2.4 Kulutuskäyttäytyminen Suomessa / toiveet matkailupalveluista
2.4.5 Tyytyväisyys Suomeen matkakohteena
Kiinalaiset käyttävät Suomessa matkaillessaan lähinnä kuljetus-, majoitus- ja ravintolapalveluita sekä ostospaikkojen palveluita. Tyytyväisyys palvelutarjontaan on vaihdellut vuosien saatossa. 2000-luvun alussa kiinalaiset matkailijat olivat hyvinkin tyytyväisiä kokemuksiinsa Suomessa: Suomen turvallisuu-teen, ympäristön tilaan, ihmisten ystävällisyyteen ja palveluiden laatuun. Tämä johtunee siitä, että tuo-hon aikaan Suomessa liikkuneet kiinalaiset olivat delegaatiomatkalla eli suomalaisten yritysten vieraina.
Tuolloin tyytymättömiä oltiin lähinnä ruokaan, hintatasoon, maan pienuuteen ja ilmastoon. (Tuomi-nen, 2003.) Ryhmämatkailun käynnistyessä tyytymättömyys kasvoi. Vuonna 2003 45 prosenttia kiina-laisista ei ollut tyytyväisiä matkaansa Suomessa. Tuolloin tyytyväisimpiä oltiin Suomen turvallisuuteen, ympäristön tilaan ja palveluun. Myös lyhyet lennot, hotellit, luonto, kuljetuspalvelut, ihmiset ja hotel-liaamiainen saivat positiivisia kommentteja. Hotelleista pidettiin niiden siisteyden vuoksi, mutta korkea hinta ei miellyttänyt. Tyytymättömiä oltiin huonoihin ostosmahdollisuuksiin ja kauppojen aikaiseen sulkeutumiseen, pimeyteen, kylmyyteen, järjestetyn ohjelman ja nähtävyyksien puutteeseen. Myös kii-nankielisen informaation puute aiheutti ongelmia. Osa koki, että Suomessa on liian hiljaista ja liian vähän ihmisiä. Negatiivisen palautteen määrää selittää se, että osa kiinalaisista oli tuolloin Suomessa vain viisumin takia. (Laitinen, 2004; Tuominen, 2003.)
Tyytyväisyys Suomeen ja Suomen palveluihin on parantunut kymmenen vuoden takaisista kokemuk-sista. Xun (2014) toteuttaman tutkimuksen mukaan kiinalaiset matkailijat olivat tyytyväisiä Suomen matkaansa. Erityisesti Suomessa oltiin ihastuneita yleisilmeeseen, luonnon kauneuteen ja ilmastoon, paikallisten ihmisten ystävällisyyteen, ostosmahdollisuuksiin sekä kulttuuriin ja liikenteeseen. Kaikissa näissä vastaajien keskiarvo oli yli neljä asteikolla 1-5. Kaikkein miellyttävimmät kokemukset Suomessa puolestaan liittyivät vierailuihin historiallisissa kohteissa tai nähtävyyksissä, paikalliseen kulttuuriin tu-tustumiseen sekä rentoutumiseen. Suomesta löytyy hyvää palvelua, erilaisia ravintoloita ja ihmiset pu-huvat hyvin englantia. Matkan hinta, majoituspalvelut, viihdykkeet tai tarjottu informaatio eivät herät-täneet suuria tunteita suuntaan tai toiseen. (Xu, 2014.)
Suomeen Kiinasta opiskelemaan tulleiden nuorten mielestä Suomen vahvuuksia verrattuna saastunei-siin kiinalaiskaupunkeihin ovat luonto ja ympäristön monimuotoisuus, revontulet, kirkas tähtitaivas, yötön yö sekä luonnon puhtaus ja koskemattomuus. He kuitenkin toteavat, että luonto on todennä-köisesti mieluisa nähtävyys yhdeksi päiväksi, mutta sen lisäksi pitäisi olla tehtävää, nähtävää ja ostetta-vaa. Luonto, rauhallinen ympäristö ja väen vähyys tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen. Opiske-lijat nostavat kesän ilmaston Suomen vahvuudeksi ja sopivaksi matkustusajankohdaksi, sillä kesällä Kiinassa on todella kuumaa eikä talvi kiinnosta keskivertokiinalaista. (Palo, 2015)
Vaikka kiinalaiset matkailijat ovat pääosin olleet tyytyväisiä Suomen matkoihinsa viime vuosina, myös kehitettävää riittää. Kiinalaiset ovat varsin vaativa kohderyhmä, joten heidän miellyttämisensä ei ole aina helppoa. Xun (2014) tutkimuksen mukaan Suomessa oltiin vähiten tyytyväisiä tiedon saatavuuteen Kiinan kielellä, tarjolla olevaan viihteeseen, majoitukseen ja koko matkan hintaan, mutta näidenkin arvot olivat yli kolme asteikolla 1-5. Samassa tutkimuksessa toteutettujen haastattelujen mukaan Suo-messa on liian kallista, pankkien, kauppojen ja muidenkin liikkeiden aukioloajat ovat liian lyhyet, tietoa ja kylttejä Kiinan kielellä on liian vähän ja tarjolla on liian vähän oikeanlaista ruokaa ja harvoin läm-mintä vettä juotavaksi. (Xu, 2014.) Ruuassa ongelmia tuottaa myös runsas maitotuotteiden käyttö, sillä laktoosi ei sovi kiinalaisille (Arponen, 2005). Ihmetystä herättää myös se, että taksia ei voi vain pysäyt-tää kadulla. Osa mainitsi myös, että Suomessa on liian tylsää ja hidastempoista. (Xu, 2015.)
