Taloudellinen toiminta:
Luovutuksen jälkeen järjestyitoiminta,talon hoitokunnanlopetettua toimintansa 30.6.-51, siten että tilinpidollisesti oli seuratalon tili, urhei-lijoiden tili ja elokuvien tili. Elokuvayhtiö, jonka omistivat Jukka Mä-kelä ja Matti Asikainen oli myynytelokuvat 20.8.-52 525.000mk:n hin-nasta urheilijoille, jotka saivatkin 1950-luvulla pääasiallisen käyttöra-hoituksen tämäntoiminnan tuotoista. Aluksi jouduttiin uusimaan koko keskuslämmityslaitos, joka nieli varoja muiden tilajärjestelyjen ja
kor-jauksien ohella.
Elokuvatoiminta laski osittain televisioiden lisääntymisen vuoksi, vaikka seura hankki uuden toisen elokuvakoneen, jonkaostoonMU sai oastoVersolta 300.000mk:nlainan, ja laajakankaan
tehostaakseen
pal-velujaan ja lisätäkseen katselijamääriä. Mitä erilaisimpia keinoja jou-duttiin harkitsemaan ja hankkimaan, jotta saataisiin tuloja. Tällaiseksi alkoi kohota tanssitoiminta, jota varten yleisöpalvelua tehostaakseen seura joutui yleisömäärän lisääntyessä harkitsemaan talon täydellistä korjausta.Toinen vaihtoehto
oli talon täydellinen korjaus jatoinen
ta-lon myyminen. Asiasta keskusteltiin paljon ja johtomiesten mielet oli-vat synkät ja päätyi hallitus ratkaisuun: talo myydään. Tässä kokouk-sessaE. Rautapää seuran rahastonhoitajana jatalon asiantuntijana esit-ti asian siirtämistä eri vaihtoehtojen tutkimistavarten, sanoen:"Eikö-177 hän tässä vielä joku seuran kannalta parempi ratkaisukin löydetä!”
V. 1952 järjestettiinsuuretarpajaiset, joissa oli palkintoina mm. pää-sylippuja Helsingin Olympialaisiin. Parin vuoden kuluttua pidettiin ko-ko pitäjää käsittävät tukinkeräystalkoot, jollaisia seura on harrastanut myöhemminkin.
Suoritettiin ravintolan ja näyttämön käyttöjärjestelyjä. Samana vuonna suoritettiin talkootyönä Seurojentalon maalaus, jotavarten osastoille jaettiin oma ”maalaushehtaarinsa” talon ulkoseinästä.
Vel-jekset Päivinen sai suorittaakseen lopullisen pintatyön.V. 1958 syksyllä seura suoritti taloutensa tasapainottamiseksi viljan-keräyksen pitäjällä. Tähän keräykseen ei Saari-Levanto ottanut osaa, koska siellä oli ollut edellisenä vuonna omakeräys.
V. 1958 sai MUvastaanottaaHilja ja Vitalis Vasaraiselta lahjoitukse-nakentän tonttimaan Levännen lavan läheisyydestä. Samana vuonna päätettiin maalauttaa katto. Työn suorittamista ei voitu suorittaa tal-koilla vaan se päätettiin vaarallisuutensa vuoksi teettää ammattityönä IMOdla.
Talousjaosto pohti usein liiketoimia seuran
kassakriisin
korjaamisek-si. Oli pienoisgolfrata, jonka käytöstä syntyi erimielisyyttä ja hallitus joutui tekemään päätöksen peräkaneetiksi tarjoukselleen, jokaperustuiaikaisemmin
tehtyyn sopimukseen radasta. (MU:n hallituksen 10.4.-60 pitämän kokouksen 24 § loppu on seuraava.)''Ellemme me ensi
maanantai-iltaan
mennessä ole saaneetTeiltä
il-moitusta tarjouksemme hyväksymisestä, katsomme Teidän hylänneen se, jolloin teidän on viipymättä ja viimeistään 10.5.1960 mennessä vietä-väradat ja laitteet pois tontiltamme jailmoitamme, että emme salli Tei-dän sen jälkeen enää käyttää tonttiamme ja rataa.”Edust. EeroKarhu, joka omisti radan ja oli saanutvuokramaan seu-ralta, toimi. Sopimus syntyi 3.5.-60, ja hallitus hyväksyi sen yksimieli-sesti. Rata sijaitsi joen mutkassa nyt jopuretunulkorakennuksen taka-na, eli lämpövoimalan kohdalla.
Peliä pyöriteltiin
eri tavoin
muutamavuosi, (mm. Matti Tanska jaH.Pekkanen). Peli
muodostui
erittäinsuosituksi
ja pelialueella käytiin monta kiivastaviikko-ottelua
ja "kahvikuppikierrosta”. Tulolähteenä toiminta ei ollut kultakaivos. (Yhteistyönä kunnan kanssa rakennettiin peseytymis- jasuihkutilatnäyttämönalle v. 1959). 1960-luvun alussa os-tettiin 1,5ha:n suuruinen nk. Sahantontti Hautjärven kylästä Sahajär-ven rannalta. Seurojentaloliitettiin
kunnan vesijohtoverkkoon (Khall.23.5.-61 § 248).
Erilaisia tulolähteitä oli näkyvissä seuralle,muttauskallusta toteutta-miseen ei ollut. V. 1960 (19.12.) on Verso tarjonnut osuuttaan tulevana
lavakautena
MU:nkäytettäväksi, muttahallitus ei asiasta keskustellut vaan siirsi sen työvaliokunnantutkittavaksi.
Työvaliokunta antoi"osasto Versolletiedoksi, että
Mäntsälän
Urheilijat ei olehalukas
vuok-raamaan ns. Verson osuutta 250.000mk:n vuokrasta ilmanravintolaa
ja että tarjous on tehty liian myöhään ensi kesää silmälläpitäen.”
