• Ei tuloksia

Taloudellinen toiminta:

Luovutuksen jälkeen järjestyitoiminta,talon hoitokunnanlopetettua toimintansa 30.6.-51, siten että tilinpidollisesti oli seuratalon tili, urhei-lijoiden tili ja elokuvien tili. Elokuvayhtiö, jonka omistivat Jukka Mä-kelä ja Matti Asikainen oli myynytelokuvat 20.8.-52 525.000mk:n hin-nasta urheilijoille, jotka saivatkin 1950-luvulla pääasiallisen käyttöra-hoituksen tämäntoiminnan tuotoista. Aluksi jouduttiin uusimaan koko keskuslämmityslaitos, joka nieli varoja muiden tilajärjestelyjen ja

kor-jauksien ohella.

Elokuvatoiminta laski osittain televisioiden lisääntymisen vuoksi, vaikka seura hankki uuden toisen elokuvakoneen, jonkaostoonMU sai oastoVersolta 300.000mk:nlainan, ja laajakankaan

tehostaakseen

pal-velujaan ja lisätäkseen katselijamääriä. Mitä erilaisimpia keinoja jou-duttiin harkitsemaan ja hankkimaan, jotta saataisiin tuloja. Tällaiseksi alkoi kohota tanssitoiminta, jota varten yleisöpalvelua tehostaakseen seura joutui yleisömäärän lisääntyessä harkitsemaan talon täydellistä korjausta.

Toinen vaihtoehto

oli talon täydellinen korjaus ja

toinen

ta-lon myyminen. Asiasta keskusteltiin paljon ja johtomiesten mielet oli-vat synkät ja päätyi hallitus ratkaisuun: talo myydään. Tässä kokouk-sessaE. Rautapää seuran rahastonhoitajana jatalon asiantuntijana esit-ti asian siirtämistä eri vaihtoehtojen tutkimistavarten, sanoen:

"Eikö-177 hän tässä vielä joku seuran kannalta parempi ratkaisukin löydetä!”

V. 1952 järjestettiinsuuretarpajaiset, joissa oli palkintoina mm. pää-sylippuja Helsingin Olympialaisiin. Parin vuoden kuluttua pidettiin ko-ko pitäjää käsittävät tukinkeräystalkoot, jollaisia seura on harrastanut myöhemminkin.

Suoritettiin ravintolan ja näyttämön käyttöjärjestelyjä. Samana vuonna suoritettiin talkootyönä Seurojentalon maalaus, jotavarten osastoille jaettiin oma ”maalaushehtaarinsa” talon ulkoseinästä.

Vel-jekset Päivinen sai suorittaakseen lopullisen pintatyön.

V. 1958 syksyllä seura suoritti taloutensa tasapainottamiseksi viljan-keräyksen pitäjällä. Tähän keräykseen ei Saari-Levanto ottanut osaa, koska siellä oli ollut edellisenä vuonna omakeräys.

V. 1958 sai MUvastaanottaaHilja ja Vitalis Vasaraiselta lahjoitukse-nakentän tonttimaan Levännen lavan läheisyydestä. Samana vuonna päätettiin maalauttaa katto. Työn suorittamista ei voitu suorittaa tal-koilla vaan se päätettiin vaarallisuutensa vuoksi teettää ammattityönä IMOdla.

Talousjaosto pohti usein liiketoimia seuran

kassakriisin

korjaamisek-si. Oli pienoisgolfrata, jonka käytöstä syntyi erimielisyyttä ja hallitus joutui tekemään päätöksen peräkaneetiksi tarjoukselleen, jokaperustui

aikaisemmin

tehtyyn sopimukseen radasta. (MU:n hallituksen 10.4.-60 pitämän kokouksen 24 § loppu on seuraava.)

