Matkapäätöksen teko ja tiedon hankinta

Kiinalaisille tärkeitä kanavia matkustuspäätöksenteossa ovat perinteisesti olleet suositukset sekä mat-katoimistot ADS -matkustusjärjestelmän ja yhteiskunnan yhteisöllisyyden vuoksi. Viime vuosina on-line-kanavien merkitys on kuitenkin korostunut Kiinassa sekä tiedonhankinnassa, matkustuspäätöksen teossa että matkojen ostamisessa. Kiinalaiset varaavat yhä useammin matkansa internetin välityksellä ja painettujen esitteiden tarjonta on hyvin vähäistä. Vuonna 2011 matkoista vain 11 prosenttia myytiin

onlinekanavien kautta, mutta vuonna 2014 jo 53 prosenttia ja vuonna 2015 peräti 80 prosenttia (Ha-kala, 2015b). Online-kanavien merkityksen kasvu on siis ollut huimaa. Toki kiinalaiset suosivat edel-leen suosituksia, mutta hyödyntävät niissäkin yhä useammin sosiaalista mediaa (Kambele et al., 2015).

Kiinassa asuu tällä hetkellä maailman suurin online väestö. Vuonna 2012 Kiinassa oli 538 miljoonaa ja vuonna 2015 jo 680 miljoonaa netin käyttäjää (Chinavia, 2013; Kemp, 2016). Internetiä käytettiin aiemmin lähinnä suurissa kaupungeissa, mutta parhaillaan se leviää koko maahan (Chinavia, 2013).

Internetin käyttäjiä on tällä hetkellä 47 prosenttia koko väestöstä. Myös sosiaalisen median käyttö on kasvanut huimasti. Kiinassa sosiaalista mediaa käytti vuonna 2014 46 prosenttia väestöstä ja maassa oli 629 miljoona aktiivista sosiaalisen median tiliä. Aktiivisia mobiileja sosiaalisen median tilejä oli puo-lestaan 505 miljoonaa (37 %:n läpäisy väestöstä). Aktiivisissa internetin käyttäjissä oli kasvua edellis-vuoteen yhdeksän prosenttia, aktiivisissa sosiaalisen median tileissä yksi prosentti ja aktiivisissa mobii-leissa sosiaalisen median tileissä 26 prosenttia. Kaikkein nopeimmin Kiinassa kasvaa mobiilinetin käyttö: tällä hetkellä mobiilinetin käyttäjien osuus koko väestöstä on 41 prosenttia. (Kemp, 2015.) Jo vuonna 2013 Kiinassa oli noin 200 miljoonaa netin käyttäjää, jotka käyttivät nettiä ainoastaan mobiili-laitteilla. Näistä useimmat asuivat maaseutualueilla. (Chinavia, 2013.) Nettisivujen puhelimella tehtyjen sivulatausten osuus oli vuonna 2014 21 prosenttia ja kasvua edelliseen vuoteen oli 121 prosenttia.

Tabletilla tehtyjen sivulatausten osuus oli vain kolme prosenttia, ja kasvua edelliseen vuoteen oli 12 prosenttia. (Kemp, 2015.)

Kiinalaiset ovat kiinni internetissä ja mobiililaitteissaan. He selaavat internettiä PC:llä tai tabletilla päi-vittäin keskimäärin 3 tuntia 52 minuuttia ja puhelimella 2 tuntia 35 minuuttia päivässä. Sosiaalista me-diaa käytetään päivittäin 1 tunti 42 minuuttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että television katseluun käytetään nykyisin 1 tunti 27 minuuttia päivässä eli paljon vähemmän kuin internetin selailuun. (Kemp, 2015.) Mobiililaitteiden käyttäjistä 46 prosenttia suosii mobiililaitteita tietokoneiden ja TV:n sijasta.