Suomessa opiskelevien kiinalaisten mukaan puolestaan suurin pullonkaula Suomen matkailussa on in-formaation puute. Suomi ei markkinoi itseään tarpeeksi ja kiinalaisilla on huono tietämys Suomesta.
He luulevat, että Suomi on kauempana kuin mitä onkaan. Kiinalaisilla on tapana matkustaa sinne, minne saavat halvimmat lentoliput, joten Suomea olisi opiskelijoiden mielestä markkinoitava tarjouk-sin ja lentoliikenteen keskuksena. (Palo, 2015.) Suomella on vastassaan myös muita mielikuvallisia es-teitä: Suomesta on harvoin tietoa tarjolla, Suomen maisemat eivät ole yhtä mieleenpainuvat kuin Nor-jan vuonot, kesällä on kaunista, mutta talvisin Suomeen ei voi tulla, koska täällä on erittäin kylmä ja oikeaa maisemaa ei voi silloin nähdä. Suomi on joidenkin kiinalaisten mukaan nähtävissä kolmessa päivässä, sillä täällä ei ole muta nähtävää kuin joulupukki. Kirkot eivät heitä välttämättä kiinnosta.
(Palmu, 2014d.) Suomi on kiinalaisten opiskelijoiden mielestä hyvä paikka elää, muttei tarpeeksi kiin-nostava matkailua varten (Palo, 2015).
Suomen matkailupalveluissa tulisi huomioida entistä enemmän kiinalaiset matkailijat, sillä heidän määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikissa palveluissa on kautta linjan oltava vieraanvaraisia ja erittäin palvelu-alttiita. Palvelun on oltava myös ripeää. Hotellihuoneissa olisi hyvä huomioida kiinalaisten matkailijoi-den toiveet. Matkakohteissa ja hotelleissa olisi hyvä huomioida myös, että kiinalaisilla on mahdollisuus saada kiinalaista ruokaa. (VisitFinland, 2013b.) Hotelliaamiaisella voi tarjota vähintäänkin kuppinuu-deleita, mutta esimerkiksi Chinavian sivuilta löytyy muutamia helppoja aamiaiselle soveltuvia kiinalaisia reseptejä valmistusohjeineen sekä muitakin ohjeita kiinalaisten kanssa toimiseen (http://www.visitco-penhagen.com/chinavia/copenhagen/chinavia-china-kit). Jos kiinalaista ruokaa ei ole tarjolla, on hyvä huolehtia, että ruoka on kiinalaistyyppistä (Arponen, 2005).
Sovituista aikatauluista on syytä pitää kiinni, jotta matkailijat ehtivät tehdä kaiken, mitä heille on luvattu (Palmu, 2014d). Kiinalaiset rakastavat valokuvausta, joten he arvostavat, jos heille kertoo paikkakun-nan parhaat ja idyllisimmät valokuvauskohteet (VisitFinland, 2013b). Heitä miellyttää tarinallisuus.
Parhaiten palveluihin ja tuotteisiin liittyviä tarinoita pystytään välittämään kiinankielisen oppaan väli-tyksellä. Tähän moni matkailuyritys voisi varmasti hyödyntää, etenkin pääkaupunkiseudulla, Suomessa asuvia Kiinan kansalaisia, joita oli Tilastokeskuksen (2015) mukaan vuonna 2014 noin 7 500 henkilöä.
