Kaupunginkirjuri, kaupunginvouti ja kämnäri
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINKIRJASTO
jäämällä on täytynyt etsiä ja osa (porvareja) ei milloinkaan ole antanut Tämän johdosta päätettiin, että palkka vast
edes oli kannettava yhtäaikaa kuin kontributionivero, ja jos joku kieltäytyi sitä maksamasta, maksaen vain kontri- butionin, niin oli tästä ensiksi otettava kirjurinpalkka ja vajaus kontributionimaksussa sitte niskottelijalta ulosoton kautta.
Vaikka virka siis oli palkallinen, ei se kuitenkaan ollut haluttu, „ sitä seuraavan mitättömän palkan, runsaan työn ja jokapäiväisen vaivan tähden“ . Ainoastaan ensim
mäinen kaupunginkirjuri piti sitä pitemmän ajan yhtäpäätä,, seuraavat korkeintaan kaksi taikka kolme vuotta kerras
saan. Ja tapahtuipa niinkin, että kaupunginkirjuri lupaa pyytämättä jätti virkansa oman onnensa nojaan pitkiksi ajoiksi hankkiakseen muualta lisätuloja. Niin teki Antti Simunanpoika, lähti 14 päivää ennen Heluntaita 1644 Rau
malle ja Turkuun ja palasi matkaltaan vasta 14 päivää en
nen Mikkeliä, samoin myös Juho Mikonpoika 1645.
Ensimmäisen kaupunginkirjurin vaalista eivät raas
tuvan pöytäkirjat kerro sanaakaan; sen vain näyttävät, ettei häntä valittu samalla kertaa kuin muut virkamiehet, vaan oli virassa jo neljä kuukautta sitä ennen. Hänen seuraa
jansa „ valittiin “ yleisessä raastuvankokouksessa Tammikuun 30 p. 1626, jolloin myös palkka määrättiin, ja samoin ta
pahtuivat myös 1635 ja 1643 vuoden kaupunginkirjurin vaalit tällaisissa kokouksissa. Mutta porvaristo taikka raati taikka pormestaritko valitsivat, sitä ei erittäin mainita. Vasta kun Klemetti Laiskan aikana Kesäkuun 17 p. 1644 taas oli kaupunginkirjuri valittava, lausutaan pöytäkirjassa, että ..pormestarit ja raati sekä koko yleisö pyysivät Juho Mikon- poikaa kaupunginkirjuriksi ja lupasivat hänelle palkkaa 3 / joka porvarilta, niinkuin ennenkin ollut on“ . Seuraavana vuonna Laiskan erottua pormestarin virasta, Juho myös
„aldeles sigh förlof tagitt“ , jonka vuoksi uusi pormestari kysyi porvaristolta, „ kenenkä he siihen tahtoivat valita sekä sopivana ja kelpaavana p i t ä v ä t P o r v a r i s t o vastasi, „että nyt, sen pahempi, ei täällä löydy mukavaa (miestä), mutta jos Erland Haakoninpoika sen ottaisi vaivoikseen, niin he
tahtovat häneen tyytyä; jollei (ota), että pormestari suvait
koon tästä pitää huolta ja toisen e t s i ä *) Seuraavassa is
tunnossa määrättiin — Juho Wiikanen „ pormestarin ja raa
din sekä porvariston suostumuksella “ virkaan. 1646 kau
punki jälleen sai uuden pormestarin ja nyt ,.otettiin“ myös uusi kaupunginkirjuri.
Kaupunginkirjurin vaalit eivät siis tapahtuneet Walpurin aikoina, niinkuin muut vaalit, vaan tavallisesti kesken vuotta ja viikko taikka pari myöhemmin kuin pormestarin muutos oli tapahtunut, Luultava on, että pormestarit itse valitsivat kaupunginkirjurin, vaikka he sitte palkan vuoksi antoivat porvariston vahvistaa vaalin. Tämä olikin luonnollista, koska kaupunginkirjuri oli pormestarin ikäänkuin oikea käsi.