Mobiililaitteiden käyttäjistä 90 prosenttia käyttää mobiililaitetta netin selailuun vähintään kerran päi-vään, 71 prosenttia ei lähde talosta ulos ilman mobiililaitetta, 86 prosenttia käyttää mobiililaitetta sään-nöllisesti tarvittavan tiedon etsintään ja 76 prosenttia on ostanut jotain mobiililaitteella. Mobiililaittei-den käyttäjistä 77 prosenttia käyttää mobiililaitteillaan sosiaalisen kommunikoinnin sovelluksia, 58 pro-senttia karttoja, 36 propro-senttia kameraa ja kuvia ja 51 propro-senttia tekee ostoksia ja varauksia. 66 prosent-tia kiinnittää paljon huomiota mobiilimainoksiin ja ne vaikuttavat 53 prosentin ostoskäyttäytymiseen jossain määrin. Mobiililaitteiden käyttäjät ovat pääosin 18–30 vuotiaita, korkeasti koulutettuja ja työ-elämässä. (Ader, 2013.) Kiinalaiset naiset käyttävät älypuhelimia miehiä useammin (China Internet Watch, 2015d).

Kiinalaiset ovat myös aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, 95 prosenttia internetin käyttäjistä on re-kisteröitynyt sosiaalisen median käyttäjiksi. Osa käyttää internetiä ainoastaan sosiaalisen median kana-vien kautta, eikä koskaan käytä sivustoja tai hakukoneita, saati yksittäisten yritysten internetsivuja, mikä tarkoittaa sitä, että näkyvyys sosiaalisessa mediassa on elinehto pärjätäkseen Kiinan markkinoilla.

Kii-vaikuttavimpana markkinointikanavana ja 95 prosenttia luottaa enemmän yritykseen, joka on aktiivi-nen sosiaalisessa mediassa. He myöntävät, että harkitsevat tuotteen ostoa helpommin, jos näkevät siitä maininnan sosiaalisessa mediassa, ja ostavat tuotteen todennäköisemmin, jos ystävä tai tuttava suosit-telee sitä sosiaalisessa mediassa. (Chinavia, 2013.)

Kiinassa on vähintäänkin maailman toiseksi suurin online ostajien väestö, vuonna 2012 online ostos-ten tekijöitä oli 145 miljoonaa. Määrä on varmasti kolmessa vuodessa kasvanut paljon, sillä online shoppailun on odotettu kasvavan eksponentiaalisesti. Vuonna 2006 alle 10 prosenttia Kiinan kaupun-gistuneesta väestöstä osti tuotteita verkosta, vuonna 2010 heitä oli jo 23 prosenttia ja vuonna 2015 heitä uskotaan olevan jo 45 prosenttia kaupungistuneesta väestöstä. (Chinavia, 2013.) PC:llä interne-tistä tuotteita etsii ostettavaksi 30 prosenttia netin käyttäjistä ja ostaa 37 prosenttia netin käyttäjistä.

Älypuhelimella tuotteita etsii ja ostaa 25 prosenttia internetin käyttäjistä. (Kemp, 2015.) Suositut sivustot

Kiinan internet on osittain suljettu ja tietoa haetaan lähes ainoastaan kiinankielisiltä sivuilta (Hakala, 2015c). Kiinassa on puhuttu olevan Great Chinese FireWall, millä viitataan siihen, että Kiinan internet ja hakukoneet ovat vahvasti sensuroituja ja Kiina-keskeisiä. Markkinoilla on näin ollen mahdollista pärjätä ainoastaan kiinankielisillä sivuilla ja .cn domainilla, sillä vain niin pystyy saamaan oman sivus-tonsa näkyviin ja korkeampia listauksia. Itse asiassa suuri määrä kansainvälisistä sivustoista on blokattu ja niitä on korvattu kiinankielisillä vastineilla. Esimerkiksi Facebookia vastaavia palveluita ovat Renren ja Sina Weibo, Youtubea vastaa Youku ja Tudou, Googlea vastaa Baidu, Twitteriä Sina Weibo ja Tencent Weibo, eBaytä TaoBao, Tripadvisoria DaoDao ja Forsquereä Jiepang. (Chinavia, 2013.) Kii-nassa 100 suosituimman sivun joukossa on vain viisi ulkomaalaista sivustoa (Amazon, Google, Bing, Microsoft ja Wikipedia), mutta näistäkin on olemassa täysin lokalisoitu versio, ja kaikki nämä viisi ovat jossain vaiheessa olleet kokonaan tai osittain blokattuja (Hakala, 2015c). Seuraavilla sivustoilla voi käydä tarkastamassa, onko omat nettisivut blokattu Kiinassa: www.blockedinchina.net, www.website-pulse.com/help/testtools.china-test.html, http://greatfirewallofchina.org/index.php (Chinavia, 2013).

