Urheilijoiden vaikutus kenttäasiaan:

Syyspuolella 1944 olivat urheiluseura Veli jaVerso saaneet vastaanot-taa Sk-järjestön

omistaman talon

n:o 11:87 puoliksi kaikkine taloon liittyvine

omaisuuksineen

^ja

rasitteineen. Lisäksi Veli-seura

oli saanut

irtaimiston, jonka oli omistanut L-S-järjestö. Molemmat seurat

olivat

kokouksissaan tämän ajankohdan jälkeen välittömästipäättäneetottaa lahjoitukset vastaan, sillä muussa tapauksessa talo olisi joutunut kenties valtion omistukseen. Kun myös MäntsälänUrheilijat -pitäjäseuran pe-rustaminen ilmaantui v. 1945

uudelleen voimakkaana esille

^{ja vuoden}

1946 alussa vaikeidenerimielisyyksien jälkeensynnytettiin ja haparoiva-naalkoitoimintansa, ilmaantuitoisiakin, lähinnä TUL:nalaisia, seuro-ja Mäntsälän urheilukuvaan. Tällöin joutuivat kunnanvaltuusto seuro-ja hal-litus käsittelemään seurojen taholta tulevia mm. kenttiin liittyviä asioita varsinusein, ilmanlaajempia kokonaisuunnitelmia ja laskelmia todelli-sesta tarpeesta. Näin ajauduttiin ratkaisuihin, jotka varsin nopeasti

kenttien osalta osoittautuivat

jopa

virheratkaisuiksi.

On myös otettavahuomioon, että kunta alkoi ^{myös antaa}

mahdolli-suuksia

^kenttien rakentamiseen, vaikka useiden kenttien

kohdalla

toi-minta on tyrehtynyt vihkiäiskilpailujen jälkeen siihen, poistetaanko kasvanut heinämyrkyttämällä vai muuten, tai miten estettäisiin mopoi-lijoiden ajo kentällä. (V. 1985 on alkamassa kenttien perusparannus-hankkeet).

Kentän tarve koettiin

voimakkaana

^{ja niinpä}

kunnallishallitus

v. 1945

184

"päätti ryhtyä toimenpiteisiin kunnallisen urheilukentän aikaansaami-seksi kirkonkylään ja siinä tarkoituksessa tiedustella Mäntsälän seura-kunnalta alueen ostamistakysymyksessä olevaan tarkoitukseen. Talon kohtalo

kiinnosti

kuntaa,

sillä

^24.9.-45

"valittiin

toimikunta seuraa-maan entisen Suojeluskuntatalon omistusoikeuden ratkaisua koskevaa asiaa ja annettiin valtuus ostaa sekunnalle”.

Vuoden 1946 aikana käsiteltiin lähes kahdessakymmenessä eri ko-kouksessa urheilukenttiin liittyviä asioita, ja 21.4.-46 "päätettiin

kun-nanvaltuustolle

ehdottaa, että

kunnanvaltuusto

ryhtyisi toimenpiteisiin

entisen

Suojeluskuntatalon

ostamiseksi

kunnalle yhteiskouluna käytet-täväksi” javähän myöhemmin päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin Suoje-luskuntatalon ostamiseksi kunnallekäytettäväksi opetus- ja sivistystar-koituksiin ja valittiin toimikunta.

"Valtuusto

(4^3.-46

§ 27) päätti ryhtyä toimenpiteisiin maa-alueen hankkimiseksi seurakunnan omistamalta maalta tai ellei sitä voida saa-da jostakin muualta ja

valitsi toimikunnan

asiaa

hoitamaan.

Edellisenä kesänä asetettutoimikunta oli saanutaikaan, että paikan sopivuutta ur-heilukentäksi oli tiedusteltu Valtion Urheilulautakunnalta, jonka lau-suntokäsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa^(29.4.1946 § 24).

Lausunnossa mainittiin mm. "Mäntsälän kirkonkylää on pidettävä erittäin sopivatta paikkana ns.keskusurheilukentälle, sillä se on hyvien kulkuyhteyksien keskuksena ja

lähimmät normaalisuuruiset

urheiluken-tät ovat Porvoossa, Riihimäellä ja Lahdessa. Ympäristöpitäjissä on useitapieniä harjoituskenttiä ja sellainen on ^myösHirvihaarankylässä.

Aivankirkonkylän keskustasta löytyykin erittäin sopiva kentän paikka.

