Selvitysmiehet syntyneen tilanteen vuoksi kutsuivat osuuskuntako- osuuskuntako-kouksen 27.7.-64 koolle Mäntsälän Lavalle päättämään osuuskunnan

säästöjen käyttämisestä. MU:n hallitus jo 20.7.-64 (§4O) teki seuraavan päätöksen:"Hallitus, todettuaanmuuttuneentilanteen, päätti yksimie-lisesti ehdottaayleisellekokoukselle, (ja kumota 10.7.-64pidetyn halli-tuksen kokouksen julkilausuman),ettäseura ei voi kieltäytyä ottamasta vastaansellaistalahjoitusta, jota sille ei ole virallisesti ilmoitettu annet-tavankaan.” Asia esitettiinyleiselle kokoukselle, joka oli samana iltana ja päätti äänin 29

—5,

ettähallitus hoitaaasian, japäätös oli ehto: Lah-joitusajattelusta luovuttiin.

Talon laajennus

Seurojentalon täyskorjaus

onnistui

ja jo v. 1968 jouduttiin

tilantee-seen,että kaikki halukkaat eivät sopineet tanssi-iltoina sisälle. Hallitus 2.4.-68päätti laajentaa taloa. Erilaisia suunnitelmia ratkaisuksi esitet-tiin mm. Muovihuone Oy:n halliratkaisua harkitesitet-tiin. Lopulta 25.8.-69

(§ 10) hallituspäätti työvaliokunnan ehdotuksen pohjalta talon laajen-nuksen.

Parhaimmaksi

^todettu

vaihtoehto

urakkatarjouksineen

tehtiin

12.11 .-69 Suomenlahden Kone Oy;n kanssa. Talon laajennuksen raken-nustoimikuntana oli työvaliokunta. Puheenjohtajana Leo Mikkonen, livariNiemelä, Urho Koivisto, Reino Vuorinen, Pauli Saarnio, Aarne Tonttila,

Jussi Vainio

ja toiminnanjohtaja

Johan Helenius

sekä asian-tuntijajäsenenä

insinööri Veikko Virtanen.

Talonlaajennusosoitti, että MU:lla on edellytykset voimavaroineen jatkuvastipysyämukana kilpai-lussa.

Koko toimintansaajan on Seurojentalo ollut eri järjestöjen

käytettä-vissä. Myös koulu on vuokrannut tiloja käyttöön ja onpa saleissa

hi-koilleet

suuret ikäluokat ylioppilastehtävien parissakin.

Osittain uusi tila poisti pelaajien pulman harjoituspaikkana, joka kuitenkin lattian liukkauden vuoksi on ollut toissijainen. Nykyään

talon

tuleva toiminta on harkitsemisen arvoinen ja perinteitä omaavana kiin-nostaneetulevaisuudessakin. Talon

1970-luvulla suunniteltuun

myynti-kuohuntaan

viitataan toisaalla.

Taloa on useaan otteeseen ehostettu maalaten, muutoksia on asian-tuntijana suunnitellut mm. Mallasjuoman taiteilijat. Onasennettu viih-tyisyyttä peilejä ja valaistusta muunnellen. Muutoksissa on onnistuttu

ja yleisö on viihtynyt. Talon tuleva toiminta odottaa seuran johdon

ak-tiviteettia ja kunnostavaa ratkaisua,

ennenkuin

^se joutuu puristukseen ja

urheilulle

toissijaisten hallintokuntien hallintaan. Mäntsälän tulevas-sakin kuvassa talon asema tulee säilymään ja jota kannattaa vaalia.

