Aloitin aineiston analyysin litteroimalla haastattelut. Johanna Ruusuvuoren ja Pirjo Nikanderin (2017) mukaan litterointia voidaan pitää aineiston analyysin ensimmäisenä vaiheena, sillä sen avulla aineisto muutetaan tekstimuotoon. Tekstimuotoinen aineisto on yksi sisällönanalyysin kriteereistä. Litteroinnin avulla tutkija saa alustavan käsityksen aineistostaan. (Ruusuvuori &
Nikander 2017, 427, 437.) Litteroin haastattelut sanatarkasti. Litteroin täytesanat kuten esimer-kiksi ”öö”, ”tota”, ”niinku” sekä selkeästi huomattavat asiat haastattelun aikana kuten huomat-tavan pitkä tauko puheessa, nauru tai muu reaktio taikka haastatelhuomat-tavan poistuminen paikalta.
Sen sijaan en huomioi litteroinnissa lyhyitä taukoja tai äänenpainoja. Tutkielman tutkimusase-telma vaikuttaa litterointitarkkuuden valintaan. Erittäin tarkka litterointi olisi tarpeen, jos teki-sin tutkielmaa esimerkiksi keskustelunanalyyteki-sin tai diskurssianalyyteki-sin keinoin. Tässä
tutkiel-Aineistokokonaisuus ja sen
hahmottaminen
Aineiston pilkkominen kokonaisuudesta pienempiin osiin, osien yhdistely
Uuden kokonaisuuden muodostaminen,
teoreettinen uudelleen hahmottaminen,
tulkinta
massa olennaista on se, mitä haastateltavat sanovat. Ei niinkään se, miten he sen sanovat. Olen-naista on noudattaa valittua litterointitarkkuutta systemaattisesti koko aineiston läpi. (Yhteis-kuntatieteellinen tietoarkisto 2017.)
Litteroinnin jälkeen teemoittelin aineiston. Luin ensin aineiston läpi muutamaan kertaan. En-simmäisillä kerroilla keskityin ainoastaan lukemiseen. Myöhemmillä lukukerroilla teen alusta-via muistiinpanoja ja huomioita sekä aloin etsiä aineistosta teemoja. Teemoittelulla tarkoitetaan sitä, että aineistosta etsitään analyysivaiheessa toistuvia asioita eli teemoja. Toistuvuudella voi-daan tarkoittaa aineiston luonteesta riippuen esimerkiksi sitä, että teema ilmenee eri haastatel-tavien haastatteluissa tai toistuu useaan kertaan tietyssä haastattelussa. (Hirsjärvi & Remes 2001, 173.)
Laadullisen tutkimuksen analyysia kritisoidaan helposti siitä, että analyysi jää lähinnä haasta-teltavien suorien sitaattien varaan, jolloin analyysi ei ole ansiokasta (Eskola & Suoranta 1999, 23). Laadullisen tutkimuksen analyysin heikkoutena voidaan pitää myös sitä, että aineisto on pilkottu osiin ja se esitetään tutkimustuloksina uudelleen järjestellyssä muodossa. Myös tällöin varsinainen analyysi on jäänyt tekemättä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103.) Tällaisen kritiikin vuoksi on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota analyysiin, siihen, että todella tekee aineis-ton analyysia. Onnistunut analyysi vaatii käsitteiden määrittelemistä sekä aiheen nostamista teoreettiselle, abstraktille tasolle. Seuraavan taulukon avulla esittelen aineiston analyysiproses-sia. Taulukossa avaan tutkimustulosteni yhden pääluokan, työntekijöiden kehitysideoita mo-niammatilliseen työhön liittyen.
TAULUKKO 1 Esimerkki aineiston analyysin etenemisestä
AINEISTOSITAATTI ALALUOKKA YLÄLUOKKA PÄÄLUOKKA
”Senhän vois jatkossa, jos tulee lisää laadittiin tiedote, että tämä on meidän kaikkien asia.
Että on joka hallintokun-nan asia eikä vaan yksis-tään minun.” H2
”Kunnan eri hallintokun-tien ihmisten pitäis olla sa-man pöydän ääressä ihan systemaattisesti ja se pitäis suunnitella paljon ennen ku ne saapuu se prosessi,
”Ehdottomasti pitäis ky-syä, minkälaiset perheet teille sopis. Että tuota se
Aineiston analyysi lähti tässä tutkielmassa liikkeelle aineistosta ja aineistositaateista. Muodos-tin sitaattien perusteella alaluokkia, jotka teemoittelin osaksi laajempia yläluokkia. Tulokset on nostettu teoreettiselle tasolle määrittelemällä pääluokat, joiden alle yläluokat sijoittuvat.