Kentän välittömässä läheisyydessä on suuri Seurojentalo, Työväentalo, Kansakoulu jaYhteiskoulu, jotka

voivat

sopivasti käyttää kenttää

juh-liin ja urheiluun. Kenttäalue on sopivasti sivussa pääliikenneväylistä, suojaisessa paikassa ja joen rannalla sijaiten on urheilijoilla myöshyvä uintimahdollisuus.^{’ ’}

Tässä kokouksessa käsiteltiin myös Sälinkääläisten anomus saada kenttä, japäätös

oli:

"Päätettiin ostaakunnan varoilla urheilukenttä

Sälinkään

kylästä silläehdolla, että paikkakuntalaiset kunnostavat ken-tän. Samalla tehtiin periaatepäätös:

"Mikäli muistakinkylistä tulee samanlaisia anomuksia niihin nähden noudatetaan samaa menettelyä.”

Kesäkuun aikana 1946 on urheiluasioihin liittyviä pykäliä ^monta;

(11.6.1946) "päätettiin ottaa urheilukenttäkysymyksen yhteydessä esille kysymys uintimahdollisuuksien järjestämisestä kuntalaisille.” Samassa kokouksessa on merkitty "tietoon saatetuksi valtion urheilulautakun-nanlausunto Sälinkään urheilukentänpaikasta jaalueen soveltumisesta urheilukentäksi.”

27.6.

"Siirrettiin

johonkin myöhemmin pidettävään kunnanvaltuus-tonkokoukseen käsiteltäväksi kysymys urheilukentän

ostamiseksi

Sul-kavankylästä”

5.8.-46 "Merkittiin kunnallislautakunnan tietoon saatetuksi

Uintivii-185 kon Päätoimikunnan kirje uintiviikon järjestämisestä. Samalla päätet-tiin kääntyä urheiluseurojen puoleen yleisen uimarannan järjestämises-täSääksjärven rantaan.”

MU:n toiminnan alkaminen näkyi. Vasta^perustettu TUL:n alainen seuraMäntsälänKisaajat, v- jau-seura,onlähettänyt kunnalle kirjeen:

"Ajatus uimarannan rakentamisesta Sääksjärvenrantaankylläkin on hyvä, muttavielä parempanapidämme saada aikaan Mäntsälän kirkon-kylään yleinen urheilukenttä. Tämän rakentamiseen ryhdymme var-maansuuremmalla innolla kuin Sääksjärven rantaanuimarantaa raken-tamaan.”

Kirjelmä käsiteltiin kunnallishallinnon

kokouksessa

(25.9.-46) ja eh-dotettiin valtuustolle,että valittu kenttätoimikunta saisi täydet valtuu-det päättää kenttää varten tarvittavan maa-alueenkaupasta seurakun-nan kanssa. Valtuudet myönnettiin (30.9.-46). Kenttätoimikunta kävi neuvotteluja ja tutki mahdollisuuksia kenttäasian ratkaisuksi, mutta seurakunnan

taholla

ei oltu

halukkaita

luopumaan jo

aikaisemmin

omaksutustalinjasta, johon oli nytlisäksikytketty sankarihauta-alueen kunnostaminen.

20.11. "Kunnallislautakunta (§24) päätti kunnanvaltuustolle ehdot-taa, että avustus olisi myönnettävä (sankaripatsastoimikunnalle) vain

siinä

tapauksessa, jos Mäntsälän seurakunta myy kohtuullisella hinnalla maa-alueenkirkonkylän

urheilukenttää

varten.”

Valtuusto käsitteli asiaa (25.11 .-46 §4) äänin 13—8, se siirrettiin seu-raavaankokoukseen.

Kirkkovaltuusto käsitteli kenttäasiaa (18.12.-46 ^§ 8) sen jälkeen kun toimikunnan jayleensä kunnan taholla oli tultu jälleensiihentulokseen, että kenttä olisi rakennettava lähelle

seurataloa

kylän keskustaan:

"Sen johdosta, että Mäntsälän Kunta oli tiedustellut, olisiko seura-kunta halukas ja millä ehdoilla luovuttamaanmaataseurojentalon koh-dalta joen toiselta puolelta urheilukenttäävarten, päätettiin, että seura-kunta on valmis luovuttamaanpuheena olevaa maa-aluetta 2 ha seuraa-villa

ehdoilla:

Jos kunta ottaa osaa sankarihaudan kuntoon laittamisesta aiheutu-viin kustannuksiin 300.000 mk:lla, on hinta 10 mk 1 m²:ltä, jos taas kunta ei osallistu mainittuihin kustannuksiin, on hinta 20 mk 1 m 2.”