Kiinalaiset rakastavat myös kulttuuria ja historiaa ja heistä olisi mukavaa tutustua suomalaiseen sau-naan sekä erilaisiin kevyisiin ulkoilma-aktiviteetteihin, kuten marjastukseen, kalastukseen, retkeilyyn ja veneilyyn. Myös tällaisten palveluiden tarjoaminen helpottuisi ja matkailijat saisivat palveluista enem-män irti kiinankielisten oppaiden avulla. (VisitFinland, 2013b.) Ostosmahdollisuuksista kannattaisi eri-tyisesti nostaa esiin paikkakuntien omat pienet putiikit sekä paikat, joista voi ostaa paikallisia tuotteita.
Paikalliset tuotteet muuttuvat erityisen houkutteleviksi, jos niihin osataan liittää tarina esimerkiksi tuot-teen käyttötarkoituksesta, valmistuksesta tai liittymisestä suomalaiseen kulttuuriin. (esim. VisitFiland, 2013b.)
Kiinalaisten matkailua Suomeen ja Suomessa voitaisiin edellisten toimenpiteiden lisäksi helpottaa muun muassa helpottamalla ja nopeuttamalla viisumin saantia sekä lisäämällä tietoa Suomesta (esim.
VisitFinland, 2015d). Useimmat mielikuvalliset esteet ovat ainakin osittain vääriä käsityksiä (pitkä mat-kustusaika, ostosmahdollisuuksien puute), jotka ovat korjattavissa viestinnällä. Uudet viisumikeskuk-set ja Finnairin uudet suuret koneet ratkovat osaltaan näitä pulmia (VisitFinland, 2015e).
Talvimatkailu ei välttämättä ole useille kiinalaisille se houkuttelevin vaihtoehto, sillä myös Kiinassa on koleaa talviaikaan, mutta talvimatkailua voitaisiin edistää muun muassa järjestämällä talvivaatteita vuokrattavaksi koko matkan ajaksi (Linnala, 2012). Tietoisuus Suomesta ja Suomen talvimatkailusta on kuitenkin koko ajan kasvussa ja matkanjärjestäjät ovat valmiita markkinoimaan myös talvipaketteja (VisitFinland, 2015e).
Lähitulevaisuudessa matkailupalveluiden kehittämisessä kannattaa panostaa erityisesti omatoimimat-kailijoille suunnattuihin lomatuotteisiin sekä kesä- että talvikaudella. Ryhmämatkailu tulee dominoi-maan Suomessakin edelleen, etenkin pääkaupunkialueella, mutta myös pienryhmät ja omatoimimat-kailu kasvattavat suosiotaan. Opiskelijoiden kesä- ja talvileirit voisivat olla potentiaalinen uusi tulon-lähde. Myös kansallispuistot, Angry Birds puistot ja kokkailu nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksina Suomessa. (VisitFinland, 2015c; 2015d; 2015h.) Tulevaisuuden kiinalaisille on perinteisten matkailu-palveluiden rinnalla tarjottava autenttisia ja paikallisia kokemuksia sekä mobiilipalveluita kertomaan matkakohteiden tarjonnasta (Chinavia, 2013).
MATKAILIJOITA PALVELTAESSA HUOMIOITAVA
Odottavat laadukasta, luotettavaa ja innokasta palvelua sekä laadukkaita tuotteita, ei itsepalvelua
Arvostavat kiinankielistä materiaalia matkakohteesta, esim. esitteitä
Arvostavat Kiinan kulttuurin tuntemusta
Pitävät mystiikasta ja tarinoista tuotteiden sekä palveluiden takana
Taikauskoisia: vältettävä numeroita 04, 4 ja 14
Haluavat tutustua paikalliseen ruokaan, mutta syödä pääasiassa itselleen tuttua ruokaa
Hintatietoisia
Tekevät paljon ostoksia
Ottavat paljon valokuvia
Arvostavat turvallisuutta
Tuliaiset edelleen tärkeä osa matkaa
Ovat halukkaita näkemään ja kokemaan monipuolisesti matkailukohteiden palveluita
Arvostavat ja odottavat wi-fiä
3 MIELIKUVAT SUOMESTA
Kiinalaisten mielikuvissa Suomi häviää matkakohteena muille Pohjoismaille. Suomi on sijalla 25, Ruotsi sijalla 10 ja Tanska sijalla 20. (VisitFinland, 2015f.) Lähialueen suurten kaupunkien mielikuval-lisessa vertailussa Helsinki kuitenkin pärjää hyvin: Helsinki sijoittuu toiseksi Tukholman jälkeen ja on vetovoimaisempi kuin Tallinna tai Pietari (Xu, 2014). Kiinalaisten tiedot Suomesta ovat kuitenkin suh-teellisen heikot yleisesti ottaen. He oppivat koulussa Suomen maantiesuh-teellisen sijainnin ja yhdistävät Suomen mielissään vahvasti osaksi Pohjois-Eurooppaa. He osaavat usein mainita myös Helsingin ni-meltä ja ovat kuulleet Nokiasta, Angry Birdsistä sekä joulupukista. (Hakala, 2015c.)
