtoehtojen tärinähai-tan arviointiin käytetään pääasiassa karttatarkastelua ja kokemusperäistä menet-telyä, jonka avulla arvioidaan tärinän mahdolliset ongelmakohteet. Soklin tapauk-sessa tärinäarviointeja vaikeuttaa ennen kaikkea se, että ei ole olemassa olevaa rauta-tietä Kemijärveltä Sokliin tai Kelloselästä Sokliin laskennallisia ja tarkempia arviointeja varten. Maastotarkastelunkaan tarkkuutta ei voida pitää kovin merkittävänä, koska lähtö-aineisto on osin vajavainen ja vain VE 1:tä on yleissuunnitteluaineistoa, mutta muista vaih-toehdoista ei ole kuin karttalinjaukset, joita voidaan vielä tarkentaa yleis- ja ratasuunnit-teluvaiheessa. Tällöin voidaan tehdä vielä paikallisia linjaustarkennuksia esim. tärinän osalta.
Tärinäarviointi voidaan perustaa myös maa-pohjasuhteisiin sekä rakennuksen etäisyyteen radasta. Mahdollista nykytilan muutosta täri-nän suhteen ja tärinävaikutuksen merkittävyyttä voidaan tarkastella tärinälle altistuvien ihmisten lukumäärän ja rakennuk-sille aiheutuvien vaurioiden todennäköisyyden avulla. Mahdollisen jatkosuunnittelun edetes-sä ja lähtötietojen täydentyesedetes-sä voidaan edellä mainittua tärinäarviointia enenevissä määrin käyttää.
Tärinäriskin arviointia tulee aina tarkentaa aluekohtaisesti, mikäli arvioiduille riskialueille sijoitetaan uutta rakennuskantaa. Tarkenta-minen voidaan tehdä silloin vaikka alueellisin tärinämittauksin. Tärinähaitan arvioissa voi-daan tällöin huomioida paremmin myös paikallisten rakennusten todelliset ominaisuu-det. Tarkempi aluekohtainen arviointi on erityisen tärkeää kaavoitettaessa tai raken-nettaessa radan läheisyyteen, mitä myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää.
12.2 Vaikutusmekanismit
Ihminen kokee tärinän yksilöllisesti. Osa ih-misistä kokee jo havaintokynnyksen ylittävän tärinän voimakkaan epämiellyttävänä, kun taas osa ihmisistä ei häiriinny tottumisen seu-rauksena merkittävästäkään tärinästä.
Ihminen voi havaita junaliikenteen aiheutta-man tärinän epämiellyttävinä tuntemuksina kehossa tai rakenteiden ja esineiden helinänä tai siirtymisenä. Jossain tapauksissa tärinä voi haitata myös joidenkin laitteiden toimintaa.
Lisäksi tärinän haittoina pidetään mm. asu-mismukavuuden vähentyminen, keskittymis-kyvyn ja nukkumisen häiriintyminen sekä pelkoa rakennevaurioista ja kiinteistöjen ar-von alenemisesta. Tärinä koetaan helposti haitalliseksi myös silloin, kun liikenteen melu nousee haitalliseksi.
12.3 Vaikutukset ratalinjauksilla