Vuoden viimeisessä valtuustossa (23.12.-46 ^§ 4) "päätettiin ostaa maa-alue seurakunnalta mikäli asiastapäästääntyydyttävään sopimuk-seen ja hylätä sankaripatsastoimikunnalleanottu avustus.”

Kunnan päättävien elimien ratkaisut olivat kypsyttelyä, vaikka pää-tökset eivät sinänsä olleet ratkaisevia, aiheuttivat ne ajanhukkaa. Oli-han kunnallinen ja seurakunnallinen päätöksenteko lähekkäin kulkevaa samojen luottamushenkilöiden kuuluessa

vaikuttaviin

päätöksentekijöi-hin.

Mutta ratkaisuissa heijastui myös yhteiskunnan yleisten asioiden sel-kiintymättömyys ja epävarmuus. Vastakkain olivat vasemmisto-oikeisto, ja siitä johtuen kenttäasiaan on liittynyt kunnallispoliittisia ja

186

muita

sidonnaisuuksia

ja ratkaisuissa riitelivät muut asiat eikä pienim-pänä henkilökohtainen, myös poliittiset voimasuhteet olivat muuttu-neet.Kenttäasiasta oli jahkailtu liiaksikin ja silloin Mäntsälän Urheilijat katsoi kenttäasian olleen jo niin kauan vireillä ilmantulosta, että se teki aloitteen kentän

saamiseksi.

^Ryhdyttiin

neuvottelemaan

seurakunnan kanssa maa-alueen vuokraamiseksi.

Myönteiseen tulokseen päästiin seuraavasti:

Kirkkovaltuuston kokouksessa (13.4.-47 §2) asia vihdoin ratkaistiin ja vain muutosvuokra-ajan pituudesta kirkkohallintokunnan aikaisem-min tehtyyn päätökseen oli eroavana "Eskon puumerkkin’. Päätös oli seuraava:

"Luettiin

Mäntsälän Urheilijat r.y:n kirje kirkkovaltuustolle, jossa sanottu yhdistys pyytää ostaa tai vuokrata maa-alueen, joka sijaitsee kolmiossa Pappila-Kunnantalo-Seurojentalo suuruudeltaan 25000 30000

m 2

ja ilmoittaa valinneensa lähempiä neuvotteluja käymään ja mahdollisen sopimuksen allekirjoittajiksi jäsenensä maanv. Paavo Lai-neen, maanv.Niilo Sukulan, kauppias Niilo Lariston ja proviisori P.J.

Hanneliuksen.

Tämän johdosta kirkkovaltuusto, yhtyen kirkkohallintokunnan teke-määnehdotukseen, päätti yksimielisesti vuokrata sanotun maa-alueen MäntsälänUrheilijat r.y:lle ja olisi vuokra-aika oleva 50vuottaeikä 30 vuotta, kuten

kirkkohallintokunta

oli esittänyt, ja valtuutettiin kirkko-hallintokunta ryhtymään tarpeellisiin neuvotteluihin asianmukaisen vuokrasopimuksen aikaansaamiseksi.

Samassa kokouksessa ^(§ 4)

"Päätettiin seurakunnan varoilla rakentaa

tie tulevan

urheilukentän luokse joenrantaan seurakuntatalon luota lähtevältä tieltä ja rakennet-tavan tien päähän rakentaa silta joen yli jonka tulisi olla ajotien le-vyinen, vaikka ei siltaa silti ajotienä saisikaan käyttää.” ja lisäksi (§6)

"Sen johdosta, että urheilukenttä kuuluu kirkkoherranviranhaltijan hallinnossa olevaan pappilaan, valtuutettiin kirkkohallintokunta vuok-raamaan sanottu alue virkatalon haltijalta

seurakunnalle.”