Kiinalaisten mielikuvat Suomesta ovat pysyneet jokseenkin muuttumattomina viimeisen 15 vuoden aikana. Yleisimmät mielikuvat Suomesta liittyvät luontoon ja ympäristöön, puhtauteen, metsiin, järviin, hiljaisuuteen, kylmään ilmaan, pimeyteen, lumisiin maisemiin, revontuliin ja ihmisiin (kuva 4) (Ipsos Connect, 2016; Palo, 2015; Tuominen, 2003). Myös turvallisuus ja sauna liitetään vahvasti mielikuviin Suomesta (Laitinen, 2004; Mannonen, 2015 [Wakonen, 2014]; Tuominen, 2003; Xu, 2014). Nämä ovat mielikuvissa ennen matkaa. Matkan jälkeen mielikuvat muuttuvat osalla ja osalla eivät. Täsmentymistä tapahtuu kuitenkin kaikkien mielikuvissa. Matkan jälkeen Suomea pidetään edelleen turvallisena ja pie-nenä, puhtaan ilman maana, jossa on hiljaista, helppoa ja nautittavaa elämää. Suomessa on ”luonnon oma happibaari”, luonnon ja ihmisen välillä harmoninen yhteiselo, eikä liian kuuma kesällä. Tiedetään, että Suomessa on korkea elintaso ja koulutus sekä tasavertainen ympäristö (Mannonen, 2015 [Wako-nen, 2014]). Yhteiskuntaa pidetään hyvänä, samoin työ- ja vapaa-ajan tasapainottamisen mahdolli-suutta. (Xu, 2014.) Positiivisena voidaan pitää myös mielikuvaa siitä, että Suomessa ei yritetä yltiöpäi-sesti rahastaa vaan eletään tavallista elämää (Kauranen, 2011; Mannonen, 2015 [Wakonen 2014]). Näh-tävyyksistä osataan mainita useimmin Suomenlinna, jäänmurtaja Sampo, Joulupukin kylä, napapiiri, Temppeliaukion kirkko, Senaatintori, Sibelius-puisto, järvet, Lappi, lohi ja saunomisen mm-kisat (Ha-kala, 2015c).
Kuva 4. Avainsanapilvi kiinalaisten mielikuvista Suomesta (Ipsos Connect, 2016).
Kiinalaisilla keskustelupalstoilla on Suomesta mainittu muun muassa revontulet, sauna ja junalla mat-kustaminen. Palstoilla käsitellään hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. (Kauranen, 2011; Mannonen, 2015 [Wakonen, 2014].) Netissä on myös kehuttu jokamiehenoikeutta, suuria metsämääriä joka puo-lella, arktista ilmastoa, ympäristöystävällisyyttä, paikallisia ystävällisiä ihmisiä sekä kerrottu tarkemmin hintatasosta (Kauranen 2011; VisitFinland, 2013b). Paitsi ystävällisinä, suomalaisia pidetään suorina ihmisinä, jotka kertovat mielipiteensä arkailematta (Palmu & Hakala, 2014).
Suomeen opiskelemaan tulleet nuoret olettivat etukäteen suomalaisten olevan hiljaisia ja kylmiä. Suo-mesta tunnettiin järvet, metsät, kylmä ilma, lumiset maisemat, kaunis ja puhdas luonto sekä revontulet.
Myös saunan, Joulupukin, Nokian ja Angry Birdsin he osasivat liittää Suomeen. Yksi tiesi Suomesta etukäteen myös Muumit sekä Marimekon. Opiskelijat mainitsivat, että mielikuva Suomesta on syntynyt pitkän ajan kuluessa eri lähteistä, luonnon osalta erityisesti sosiaalisen median kuvista. (Palo, 2015.) Suomi kiinnostaa kiinalaisia, koska Pohjoismaiden kulttuuri kiinnostaa heitä. He pitävät Suomea myös kauniina maisemiltaan ja luonnoltaan, tuhansien järvien maana ja kehittyneenä valtiona. Hongkongi-laisia Suomi kiinnostaa edellisten lisäksi Joulupukin, Skandinavian kulttuurin, keskikesän sekä lumen vuoksi. Hongkongilaisten mielikuvat Suomesta viimeisimmän tutkimuksen mukaan on esitetty kuvassa viisi. Syyt siihen, miksi Suomi puolestaan ei kiinnosta osaa kiinalaisista matkailijoista, ovat Suomen kalleus ja kylmyys, liian tuntematon maa sekä muiden matkakohteiden suurempi vetovoima. Hong-kongissa syyt olivat samankaltaiset lisättynä liian pitkällä matkalla. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Ne-gatiivisina mielikuvina mainitaan myös se, että Helsinki on liian pieni eikä siellä ole nähtävää, sekä kielimuuri (Mannonen, 2015 [Wakonen 2014]).
