Työntekijöiden kokemuksia Lapin erityispiirteistä kiintiöpakolaisten vastaanotossa

Tässä luvussa esittelen haastateltavien näkemyksiä Lapin erityispiirteistä kiintiöpakolaisten vastaanottotyössä. Erityispiirteet liittyvät ilmastoon ja sijaitiin sekä tulevaisuuden näkymiin kunnassa. Seuraavassa taulukossa esittelen Lapin erityispiirteisiin liittyvät tutkimustulokset.

Taulukon jälkeen avaan tuloksia tarkemmin.

TAULUKKO 3 Lapin erityispiirteet kiintiöpakolaisten vastaanotossa

ALALUOKKA YLÄLUOKKA PÄÄLUOKKA

lumi, kylmyys, pimeys tal-vella, valoisuus kesällä

Ilmasto

Ilmasto ja sijainti Palvelut kaukana, ei julkista

liikennettä, auton välttämät-tömyys

Pitkät välimatkat

Pieni kunta Rajalliset palvelut

Tulevaisuuden näkymät kun-nassa

Vain yksi maahanmuutto-työntekijä kunnassa

Pienimuotoiset kotoutumis-palvelut

Mahdollisuus saada laadu-kasta palvelua nopeasti

Palveluiden laatu ja saata-vuus

Kuntien keskinäinen erilai-suus työ- ja koulupaikkojen suhteen

Työllisyys- ja koulutusmah-dollisuudet

Tyytyväisyys elämään pie-nellä paikkakunnalla vaihte-lee

Muuttohalukkuus

Kiintiöpakolaisten vastaan-ottaminen on uutta ja jännit-tävää

Kunnan kokemattomuus maahanmuuttotyössä

Kunnissa ei muita kiintiöpa-kolaisia, maahanmuuttajien vähäinen määrä

Maahanmuuttajayhteisön pienuus

Kaikki haastateltavat kertoivat, että uuden kotikunnan ilmasto on hämmästyttänyt saapuneita kiintiöpakolaisia. Lumi ja kylmyys talvella ovat yllättäneet tulijat. Toisaalta lumeen on liittynyt myös väärää tietoa ja suoranaisia pelkoja. Haastateltavat kertoivat, että kiintiöpakolaiset ovat pelänneet, että lunta sataa useita metrejä ja he eivät pääse ulos omista asunnoistaan. Joku oli jopa toivonut asuntoa korkeammalta kohdalta, jotta asunto ei hautautuisi lumen alle. Myös au-rinko on kummastuttanut. Kesäisin auau-rinko paistaa lähes yötä päivää ja talvella auau-rinkoa ei näy useaan kuukauteen. Yksi haastateltava kuvasi, että ei meinannut löytyä niin voimakkaasti pi-mentäviä verhoja, jotta kiintiöpakolaiset olisivat saaneet asuntonsa öisin, niin pimeäksi kuin toivoisivat.

”Oli he kuullu, et Pohjoisessa on kesäisin valoisaa, mut ei he ollu uskonu, et se niinku oikeesti aurinko paistaa läpi yön.” H1

Kaikki haastateltavat mainitsivat pitkät välimatkat. Osa haastateltavista pitää työskentelykun-tansa sijaintia syrjäisenä. Syrjäinen sijainti tarkoittaa haastateltaville sitä, että kiintiöpakolaiset tai muutkaan kuntalaiset eivät saa kaikkia tarvitsemiaan palveluita kotikunnastaan. Arkistenkin asioiden hoitaminen voi vaatia matkustamista.

”Täällä ollaan niin kaukana kaikesta” H3

”Kyllä ihmiset ihmettelee, että sairaalaan, kunnon lääkäriin pitää matkustaa toi-seen kaupunkiin asti.” H2

Osittain pitkien välimatkojen ja palveluiden puutteen vuoksi osa haastateltavista mainitsee säh-köisten palveluiden tärkeyden. Osa haastateltavista on tietoisesti opettanut kiintiöpakolaisille sähköisten palveluiden käyttöä, jos kyseistä palvelua ei ole saatavilla kunnasta. Haastateltava huomauttaa, että digitaalisten palveluiden käyttö on tärkeä taito Suomessa yleensäkin, ei vain syrjäisillä paikkakunnilla.

”Mie olen heitä kyllä opettanu käyttämään sähköistä asiointia… Tosi tärkeä taito Suomessa ylipäätä se, että sie hallitset tämmöset digitaaliset. ” H3

Pitkien välimatkojen vuoksi auto on lähes välttämätön pienillä paikkakunnilla. Kaikki haasta-teltavat olivat sitä mieltä, että auton omistaminen on syrjäisellä seudulla välttämätöntä. Pienillä

paikkakunnilla ei ole julkista liikennettä. Auton tarpeellisuutta perustellaan muun muassa sillä, että se mahdollistaa itsenäisyyden sekä harrastuksiin pääsemisen. Haastateltavat kertovat kaik-kien kiintiöpakolaisperheiden hankkineen autot. Yksi haastateltava toivoo, että auton kulut huo-mioitaisiin toimeentulotuessa.