Kirkkovaltuusto, jossa 24 valtuutetusta oli 20läsnä,vahvisti (20.7.-47

§2) lopullisesti vuosia vireillä olleen kenttäasian:

"Urheilukenttäasiaan kirkkovaltuusto päätti pysyä aikaisemmassa päätöksessään alueen vuokraamisesta Mäntsälän urheilijoille nyt kui-tenkin 30 vuodeksi. Vuokra päätettiin sellaiseksi, että urheilijat suorit-tavat kolmena

ensimmäisenä

^vuotena 1500 ruiskilon hinnan mukaan vuodessa ja sen jälkeen 2500 ruiskiloa hinnan mukaan vuodessa. Virka-talon haltijalle suoritetaan 1500 ruiskilon hinta vuosittain hänen

hallinta-ajakseen. (Alkuperäisessä sopimuksessa vuokra 1000 kg, kohta 3.).

Neuvotteluissa onnistuttiin ja urheiluseura otti urakan suorittaak-seen, tosin ehkä aavistaen, että alkavan seuran talous ei sitä kestäisi,

muttakuitenkin toimeenryhdyttiin tarmokkaasti, sillä kenttä oli välttä-mättömyys urheiluseuran edistymiselle. Kentät ovat

olleet koetinkivi

187 monelle seuralle Mäntsälässä ja niiden rakentamiseen on uhrattu tuhan-sia tunteja vapaaehtoistatyötä.

Liikuntaan liittyvät asiat olivat muutenkin esillä, sillä kansakouluko-kouksessa 17.11.-47 oli esitelmä

''liikuntakasvatuksen

tärkeydestä

kou-lutoimessa”

ja valtuusto päätti 20.11.-47: —"määrättiin rakennetta-vaksi yhteiskoulun

vinttikerrokseen

pieni voimisteluhuone”, ja myön-nettiin Mäntsälän opettajayhdistykselle 10000 mk:n määräraha koulu-laisten urheilukilpailuja _varten (12.12.-47).

MU: 11a

oli luomista

organisaatiossaan,mutta silti ensimmäisten nel-jän vuoden aikana kenttäasia oli jossain muodossa jokaisessa kokouk-sessa, sillä _menotkasvoivat ja velkataakka

rasitti töiden

edistyessä. On

järjestettyyleisiä keräyksiä jaanottuapua kunnalta, joka eteni

valtuus-totasolle (24.8.-48 §30) ensimmäisenkerran, mutta jatkui pelinappula-na pitkään.

"Otettiin käsiteltäväksi

Mäntsälän Urheilijat r.y:n anomus avustuk-sen saamisesta keskusurheilukentän rakentamiseen.

Valmisteluvalio-kunta oli ehdottanut, että avustusta myönnetään. Asiasta syntyi laaja, ajoittain varsin kiivaskin keskustelu, jossa käytettiin kaikkiaan 46 pu-heenvuoroa, joiden jälkeen äänestettiin siitä, pannaanko asia pöydälle vai jatketaanko käsittelyä. Äänin 15—10 jatkettiin.”

Tämän jälkeen äänestettiin siitä, "neuvotellaankokaupan teosta vai myönnetäänkö avustusta”. Äänin 15—11 oltiin avustuksen myöntämi-senkannalla.

Tämän jälkeen puheenjohtaja ehdotti vielä äänestettäväksi siitä, myönnetäänköavustusta vai ei. Toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin avustuksen myöntämisen puolesta 17 ja sitä vastaan 10 ääntä,

jotenavustusta oli päätetty myöntää.

Tämän jälkeen jatkettiin asian käsittelyäsiitä, mitenpaljonavustusta myönnetään ja mistävarat otetaan.

Ehdotettiin, että tarkoitukseen ^{myönnetään} 200.000 markkaaja käy-tetään tähän talousarvioon osoitettu määräraha urheilukenttien raken-tamiseen.

Väitettiin, että^tämämääräraha on tarkoitettu kunnan omien urheilu-kenttien rakentamiseen.

Kunnankirjuri ilmoitti, että

kunnallislautakunnan

puheenjohtaja erään toisen asian yhteydessä oli maininnut,^ettämainitulle talouskoh-dalle merkittyjen määrärahojen käytöstä on aikaisemmin valtuustossa tehty periaatepäätös, jonka mukaan niitä saadaan käyttää vain

urheilu-kenttäalueiden

lunastamiseen.

Entinen valtuuston puheenjohtaja muisteli, että tällainen periaate-päätös on olemassa.

Ehdotettiintämän jälkeen, että 200.000 markkaa otetaanvaltuuston käyttövaroista.

Vasemmisto

vastusti

määrärahan myöntämistä valtuuston käyttöva-roista.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi.