Kuva 5. Avainsanapilvi hongkongilaisten mielikuvista Suomesta (Ipsos Connect, 2016).
Suomen kulttuurista, historiasta tai mytologiasta kiinalaisilla ei ole tietoa (Palo, 2015). Sen sijaan joita-kin hassuja uskomuksia Suomeen liittyy, kuten se, että Suomeen on parasta olla menemättä talvella, sillä kaikki vain nukkuvat silloin sekä se, että 18-vuotiaden miesten täytyy käydä uimassa avannossa
4 AKTIVITEETIT
Suomessa käydessään kiinalaisista matkailijoista 64 prosenttia kävi nähtävyyksiä katsomassa, 50 pro-senttia ostoksilla, 46 propro-senttia ravintoloissa ja 21 propro-senttia kulttuurikohteissa (VisitFinland, 2015g).
Useimmat matkailijat ovat kiinnostuneita paikallisesta kulttuurista ja tapahtumista, mutta näkevät niistä mieluiten sellaisia juttuja, joita eivät pysty kotona näkemään. Osa ryhmämatkalaisista haluaisi nähdä matkalla myös yöelämää, mutta osan mielestä illat pitäisi olla rauhoitettu omaksi ajaksi täydeksi aika-taulutettujen päivien päätteeksi. (Li et al., 2011.)
Eurooppa houkuttelee kiinalaisia kohteiden ja nähtävyyksien laajalla kirjolla (Chinavia, 2013). Nähtä-vyyksien katseluun liittyy tiiviisti myös valokuvaus. Valokuvia otetaan kaikesta mitä matkalle tehdään, ja usein kiinalaiset ovat miettineet jo valmiiksi poseerauksia kuvia varten kuuluisien nähtävyyksien edustalla. Nähtävyyksien lisäksi kuvataan maisemia sekä otetaan kuvia itsestä ja ystävistä. Kuvia ote-taan kuvaamisen ilosta sekä sosiaalisessa mediassa jakamista varten. Matkakohteiden onkin syytä koota yhteen suositellut reitit ja kohteet, joissa on kaunista kuvattavaa. (VisitFinland, 2013b.)
Ostosten teko on myös yksi keskeisimmistä matkailuaktiviteeteista kiinalaisten keskuudessa, sillä kii-nan kulttuuriin kuuluu vahva matkamuistojen tuomisen kulttuuri, luksustuotteiden verotus on Euroo-passa Kiinaa matalampaa ja tuotteiden aitoudesta voi olla varma. (VisitFinland, 2013b.) Muutamissa tutkimuksissa on toisaalta noussut esiin, että ostosten tekoa korostetaan liikaa kiinalaisten motiivina ja aktiviteettina. Ostosten teko on useille etenkin omatoimimatkailijoille enemmänkin sivuaktiviteetti ja pakollinen toiminto matkoilla, sillä heidän on kasvojen säilyttämisen vuoksi vietävä tuliaisia. ( Leuenha-gen Petersen, 2009.)
Nykyisille kiinalaisille matkailijoille, ja jo useampaan kertaan matkustaville, täytyy alkaa tarjota yksilöl-lisempiä tuotteita ja palveluita, sillä he eivät tyydy enää pelkkiin nähtävyyksiin ja valokuvaukseen (Chi-navia, 2013). Tähän voidaan vastata erilaisilla ohjelmapalveluilla. Osaa kiinnostaa erityisesti live show’t ja juhlat sekä erilaiset viihteen muodot (Li et al., 2011; VisitFinland, 2015b). Myös urheilu voi kiinnos-taa osaa (VisitFinland, 2015b), mutta suurin osa kiinalaisista matkailijoista ei toivo raskaita liikunta-aktiviteetteja matkallaan (Palmu 2014c), ja vain pientä ryhmää kiinnostaa extreme urheilu (Li et al., 2011). Sen sijaan kiinnostus kevyitä fyysisiä aktiviteetteja (ns. soft action) kohtaan kasvaa etenkin nuor-ten matkustajien keskuudessa. Tällaisia aktiviteetteja ovat muun muassa ratsastus, marjojen tai hedel-mien poiminta, retkeily, sauvakävely, veneily, metsästäminen, villieläinten katselu- ja kuvaus, poro- ja huskyajelut, risteilyt sekä saunominen. Ihanteellisia kohteita tällaiseen toimintaan ovat kiinalaisten nä-kökulmasta kohteet, joissa voi harrastaa erilaisia aktiviteetteja perinteisten nähtävyyksien läheisyydessä.