4.6 Eettiset kysymykset
Etiikka pohtii kysymyksiä oikeasta ja väärästä. Etiikka ja eettiset kysymykset ovat vahvasti läsnä sosiaalityön käytännössä ja tutkimuksessa, sillä sosiaalityössä käsiteltävät aiheet ovat usein hyvin sensitiivisiä. Niin myös tässä tutkielmassa. Kiintiöpakolaisten vastaanotto liittyy vahvasti maahanmuutosta käytävään keskusteluun, joka on välillä hyvinkin latautunutta puo-lesta ja vastaan. Tutkimuksen eettisyyttä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös yleiset tut-kimuksen tekoon liittyvät eettiset ohjeet. Tämän tutkielman tekoa varten minun ei tarvinnut hankkia tutkimuslupaa.
Pro gradu -tutkielmassa eettisyyttä on muun muassa tutkimuseettisten käytäntöjen noudattami-nen. Tutkimuksen teon etiikkaan kuuluu esimerkiksi viitteiden täsmällinen merkitseminoudattami-nen. Asi-anmukaiset lähdeviitteet antavat kunnian sille, joka tiedon on alun perin julkaissut. Mikäli läh-teiden käytössä on suuria puutteita, tutkielman tekijä voi syyllistyä plagiointiin.
Eettisesti toteutetussa tutkimuksessa tutkittavia on informoitu tutkimukseen liittyvistä asioista riittävästi. Pidin tärkeänä antaa haastateltaville kirjallista tietoa tutkielmasta, sen toteuttami-sesta, tavoitteista ja aikataulusta. Haastateltavat saivat kirjallista informaatiota haastattelukut-sun (liite 2) ja haastattelusuostumuksen (liite 3) yhteydessä. Painotin haastateltaville, että haas-tatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja osallistumisen voi keskeyttää koska tahansa. Ker-roin myös, että haastateltavan osallistuminen tutkielmaan ei vaarannu, vaikka haastateltava ei haluaisi vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Pyrin käymään kutsukirjeen ja suostumuslo-makkeen tiedot läpi myös suullisesti ennen haastattelun alkua.
Tutkittavien anonymiteetti on eräs tutkielman tekoon olennaisesti liittyvä eettinen kysymys.
Tutkittavien henkilöllisyys ei saa tulla ilmi tutkimusraportista eikä paljastua muille kuin tut-kielman tekijälle. Tutkittavien anonymiteetin säilyttämiseksi täytyy tehdä tarvittavat toimenpi-teet. Tässä tutkielmassa en mainitse haastateltavien työskentelykuntaa ollenkaan. Näkemykseni
mukaan kunnan mainitseminen ei toisi tutkielmalle lisäarvoa ja kunnan mainitseminen vaaran-taisi haastateltavien anonymiteetin. Haastateltavat olivat kuntiensa ainoita maahanmuuttotyön-tekijöitä, joten kunnan mainitseminen nimeltä olisi ollut melkein yhtä paljastavaa kuin haasta-teltavan nimeltä mainitseminen. En mainitse myöskään haastateltavien ammattinimikkeitä vaan kutsun heitä kaikkia maahanmuuttotyöntekijöiksi. Kansallisesti käytössä olevia ammattinimik-keitä ovat muun muassa maahanmuuttokoordinaattori, pakolaiskoordinaattori ja pakolaisoh-jaaja. Tulosten raportointia varten olen nimennyt haastateltavat seuraavasti: H1, H2 ja H3.
Haastateltavien anonymiteetin turvaamiseksi olen tehnyt tietoisen valinnan olla paljastamatta haastateltavista mitään tunnistetietoja kuten ikää tai sukupuolta.
Eettisesti toteutettu tutkimus ei aiheuta tutkittaville haittaa. Tutkielma koskee haastateltavien työtä. Sen vuoksi minulla ei ollut syytä olettaa, että haastatteluun osallistuminen, haastatteluti-lanne tai haastattelussa käsiteltävät aiheet aiheuttaisivat haastateltaville ahdistusta ja pahaa oloa. Toisaalta, haastateltavat ovat voineet joutua pohtimaan sitä, mitä ja miten omasta työstä ja osittain myös työnantajasta voi puhua. Käsitykseni mukaan haastateltaville mahdollisesti ai-heutunut haitta liittyi käytännön järjestelyihin kuten esimerkiksi haastatteluajan sopimiseen.