Kaupunginkirjureja mainitaan pöytäkirjoissa seuraavat:
Klemetti Laiska, Huhtikuusta 1617— 3% 1626, jolloin pyysi virkaeron; virassa jälleen 23/i 1630. Kts. pormestareja.
Krister Lyydikin/poika, valittu 30/i 1626, pyysi virka- eron 16/n 1628, saaden 105 taal. rästistä Hangonsaaren pan
tiksi. Kts. Kuninkaan miehiä.
Pertteli Tuomaanpoika, virassa 2% 1631 ja vielä 1G/i 1632, ehkäpä 1635 a sti;2) uudesti 1638— 1641; vielä elossa 26/ 4 1648.
Juho Mikmpoika (L aiska?), valittiin 15/ 4 1635 ja oli virassa 1638 asti; uudesti valittuna 24/ 4 1641, mutta jätti virkansa 1642; pormestarin sijainen Lokakuusta 1643 seu- raavaan Tammikuuhun; taas ,.pyydetty“ 17/ 6 1644, mutta erosi Walpurina 1645; jälleen „ otettukaupunginkirjuriksi V2 1646, pyysi virkaeroa 9/ 5 1647, mutta virassa 2% 1650 asti, jolloin sanoutui siitä irti; valtiopäivämies 1648; raati
mies 18/s 1649 ja edelleen 28/ 6 1658; eli vielä 1674. Leski, pormestari Pentti Arvidinpojan tytär, Briitta ( f 19/ 2 1693).
Martti Mikonpoika: 2/ 3 1642— 10/4 1643; pormestari.
Antti Simimanpoika teki valansa 18/ 7 1643 ja kirjoitti pöytäkirjat 13/ 5 1644 asti; elossa 23/n 1644; 3/ 3 1647 leski
*) Eaast. pöytäk. 17/ 5 1645. 2) Vuosilta 1629 ja 1633— 1634 ei löydy yhtään pöytäkirjaa.
102
Lisbetta valitti, että Juho Mikonpoika oli hänen miehensä syössyt viralta, mutta raati vastasi, että Antti oli tuomittu virkansa menettäneeksi (23/n 1644) ja Juho oli syytöksestä varsin vapaa.
Juho Yrjönpoika Wiikanen otettiin kaupunginkirjuriksi 2 Yo 1645; kämnäri 2/ 9 1646; raatimies.
Kaupunginvoudin ja kämnärin virkatoimet näyttävät raastuvan pöytäkirjoissa niin kietoutuneiksi toisiinsa, että usein on vaikea päättää, mikä milloinkin oli toisen tehtävää, mikä toisen; sillä sama käsky annettiin enimmästi molem
mille yhtaikaa. Pöytäkirjoissa käytetyt lausetavat sellaiset kuin „blef tillsagt att byfogden med Kämnären“ taikka
„Kämnären med byfogden^ antavat kuitenkin jonkinmoisia viittauksia, kumpi heistä kulloinkin oli päähenkilönä, kumpi apulaisena, ja vertaamalla kaikkia niitä kohtia tämän aika
kautisissa pöytäkirjoissa, joissa heidän tehtävistään kerrotaan, on tultu siihen päätelmään, että heillä molemmilla oli eri virka
tehtävänsä, vaikka joskus toimittivatkin toinen toisensa virkaa.
Kaupunginvoudin virkatehtävät eivät olleet hauskinta laa
tua. Hän esiintyy ennen kaikkea ulosottomiehenä eli ryöstö- voutina, ja sellaisissa toimissa oli hänellä apulaisina kau- punginpalvelijat, taikka yksi porvari taikka myös raatimies taikka raatimies ja kaupunginpalvelija, mutta enimmästi kämnäri ja v. 1648 alkaen säännön mukaan kaupunginpal
velija kolmantena.J) Jos vieras oli asettunut isännäksi toi
sen miehen taloon eikä hyvällä siitä lähtenyt, määrättiin vouti kämnärin kanssa hänet häätämään2) ja asettamaan omistaja oikeuksiinsa. Raastuvan istunnoissa oli hän viralli
sena kantajana.3) Haastaminen oikeuteen kuului myös hä
nen virkatehtäviinsä, ollen hänellä apumiehenä kämnäri taikka kaupunginpalvelija; mutta 1647 vaiheilla tämä
vel-*) Eaast. pöytäk. 3/u 1641, 2,/i 1630; */, 1641; **/t 1630; 16/ n 1628; aa/ 4 1640, 24/ 4 1641, 28/u 1642, % 1645; 3/ s 1646, 20/n , 7i2 1648 j. n. e. 2) Eaast. pöytäk. 20/ n 1640. 3) Eaast. pöytäk. 3/ 2 1636,
12/ 4 1645.