Suosituin hakukone Kiinassa on Baidu, jonka markkinaosuus on noin 87 prosenttia (Incitez China, 2015). Muita hakukoneita ovat muun muassa 360 search, Haosou ja Sogou (Hakala, 2015c; Incitez China, 2015). Yritysten onkin syytä tehdä Kiinan täysin oma hakukoneoptimointi, sillä muun muassa Baidu toimii eri logiikalla kuin esimerkiksi Google (Chinavia, 2013). Kiinalaiset hakukoneet näyttävät huomattavasti enemmän sponsoroituja linkkejä kuin Google. Niillä myös kuvien osuus hakutuloksista on selvästi korkeampi kuin Googlen haussa. Hakukoneen oman kuvahaun lisäksi lähes jokaisen haku-tuloksen yhteydessä on kuva ja joidenkin mukana kuvia saattaa olla viisikin – sivuston ”kohokohdat”.

(Hakala, 2015c.)

Suosituimmat sosiaalisen median alustat ovat puolestaan WeChat (30 %), Sina Weibo (25 %), Qzone (25 %), Tencent Weibo (21 %), Youku (19 %), Tudou (15 %), Renren (12 %), Google+ (10 %) ja Facebook (9 %) (Kemp, 2015). Koska kiinalaiset luottavat sosiaaliseen mediaan ja online arvosteluihin, on kokemusten jakamisesta tullut suosittua ja laajaa, ja suosittelukulttuuri elää vahvana. Matkailukoke-muksia jaetaan muun muassa Daodaossa, Lvping.comissa sekä Quer.comissa (Chinavia, 2013). Myös pikaviestittely on suosittua. Suosittuja palveluja ovat muun muassa WeChat, Weibo ja QQ Instant Messaging (Chinavia, 2013; Kemp, 2015; VisitFinland, 2015d).

Matkapäätösten teko

Kiinalaisten matkan suunnitteluprosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta:

1) Matkakohteen valinta. Lista potentiaalisista kohteista tehdään perustuen ensisijaisesti emotio-naaliseen suhteeseen ja matkakohteiden imagoon.

2) Matkakohdevaihtoehtojen hintojen tutkiminen ja vertailu. Tässä vaiheessa matkailijat vertai-levat matkustustapoja (ryhmä/yksilömatka). Vastaan tuvertai-levat alennukset voivat vaikuttaa sekä matkakohteen että matkustusmuodon valintaan.

3) Matkakohteesta ja matkustustavasta sekä budjetista päättäminen. Päätös perustuu hintaan, matkan sopivuuteen, ajallisiin rajoituksiin ja matkustajan identiteettiin.

4) Itsenäisillä matkailijoilla viisumivaatimusten selvittäminen ja hakemuksen teko. Osa matkaili-joista saattaa jopa muuttaa matkasuunnitelmia tässä vaiheessa, jos prosessi on liian raskas.

5) Tutkimus sopivista reiteistä ja kuljetusmuodoista sekä niistä päättäminen.

6) Hotellien ja hostellien varaaminen silloin, kun ne tarvitaan viisumia varten.