Urheilukentät

Vuodesta 1919 lähtien onsaanut perustaakuntiin urheilulautakuntia,

mutta Mäntsälään tällainen perustettiin vasta lähes

kolme

vuosikym-mentä tämän ajankohdan jälkeen. Kun 1930-luvun

alussa

hirvihaaralai-set perustivat oman seuransa nimeltään Voimistelu- ja Urheiluseura Hirvihaaran Verso,

aluksi

nimellä Turha Toivo, joutuivat kunnan päät-tävät elimet^ottamaankantaayhä useammin urheilullisiin asioihin. Näin

1930-luvulla alkoi varsinaisesti Mäntsälässä kunnallinen

urheilutoimin-ta, tosin silloin kielteisen sävyisenä, kuten

seuraavista

kunnanvaltuus-ton tekemistä päätöksistä havaitaan:

(21.6.1933) "Voimistelu-ja Urheiluseura Hirvihaaran Verson puolesta tehtyesitys maa-alueen vuokraamiseksi urheilukenttäävarten Hirvihaa-ran kartanon maalta. Päätettiin jättää pöydälle.”

(17.8.1933) "Edellisestä kokouksesta pöydälle jätettynä asiana pää-tettiin Voimistelu- ja Urheiluseura Hirvihaaran Verson esitys hylätä"

(Alueet olivat kunnan hallinnassa).

(28.2.1934 Kunnanvaltuusto) "Päätettiin hylätä Voimistelu- ja Urhei-luseura Hirvihaaran Verson esitys, mikä koskee eräänmaapalstan myy-mistä sanotulle seuralle.”

(13.6.1934) "Esitettiin Voimistelu- ja

Urheiluseura

Hirvihaaran Ver-son anomus, koskeva erään maapalstan myymistä Hirvihaaran karta-non mailta sanotulle

seuralle.

Anomus ei antanut aihetta

toimenpitei-siin.”

(5.9.1934) Voimistelu- ja Urheiluseura Hirvihaaran Verson, Yrjö Si-nivirran ja Paavo Laineen esitykset, jotka koskevat eräiden maa-alueidenmyymistä Hirvihaaran kartanosta, päätettiin hylätä.”

Verson

silkeistä

yrityksistä huolimatta saada apua kunnan taholta

Hirvihaaran

^kentän

rakentamiseen

olivat samassapisteessä kuin runsas puolitoista vuotta aikaisemmin. Niinpä seuran johtomiehet ryhtyivät toisiin toimenpiteisiin kentän saamiseksi.

Verson

kenttätoimikunta

ja muu johto ei hellittänyt. Erilaisia tiedus-teluja kenttämaastatehtiin; ja

vuoden

¹⁹³⁴lopulla ja 1935 kevään

aika-181 napohdittiin asiaa ja ratkaisu löytyi.

Hirvihaaran

kartano oli vaihtanut omistajaa ja jo aiemmin suunnitellulta paikalta kartanon

maista

ostettu maa innostuneesti raivattiin kentäksi Paavo Laineen ja Olli Taiton suunnitelmienpohjalta. Kauppakirja tehtiin Kartano Oy:n ja Hirvihaa-ran Mylly-yhtymänkesken, koska nähtiin sen jatkuvuuden olevan va-kaamman kuin Verson hallussa olevan omistusoikeuden. Kenttään liit-tyi myösFinnilän talon maista maa-alue, josta tehtiin vuokrasopimus.

Vaikka kentällä pidettiin jo7.7.-35kisat, valmistui kenttälopullisesti kesäkuussa 1936 Mäntsälän mestaruuskilpailuihin. Kenttä on ensim-mäinen urheilulaitos, johon Mäntsälään on saatu valtionapua.

Myös

Veli-seura

^oli ryhtynyt neuvotteluihin

seurakunnan

^kanssa syyskesällä 1935 jaanonutsaada ostaa 1,5 ha;n maa-alueen

kentäksi.

Tätä asiaavarten valittiin Veljen toimikunta 30.8.-35.

Asiaa käsiteltiin lisätyn kirkkovaltuuston kokouksessa, jonka teke-män päätöksen mukaan esitettiin, että Veljen pitäisi antaa vastaava maa-alue muualta

siitä

alasta, jonka he luovuttaisivat kentäksi, eli (kirkkovalt. 22.9.-35 ^§ 4).