(Li et al., 2011; VisitFinland, 2013b; 2015b.) Taulukossa 1 on esitetty matkailijoiden harrastamat akti-viteetit Suomessa kaikkien kiinalaisten osalta, sekä niiden osalta, joilla päämatkakohde Suomessa on Etelä-Suomen ulkopuolella. Kaikkien matkailijoiden vähäisempi aktiviteettien harrastaminen selittynee
ainakin osittain sillä, että luvuissa on mukana myös päiväkävijät ja transit-matkailijat. (VisitFinland, 2015i.)
Taulukko 1. Kiinalaisten matkailijoiden harrastamat aktiviteetit Suomessa (VisitFinland, 2015i).
Kiinalaiset matkai-lijat, joilla päämat-kakohteena muu Suomi (pl. pää-kaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi)
Kaikki kiinalaiset matkailijat
Nähtävyydet (kiertoajelut, merkittävät rakennukset,
muistomerkit, historialliset kohteet...) 92 % 64 %
Kulttuurikohteet (museot, konsertit, teatteri,
taide-näyttelyt...) 51 % 21 %
Tapahtumat 2 % 1 %
Ostokset 73 % 50 %
Ravintolat (ruoka, baarit, yökerhot) 72 % 46 %
Huvi- ja teemapuistot, eläintarhat 16 % 5 %
Kylpylät 1 % 1 %
Muut hyvinvointipalvelut (sauna ym.
hyvinvointipal-velut) 7 % 2 %
Patikointi, vaellus, luonnonpuistot 12 % 8 %
Kalastus 5 % 2 %
Pyöräily 5 % 2 %
Vesiaktiviteetit (melonta, soutu, purjehdus, uinti...) 9 % 3 %
Eläinten tarkkailu ja -valokuvaus 15 % 5 %
Talviurheilu (hiihto, laskettelu, lumilautailu,
lumi-kenkäily...) 11 % 3 %
Muut talviaktiviteetit ja elämykset (revontulet, husky- ja porosafarit, moottorikelkkailu, lumilinnat, jäähotellit, jäänmurtaja...)
10 % 4 %
Risteilyt (sisävesi tai rannikko) 11 % 9 %
Ei harrastanut matkan aikana mitään näistä 0 % 23 %
Myös ekoturismi voisi kiinnostaa kiinalaisia (Packer et al., 2014; Xu, 2014), sillä he kantavat huolta ympäristöstä kokonaisuudessaan sekä luonnon ja ihmisen suhteesta. He ovat kiinnostuneita luontoon liittyvästä tieteellisestä tiedosta ja eläinten biologiasta pitävät ihmistä ja luontoa yhtenä kokonaisuutena ja pitävät ajanviettoa luonnossa tärkeänä. He ovat erittäin tietoisia ja huolissaan ilmaston lämpenemi-sestä, ympäristön huononemisesta sekä kasvun rajoista, sillä törmäävät näihin seikkoihin päivittäin omassa laadultaan huononevassa elinympäristössään. Näin ollen kestävällä luontomatkailulla voisi olla suurta potentiaalia kiinalaisten keskuudessa, mutta luonto-ohjelmapalveluissa olisi erittäin tärkeää huo-mioida tulkinnan (interpretation) välittäminen ja välittyminen heille. Tulkinnassa on tärkeää tiedostaa, että kiinalaiset tuntevat jo ympäristöongelmat, joten heille voisi esitellä, kuinka niitä vältetään ja ehkä suhteuttaa matkakohteen tilannetta Kiinan tilanteeseen. Palveluissa voisi keskittyä myös tarjoamaan mahdollisuuksia päästä mahdollisimman lähelle luontoa tai yhteyteen luonnon kanssa. Myös tieteellistä tietoa kannattaa tarjota heille. Kiinalaiset saattavat ihmetellä luonnontilaisia metsiämme, sillä heidän näkemyksen mukaan ihmisellä on oikeus muokata ympäristöä niin, että esimerkiksi kulku tärkeille luontokohteille helpottuu. Heille joutuu siis ehkä selittämään, miksi meillä toimitaan näin ja kertomaan, että esimerkiksi heidän hyvinvointinsa ja terveytensä riippuu ympäristöstä huolehtimisesta. (Packer et al., 2014.)
