Muualla mainitsemattomien TUL: n alaisten urheiluseurojen lyhyt esittely

SÄLINKÄÄN

^HUMU

Sälinkäällä toimi 1920-luvun loppuvuosina Humu-niminen TULin seura, jota ei oltu rekisteröity. Se syntyi hieman

aikaisemmin keskiky-lälle kuin Kisa-Toverit.

Mitään papereita ei ole säilynyt, sillä ”se lope-tettiin kommunistisena yrityksenä 1930-luvulla ja poliisit veivät paperit”, kuten Viljo Latvio on kertonut ja onmyösollutkäräjillä vas-taamassa. Todettiin, että Humu oli toiminut vastoin lakia ja asetuksia.

Humun kuuluisin urheilija on ollut E.Ranta, kuten toisaalla on kerrot-tu. Hän osallistui mm. Wienin Työväen olympialaisiin, jossa Rannalle tapahtui

vaikeuksia

erään itävaltalaisen kanssa verryttelypuvun saman-laisuuden vuoksi.

Hellberg toimitti ^pyörän Rannalle. Latvio kuului ^myösseuran kärki-päänpyöräilijöihin. Harjoituksissa tavanomainen lenkki oli Mäntsälä-Hämeenlinna-Helsinki-Porvoo, jossa Hellberg tarjosi kahvit ja josta sitten Mäntsälän pojat tulivat kotiin. Humun rahat luovutettiin väliai-kaisella sopimuskirjalla TULille, ehdolla, että ne myöhemmin on käy-tettävissä. Nybergin ladon edessä oli Sälinkään ensimmäinennurmikko, jossa

vähän urheillunkin.

Ladolla pidettiin huveja, ja usein

siellä

oli rä-hinöitä ja tappeluita,mutta jotka nekin olivat eräänlaista urheilua.

"Toiminta ladollatapahtui kyllä yksinomaan urheilun hyväksi, ei po-litikoitu”, sanoo Viljo

Latvio.

SÄLINKÄÄNKIRI

Humun lakkauttamisen jälkeen toimi aivan epävirallisesti

Sisu-niminenurheiluseura, jokamyös lakkautettiin. Sen toiminta oli lähinnä nuoriso-osaston toimintaa ja pääasiallisina kilpailuina olivat sarjahiih-dot. Lakkauttamista "voidaan pitää epäoikeudenmukaisena” ja siksi

Sälinkäälle

jo 1939 syntyi

toiminnan

jatkajaksi seura, joka myöhemmin sai nimenKiri (lyh. SälK.) Sen johtoon pyrittiin saamaan neutraali

vetä-jä. Kiri syntyi Sälinkään nuoriso-osaston suojiin ja jäsenet kuuluivat kaikki sos.dem. nuoriin. Yhteistoimintaa ei sanottavasti ollut. Nummis-tenKunto pyrki pitämään yhteyttä ja saamaan toimintaa viriämään. Ki-rin perustamisessaovat mainittavimmat Jussilan veljekset.

Puheenjoh-tajana on toiminutmyös Sulo Sulopuisto, mutta

hänen

kertomuksensa mukaan Pöyhönen-nimisen

henkilön aikana toiminta

lopahti,

ollen

yleensäkin enemmän

erimielistä

ja jo 1955 voidaan katsoa Kirin

toimin-nanolleenloppunut, vaikka sevasta 1959poistettiin TUL:n tilastoista.

Talvella 1939 oli yhteistoimintaa Nummisten, Kirkonkylän ja

Sälin-kään

nuoriso-osastojen välillä urheilun merkeissä, vaikka osa mainittu-jen kylien

seuroista lähetti

vasta

ensimmäiset toimintailmoitukset

TUL:oon 1940-luvulla ja

varsinaisesti

toimikin vasta

sotien

jälkeen.

Kirin toiminta siis keskittyi etupäässä hiihtotoimintaan. Hiihtäjänä onmaininnan arvoinen Leo Nikkinen. Pidettiin talonmaastossa sarja-kilpailuja ja joskus kesäisin Metsäkulman tiellä juostiin.

Kirin johtohenkilöt suunnittelivat kenttäasiaa ja saivatkin sen vireille.

Keskustassa oli joutomaata, joka oli ollut erilaisessa käytössä mm. hal-kolaanina. Toinen

kentän

paikka oli mahdollinen kylältä Lukon suun-taan olevat

tienvieren

pellonsarat. (Tiedot perimätietoa).

