Vaihtoehto 2

Linjauksen eteläpäässä Kemijärven

kumpu-moreenimuodostuma-alueelle sijoittuvat Peurakankaanjängän pienet lammet jäävät osin linjauksen alle tai aivan sen välittömään läheisyyteen, osin noin 150 m etäisyydelle siitä. Ratalinjauksen vierellä kulkee oleva voimajohto. Ratapenkereen myötä alueen maisemakuva muuttuu: rata penkereineen tulee aiheuttamaan häiriötä alueen maisema-kuvassa. Häiriötä ei kuitenkaan voida pitää kovin merkittävänä muun muassa siitä syys-tä, että lampien välittömässä läheisyydessä kulkee jo oleva voimajohto. Ratapenkereellä on todennäköisesti vaikutusta myös alueen kosteusolosuhteisiin ja näin ollen alueen mai-semakuva saattaa myös välillisesti muuttua.

Todettakoon kuitenkin, että alueella on paljon pieniä lampia ja radan linjaaminen siten, ettei yksikään lammista jäisi radan alle tai sen vä-littömään läheisyyteen on lähes mahdotonta.

Tapionniemessä Airosaavalla linjaus aiheuttaa häiriötä maisemakuvassa noin kahden kilo-metrin matkalla. Ratapenger muodostaa esteen hienossa avoimessa maisematilassa ja katkaisee Airosaavan itälaidalta ja eteläpuoli-selta tieltä luoteeseen, Pyhätunturille avautuvia vaikuttavia näkymiä. Airosaavan itälaidalle sijoittuva Airosvaara muodostaa maisematilalle voimakkaan reunan. Ratapen-kereen rakentamisen myötä Airosvaaran rooli vahvana reunana tulee heikkenemään. Rata-linjauksen itäpuolelle jää oleva voimajohto.

Noin 1,5 km Airosaavan pohjoispuolella linja-us ylittää Javarlinja-usjoen. Joki on ratalinjan kohdalla suorantainen ja koivupuuvaltaisuus leimaa maisemaa. Rata on linjattu ylittämään joki viistosti – ei kohtisuorasti jokea vasten, mikä edellyttää pidemmän sillan rakentamis-ta. Silta penkereineen tulee muodostamaan este-elementin jokimaisemassa ja rikkomaan seesteistä maisemakuvaa.

Linjaus sivuaa Hauskanmaan ja Lehmisaaren soita, jotka sijaitsevat Pelkosenniemen kylän läheisyydessä. Maisemallisesti linjaus ei ai-heuta kovin suurta häiriötä sen sijoittuessa suoalueiden reunalle. Myös oleva voimajohto kulkee linjauksen läheisyydessä. Virkistyskäy-tön kannalta linjaus muodostaa kuitenkin estevaikutuksen: Kilpiaavan 2,5 km pitkä luontopolku, jonka varrella on mm. lintutorni, lähtee kirkonkylän koulun takaa ja ratalinjaus katkaisee sen.

Ratalinjaus ylittää Kitisen noin 500 m seutu-tien 965 pohjoispuolelta. Joki on sillä kohtaa noin 180 m leveä. Silta penkereineen tulee muodostamaan este-elementin maisemassa, erityisesti seututien 965 sillalta katsottuna.

Pohjoisesta katsottuna silta tulee näkymään noin 1,6 km päähän. Sillasta olisi syytä tehdä mahdollisimman ”ilmava” ja vähäeleinen, jot-ta se tukkisi joen suunjot-taisia näkymiä mahdollisimman vähän eikä herättäisi suu-rempaa huomiota.

Maisemallisten arvojen kannalta on erittäin hyvä, että ratalinjaus sijoittuu Sokanaavan kohdalla reilusti seututien 965 eteläpuolelle ja näin rauhoittaa sekä Sokanaavan että Sokan-lampien alueen. Sokanaapa on maisematilana erittäin vaikuttava. Sillä on selkeät reunat.

Alueen sisällä avautuu hienoja, pitkiä näky-miä. Alueella on pyörätuolilla kuljettavat pitkospuut ja hyväkuntoinen lintutorni. So-kanaavan koillispuolelle sijoittuvan Sokanlam-pien ympäristö on viehättävä.

Kemijoen ylityskohdassa ratalinjan kohdalle jää loma-asunto. Lähettyvillä on myös muu-tamia muita kiinteistöjä. Jokiuoma on leveä ja joki virtaa voimakkaasti. Jokimaisemaan kuu-luvat pensastoiset rantatörmät ja mänty-valtaiset reunametsät. Sokliin menevä tie kulkee joen länsireunassa lähimmillään noin 50 m päässä rannasta. Näkyvyys tieltä joelle ei ole kovin hyvä tiheähköstä kasvillisuudesta johtuen. Tien länsipuolella maasto kohoaa noin parikymmentä metriä. Rautatiesillasta tullee varsin korkea ja massiivinen ellei rata tien länsipuolella kulje syvässä leikkauksessa.

Sillasta tulee joka tapauksessa pitkä ja huo-miota herättävä, sillä joen ohella joudutaan ylittämään Sokliin vievä tie.

Kyläselän eteläpuolella avautuu laaja, pit-känomainen suoalue. Maisemallisesti merkit-tävin osa suota sijoittuu alueen itäosaan, jossa ratalinja tulee sitä viistosti halkomaan.

Suon keskellä virtaa puro. Itäosassa puro kulkee suursaranevan halki. Keskiosassa pu-ron varressa kasvaa kuusivaltaista puustoa.