''Ellemme me ensi

maanantai-iltaan

mennessä ole saaneet

Teiltä

il-moitusta tarjouksemme hyväksymisestä, katsomme Teidän hylänneen se, jolloin teidän on viipymättä ja viimeistään 10.5.1960 mennessä vietä-väradat ja laitteet pois tontiltamme jailmoitamme, että emme salli Tei-dän sen jälkeen enää käyttää tonttiamme ja rataa.”

Edust. EeroKarhu, joka omisti radan ja oli saanutvuokramaan seu-ralta, toimi. Sopimus syntyi 3.5.-60, ja hallitus hyväksyi sen yksimieli-sesti. Rata sijaitsi joen mutkassa nyt jopuretunulkorakennuksen taka-na, eli lämpövoimalan kohdalla.

Peliä pyöriteltiin

eri tavoin

muutamavuosi, (mm. Matti Tanska jaH.

Pekkanen). Peli

muodostui

erittäin

suosituksi

ja pelialueella käytiin monta kiivasta

viikko-ottelua

ja "kahvikuppikierrosta”. Tulolähteenä toiminta ei ollut kultakaivos. (Yhteistyönä kunnan kanssa rakennettiin peseytymis- jasuihkutilatnäyttämönalle v. 1959). 1960-luvun alussa os-tettiin 1,5ha:n suuruinen nk. Sahantontti Hautjärven kylästä Sahajär-ven rannalta. Seurojentalo

liitettiin

kunnan vesijohtoverkkoon (Khall.

23.5.-61 § 248).

Erilaisia tulolähteitä oli näkyvissä seuralle,muttauskallusta toteutta-miseen ei ollut. V. 1960 (19.12.) on Verso tarjonnut osuuttaan tulevana

lavakautena

MU:nkäytettäväksi, muttahallitus ei asiasta keskustellut vaan siirsi sen työvaliokunnan

tutkittavaksi.

Työvaliokunta antoi

"osasto Versolletiedoksi, että

Mäntsälän

Urheilijat ei ole

halukas

vuok-raamaan ns. Verson osuutta 250.000mk:n vuokrasta ilman

ravintolaa

ja että tarjous on tehty liian myöhään ensi kesää silmälläpitäen.”

Myö-hemmine MU on

neuvotellut

Versolta lavailtoja käyttöönsä.

Verokalenterin painattaminen alkoi ja aiheutti aluksi arvostelua ylei-sön taholta. Lisäksi seura saivastaanottaaMäntsälän Osuusmeijerin la-kattua selvitysmiesten puolesta 98.061 mk:n rahasumman (1.12.-61 §

64). Esitettiin myös Seurojentalon siirtämistä mahdollisesti perustetta-valle

Urheilusäätiölle.

V. 1964 puulämmityksestä siirryttiin öljylämmi-tykseen. Rahaa korjaustöihin

saatiin

myös

Veikkausvoittovaroista.

V. 1968 alkoi ilmestyä

mainostusta

Bingo-pelistä, jollaista tarjottiin Mäntsälässäkin useille järjestöille. Asian esittäminen MU:n

hallitukses-sa aiheutti hämmennystä jahallitus päättikin asiaa syvällisemmin tutki-matta

ilmoittaa

osastoille ja jaostoille, olisivatko nämä halukkaita otta-maan Bingon erääksi

rahanhankinta-aktiviteetikseen.

Vain pyöräily-jaosto oli halukas yrittämään.

Alkuvaikeuksien

jälkeen on innostus Bingoon lisääntynyt ja hallituksen päätöksellä se on laajentuessaan myöhemmin siirretty

hallituksen

valvontaanpyöräilyjaostolta. Peliä

pe-lataan edelleen

varsin suosittuna ja eri versioina.

Peruskorjaus

Kun edellä mainittu talon myyntiin liittyvä asia tiedotettiin

kyläosas-toille

taloudellisena

ratkaisuvaihtoehtona

ja nimenomaan mielialan

muuttamiseksi

"täysremonttiystävälliseksi”, löytyi ratkaisu ja näin talo jäi Urheilijoiden

omistukseen.