7) Viisuminen anominen.

8) Nähtävyyksien ja niiden hintojen selvittäminen.

9) Juna ja bussiaikataulujen selvittäminen, karttojen ostaminen sekä opaskirjojen ja muun val-mistelutavaran hankkiminen. (ETC & UNWTO, 2012.)

Vuonna 2010 toteutetun tutkimuksen mukaan Kiinassa matkustusideoita saadaan eniten internetistä (88 % vastaajista), keskusteluista ystävien ja tuttavien kanssa (85 %), henkilökohtaisista kokemuksista (82 %), opaskirjoista (75 %), TV-ohjelmista (71 %), lehtiartikkeleista (64 %), sanomalehtiartikkeleista (64 %) ja matkatoimistoista (63 %). Vanhin kohderyhmä (46–70 v.) antaa eniten painoa keskusteluille muiden ihmisten kanssa ja seuraavaksi tärkeimpinä lähteinä vanhimmat kuluttajat pitävät internetiä, opaskirjoja ja henkilökohtaista kokemusta. Alle 45-vuotiaat pitävät useita eri matkustustiedonlähteitä selvästi vanhinta ikäryhmää tärkeämpinä. Merkittävimpinä tiedonlähteinä pidetään keskusteluja ystä-vien ja tuttaystä-vien kanssa, henkilökohtaista kokemusta ja internetiä. Matkakohteen valintaan vaikuttaa Kiinassa eniten matkan hinta, perhe, matkaseuran mieltymykset sekä muiden suositukset (Voitto &

VisitFinland, 2010). Matkanjärjestäjien mukaan puolestaan merkittävimmät tekijät matkustuspäätök-sen tekemisessä ovat matkatoimiston suositukset, matkakohteen suosio, hintaluokka, ystävien/tutta-vien suositukset, internetistä saatu tieto sekä matkakohteen historia/kulttuuri (Torvinen & Brosy, 2010).

Kun matkaa aletaan suunnitella, haku nousee eniten mainituksi toiminnaksi, mutta selvästi vähem-mässä määrin kuin Euroopan verrokkimaissa. Kiinalaiset aloittavat yleensä etsintänsä yleisimmiltä laa-joilta alustoilta sekä etsivät inspiraatiota ja informaatiota netin sosiaalisesta maailmasta (tuttavien kom-mentit, netin arvostelut ja kokemukset), eivätkä välttämättä käy alueiden omilla verkkosivuilla lainkaan tässä vaiheessa (Chinavia, 2013). Alkuvaiheen ideoinnissa netissä haetaan tietoa hakukoneilla, selvite-tään lento- ja kuljetusjärjestelyitä, tutustutaan kulttuuriin ja selviteselvite-tään nähtävyydet ja aktiviteetit koh-teessa. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Yleisimmin käytettyjä hakusanoja alkuvaiheen kartoituksessa ovat maan/kohteen/kaupungin nimi, nähtävyydet/sightseeing, kohteiden lippuhinnat, hotellin nimi/majoitus, travel/trip/journey, julkisen liikenteen kartat, arvostelut sekä ravintolat ja ruoka (China Internet Watch, 2014c; Voitto & VisitFinland, 2010.)

Tärkeimmät online idea- ja tiedonlähteet internetin käyttäjien keskuudessa ovat hintavertailupalvelut, matkaportaalit ja yhteisöt, maan/kaupungin matkailuorganisaation sivut, online keskustelufoorumit, hakukoneet, matkakohteiden kuvat, matkakohteiden videot ja matkailuun liittyvät pod-castit (Voitto

& VisitFinland, 2010). Kiinassa neljä kymmenestä hakee tietoa suoraan maan tai matkakohteen ni-mellä, ja noin joka neljäs vertailee hintoja. Joka viides etsii internetistä tietoa muiden matkakokemuk-sista. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Tämän ryhmän koko on varmasti kasvanut vuoden 2010 jälkeen.