Ratapenger lienee korkeahko suon ylityskoh-dassa ympäröivistä maastonmuodosta johtuen. Näin ollen ratapenger muodostaa este-elementin avotilassa. Ratapenkereellä tulee todennäköisesti olemaan myös välillisiä vaikutuksia alueen maisemaan. Ratapenger muuttanee alueen kosteusolosuhteita, jonka myötä myös alueen maisemakuva muuttuu jossain määrin erilaiseksi.

Martin kylän ja Värriövaaran eteläpuolelle si-joittuu maisemaltaan edustava suokoko-naisuus Korppiaapa, jota ratalinjaus halkoo.

Avotilalla on selkeät reunat. Ratatiepenger tulee muodostamaan este-elementin avoti-laan. Ratapenkereellä tulee todennäköisesti olemaan myös välillisiä vaikutuksia alueen maisemaan. Ratapenger muuttanee alueen kosteusolosuhteita, jonka myötä myös alueen maisemakuva muuttuu jossain määrin erilai-seksi.

Korppiaavan pohjoispuolella ratalinjaus sivuaa laajaa aapasuota nimeltä Kota-aapa. Rautatie on linjattu Kota-aavan pohjoisosassa olevan pienen lammen kautta. Ratalinjausta olisi syytä muuttaa siten, ettei se kulkisi suoraan lammen ylitse. Ratatiepenger tulee muodos-tamaan este-elementin avotilaan. Rata-penkereellä tulee todennäköisesti olemaan myös välillisiä vaikutuksia alueen maisemaan.

Ratapenger muuttanee alueen kosteusolosuh-teita, jonka myötä myös alueen maisemakuva muuttuu jossain määrin erilaiseksi.

Martin itäpuolella ratalinjaus ylittää voimak-kaasti kiemurtelevan Värriöjoen. Rantapen-kereet ovat joen ylityskohdassa jyrkät ja hiekkaiset, onhan kyse harjumaastosta. Poh-joisrannan rantametsät ovat nuorta koivikkoa ja metsälaidunta. Etelärannalla rantametsät ovat kuusivaltaista varttunutta sekametsää.

Ylityskohdan välittömässä läheisyydessä mai-semat ovat todella omaleimaiset: muistut-tavat jokisuistoa. Linjausta olisi toivottavaa siirtää tällä kohdin idemmäksi, ettei paikan luonne kärsisi.

Ratalinjaus ylittää Leukkuhamaranvaaran sen lounaispuolelta. Ylityskohdan kummallakin puolella, koillisessa ja lounaassa, suhteelliset korkeuserot ovat melko suuret, 20-40 m. Ra-talinjaus edellyttää varsin mittavia louhintoja tai korkeaa ratapengertä vaaran pohjoispuo-lella.

Leukkuhamaranvaaran pohjoispuolella ratalin-jaus halkoo Jääräjängän suoaluetta sekä sivuaa Markuksenmaan vaaranrinnettä. Rata-penger on oletettavasti korkea tällä kohtaa johtuen Leukkuhamaranvaaran sekä sen poh-joispuolisen vaaran ylityksestä. Rautatie-penger tullee muodostamaan voimakkaan este-elementin avotilan reunalle.

Ratapenkereellä tulee todennäköisesti ole-maan myös välillisiä vaikutuksia alueen maisemaan. Ratapenger muuttanee alueen kosteusolosuhteita, jonka myötä myös alueen maisemakuva muuttuu jossain määrin erilai-seksi.

Ratalinjaus halkoo itä-länsisuunnassa Puuk-kohaaranaavat –nimistä laajahkoa suoaluetta, joka koostuu kahdesta erityyppisestä osasta.

Itäinen puolisko on luonnontilaista saranevaa, läntinen suoalue on kangasmetsien rajaamaa harvapuustoista rämettä, jossa myös neva-osia. Ratapenger muodostaa este-elementin avotilaan. Ratapenkereellä tulee todennäköi-sesti olemaan myös välillisiä vaikutuksia alueen maisemaan. Ratapenger muuttanee alueen kosteusolosuhteita, jonka myötä myös alueen maisemakuva muuttuu jossain määrin erilaiseksi.

Piippuselkien kohdalla on kaksi maisemalli-sesti tärkeää kohdetta, joita ratalinjaus leikkaa. Piippuselkien itäpuolella on laajahko rakkakivikko, jonka puustossa on kilpikaar-namäntyjä. Piippuselkien länsipuolella maisema-alueen muodostaa rimpineva, jonka keskelle sijoittuva puronvarsikorpi erottuu kuusta, mäntyä ja koivua kasvavana puustoi-sena kaistaleena. Kilpikaarnamäntyalueella ratalinjauksen toteuttaminen edellyttää noin 40 m levyisen aukon hakkaamista. Myös rak-kakivikko jää osittain ratapenkereen alle.

Airosaavalta avautuu näkymä Pyhätunturille, VE 2. Kuva FCG Planeko Oy

Kitisen jokimaisemaa, VE 2. Kuva FCG Plane-ko Oy

Värriöjoen metsälaidunta. Kuva FCG Planeko Oy

Hirvikaltionaapa on vaikuttava, laaja-alainen avosuokokonaisuus. Suon länsiosan avoimen maisematilan halki virtaavaa mutkittelevaa puroa reunustavat koivut. Hirvikaltionaavan itäosista avautuu hienoja näkymiä Sotatuntu-rille. Ratapenkereen tulevasta korkeudesta ei ole tässä vaiheessa tarkkaa tietoa mutta pen-ger tulee vääjäämättä muodostamaan häiriötekijän ja este-elementin avotilassa. Ra-tapenkereellä tulee todennäköisesti olemaan myös välillisiä vaikutuksia alueen maisemaan.

Ratapenger muuttanee alueen kosteusolosuh-teita, jonka myötä myös alueen maisemakuva muuttuu jossain määrin erilaiseksi.