NUMMISTEN TYÖVÄENYHDISTYKSEN(REK. 1920) URHEILUSEURA KUNTO

Hajaannusilmiö, joka alkoi Veljen toiminnassa v. 1913 vaiheilla,oli seuraustayleisistä mielipide-eroista niin urheilun kuin muunkin järjes-tötoiminnan alalla. Nummisten Työväentalo oli rakennettu v. 1907. Pe-rustamispäätös Työväenyhdistyksessä on tehty 12.5.-07§ 1 ja 3. Puu-seppäE. Eliin oli valittu työnjohtajaksi 3 mk:n päiväpalkalla. Talo vi-hittiin 29.12.-07.

Piirustukset

^olitehnyt Severin Front. Taloa laajennet-tiin v. 1920.

Rahoitus taloon sovittiinmieskohtaisena, pankkilainana ja 200 mk:n lainana

Hirvihaaran

Työväenyhdistykseltä, jolle velkaa lyhennettiin puolet v. 1912 ja lainanantajan pyydettyä loppusuoritusta v. 1919 ei sitä ole voitu vielä maksaa

"rahavaikeuksien” vuoksi.

Pankkilaina

makset-tiin takaisin 1917 ja jotavarten otetmakset-tiin

laina

J. Anttilalta. Lisäksi rahoi-tusta varten pidettiin arpajaisia.

Talossa järjestettiin juhlien yhteydessä kilpailutoimintaa, joka oli

aluksi

ohjelmanumeroita,mutta

innostuksen

lisääntyessämyöserillistä.

Elokuun lopussa

1913

on pidetty kilpailut, joitavarten on ostettu ”po-kaali ja 6 kphtta hopeamitaleja 42 mk:lla”. V. 1915 paikkeilla

toiminta

on

vilkastunut

ja kilpailuja on järjestetty useammin ja on "hankittu kiekko, keihäs ja kirja yleisurheilun pisteistä”. Urheilupuuhissa maini-taan innokkaasti puuhailleen livari Virran. Urheilu ei vielä itseasiassa tällöin ollut jakautunut, sillä kilpailuihin hyväksyttiin kaikki halukkaat kyläläiset ja juhlissa olivat lähes kaikki.

Nummistenkilpailuihin aluksi siis pääsivät kaikki urheilijat, vaikka v. 1914 Helsingin Jyry oli tehnyt ehdotuksen

sos.dem. Voimistelu

jaur-heiluliiton perustamisesta ja yhdistys kannatti yksimielisesti ehdotusta (kok. 28.6.-14 §2) (Pykälässä mainitaan Sosialistemokaatin...) V. 1915 on

osallistuttu Mäntsälän

Työväenyhdistysten urheilukilpailuihin.

Har-joittelijain kokoonkutsujaksi on valittu E. Nordström.

165 V. 1916 urheilutoiminta nosti yhä enemmänpäätään. Pidettiin kar-sintakilpailut hiihdossa (19.3.-16) Tikkaron pellolla yleisiin yhdistysten kilpailuihin Mäntsälässä. Saman vuonna on huvien yhteydessä pidetty urheilukilpailut, joissa osanottajilta on peritty 50 p osanottomaksua.

URHEILUSEURA ALAOSASTONA:

Epävirallisesti oli Työväenyhdistyksessä toiminuturheiluosasto, sillä jo3.6.-19, kaksi

viikkoa

osaston perustamisen jälkeen pidetyssä yhdis-tyksen kokouksessa on "päätettyottaaurheiluseura "Kunto” Työväe-nyhdistyksen jäseneksiehdolla, että seura

suorittaa

yhdistykselle jäsen-maksun, 250 mk vuosittain, muttakuitenkin tänä alkamisvuotena puo-let eli 125mk. Vuosimaksu korotettiin v. 1921 350 mk:ksi.

Virallisesti 19.5.-19 perustettiin Nummisten Työväentalolla urheilu-seura yhdistyksen alaosastoksi, jonka säännöiksi hyväksyttiin voimas-saolevat TUL:n säännöt. Seuraan liittyi 2 naista ja 20 miestä siis lähes 2/3 koko työväenyhdistyksen 38 jäsenestä.

29.6.-19 kokouksessa "päätettiin seuralle nimi ja päätetyksi tuli Nummisten Työv.yhd. V- ja U-seura 'Kunto’,” jota oli käytetty. Seura järjesti ripeästi kilpailuja ja ryhtyi hankkimaan välineitä.