Myö-hemmine MU on
neuvotellut
Versolta lavailtoja käyttöönsä.Verokalenterin painattaminen alkoi ja aiheutti aluksi arvostelua ylei-sön taholta. Lisäksi seura saivastaanottaaMäntsälän Osuusmeijerin la-kattua selvitysmiesten puolesta 98.061 mk:n rahasumman (1.12.-61 §
64). Esitettiin myös Seurojentalon siirtämistä mahdollisesti perustetta-valle
Urheilusäätiölle.
V. 1964 puulämmityksestä siirryttiin öljylämmi-tykseen. Rahaa korjaustöihinsaatiin
myösVeikkausvoittovaroista.
V. 1968 alkoi ilmestyä
mainostusta
Bingo-pelistä, jollaista tarjottiin Mäntsälässäkin useille järjestöille. Asian esittäminen MU:n hallitukses-sa aiheutti hämmennystä jahallitus päättikin asiaa syvällisemmin tutki-mattailmoittaa
osastoille ja jaostoille, olisivatko nämä halukkaita otta-maan Bingon erääksirahanhankinta-aktiviteetikseen.
Vain pyöräily-jaosto oli halukas yrittämään.Alkuvaikeuksien
jälkeen on innostus Bingoon lisääntynyt ja hallituksen päätöksellä se on laajentuessaan myöhemmin siirrettyhallituksen
valvontaanpyöräilyjaostolta. Peliäpe-lataan edelleen
varsin suosittuna ja eri versioina.Peruskorjaus
Kun edellä mainittu talon myyntiin liittyvä asia tiedotettiin
kyläosas-toille
taloudellisenaratkaisuvaihtoehtona
ja nimenomaan mielialanmuuttamiseksi
"täysremonttiystävälliseksi”, löytyi ratkaisu ja näin talo jäi Urheilijoidenomistukseen.
Hallituksen kokouksessa 5.3.-64 (§ 24) puheenjohtaja kysyi jokaisen jäsenen mielipidettä erikseen. Yleensä vastaukset olivat pyöreähköjä: ”Korjaus nykyiseentilanteeseen
olisi saatava.” Vain jäsen Paavo Mäkelä esitti kantansa selvästi: "Tätä van-haa röttelöä ei kannata korjata, vaan olisi ruvettava suunnittelemaan uutta, koska korjaus tulee kalliiksi, eikä korjauksella saada ajanmu-kaista.” Asia siirrettiin työvaliokunnalle joka pohti laajennusta.Talon toiminnassa 1960-lukua voidaanpitäämuutosten vuosikymme-nenä ja seuran
toiminnassa
kasvun vuosikymmenenä. V. 1965 päätettiin suorittaa pitkän harkinnnan jälkeen täydellinen talon kunnostus ja muutos tilojen saamiseksitarkoituksenmukaisiksi.
Tanssitiloja lisättiin näyttämölle, vanha ravintola muutettiin salialueeksi jaravintola siirret-tiin yläkertaan entisiin kokoustiloihin,seiniä
poistettiin ja vanhattoimisto-
ja asuntotilat muunnettiinvaatevarastoiksi,ylös tehtiinkeittiö
jaasunnotuusittiin, myösentisiävarastotiloja muutettiin pelihalliksi ja käytävien sekä portaikkojen kulkujärjestelyjä lisättiin; tehtiin täydelli-nenuudistus.Suurimman
työn suoritti hallitusyhdessä rakennustoimi-kunnan kanssa.Kustannusarvio alustavasti nousi 100 000 mk:aan.
Sen
kokoonsaamiseksi
ehdotettiin toteutettavaksi arpajaiset, tukki-ja paperin ym. keräykset, verovapaiden tanssien anominen tukki-jalainoitus.
Lähes kaikki mahdollisuudet toteutettiin.
Työn suoritutti MU tuntitöinä ja
valvonnan
suorittivat MU:n alan ammattimiesjäsenet. Korjauksen jälkeen taloulkonäöstään huolimatta
sisätiloiltaan muuttui asialliseksi ja viehättäväksi sekä erittäin
suosituksi
tanssipaikaksi."Rahoitusvaikeuksia”
Korjaushankkeen alkuaikoihin MU:n rahatilanne oli
huono.
Levän-nen lavan velkojen siirryttyä maksuineen MU:lie Saari-Levannon lak-kauttamisen jälkeen, Rautjärven ranta-alueen oston ja sinne aiotun"höyläämön” kunnostuksen lisätessä menoja. Tilanne tuntui toivotto-malta, mutta osasto Verso ojensiauttavan kätensä. Myös erittäin hou-kuttelevaltanäytti heinäkuun alussa 6.7.1964
Mäntsälän
Puhelinosuus-kunnan pitämän kokouksen päätös, jonka äänin 25—27 olipäättänyt lahjoittaa jäljelle jääneetvarat n. 70 000mk MU:lle Osuuskunnan päät-tymisen jälkeen. Osuuskunnan kokous herätti kohua pitäjällä ja julki-lausumia sekäselvityksiä ilmestyi Uusimaa-lehteen. Nousi pienoinen ra-juilma salamoineen Mäntsälän Urheilijat päätti 10.7., että "se ei voi ot-taa vasot-taan lahjoitusta”, koska osuuskunnan kokouksen päätös oli ai-heuttanut pitäjän eri tahoilla vastusta ja seura haluaa säilyttää hyvät suhteensa kaikkiin kansalaisiin. Nämä asiat sisältänyt julkilausumajul-kaistiin
11.7.-64 Uusimaa-lehdessä.Selvitysmiehet syntyneen