vollisuus siirtyi kaupunginpalvelijoille, joiden haastetta sen jälkeen pidettiin täysivoimaisena. J). Tämän lisäksi oli hän ehkä myös jonkinmoinen poliisimies.2)
Kämnärin virkaan kuului kunink. kaaren X V III luv.
mukaan verojen ja kaupungin tulojen kanto. Kantomiehenä hän mainitaankin Uudenkaupungin tuomiokirjoissa monissa paikoin.3) Tosin kantoi kaupunginvouti 1642 vuoden saari- ja niitty-verot sekä porvarit Eerikki Olavinpoika maaherran kestityskulut 1645 ja Mikko Siuttula 1646 vuoden kontri- butioniveron, ja 1645 vuoden taksaveron oli Jaakko Runoi ottanut kootaksensa, päästen siten itse vapaaksi ,,taksasta“
(5 taal. kup.rahaa) ja laivamiesruotu-maksusta (myös 5 taal.).
Mutta nämät olivat varmaankin satunnaisia poikkeuksia, riip
puen kuten 1642 kämnärin poissa-olosta ja 1645 siitä, ettei kämnäriä siihen aikaan ensinkään ollut, taikka myös, ettei kämnäri ehtinyt itse kantamaan kaikkia niitä erillaisia ve
roja, joita yhtä erältään kannettiin pitkin vuotta ja käyden talosta taloon, ikäänkuin kerjäämässä.4)
Kämnärin tuli myös olla kaupunginvoudille apulaisena monissa toimissa, varsinkin ulosotoissa, niinkuin ennen on kerrottu. Joskus, vaikka luultavasti satunnaisesti, määrät
tiin hän itsekin toimittamaan ulosottoja jonkun raatimiehen kanssa.5) Kerran esiintyy hän kantajanakin kaupungin puolesta, kun aatelisvouti Haakona Erlandinpoika oli pannut merkkinsä kaikkiin läänitystalonpoikain puuastioihin ja sei
soen joka lauvantai tulliportissa esti talonpoikain niitä myy- mästä kaupungissa taikka viemästä porvareille velkainsa maksuksi.G) Myöskin määrättiin hän Marraskuun 19 p.
1645 kaupunginvoudin kanssa vakaamaan mittoja ja painoja, Raha- ja kauppa-asiat kuuluivat siis kämnärin toiminta- alaan. Ehkäpä saakin otaksua, että kaupunginvouti oli toi
mivan eli pääpormestarin käskyjen varsinainen toimeen
*) Raast. pöytäk. ®/a 1642, 13/ 3 1643, 26/ 4 1647, “ /a 1647 y. m.
2) Raast. pöytäk. 12/ 2 1645. 3) 2% 1643, 6/ n 1643, V9 1645, 19/ 3 1648 j. n. e. 4) Raast. pöytäk. 28/ 11 1642, 2% 1645, 14/ 2 1646, 2/ 5 1646;
ö/ 5 1647. 5) Raast. pöytäk. 23/i 1630; 28/u 1642. °) Raast. pöytäk.
2/ 4 1642.
104
panija, kämnäri toisen pormestarin. Tässä ehkä selitys, minkä vuoksi kaupungin vouti a pidettiin virka-arvossa käm- näriä korkeampana.
Kaupunginvoudin ja kämnärin palkoista eivät pöytä
kirjat anna pienintäkään tietoa. Rahapalkkaa heillä luulta
vasti ei ollut, He valittiin vuodeksi kerrassaan ja palvel
tuansa „vuotensa“ umpeen tuli heistä enimmästi raatimiehiä, niinkuin seuraavista luetteloista nähdään.