"Voimistelu jaurheiluseura "Mäntsälän Veli" r.y. olipyytänytsaada ostaatai vuokrata määrävuosiksi ^{vastapäätä}Suojeluskuntataloa sijait-sevasta Pappilan pellosta noin 1 Vi hehtaarin suuruisen alueen urheilu-kenttää varten.Kun tällaiseen tarkoitukseen on vaikea vuokratamaata

ja myyminen ei tule kysymykseen, niin lausuttiin mielipiteenä, että seu-ravoisi ostaaValtionostamastaNykullan talostamaata, joka

voitaisiin

vaihtaa haluttuunPappilan maahan.

Asian

tässä vaiheessa ei siitä vielä voitu mitään varsinaista päätöstä tehdä.”

Tästä kirjelmästä lähtien alkoi paineet kentän saamiseksi työllistää,

sillä

naapuripitäjissä oli jo_saatukentät kuntoon tai

rakentamista

alet-tiin.

Mäntsälässä oli 1937 hieno jalaaja I maatalousnäyttely, ja jonka jälkeenkunnalle lähetettiin kirjelmä, jossa perusteltiin kentän tarpeelli-suutta:

"Urheilun

^ja

voimistelun

^suurimerkitys ruumiin kulttuurin kehittäjä-nä on jokauan olluttunnustettu. Ilmanyhteistä ja kaikkien hyväksi tar-koitettua urheilun ja voimistelun harjoituspaikkaa, urheilukenttää, ei kuitenkaan näitä fyysillistä kuntoa ja voimaa ja henkistä pirteyttä kehit-täviä urheilumuotoja voida harrastaa..."

Tämän Veljen ja muiden urheiluseurojen lähettämän kirjelmän alle-kirjoittajia oli 91.

Valtuuston kokouksessa

^26.8.-37

asia

jäi pöydälle.

Urheilukenttäasiaa eteenpäin viemään oli valittu toimikunta, joka lä-hettikirjelmän kunnalle jaseurakunnalle, jossalaajasti perusteltiin ken-tän tarpeellisuutta mm. seuraavasti:

"Yhä enemmän kaivataan yhteisiä

tilaisuuksia

yhteisten asiain

käsitte-lemiseksi

ja

seurustelun laventamiseksi entistä ahdasta

seurustelupiiriä laveammaksi. Entistä lukuisammin kokoonnutaan laulujuhlille,

urhei-lujuhlille,

uskonnollisille

juhlille, talouselämää edistäville juhlille jne.

Nykyajan liikenneneuvotmyöspuolestaan vaikuttavat, että

kokoon-182

tumistilaisuuksista tulee yleisörikkaita. Tarvitaan entistä laajemmat huoneustot jakentät, missä yhteisiä tilaisuuksia vietetään.

Mäntsälässä niinikään kaivataankipeästi sopivaa ulkoilmajuhlakent-tää ja urheilukenttää sekä palokunnan harjoituskenttää. Sitäpaitsi on tullut puutemyöskin asianmukaisesta kauppatorista, kun nykyinen tori onkäynyt kooltaan riittämättömäksi.

Jotta aloite saataisiinvireille,valitsivat maatalousnäyttelyn toimikun-tain jäsenet, suojeluskunnantalolla viime heinäkuun 25. pnä pitämäs-säänkokouksessa, ^anomaankunnalta jaseurakunnalta, että

Mäntsälän

kuntaryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin yhteisymmärryksessä Mäntsä-län seurakunnan kanssa puutteellisuuden korjaamiseksi.

Anomme, että kunta seurakunnanavustamanayrittäisi hankkia tar-koituksen toteuttamiseksi kunnantalon ja suojeluskunnantalon välillä olevaapapistorwirkatalon peltoa noin 7,5 hehtaaria. Tästä järjestettäi-siin joenrannikkoalue (noin 4,5 ha)

urheilukentäksi

ja juhlakentäksi, alavan rannikon jäädessä puistoksi. Pellon yläosasta muodostettaisiin pappilan puutarhanpuoleinen osa (noin 1.4 ha) kauppatoriksi ja kirkon-puoleinen osa (noin 1.6 ha) puistoksi tehostamaan seurakunnan jakun-nan julkisten rakennusten vaikutusta.