Hallituksen kokouksessa 5.3.-64 24) puheenjohtaja kysyi jokaisen jäsenen mielipidettä erikseen. Yleensä vastaukset olivat pyöreähköjä: ”Korjaus nykyiseen

tilanteeseen

olisi saatava.” Vain jäsen Paavo Mäkelä esitti kantansa selvästi: "Tätä van-haa röttelöä ei kannata korjata, vaan olisi ruvettava suunnittelemaan uutta, koska korjaus tulee kalliiksi, eikä korjauksella saada ajanmu-kaista.” Asia siirrettiin työvaliokunnalle joka pohti laajennusta.

Talon toiminnassa 1960-lukua voidaanpitäämuutosten vuosikymme-nenä ja seuran

toiminnassa

kasvun vuosikymmenenä. V. 1965 päätettiin suorittaa pitkän harkinnnan jälkeen täydellinen talon kunnostus ja muutos tilojen saamiseksi

tarkoituksenmukaisiksi.

Tanssitiloja lisättiin näyttämölle, vanha ravintola muutettiin salialueeksi jaravintola siirret-tiin yläkertaan entisiin kokoustiloihin,

seiniä

poistettiin ja vanhat

toimisto-

ja asuntotilat muunnettiinvaatevarastoiksi,ylös tehtiin

keittiö

jaasunnotuusittiin, myösentisiävarastotiloja muutettiin pelihalliksi ja käytävien sekä portaikkojen kulkujärjestelyjä lisättiin; tehtiin täydelli-nenuudistus.

Suurimman

työn suoritti hallitusyhdessä rakennustoimi-kunnan kanssa.

Kustannusarvio alustavasti nousi 100 000 mk:aan.

Sen

kokoonsaamiseksi

ehdotettiin toteutettavaksi arpajaiset, tukki-ja paperin ym. keräykset, verovapaiden tanssien anominen tukki-ja

lainoitus.

Lähes kaikki mahdollisuudet toteutettiin.

Työn suoritutti MU tuntitöinä ja

valvonnan

suorittivat MU:n alan ammattimiesjäsenet. Korjauksen jälkeen talo

ulkonäöstään huolimatta

sisätiloiltaan muuttui asialliseksi ja viehättäväksi sekä erittäin

suosituksi

tanssipaikaksi.

"Rahoitusvaikeuksia”

Korjaushankkeen alkuaikoihin MU:n rahatilanne oli

huono.

Levän-nen lavan velkojen siirryttyä maksuineen MU:lie Saari-Levannon lak-kauttamisen jälkeen, Rautjärven ranta-alueen oston ja sinne aiotun

"höyläämön” kunnostuksen lisätessä menoja. Tilanne tuntui toivotto-malta, mutta osasto Verso ojensiauttavan kätensä. Myös erittäin hou-kuttelevaltanäytti heinäkuun alussa 6.7.1964

Mäntsälän

Puhelinosuus-kunnan pitämän kokouksen päätös, jonka äänin 25—27 olipäättänyt lahjoittaa jäljelle jääneetvarat n. 70 000mk MU:lle Osuuskunnan päät-tymisen jälkeen. Osuuskunnan kokous herätti kohua pitäjällä ja julki-lausumia sekäselvityksiä ilmestyi Uusimaa-lehteen. Nousi pienoinen ra-juilma salamoineen Mäntsälän Urheilijat päätti 10.7., että "se ei voi ot-taa vasot-taan lahjoitusta”, koska osuuskunnan kokouksen päätös oli ai-heuttanut pitäjän eri tahoilla vastusta ja seura haluaa säilyttää hyvät suhteensa kaikkiin kansalaisiin. Nämä asiat sisältänyt julkilausuma

jul-kaistiin

11.7.-64 Uusimaa-lehdessä.

Selvitysmiehet syntyneen

tilanteen vuoksi kutsuivat