Matkatarjonnan vertailuun käytetään matkailun verkkosivuja (86 %), matkailusovelluksia (52 %), ystä-vien ja sukulaisten ehdotuksia (39 %) sekä matkanjärjestäjien kauppoja (18 %) (China Internet Watch, 2015f). Tarkasteluvaiheessa käytetään keskimäärin yli 11 palvelua (karttasivustot, Baidu, sääsivustot, Google, Sina yleisimmät). Hankintavaiheessa käytetään yli yhdeksää palvelua (Ctrip, Mangocity, Baidu, 7daysinn) ja ennen matkaa yli kahdeksaa eri palvelua (sääpalvelut, kartat, Google, Baidu, Ctrip, maan/kohteen sivut). Matkan aikana käytetään lähinnä sosiaalisen median sivustoja sekä karttoja. Mat-kan jälkeen näiden lisäksi jaetaan myös videoita. Kiinassa kohteen matkailuorganisaation sivustolla on melko vähäinen rooli tutkiskeluvaiheessa, mutta melko monelle merkitystä matkan hankintavaiheessa.

(Voitto & VisitFinland, 2010.)

Ryhmämatkailijat etsivät tietoa matkanjärjestäjiltä ja ostavat myös usein heidän kauttaan matkansa.

Eurooppaan tullaan usein suosittelujen, TV:n ja nettisivujen ansiosta. (European Travel Commission, 2014.) Yksilömatkailijat puolestaan etsivät tietoa netistä ja matkanjärjestäjiltä, varaavat matkan itsenäi-sesti verkosta tai matkanjärjestäjältä ja tulevat Eurooppaan nettisivujen sekä sähköisten suosittelujen vuoksi (European Travel Commission, 2014). Yksilömatkailijat hyödyntävät sosiaalista mediaa ja in-ternetiä myös matkan aikana. Niiden avulla etsitään tietoa aikatauluista, reiteistä, kohteista, nähtävyyk-sistä ja majoituksista. (VisitFinland, 2013b.) Yksilömatkustajille onkin tärkeää, että heillä on aina inter-net saatavilla, etenkin majapaikoissa (VisitFinland, 2013b).

Kiinalaiset matkustajat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä: 92 prosenttia internetin käyttäjistä käy sosiaalisen median sivustoilla ainakin kolme kertaa viikossa ja 95 prosenttia kuluttajista luottaa yritykseen, joka on aktiivinen Weibossa (European Travel Commission, 2014). He suosivat sosiaalisen median suosituksia matkakohdetta valitessaan (Hakala, 2015c). Netin matkailumedioihin Kiinassa

tuottaa itse sisältöä 50 prosenttia ja sosiaaliseen mediaan 32 prosenttia matkailijoista. Luvut ovat vuo-delta 2010, joten ne ovat varmasti kasvaneet sen jälkeen, mutta jo tuolloin kiinalaisten sosiaalisen me-dian aktiivisuus oli todella paljon suurempaa kuin esimerkiksi eurooppalaisten. (Voitto & VisitFinland, 2010). Nykyisin kiinalaiset esimerkiksi ottavat matkoillaan paljon kuvia ja jakavat niitä sosiaalisessa mediassa (Tanskanen, 2015).