Toimitetussa

äänes-tyksessä 16—10 valtuusto oli ^myöntänyt Mäntsälän Urheilijat r.y:lle 200.000 markkaa keskusurheilukentän rakentamiseen valtuuston käyt-tövaroista.

Pian olivat rahat lopussa taas MU:lta.

(Kvalt. 26.9.49 §2O) "Otettiin

käsiteltäväksi

esityslistalla oleva asia Mäntsälän Urheilijat r.y:n anomus 200.000 markan suuruisen avustuk-sen saamisesta keskusurheilukentän rakentamiseen.

Kunnanhallitus

oli yksimielisesti ehdottanut, että avustus myönne-tään joko valtuuston käyttövaroista tai urheilukenttäalueen ostoon va-ratusta siirtomäärärahasta, jos Mäntsälän Urheilijat r.y. antaa kirjalli-sen vakuutuksensiitä,että koulut ja eri

seuroihin

^kuuluvatyksityiset ur-heilijat saavatkenttää vapaasti käyttää harjoituskenttänä ja eri seurat omistajaseuran määrääminä aikoina vapaasti ryhmäharjoituksiin.

Ja seura antoi vastauksen:

"Joskin kenttä valmistuttuaan tulee

muodollisesti

^olemaan yhdistyk-sen nimissä jahoidossa, ^on yhdistyksen vakaa tarkoitus järjestää ken-tän käyttö niin, että se mahdollisimman suuressa määrin tulisi palvele-maankoko kunnan etua. Yhdistys pitää tärkeänä, että koululaisille ja muille urheilusta innostuneillevarataantilaisuus vapaasti käyttää kent-tää harjoituksiinsa aina silloin kun

siihen

^on mahdollisuuksia, ja tulee yhdistys kentän käyttöä

suunniteltaessa

tämän huomioimaan. Yhdis-tyksen mielestä onmyös luonnollista, että kenttä yhdistyksen

asettamil-la ehdoilasettamil-la on kaikkien seurojen ja yhdistysten käytettävissä niihin tar-koituksiin, joihin se soveltuu. Yhdistyksen tarkoituksena ei suinkaan ole tehdä kentän käyttöä omien jäsentensä yksinoikeudeksi, vaan mah-dollisuuksiensa mukaan järjestääkaikille kuntalaisille tilaisuus nauttia kentän suomista eduista."

Asiasta syntyi/laaja keskustelu, jonka kuluessa niin vasemmiston kuin oikeistonkin taholtatyydytyksellä todettiin, ^että asiassa vähitellen päästään yhteisymmärrykseen.

Vasemmiston

puolella kuitenkin kiinni-tettiin

huomiota

siihen,että yhdistyksen antamavakuutus ei ollut aivan varaukseton, ja lausuttiin toivomus siitä, että kenttä vielä voitaisiin saa-da kunnalliseksi kentäksi jaettä kun kentälle sen

valmistuttua

valitaan hoitokunta, olisi kunnan saatavatähän edustajansa. Tämä ehdotus hy-väksyttiin yksimielisesti. Tämän jälkeen hyhy-väksyttiin avustus yksimieli-sesti

suoritettavaksi

^valtuuston käyttövaroista.

Valtuusto 24.4.-50 ^§ 53hyväksyttiin Sälinkään kenttämaan kauppa-kirja.

Valtuusto 27.6.-50 § 68 otettiin

käsiteltäväksi

jälleen uusi ^MU;n 200 000 mk:n anomus kentän rakentamiseen. Kokouksessa selvisi seu-raavaa:

Kentän kokonaiskustannusarvio on n. 4 milj. mk ja tähän mennessä on rakennustöihin käytetty n. 1,3 milj. mk, josta kunta lahjoittanut 400.000 mk,valtio 300.000mk ja loput on saatupääasiassa lahjoituksi-na.

Tämä avustuserä tulee melko varmasti olemaan viimeinen, mitä

kun-189 naita pyydetään, sillä ensi

vuodeksi

^onodotettavissa tavallista suurempi valtion avustus, jolla toivotaan kentän rakennustyöt _saatavan päätök-seen. Eräät puheenvuorojen käyttäjät myöshuomauttivat siitä,että si-vukylissä on kentät melkein kokonaan rakennettu paikallisin voimin talkootöinä, muttakirkonkyläläiset

eivät

^tunnekenttäänsä kohtaan sel-laistakiinnostusta, että talkootyötä olisi voitu suorittaa.