Mielestämme olisi asiallista, että seurakunta puolestaan kuntoonpa-nisi ja hoitaisi kirkon alla olevan puisto-osan, koska se lähinnä tulisi an-tamaan juhlallisuudentuntua kirkolle. Se on asiallinen uhraus kirkkoa kohtaan. Tämäntapaiseennäytään nykyään pyrittävän siellä, missä

ti-laisuutta siihen

on ja tietoisuutta.

Paitsi sitä, että näillä toimenpiteillä saataisiin tyydytetyksi nykyään välttämättömäksi katsottavat ^tarpeet, toimenpiteen kautta säilytettäi-siin ja samalla tehostettaisiin se kaunis näköala, joka kirkonkylän kes-kikylällä on ja

estettäisiin

ehkä myöhemmin ajattelemattomien rakn-nustoimenpiteiden kautta, sen turmeltuminen. Juuri kyseellinen alue, ympäristössä olevine yleisine yksinkertaisine rakennuksineen, herätti maatalousnäyttelyn aikana sekä oman kuntalaisten että vieraskuntalais-ten ihailua. Meidän velvollisuutemme on turvatatämä kuntamme kas-vojen kauneus, kun siihen vielä todennäköisesti nyt on tilaisuus, sillä ehkä hyvinkin pian

mahdollisuudet

ovat ohitse.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että kirkonkylämme on vilkkaan turistitien varrella, jossa, paitsi kotimaisia, ulkomaalaisiakin turisteja paljon liikkuu. Mäntsälän kirkonkylä

tulee olemaan

^silmään pistävin maaseutukirkonkylä Helsingin-Lahden maantien varrella ja painaa matkailijan mieleen voimakkaimman kuvan Suomen maaseu-dusta. Pienivaraisina emme voi esim. rakennustoiminnan kautta tehdä kuvaa itsestämme, muttavaalimalla luonnon meille antamiaarvoja, me voimme osoittaa olevamme järjestelykykyisiä, yhteistä hyvää harrasta-vaa ja oikeita elämänarvoja kunnioittavaa kansaa.

Uskomus tällaisentoimenpiteen olevan hyvää mainostusta pitäjän ta-loudellisenkin elämänkohottamiseksi, kunhan asia vaan toteutetaan oi-kealla tavalla. Se

lisää mielenkiintoa

^osaltaanpaikkakuntaan ja

mielen-kiinto osaltaan vetää taloudellista yritteliäisyyttä puoleensa.”

Valtuusto 28.9.-37, totesi: "...koska asian toteuttaminen on kuiten-kin ensisijassa riippuvainen maanomistajan Mäntsälän Seurakunnan asiaa koskevasta päätöksestä, niin jätettiin se sen varaan.”

Kirkkovaltuuston päätös 12.12.-37 oli seuraava:

"Mäntsälän Maatalousnäyttelyn jälkeen valittu n.s. kenttätoimikun-taoli lähettänyt syyskuun 15^pnä 1937kirjoitetunanomuksen, että kirk-koherran virkatalon maista kunnantalon ja suojeluskuntatalon välillä myönnettäisiin n. \Vi ha peltoa juhlakentäksi (kirjelmä 15.9.1937).

Kirkkohallintokunta oli asiasta ^antanuterinäisin perustein lausuntonsa 23.11.1937. Sepitää kuitenkin tarpeellisena

ensin

seurakunnan ja kaup-pias

Lukiinin

välistä tilusvaihtoa. Tämän tähden sai virkatalolautakun-taja

hallintokunta

tehtäväkseentiedustella, millä ehdollakauppias Lu-kiini

voi

mainittuun tilusvaihtoon suostua. Mutta samallakatsottiin, et-tä uuden kirkkoherran ^täytyysaada lausuakysymyksessä olevasta asias-ta mielipiteensä, mikäli virkatalon haltijan hallintoon kuuluvaa ^maata tahdotaan vaihtaa.”

Tämän jälkeen kirjoittelut

olivat

mielipiteen ilmaisuja lehdistössä.

Urheilutoimintakin

lamautuipian seuranneiden sotavuosienmelskeissä, kunnes setaas seuraavalla vuosikymmenellä virisi entistä laajempana.

In document Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 2/2 · DIGI (sivua 67-71)