”Se (auto) on yks juttu, jolla ihmiset saa täällä kestämään se, että pääsee liikku-maan.” H2

Yksi haastateltava kertoo, että kuntaan saapuneita kiintiöpakolaisia on haastateltu lähtömaassa ja he ovat antaneet suostumuksen siihen, että heidät voidaan sijoittaa myös pienelle ja syrjäi-selle paikkakunnalle.

”Onhan tämä pieni ja todellakin syrjässä, että ei he varmaan ymmärtäny ees, että tämmösiä paikkoja voi maailmassa olla.” H2

Seuraavaksi esittelen sitä, miten tulevaisuuden näkymät kunnassa voivat vaikuttaa kiintiöpako-laisten vastaanottotyöhön. Se, mitä kunta voi tulevaisuudessa tarjota kiintiöpakolaisille vaikut-taa heidän viihtyvyyteensä ja siihen, päättävätkö he asettua kunvaikut-taan.

”Täällä on aika haastavaa oikeasti asua ja elää ku ei täällä ole palveluita eikä mittään.” H3

”Täällä on kuitenkin riittävästi kaikkea. Löytyy lääkäri ja apteekki. Ei oo mitään ylimääräistä, mutta kaikki tarpeellinen.” H2

Kaikki haastateltavat kokivat työskentelevänsä pienessä kunnassa. Haastateltavat kertoivat, että heidän kunnastaan löytyy välttämättömimmät palvelut kuten ruokakauppa, pankki, päiväkoti ja peruskoulu. Pienessä kunnassa, jossa asukkaita on vähän, myös työntekijöitä on vähän. Pienissä kunnissa ei tyypillisesti ole erillistä maahanmuuttoyksikköä vaan kotoutumispalvelut järjeste-tään pienimuotoisemmin. Kaikki haastateltavat olivat kuntansa ainoita virallisia maahanmuut-totyöntekijöitä, jotka työskentelevät tiiviisti kiintiöpakolaisten kanssa.

Jossain määrin voi puhua pienille Lapin kunnille tyypillisistä asioista, mutta täytyy pitää mie-lessä, että kunnat eroavat toisistaan monella tavalla esimerkiksi opiskelu- ja työllistymismah-dollisuuksien suhteen. Kolmesta haastateltavasta kaksi uskoi, kunnalla on tarjota kiintiöpako-laisten tarvitsemat peruspalvelut kuten opiskelumahdollisuudet. Kyseiset haastateltavat myös uskoivat, että kiintiöpakolaiset voivat työllistyä nykyisessä kotikunnassaan.

”Meillä on ihan eri palvelut ku esimerkiksi naapurikunnassa. Niin tuota pitää aina miettiä, että vaikka naapurikunnassa on hoidettu näin, niin mie en välttä-mättä pysty hoitamaan niin.” H3

Haastateltavat uskovat, että kiintiöpakolaisten elämä pienissä kunnissa on monella tavalla hel-pompaa kuin isommilla paikkakunnilla. Haastateltavat kokevat, että kiintiöpakolaiset saavat pienillä paikkakunnilla hyvää ja henkilökohtaista palvelua. Kouluissa on pienet ryhmäkoot, eri-tyisesti maahanmuuttajien valmistavilla luokilla. Sosiaalitoimistoon ja terveydenhuoltoon on mahdollista päästä hyvinkin nopeasti. Haastateltavien näkemyksen mukaan kiintiöpakolaiset saavat pienillä paikkakunnilla parempaa ja nopeampaa palvelua kuin isoissa kaupungeissa.

”He voivat kävellä ovesta sisään ihan koska vaan. Ihan millon vaan, että ei tartte olla kuuden viikon päähän tai että sulla on vaan niitä kymmenen minuutin puhe-linneuvontoja silloin tällöin. Kyllä nää saa näissä pienissä paikoissa ihan ääret-tömän hyvää palvelua.” H2

”Ehkä täällä jopa helpommin ku isoissa kaupungeissa pääsevät sosiaalitoimis-toon. Ne on päässy tosi hyvin terveydenhuolsosiaalitoimis-toon. Se voi olla jopa helpompaa se elämä täällä.” H3

Kaikki haastateltavat kertovat, että kiintiöpakolaisten keskuudessa on esiintynyt muuttohaluk-kuutta. Yksi haastateltava kertoo kohdanneensa kiintiöpakolaisten taholta turhautuneisuutta ja kyselyä, miksi heidät on tuotu tällaiseen pieneen ja syrjäiseen paikkaan. Haastatteluhetkellä yksikään perhe ei ollut kuitenkaan vielä muuttanut. Yksi haastateltava pitää todennäköisenä, että vähintään osa kuntaan saapuneista kiintiöpakolaisista tai jopa kaikki joutuvat tai haluavat muuttaa toiselle paikkakunnalle. Syyksi hän arvelee sitä, että nykyisessä kotikunnassa ei ole kouluttautumismahdollisuuksia.