Jos kiinalaisia viedään katsomaan villieläimiä, on hyvä muistaa, että heidän suhtautuminen eläimiin poikkeaa länsimaalaisesta käsityksestä. Heillä ei ole kokemusta lemmikkieläimistä eikä moralistisia kä-sityksiä, mikä on eläinten oikeaa tai väärää kohtelua. Heillä on suurempi todennäköisyys pelätä eläimiä kuin länsimaisella matkailijalla, joten jos eläimiä katsellaan, on huolehdittava, että kiinalaiset tuntevat olonsa turvallisiksi. (Packer et al., 2014.) Ylipäätään kaikissa ohjelmapalveluissa on panostettava erityi-sen paljon tuotteiden turvallisuuteen, jottei kiinalaisten kanssa asioidessa satu ylimääräistä harmia ai-heuttavia ongelmia (VisitFinland, 2013b).
Kiinalaiset harrastavat aktiviteetteja mielellään ryhmissä, yksilöllisyys on heille usein yhtä kuin pie-nempi matkailijaryhmä (VisitFinland, 2013b). Heidän kanssaan toimiessa on myös pidettävä mielessä, että matkaohjelman pitää olla vaihteleva ja tarjota mielellään erilaisia elämyksiä, joista voi kertoa kotona ystäville ja tuttaville (VisitFinland, 2015b). Matkalla pitää olla hauskuutta, toimintaa, viihdettä ja akti-viteetteja, mutta myös rentoutumisesta on tulossa merkittävä motivaatio (Chinavia, 2013; VisitFinland, 2015b). Perinteisten aktiviteettien (ostokset, ruokailu, nähtävyydet) ja luontoaktiviteettien rinnalle on nousemassa myös erilaiset kulttuuriset aktiviteetit, kuten kokkikoulut ja taidestudiot (VisitFinland, 2015h). Osa kiinalaisista kulkee jo nyt ja etenkin jatkossa kulttuurinähtävyyksien sijaan idoliensa jalan-jäljissä (elokuva, urheilu, musiikki tai kulttuuri) (VisitFinland, 2015b).
Kiinalaisten matkailijoiden kiinnostusten kohteiden ja harrastettujen aktiviteettien laajentuessa Suo-mella ja Saimaan alueella on entistä paremmat mahdollisuudet houkutella Suomeen kiinalaisia matkai-lijoita. Jos Suomi onkin jäänyt hiukan alakynteen perinteisillä nähtävyyksillä ja ostosmahdollisuuksilla mitattuna, on Suomella paljon annettavaa uusille kiinalaisille matkailijoille, jotka ovat kiinnostuneita
erilaisista kokemuksista, elämyksistä ja aktiviteeteista. Esimerkiksi Saimaan alueella on mahdollista tar-jota soutamista järvellä, marjojen poimintaa, sauvakävelyä, saunomista, norpan katselua, veneilyä ja risteilyjä.
5 MARKKINOINTI
Kiinalaisten tiedon haun kanavien ja rutiinien tunteminen auttaa matkailuyrityksiä sekä -alueita koh-dentamaan rajatut markkinointirahat täsmällisemmin ja tekemään parempia päätöksiä markkinointiin liittyen (Kampbele et al., 2015). Internet on nykyisin tärkein tietolähde matkakohteesta tietoa etsittä-essä. Tämän jälkeen tulevat sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat. Tärkeitä tietolähteitä ovat myös metrojen mainosboxit, bussien mainokset, TV, radio, ulkomaiset matkailumessut sekä ulkomainonta eri muodoissaan. Lisäksi kiinalaisiin tehoaa matkatoimistojen mainoslehtiset. (Lu et al., 2014.) Matkai-lijat tarvitsevat monenlaisia tietolähteitä matkustaessaan kauas, mutta erityisen riippuvaisia he ovat puskaradiosta eli sukulaisten, tuttavien ja ystävien suosituksista tiedonlähteenä. Puskaradiolla tulee ole-maan merkittävä rooli myös jatkossa, sen sijaan matkatoimistojen käyttö tiedonlähteenä tulee vähene-mään. Kohdemaissa on siis syytä panostaa kiinalaisten osalta mahdollisimman hyvään palveluun, sillä tieto matkakohteista ja niiden palveluista kulkee suusta suuhun, nykyisin ja erityisesti jatkossa sosiaali-sen median välityksellä. (Kambele et al., 2015.)