K aupunginvouteja 1617— 1 6 4 7 .
Krister Matinpoika Petänen („Pettes“ ) valittiin kau
punginvoudiksi yleisessä raastuvankokouksessa 13/ 8 1617, oli edelleen virassa 10/n 1621, mutta raatimiehenä 10/ 2 1623 ja sellaisena mainittu myös 13/i0 1619, ehkä satunnaisesti.
Jaakko Heikinpoika Kinko mainitaan raatimiehenä 9/ 2 1624, mutta kaupunginvoutina 12/ 5 1624 ja edelleen 16/n 1628; raatimies sitte.
Yrjö Niilonpoika Suontaka: kaupunginvoutina 23/i ja a/ 12 1631 sekä vielä 1635; sitte raatimies.
Eerikki Sipinpoika TJtha: kaupunginvoutina 3/ 2 1636—
1640 (?), sitte raatimies.
Matti Antinpoika Elkkynen valittiin yleisessä raas
tuvankokouksessa 11/ö 1640 kaupunginvoudiksi; jälleen- valittu 24/i 1641 ja julistettu 28/4 1 641; virassa vielä 8/ 5 1643; raatimies sittemmin.
Jaakko Mikonpoika Pitkäluoto valittiin ja' julistettiin kaupunginvoudiksi „kunink. k. X V I luv. mukaan “ 8/ 5 1643;
istui sellaisena raastuvassa vielä 23/n 1644; raatimies.
Arvidi Tuomaanpoika (Ruokolahti?); yleisessä raas
tuvankokouksessa 5/7 1644 valittu kaupunginvoutina raati- mieheksi; istui raastuvassa ainoastaan 31/s 1644 ja kaupun
ginvoutina Huhtikuussa 1645; valittiin jälleen raatimieheksi 17/4 1645, mutta istui raastuvassa kaupunginvoutina Touko
ja Kesäkuulla, eikä raatimiehenä.
Simuna Laurinpoika (Saarnisto?) määrättiin n/ G 1645 pormestarin ja raadin sekä porvariston suostumuksella kau
punginvoudiksi; erosi luultavasti virasta samaan aikaan, kuin pormestarikin menetti virkansa.
Simuna Juhonpoika, porvari 1642; valittiin kaupungin
voudiksi 14/ 2 1646 ja oli virassa vielä 28/ 4 1647; kirkon- isäntänä 18/ 5 1649; palotarkastusmies 14/ 4 1649 ja 27/2 1654;
kirkon esimieheksi määrätty 17/4 1654.
Paavali Heikinpoika ( = Paavali Pitkäluoto?), porvari 5/ 4 1642; Haakoni Erlandinpojan „utridare“ 27/ 3 1644; palo- tarkastusmiehenä 2l/s 1647; kaupunginvoutina 2/n 1647 ja edelleen ainakin 2/ 5 1649 asti; porvariston raatimies-ehdo- kas 24/ 4 1654; kaupungin mahtimiehiä 27/ 3 1 6 5 5. Vaimot:
Wappu (3% 1649) ja Margetta Mikontytär ( 2/ 4 1655).
K ä m n ä re jä 1617—1 6 4 7 .
Martti Josepinpoika Seppälä, porvari 5/4 1617; valittu Mmnäriksi yleisessä raastuvankokouksessa 13/ 8 1617, käm- närinä 1618 ja 1619, luultavasti 1621 asti, jolloin sai sur
mansa sittemmin raatimies Yrjö Wiikasen käden kautta.
Vaimo: Kaarina Martintytär ja tytär: Kaarina.
Mikko Heikinpoika Laiska, kämnärinä 10/n 1621 ja edelleen 10/ 2 1623; sitte raatimies.
Martti Eskilinpoika Bruuk, kämnärinä % ja 15/2 1624, luultavasti 3% 1626 asti; sitte raatimies.