Vielä vuonna 2013 raportoitiin, että Kiinassa verkon kautta varattujen matkojen määrä on suhteellisen pieni, mutta sen odotettiin kasvavan (Chinavia, 2013). Vuonna 2014 online matkailumarkkinoiden suuruus olikin jo 51 miljardia dollaria ja kasvua edelliseen vuoteen oli 51 prosenttia. Vuodesta 2015 odotetaan vielä suurempaa, sillä jo vuoden ensimmäisen neljänneksen online matkailumarkkinat olivat 15,8 miljardin arvoiset. (China Internet Watch, 2015b.) Jo 77 prosenttia matkustajista etsii matkailu-tietoa mobiililaitteilla ja 57 prosenttia kiinalaisista internetin käyttäjistä on tehnyt matkavarauksen ver-kossa (China Internet Watch, 2015c). Tällä hetkellä yli 50 prosenttia matkailijoista varaa matkan ja palvelut mieluiten mobiilipalveluilla (China Internet Watch, 2015f). Mobiilipalveluiden ja laitteiden suosiosta kertoo myös se, että vuonna 2014 kuukausittaisista keskimääräisistä käynneistä online mat-kailusivustoilla 72 prosenttia tehtiin mobiililaitteilla (iResearch, 2015b). Kuusi suosituinta matkailun mobiilisovellusta ovat Qunar!, Ctrip!, LY, eLong, Daofao ja Taobao Trip (China Internet Watch, 2014b).

Kiinalaiset ovat myöhäisiä matkan varaajia, sillä matkanjärjestäjillä on usein hyviä äkkilähtöjä, mutta osittain myöhäinen varaaminen on myös vanhaa tottumusta. Vuonna 2010 51 prosenttia matkailijoista varasi matkan alle kuukautta ennen lähtöä ja lähes kaikki loputkin matkustajat 1-3 kuukautta ennen matkaa. (Chinavia, 2013.) Kiinan online matkailumarkkinoiden selvästi suosituin toimija on Ctrip. Tä-män jälkeen eLong ja LY.com (China Internet Watch, 2014a). Ctrip on selvästi merkittävin toimija myös majoituspuolella ja seuraavaksi suosituimmat toimijat ovat Qunar ja eLong (China Internet Watch, 2015a). Online pakettimatkojen markkinoita sen sijaan hallitsee Tuniu pienellä etumatkalla Ctripiin ja itsenäisten online kiertomatkojen kenttää johtaa puolestaan Ctrip ennen Tuniuta (iResearch, 2015a). Lentolippujen online myynti (vastaa noin 62 % online matkailumarkkinoiden myynnistä) alkaa olla kehittynyttä eikä odotettavissa ole suurta muutosta suuntaan tai toiseen. Sen sijaan majoitus ja hotellisektori kasvavat vakaasti ja lomasektori jatkaa kasvuaan ja kasvattaa osuuttaan (on tällä hetkellä noin 15 %). (iResearch, 2015b.) Useimmat, jotka varaavat matkoja internetin kautta ovat sitä mieltä, että ostamalla ja varaamalla matkailupalveluita internetissä pystyy säästämään aikaa ja rahaa. Verkko-varaamista pidetään myös miellyttävänä ja kätevänä. (Soultana et al., 2015.)

Hongkong

Myös Hongkong kiinnostaa markkina-alueena Saimaalla, joten tähän yhteyteen nostamme esiin myös tietoa päätöksenteosta Hongkongissa, sillä se eroaa paljon mannerkiinalaisten päätöksenteosta. Hong-kongissa (HK) on väestöä 7,23 miljoonaa, joista 79 prosenttia on aktiivisia netin käyttäjiä, 64

prosen-Kasvua aktiivisissa netin käyttäjissä oli 10 prosenttia, sosiaalisen median tileissä 5 prosenttia ja mobii-leissa sosiaalisen median tileissä 10 prosenttia edelliseen vuoteen. (Kemp, 2015.) Internetin läpäisevyys on näin ollen HK:ssa suurempi kuin Kiinassa, mikä on ymmärrettävää, sillä HK on kokonaisuudessaan urbaani alue.

Hongkongissa internetsivujen selauksesta 67 prosenttia tapahtuu tietokoneilla, 26 prosenttia älypuhe-limilla ja 7 prosenttia tableteilla. 35 prosenttia väestöstä käyttää mobiileja sosiaalisen median sovelluk-sia, 36 prosenttia katsoo videoita mobiilisti, 26 prosenttia käyttää mobiileja paikannuspalveluita ja 29 prosenttia käyttää mobiileja pankkipalveluita. Netistä tuotteita ostettavaksi etsii pc:llä 38 prosenttia ja ostaa 39 prosenttia hongkongilaisista. Älypuhelimella tuotteita etsii 26 prosenttia ja ostaa 23 prosenttia.