”W. Nykvist lupautui laittamaan keihään varsia ja korjaamaan kie-kon.” Huvien yhteydessä

ilmoitetut

kilpailut jouduttiin kesäkuussa

1919 peruuttamaan, kun Lauri Hurme

ei

^ollut saanut

hommatuksi

ur-heiluvälineitä.” ^,

Seuran varsinaiset ensimmäisetkilpailut pidettiin kaksipäiväisinä hei-näkuun loppupuolella.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä oli: Seiväshyppy, 60 m:n aitajuoksu, 100 m juoksu, pituushyppy ja kiekonheitto.

Toisena

päivänä kilpailut

alkoivat

klo 2. "Ohjelma, Runo, Soittoa, Kertomus, Näytöskappale (Äidin muistot) ja nuolenheitto ynnä muut, kilpailut väliajoilla.”

Loppukilpailut 10-ottelijoille: "Kuulantyöntö, kolmiloikkaus, kor-keushyppy,

keihäänheitto

ja 100 m:n juoksu.” "Naisille oli järjestetty 3-ottelu, jossa lajeina oli kuulantyöntö,

vauhdillinen

pituushyppyjä 100 m:njuoksu. Lopuksi

oli

miehille 5000 m:n juoksu.” Palkintoina oli

ar-voesineitä

ja naisille mitaleja. Palkinto jaettiin joka lajissa erikseen.

Palkintotuomareina toimivat Y. Lindholm, E. Janhunen ja E. Rosen-qvist.

Painihuone oli Juholassa ja seuran oli huolehdittava painisalin läm-mityspuista ja

valosta. Siellä

^oli "myös käyttäydyttävä mallikelpoisesti,

kiroileminen

ja

melu oli ankarasti

kielletty.”

Lukuisten painikilpailujen ohella toimintaan

tuli

myös yleisurheilu etenkin juoksut. Järjestettiin useita piirikunnallisia viestikilpailuja ja

osallistuttiin

TUL:n Porvoon piirikunnan mestaruuskilpailuihin.

Talvella

pidettiin hiihtokilpailut, joissa palkintoina jaettiin kirjoja.

Pääpaino

toiminnassa

^keskittyi

kuitenkin

painiin. Pidettiin piirikunnal-liset painikilpailut kirkonkylässä.

Hankittiin

Työväenurheiluväline

Oy:n kaksi (2) osaketta ja kehotettiin jäseniäkin hankkimaan. Verytte-lypuvuksi hyväksyttiin mustat housut ja punaiset nauhat lahkeisiin.

''Tytöille annettiin valta tehdä mimmoiset tahtoo.” Pukujen hankki-joiksi

valittiin Alli

Vesterberg, J.Koivunen, Yrjö Kantaja Eino Anttila.

Ensimmäinenäänestys on käyty siksi, että ohjelmansuorittajat

saisivat

35 ^% nettotuloistapalkkioksi.” Johtokunnan ehdotus: Ei jaetamitään, voitti 9:llä s:ttävastaan.

Urheiluseura avusti myösyhdistystä puhelinosakkeen

hankkimisessa

puolella hinnalla.

"Itämaisen

paperossitehtaan lahjoittamista 5 askista Arena-savukkeita, 2 askia annettiin Urho Holmbergille ja loput kolme

askia

päätettiin käyttää.” (pöytäk. 12.6.-21 ^§ 6).

Syksyllä 1921 Porvoonpiiri tarjosi "Kunnon” järjestettäviksi mesta-ruuskilpailuja, _muttaniistä onkieltäydytty. Syyksi on mainittu

"tila-nahtaus

ja

välineiden

puute.”

Vähitellen toiminta onpaisunut

liian

laajaksi ja

seurauksena

^{oli yhä} useampien puuhamiesten^väsymys ja toiminnan supistuminen, urheilun politisoituminen.

Toiminnan loppuminen:

Talon

toiminnan

laajentuessa

1920-luvun alussa

sen käyttöä rajoitet-tiin ja päätetrajoitet-tiin sitä vuokrata vain edistysseuroille ei millekään "hum-puukiseuroille vuokrata.”

Kun

huvitoimikunta

oli lakkautettu, syntyi tilalle voimakas Työväe-nyhdistyksen näytelmäseura, joka vähitellen tappoi "Kunnon”. Lisäksi toiminnan supistumiseen oli syynä epäluottamus niitä henkilöitä

koh-taan, jotkaTyöväenyhdistyksen johtokunnasta kuuluivat urheiluseuran johtomiehiin. Työväenyhdistyksen johtokunta keskustelun jälkeen on päättänyt vaatia,että urheiluseuran on^annettavatarkastaapaperinsa ja jota toimenpidettä

suorittamaan

^on valittu toimikunta. Tarkastuksessa 16.10.-21 todettiin

urheiluseuran rikkoneen

sääntöjä ottamalla jäseniä, jotka eivät olleet yhdistyksen jäseniä ja joita ensitilassa kehoitetttiin liit-tymään myös Työväenyhdistyksen jäseniksi. Nämä seikat

harvensivat

rivejä ja nukuttivat Kunnon hyvin pian, vaikka yhdistys on (14.2.-26 ^§ 13)poistanut

urheiluseuralta

jäsenmaksunkin,_muttatoiminta on pysy-nytlamaantuneenakesäjuhliin 16.7.-33asti, jolloin päätettiin Työväen-yhdistyksen johtokunnassa, että kesäjuhlien yhteydessä järjestettäisiin vapaat urheilukilpailut kaikille työväen järjestöihin kuuluville.