(Kvalt. 2.5.51§68) "Otettiin käsiteltäväksi esityslistalle merkitty asia Mäntsälän Urheilijain hallinnossa olevan keskusurheilukentän siirtämi-nen kunnan toimesta

rakennettavaksi

ja kunnossapidettäväksi. Merki-tään, että aloitteen asiassa oli tehnyt Uudenmaan läänin

urheilulauta-kunta, jonka toimesta oli asiassa pidetty neuvottelutilaisuus

Mäntsäläs-sä 13.4.1951. Kokouksessa olivat läänin urheilulautakunnan puolesta

olleet

saapuvilla maaherra Väinö Meltti, tuomari Österman ja 2 lauta-kunnan jäsentä sekä kunnan, seurakunnan ja Mäntsälän Urheilijain edustajia. Läänin urheilulautakunnan puolesta oli tällöin ilmoitettu lau-takunnan omaksuneen valtion urheilukenttäavustusten jaossa sellaisen kannan, että niitä jaetaan vain kunnallisten urheilukenttien rakentami-seen. Näin ollen MäntsälänUrheilijat ei tulisi vuonna 1951 saamaan ra-kennusavustusta lainkaan. Jostaas kunta ottaisi kentän

rakentaakseen

jakunnossapidettäväkseen olisi sillä mahdollisuus saada noin 1.000.000 markan avustus ehdolla, että kunta käyttää rakentamiseen ainakin sa-man verran omia varojaan.Kun Mäntsälän Urheilijoilla ilman valtion avustuksia ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kentän rakentamiseen oli seuran hallitus kunnalle ilmoittanut, että se tulee ehdottamaan yleiselle kokoukselle kentän siirtämistä kunnan haltuun.

Mäntsälän kirkkovaltuusto oli päättänyt kokouksessaan 18.4.1951

"oikeuttaa urheiluseuran vastoin

sopimukseen alunperin merkittyä kiel-toa siirtämäänvuokrasopimukset kunnalle. Samalla oli kirkkovaltuusto alentanut vuokran 2.000 ruiskiloon vuodessa.”

Mutta asia ei ollutkaan vieläselvä, sillä MU:n kokous vaati sopimuk-sen siirtämiseksi 400 000 mk:n korvausta ja kunta tarjosi korkeintaan 300 000 mk. Valtuustossa syntyi laajakeskustelu, jossayritettiin esittää jo hankittavaksi uuttakentän paikkaakin.

Kun pitkä keskustelu oli^päättynyt äänestettiin. Ensin: A. Kentän siir-to hyväksytään ja maksetaan MU:lle 400 0000mk, ^vastaan, että B kun-ta oskun-taaalueen, äänin 16—12

ehdotus

^Avoitti, ja sitten toinen äänestys 6—17siitä,C jätetäänkö asia pöydälle, vai toteutetaanko vaihtoehto A.

muttatämän äänestyksen aikana poistui vasemmisto salista.

Suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa kunnanhallituksen ehdotus, että kuntaostaa maan, ehdolla että se saa maan kohtuuhinnalla ja että MU:lle maksetaan 300 000 mk, sai 6 ääntä, jolloin kokous lopetettiin, kun puh.joht.totesi,

ettei valtuusto

^oleenää päätösvaltainen.

Kuumentuneiden

^{tunteiden sävyttämän kokouksen} jälkinäytökset ja päätökset:

(Kvalt. 28.5.51) "Otettiin uudestaan

käsiteltäväksi

Mäntsälän Urhei-lijain hallinnossa olevan keskusurheilukentän

siirtäminen kunnan

toi-mestarakennettavaksi ja kunnossapidettäväksi. Merkitään, että Mänt-sälän kirkkovaltuusto oli kokouksessaan 18.4.1951 oikeuttanut urheilu-seuran siirtämään maa-alueen vuokrasopimuksen kunnalle jasamalla alentanut alueen vuokran 2000 ruiskiloon vuodessa ja kokouksessaan 24.5.1951 pöytäkirjan 3 §:n kohdalla, mikä valtuustolle nyt

tiedoksi

luettiin,päättänyt pidentää vuokra-ajan 50 vuodeksi. Mäntsälän Urhei-lijat oli ilmoittanutsuostuvansa siirtoon ehdolla, että kunta suorittaa seuralle korvausta sen kentän rakentamiseen sijoittamista omista va-roistaan 300 000 markkaa ja siinä tapauksessa,ettäkunta haluaa lunas-taaluistinrataavartenhankitun sähkömoottorinpumppuineen sekä jää-höylän, 400 000 markkaa.