PC:llä tai tabletilla nettiä käytetään päivittäin 3 tuntia 25 minuuttia ja älypuhelimella 2 tuntia 18 mi-nuuttia. Sosiaalista mediaa katsotaan päivittäin 1 tunti 50 minuuttia ja televisiota 1 tunti 49 mimi-nuuttia.

Suosituimmat sosiaalisen median kanavat Hongkongissa ovat täysin Kiinasta poiketen WhatsApp (41

%), Facebook (33 %), Facebook Messenger (23 %), WeChat (23 %), Line (14 %), Skype (13 %), Google+ (12 %) ja Instagram (11 %). (Kemp, 2015.) Yleisimmin matkailupalveluiden kartoittamiseen käytetyt verkkosivutkin, Yahoo ja Google, poikkeavat Kiinasta ja ovat tuttuja länsimaisittain (Voitto

& VisitFinland, 2010).

Hongkongissa matkustusideoita saadaan eniten keskusteluista ystävien, tuttavien ja sukulaisten kanssa (72 %), henkilökohtaisesta kokemuksesta (68 %), internetistä (68 %), opaskirjoista (63 %) ja matka-toimistoista (61 %). Keskustelut muiden ihmisten kanssa ovat kaikissa ikäryhmissä tärkein idea-ja tie-donlähde. Kun matkaa aletaan suunnitella, myös Hongkongissa haku nousee eniten mainituksi toi-minnaksi. Netistä haetaan tietoa hakukoneilla, etsitään tietoja hintalähtöisesti/vertaillaan hintoja, sel-vitetään lento- ja kuljetusjärjestelyitä sekä selsel-vitetään nähtävyydet ja aktiviteetit kohteessa. Yleisimpiä hakusanoja ovat travel/trip/journey, maan/kohteen/kaupungin nimi sekä nähtävyydet/sightseeing.

Idea- ja tiedonlähteinä merkittävimpiä verkkosivustoja ovat hintavertailupalvelut, maan/kaupungin matkailuorganisaation sivut, matkakohteiden kuvat, matkakohteiden videot, matkaportaalit ja yhteisöt sekä verkkomatkatoimistot. Matkakohteen valintaan vaikuttaa Kiinan tavoin myös Hongkongissa eni-ten matkan hinta, perhe, matkaseuran mieltymykset sekä muiden suositukset. (Voitto & VisitFinland, 2010.)

Hong Kongissa tutkiskeluvaiheessa käytetään keskimäärin kahdeksaa palvelua (maan/kohteen sivut, kartat, Google, sääpalvelut, Yahootravel), hankintavaiheessa yli seitsemää palvelua (ticket.com.hk, hongthai.com, wing on travel, uutiskirjeet) ja ennen matkaa keskimäärin yhdeksää palvelua (maan/kohteen sivut, kartat, sääsivut, Google, Yahootravel). Matkalla hyödynnetään muun muassa Facebookia, Youtubea, Googlea ja kohteen sivuja ja matkan jälkeen Facebookia, Youtubea ja HKci-tiesiä. Hongkongissa kohteen matkailuorganisaation sivut saavat suuren roolin matkan suunnitteluvai-heessa ja myös kartta-ja sääpalvelut koetaan tärkeinä. (Voitto & VisitFinland, 2010.) Hongkongissa ei olla aivan yhtä aktiivisia sosiaalisen median hyödyntäjiä kuin Kiinassa, mutta aktiivisempia kuitenkin kuin Euroopassa (Kemp, 2015).

2.4 Kulutuskäyttäytyminen Suomessa / toiveet matkailupalveluista