Televisiossa markkinointi on perinteisesti ollut tehokkain tapa tavoittaa kuluttajia. TV on läsnä lähes kaikkialla Kiinassa ja siksi tehokas tapa tavoittaa kuluttajia etenkin keskikokoisissa kaupungeissa, joissa on seuraava kulutuksen kasvuvyöhyke. (Giele, 2009.) Nykyisin kuitenkin internetillä on ratkaisevin rooli kiinalaisten kuluttajien kanssa kommunikoitaessa, sillä he luottavat online sisältöihin. Luottamus on paljon suurempaa kuin esimerkiksi Euroopassa tai Japanissa. (Chinavia, 2013.) Paras markkinoinnin tulos saavutetaan olemalla läsnä internetissä sekä sosiaalisessa mediassa, ja vaikuttamalla matkailijoiden omiin mielikuviin ja kokemuksiin matkakohteessa sekä mielikuvamainonnalla. Internet on tehokkain kanava mainonnalle ja täsmällisen tiedon tarjonnalle, sosiaalisessa mediassa pystytään vaikuttamaan suositteluihin sekä suusanallisesti leviävään tietoon. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Internetissä ja so-siaalisessa mediassa markkinoitaessa on otettava huomioon Kiinan omalaatuinen online ympäristö, jossa länsimaisilla verkkosivuilla on omat lokaalit vastineensa (ks. kappale 2.3.6) ja verkko on vahvasti sensuroitu (Chinavia, 2013; VisitFinland, 2015h). Kiinalaiset suosivat erityisesti kiinankielisiä nettisi-vuja (Hakala, 2015c). Sivustojen on oltava kokonaan kiinaksi ja luotu heille, käännökset ja länsimaiset sivurakenteet eivät toimi. He pitävät erityisesti klikkailusta, eivät niinkään kirjoittamisesta, eli raken-teellisesti aloitussivulla on yleensä todella paljon tekstiä ja linkkejä. (Chinavia, 2013).
Näkyvyys ja löydettävyys useissa erityyppisissä palveluissa tekevät markkinoinnista tehokkaampaa, koska kohderyhmä etsii ideoita monista eri kanavista(Voitto & VisitFinland, 2010). Laajalla sosiaalisen median näkyvyydellä voidaan saada liikennettä ohjautumaan matkakohteiden ja yritysten omille sivus-toille. (Chinavia, 2013.) Matkailumarkkinoinnin kannalta on tärkeää tehdä myös hakukoneoptimointi Kiinan hakukoneille, erityisesti Baidun osalta (Chinavia, 2013; Voitto & VisitFinland, 2010). Hakusa-namainonnassa kannattaa käyttää erityisesti kiinalaisia matkailussa kiinnostavia asioita, kuten nähtä-vyyksiä ja kulttuuria. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Myös raikas ilma, luonto, vaellus, sauvakävely, pyöräily ja kalastus voisivat olla hyviä hakusanoja (VisitFinland, 2015d). Markkinointia rakennettaessa
on syytä pitää mielessä myös kiinalaisten yleisimmät matkustuksen motivaatiot, kuten oppiminen, ren-toutuminen, arvostus ja jännittävät kokemukset sekä matkakohteiden tärkeimmät vetovoimatekijät, kuten turvallisuus, puhdas ja rauhallinen luonto ja ympäristö, ilmasto ja kauniit maisemat (Keating &
Kriz, 2008 [Cai et al. 2001]; Leuenhagen Petersen, 2009; Leuenhagen Petersen, 2009 [Kim et al., 2005];
Zhang & Peng, 2014). Verkkomarkkinoinnissa kannattaa hyödyntää myös kuvia ja videoita, sillä ne helpottavat kommunikointia (VisitFinland, 2013b; 2015h; Voitto & VisitFinland, 2010). Kiinaan mark-kinoitaessa kuvissa ja videoissa on mieluiten oltava kiinalaisia ihmisiä.
Suosittu markkinointitapa Kiinassa on tänä päivänä myös julkisuuden henkilöiden hyödyntäminen markkinoinnissa (celebrity endorsement), sillä Kiinan Y-sukupolvi (1980 jälkeen syntyneet) ovat hyvin trendi- ja tuotemerkkitietoisia, seuraavat julkisuuden henkilöitä sekä ihannoivat länsimaista kulttuuria (Palmu, 2014b). Kiinassa 40 prosentissa nuorille aikuisille suunnatussa markkinoinnissa on esillä aina-kin yksi julkisuuden henkilö (Palmu, 2014b [China Daily, 2011]) ja 32 prosenttia mainoksista käyttää julkisuuden henkilöitä (Palmu, 2014b [Financial Times]). Matkakohteista muun muassa Australia ja Vancouver ovat hyödyntäneet markkinoinnissa kiinalaisia julkisuuden henkilöitä. Julkkismainostuk-seen panostamista kannattaa kuitenkin harkita tarkasti, sillä se on hinnakasta ja siihen liittyy riskejä.
On tutkittu, että mitä useamman tavaramerkin edustus julkisuuden henkilöllä on, sitä vähemmän
On tutkittu, että mitä useamman tavaramerkin edustus julkisuuden henkilöllä on, sitä vähemmän