Kunnanhallitus oli ehdottanut siirtoon suostuttavaksi muuten, mutta että Urheiluseuralle suoritetaan korvausta 250 000 markkaa tai yllämai-nittuine lisälaitteineen 325 000 markkaa.

Kun vasemmisto oli käsittelyn aikana pitänyt ryhmäkokouksen, val-tuusto päätti yksimielisesti senjälkeen hyväksyä ehdotuksen ja ottaa kentän vastaan yllämainittuine laitteineen, joten Urheiluseuralle suori-tetaankorvausta 400 000 markkaa.

(Kvalt. 25.9.1951 § 121) "Pohdittiin käytännöllisiä asioita mm.:

"Kunnanhallitus oli esittänyt kenttätoimikunnan jakatsonut, että töi-den teknillinen suoritus kuuluu yksinomaankenttätoimikunnalle, mutta pitänyt tarpeellisena, että toimikunta esittäisi kentän piirustukset ja yleispiirteisen työsuunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi.

Tämän jälkeen syntyi keskustelua vain hiili- vai

tiilimurskan

parem-muudesta.

Valtuusto 25.9.-51 päätti pitkän keskustelun jälkeen_ostaa Jokelan-seudun Sammon ostaman kenttäalueen kunnalliseksi kentäksi, mutta

"ei tule hyväksymääntapaa, ettäkenttäalue lunastetaan joka koulupii-riin. Riittää, että jokaiseen suurimpaan kylään saadaan

urheilukenttä.

Myöskääntapaa, että seura ensin itseostaaalueen ja tarjoaa sen sitten kunnan lunastettavaksi, ei voida pitää oikeana”.

Nummisten Nuorisoseura oli maatalousministeriön Asutusasiainosas-tolta anonut, että se saisi ostaaNummistenkylää varten varatun

urhei-lukenttäalueen

rakennettavan Nuorisoseurantalon tontiksi. Asiasta oli 25.1. pidetyssä valtuuston

kokouksessa

jouduttu äänestämään: "Ää-nestyksen jälkeen hyväksyttiin 15:llä äänellä

13: a ääntä

^vastaan

esitettä-väksi,että alue olisi kokonaisuudessaan myytäväkunnalle sen alkupe-räiseen tarkoitukseen käytettäväksi, mutta että kunta lupautuu myy-mään alueesta Nuorisoseuralle tontiksi n. 30—40 aarin suuruisen maa-alueen, koska talo kentän laidassa .on välttämätön ja tilaa

alueella

on riittävästi.”

(14.9.1950^§98). Valtuustohyväksyi yksimielisesti kauppakirjan, jol-la on kunnalle ostettu Nummisten kylässä olevasta Ylikartano-nimisestä tilasta (Rek. N:o 1—4:127 muodostetun tunnusmerkillä (1—4:127) 100 merkityn urheilukenttäalueen 75.000 mk:n kauppahinnasta.

Ohkolan urheilukenttäalue kasvaa metsää. Sen sijainti ei

innostanut

käyttäjiä kylän sivussa olevana. Ohkolasta, koulunkentältä, alkoi jää-kiekko. Sulkavan palloilukenttä tehtiin kunnan avustuksella talkoovoi-min. Myöhemmin on koulun lähelle tehty pieni

leikkikenttä

urheiluken-täksi. Saaren kenttä on lähinnä koulua palveleva

urheilulautakunnan

ai-kaansaama. Täällä on myöstalvisin Saaren jääkiekkokaukalo.

Onkimaalle koulun tultua 1950-luvun puolivälin paikkeilla saatiin kenttä. Tällä kentällä

alkoivat

ns.Hermanninkisat, jotka jatkuvat vie-läkin. Soukkien kenttä on vain alue toistaiseksi.

Vihdoin keskuskenttä oli valmis ja 7.9.1952 järjestettiin

keskusurhei-lukentänvihkiäiskilpailut tällä diplomi-insinööri Heikki Valjakan suun-nittelemalla monienpitkien ja vaikeiden vaiheiden jälkeen valmistuneel-la upouudella kentällä. Vihkiäistilaisuuden alussa soitti Kellokosken TorvisoittokuntaLippulaulun, jonka aikana Suomen lippu kohotettiin kentän päässä olevaan salkoon. Talouspäällikkö Tauno Luoto toivotti Mäntsälän puolesta kutsuvieraat, kilpailijat, yleisön tervetulleeksi esit-täensamalla kentän historiikin, jossa hän mm. mainitsi ”vaikka kenttä on tullut valmiiksi kunnan toimesta on Mäntsälän Urheilijain antama panos muistettava: Ilman sitä ei kentän kivijalkaa olisi olemassa. Mai-niten lopuksi, että kenttä on tullut maksamaan n. 4,5 milj. markkaa.