Pertteli Olavinpoika Suurikkala, valittiin kämnäriksi yleisessä raastuvankokouksessa 3% 1626; sanoutui kämnärin virasta irti 16/n 1628, ollen edelleen raatimies, ja pantiin sijaan:
Markus Nokali, joka mainitaan kämnärinä 23A 1630 ja kuoli Tukholmassa ruttoon s. v.; oli tullut porvariksi 27/ 4 1617 ja 1627 sakotettu tullihakulin polttamisesta; tytär Wappu oli porvari Juho Hannunpojan vaimo.
Sipi Pietarinpoika Kainu, kämnärinä 3/i2 1631, 16/i 1632 ja edelleen 15/4 1635; raatimies.
Heikki Yrjönpoika Tammisto, kämnärinä 3/ 2 1636—
1638 (?), oltuansa sitä ennen raatimies.
Lasse Laurinpoika (Pietola), porvari 10/ 9 1620; otettu sotapalvelukseen; uudesti porvari 24/2 1627; kämnäri 1638 (?)
U u d e n k a u p u n g in M u in aisia. I I . 8
106
— 1640; langetettu 40 / sakkoihin sopimattomasta puheesta raatimies Klemetti Laiskaa vastaan » i s t u v a n oikeuden edessä44 18/ 4 1642, vedetty oikeuteen 2/s 1642, kun oli pormestarista puhunut „contumaciter ja parjaten44, 8/ 10 1642 niskottele- misesta tuomittu 23 muun porvarin kanssa 3 / sakkoihin;
kutsutaan pöytäkirjassa V3 1643 „Lars Larsson i Salmis44 ja samoin 23/3 1 643, jolta päivältä löytyy eräs hänen oma- kätinen kirjoituksensa, hyvin kirjoitettu; elossa vielä 6/n 1648, mutta vainaja 2% 1654. Puoliso: assessori Joen Ee- rikinpojan tytär.
Iisakki Martinpoika Bruuk valittiin yleisessä raastuvan
kokouksessa 11/ 5 1640 kämnäriksi; raatimies.
Eerikki Heikinpoika Runoi, porvari Heikki Matinpoika Runoin ja Margetta Runoin poika; teinipoika 1623; porva
rina 25/ 4 1635; valittiin (?) yleisessä raastuvankokouksessa 24/ 4 1641 ja julistettiin 28/ 4 s. v. kämnäriksi; suuri tappelija;
elossa vielä 19/3 1655. Vainio: Margetta, raatimies Urbanus Matinpojan tytär.
Mikko Heikinpoika Siuttula, porvari Heikki Eerikin- pojan Siuttulan poika ja raatimies Eerikki Siuttulan veli;
julistettiin kämnäriksi 2/ 5 1642; kirkonisäntä 18/ö 1649;
elossa 5A 1654. Vaimo: Briitta Harikkalan tytär (Harcle- rus? Bruunerus?).
Olavi Jaakonpoika, porvarina 1/ 3 1641; valittiin ja ju
listettiin kämnäriksi 8/ 5 1643 ja jälleen 15/7 1644; raatimies.
Eskil Heikinpoika Runoi, Eerikki Runoin veli, valit
tiin raastuvankokouksessa 17/ 4 1645 kämnäriksi; palotarkas- tusmies 2% 1647; eli vielä V12 1649. Leski: Margetta % 1654.
Heikki Martinpoika Bruuk, raatimies; valittiin por
mestarin ja raadin sekä porvariston suostumuksella kämnä
riksi 1 Vö 1645; pyysi 2/ 9 1646 virkaeron, jota ei kieltää voitu, koska „hän on rehellisesti palvellut vuotensa käm- närin virassa44.
Juho Yrjönpoika Wiikanen, entinen kaupunginkirjuri;
valittiin 2/ 9 1646 yleisessä raastuvankokouksessa kämnäriksi;
raatimies.
Yrjö Antinpoika Juldcei, raatimiehen poika; kämnärinä 10/i 1648; luultavasti jälleen valittu 1649, koska 19/ö s. v.
teki kämnärinvalan; sanoutui vanhuutensa vuoksi kämnä- rinvirastaan irti 22/ 4 1 6 82, mutta oli vielä 1683 raatimies- virassa.