URHEILUSEURA KUNTO (per. 2.8.-34, rek. 5.11.-34)

Lähes viisitoista

vuotta urheiluosastona

ollut

Kunto perustettiin uu-delleen 2.8.-34pidetyssäkokouksessa, ja nimeksi hyväksyttiin V- ja U-seuraKunto Numminen. Seuran edeltäjän toiminta olikin jo täysin nu-kahtanut ja jonka toimihenkilöistä nyt perustetussa johtokunnassa ei

ollutketään, vaintilintarkastajina hiljaisina aikoinakin toiminnan yllä-pitäjinä yrittäneet Yrjö Ranta ja Emil Janhunen.

Ensi töiksi hankittiin veryttelypuku, jossa ”oli valkoinen paita ja mustat housut, joissa oli kaksi kapeata raitaa.”

Toiminta

oli

^nyt

vain

jäsenkeskeistä ja jäseneltä vaadittiin

ehdotto-masti

Työväenyhdistykseen kuulumista. Samanlainen vaatimus jo 10 vuottaaikaisemmin oli alentanut jäsenmäärää huomattavasti ja aiheut-tanuttoiminnan taantumisen.

Sälinkään nuoriso-osaston kanssa pidettiin ensimmäinen ystävyysot-telu heinäkuussa 1935. Samana vuonna ''perustettiin erillinen nuoriso-osasto seuranyhteyteen.”

Hiihdossa pidettiin useana vuonna seuraotteluita Halkian Alun

kans-sa. 1930-luvun loppua kohden toiminta kuitenkin jäi

nimelliseksi

ja niinpä 1937 vuosikokouksen jälkeen seuraava vuosikokous oli vasta

1941. Väliaikana toimittiin tiiviisti jäsenkeskeisenä, ja ajan

sk-voittoisuuden

vallitessa, näkymättömänä.

Pidettiin

yhteyttä

Sälinkään

ja kirkonkylän Työväenyhdistyksiin ja yritettiin saada kirkonkyläänkin urheiluseuraa, joka sitten syntyikin virallisesti hieman myöhemmin Ki-saajat-nimisenä. TUL:n tilastoihin ei vuosien 1936-42 välisenä aikana ole Nummisten Kunto tehnyt tilastoilmoituksiaan. V. 1942 jäsenmää-räksi on ilmoitettu 13 ja 1944 jo 32. Viimeisen kerran Kunto on rekiste-röity 29.12.-45 (0 3577/477) ja puheenjohtajan silloin on ollut

Alvari

Niininen, sihteerinä Lauri Storm ja rahastonhoitajana Veikko Salovaa-ra. Rekisteritoimiston kirjoissa seuran "tarkoituksena on mm. jäsen-tensä ruumiillisen ja henkisen kehityksenedistäminen, urheilun, voimis-telun ja yleensä järkiperäisen ruumiinharjoituksen avulla.”

Viimeinen

rekisteröiminen

ajoittuu MU:n perustamisen ajankohtaan, jolloin Mäntsälään syntyi

useita

TUL:n seuroja vastapainoksi keskus-seuran hankkeelle. TUL:oon tehtyjen jäsenilmoitusten mukaan jäsen-määrä on ollut ^myös 1952 32 eli sama kuin 1944. Tämän jälkeen ei il-moituksia ole tehty ja v. 1959, jolloin nk. paperijäsenet poistettiin lii-tossa, on

nähtävissä

Nummisten Kunnon kohdalla, samoinkuin

toisten-kin Mäntsälän TULin

^seurojenkohdalla,

lukuunottamatta

Jokelanseu-dunSampoa, merkintä: Ei

toimi.

Nykyään Kunto toimii kirkolla. Se on keskittynyt kuntoiluun ja te-hostaneejoukkuepelejä. Toiminnan selostus ei kuulu tähän,kuten eiv.

1946 jälkeen

muiltakaan.

In document Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 2/2 · DIGI (sivua 51-55)