”Jonkin verran on sitä ilmassa, että miksi sie olet tuonu meät tänne.” H3

Kaksi muuta haastateltavaa uskoivat, että kiintiöpakolaiset voisivat viihtyä kunnassa pysyvästi.

Poikkeuksena haastateltavat mainitsevat kuitenkin sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat säännöl-lisesti sellaista erityistason sairaanhoitoa, jota ei saa omasta kotikunnasta vaan jota varten täy-tyy matkustaa toiselle paikkakunnalle.

Yhdenkään haastateltavan työskentelykunnalla ei ole aikaisempaa kokemusta kiintiöpakolais-ten vastaanotosta. Maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat kunnille hyvin uusia ja vieraita. Yksi haastateltava piti huvittavana sitä, että häntä oli pyydetty työntekijäksi kyseiseen tehtävään, vaikka hänellä ei ole kokemusta vastaavanlaisista työtehtävistä. Työnantaja oli pitänyt ansiona sitä, että haastateltava on ollut tekemisissä maahanmuuttajien kanssa ja nähnyt maahanmuutta-jia ”livenä” eli tavannut kasvokkain. Tämä kuvastaa elävästi kunnan kokemuksen puutetta maa-hanmuuttoasioissa. Kunnassa ei välttämättä ole totuttu kohtaamaan maahanmuuttajia ja eri kult-tuurien edustajia. Kiintiöpakolaisten kohtaamista ovat todennäköisesti jännittäneet niin työnte-kijät kuin kuntalaisetkin.

”Tämä kaikkihan on täällä aika outoa. Tuolla muualla siihen on totuttu.” H2

Jokaisen haastateltavan työskentelykunnassa on asunut maahanmuuttajia jo ennen kiintiöpako-laisten saapumista, mutta maahanmuuttajien määrät ovat vähäisiä ja maahanmuuttajayhteisöt ovat pieniä. Jokaisen haastateltavan kuntaan saapui kaksikymmentä kiintiöpakolaista eli yksit-täinen saapumiserä muodostaa koko kunnan kiintiöpakolaisten yhteisön. Kaikki haastateltavat pitävät tätä haasteena ja uskovat, että kiintiöpakolaiset kaipaavat ympärilleen suurempaa yhtei-söä. Juuri yhteisön kaipuu voi olla syynä muuttotoiveille. Yksi haastateltava näkee pienessä maahanmuuttajien määrässä myös kiintiöpakolaisten kannalta hyviä puolia. Pienissä kunnissa ei ole isoille kaupungeille tyypillisiä maahanmuuttajien ammatteja vaan haastateltava näkee, että kiintiöpakolaisilla on mahdollisuus työllistyä kokemuksensa ja koulutuksensa puitteissa samalla tavalla kuin valtaväestöllä.

”Mun mielestä täällä on kaikki mahdollisuudet työllistyä. Jopa paremmat ku jos-saki etelässä. Että jos haluaa tehä muutakin ku siivota SOL:lla tai ajaa bussia, niin täällä on ihan kaikki mahdollisuudet… Ei oo maahanmuuttajien ammatteja.

En epäile yhtään, etteikö he sais töitä jos tänne jäävät.” H2

Jokaisen haastateltavan työskentelykunnassa on tehty päätös, että kunta ei vastaanota kiintiöpa-kolaisia uudestaan vuonna 2018. Haastateltavien kertomia syitä päätökselle olivat muun muassa kunnan huono asuntotilanne, koulu- ja päiväkotipaikkojen määrä sekä pelko siitä, että kunta saattaisi kärsiä taloudellista tappiota kiintiöpakolaisten vastaanotosta johtuen. Kunnat käsitte-levät kiintiöpakolaisten vastaanottoa uudestaan mahdollisesti tulevina vuosina. Haastateltavat arvelevat, että sillä tuleeko kuntaan lisää kiintiöpakolaisia, saattaa olla merkitystä nykyisten kiintiöpakolaisten viihtyvyyteen.

”Jos mie nyt voisin heille sanoa, että tiiätkö, meille tulee ens vuonna kakskyt (kiin-tiöpakolaista) lisää, niin se vois vaikuttaa siihen heidän olemiseen. Toki myös niitten tulijoitten, koska täällä olis niitä kotouttajia jo omasta takaa. Eli minusta on hyvä ottaa pienelle paikkakunnalle jo enemmän. Sitte tulee oma yhteisö. He sopeutuis ihan varmasti paremmin.” H3

Haastateltavat olivat tyytyväisiä kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja he kokivat, että vastaanotto on sujunut pääasiassa hyvin. Haastateltavat suosittelevat kiintiöpakolaisten vastaanottoa myös muille kunnille.

”Eihän ne nyt sen kummempia ollu ku ihmisiä.” H3

”Ehdottomasti suosittelen kaikkia kuntia harkitsemaan, että ottaisivat kiintiöpa-kolaisia, koska se on hyvin, hyvin antoisaa.” H1