Rovasti Anshelm Mikkonen piti vihkiäispuheen.

Siinä

hän lausui mm.

”meillä on terveet ruumiin ja hengen voimat ja meillä on velvollisuus hoitaa niitä. Ei pidätyytyä nykyiseen kuntoomme, vaan voimat on an-nettu sitä varten, ^että me niitä hoitaisimme ja terästäisimme. Silloin saamme enemmän aikaan, palvelemme yhteistä elämää ja saamme omaanelämäämme sisältöä. Muinaiset

kulttuurikansat

^ovat tämän oi-valtaneet, siitä on osoituksena antiikin Kreikan taide. Sanassa sano-taan, että ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli ja Jumalan antama lahja, joten sitä on hoidettava hyvin. Vihin tämän kentän tarkoituk-seensasiinä mielessä, että miehemme ja naisemme hoitaisivat omaa ole-mustaan, jotta heidän elämällään olisi merkitystäseudun, heidän itsen-sä ja koko maan parhaaksi.”

Kunnanvaltuustonpuheenjohtaja

livari

Sipilä totesi puheessaan: ”on vihdoinkin koittanut päivä, vaikka syksyn sateesta harmaa, jolloin Mäntsälä on saanutkeskusurheilukentän. Viisikymmentä vuotta sitten täällä oli ensimmäisetsuuretkaksipäiväiset kilpailut ja silloin toivottiin tällaista kenttää. On toivottava, että uusi kenttä

olisi siunauksellinen

kunnan

nuorisolle.” Lisäksi

^{hän esitti}

kiitokset

^kentän suunnittelijalle dipl.ins. Valjakalle, töitä johtaneelle rakennusmestari Suoniemelle, kenttätoimikunnalle. Insinööri Valjakka sanoi: ”On suuri ilo nähdä kenttä valmiina. Lopulliseen kuntoon se tuleevasta sitten, kun sitä oi-kein käytetään ja hoidetaan.”

Hän mainitsi myös, että tiili- ja hiilimurskan välisestä paremmuudes-ta on kovasti kiistelty, muttatoivoi, että Mäntsälän nuoret osoittavat hiilimurskan olevan paremman.

Mäntsälän Urheilijoiden hallituksen puheenjohtaja Niilo Laristo toi-voi, että kenttä kasvattaisi rehtejä, reippaita ja ryhdikkäitä

kansalaisia.

Kenttä ei ollut ensimmäisissäkään kilpailuissa parhaassa mahdollises-sakunnossa, sillä useammanpäivän sade oli pehmittänyt osittain juok-suratoja, muttaerikoisesti

kaikki

muut suorituspaikat.

Nykyiset liikuntapaikat Mäntsälässä vähitellen lisääntyivät. Koulujen läheisyyteen on urheilulautakunnan toimesta kunnostettu suorituspaik-koja. Lisäksi on tehty muutamia palloilukenttiä ja kirkolle hyvin palve-leva tenniskenttä-alue.

Jääkiekkokaukaloita on kirkonkylässä 3. Hirvihaarassa, Ohkolassa, Saarella, Sälinkäällä 1. Pieniä luistelupaikkoja on pitäjässä muutamia.

Kuntoratoja onkirkolla, joka oli ensimmäinen kunnallinen kuntorata, Saarella, Lukolla, Purolassa, Sälinkäällä ja Hirvihaaran hiihtokeskus on pääasiassa Verson aikaansaama. Latuverkosto Mäntsälässä on var-sin palveleva ja laaja. Suunnistajat ovattarmokkuudellaan aikaansaa-neet karttauudistuksen laaja-alaisesti. Hyppyrimäkiä ei tällä hetkellä ole. Ennen oli Lukolla, Hirvihaarassa,Kirkonkylässä nk. lautamäki

vii-meisenä, ja Sääkskylässä.

Mäntsälän keskusurheilukenttä 1960-luvulla.

In document Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 2/2 · DIGI (sivua 71-81)