Yritin omalta osaltani ennaltaehkäistä ja vähentää haastateltavien kokemia haittoja järjestä-mällä haastattelut haastateltavien omalla työpaikalla ja työajan puitteissa. Haastattelutilassa ei ollut haastateltavan ja haastattelijan lisäksi muita henkilöitä.
Tutkimusaihe tuo mukanaan omat eettiset kysymykset. Maahanmuutosta, turvapaikanhaki-joista ja pakolaisista käydään tällä hetkellä paljon keskustelua niin kansallisesti kuin kansain-välisestikin. Osa keskustelusta on hyvin kriittistä ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt kohtaa-vat syrjintää ja jopa vihamielisyyttä. Suvi Keskisen, Anna Rastaan ja Salla Tuorin (2009) toi-mittamassa teoksessa todetaan, että suomalainen maahanmuuttokeskustelu on hyvin polarisoi-tunutta ja keskustelussa kovaa ääntä pitävät niin kutsutut ”maahanmuuttokriittiset” henkilöt.
Suomalaiset ovat osoittaneet maahanmuuttajia kohtaan myös suurta empatiaa ja auttamishalua esimerkiksi vapaaehtoistyön ja lahjoitusten keinoin (Euroopan muuttoliikenneverkosto 2016, 5). Polarisoituneen keskustelun toisena ääripäänä pidetään usein maahanmuuttoa ja monikult-tuurisuutta ihannoivaa diskurssia. Tutkielmani asettuu osaksi maahanmuutosta käytävää jul-kista keskustelua. Tutkielman tekijänä minulla on valta valita käyttämäni käsitteet. Vallan mu-kana tulee vastuu valita sopivat käsitteet. Olennaista on se, että valitsemani käsitteet ovat kor-rekteja, eivät leimaavia tai toiseutta lisääviä.
5 TULOKSET
5.1 Työntekijöiden havaintoja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta
Tässä luvussa esittelen haastateltujen maahanmuuttotyöntekijöiden havaintoja kiintiöpakolais-ten vastaanottamisesta. Aineiston analyysin perusteella olen muodostanut kaksi pääluokkaa:
kiintiöpakolaisten vastaanottotyön elementtejä ja maahanmuuttokeskustelu. Seuraavassa taulu-kossa esittelen kaikki tutkimustulokset, jotka koskevat työntekijöiden havaintoja kiintiöpako-laisten vastaanotosta. Taulukon jälkeen esittelen tutkimustuloksia tarkemmin.
TAULUKKO 2 Työntekijöiden havaintoja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta
ALALUOKKA YLÄLUOKKA PÄÄLUOKKA
Ei valmiita toimintaohjeita Kiintiöpakolaisten vas-taanottotyön uutuus
Kiintiöpakolaisten vas-taanottotyön element-tejä
Töitä on paljon kiintiöpakolaisten saapumisen aikaan, virka-aika ei aina riitä työn hoitamiseen
Työn määrä ja sen vaihte-levuus
Kiintiöpakolaiset tarvitsivat aluksi apua hyvin laajasti
Työn kokonaisvaltaisuus ja moinpuolisuus
auttaminen vs. liika holhoaminen Itsenäisen toimijuuden tu-keminen
Psyykkiset ongelmat ovat tyypilli-siä, niihin on osattu varautua, täytyy olla resursseja niiden hoitamiseen
Psyykkiset ongelmat
Työntekijöiden halu jakaa tietoa Salassapito Vain yksi maahanmuuttotyöntekijä
kunnittain
Työn itsenäisyys
Lähikuntien maahanmuuttotyönte-kijät, oman kunnan moniammatilli-nen yhteistyö, neuvot maahanmuut-toasioissa kokeneemmilta paikka-kunnilta, internet, vapaaehtoiset, ar-jen avustaja
Yhteistyö, yhteistyökump-panit ja verkostoitumisen tärkeys
Päätös kiintiöpakolaisten vastaan-otosta ei ollut yksimielinen eikä helppo
Poliittinen keskustelu
Maahanmuuttokeskus-telu
Pelko turvallisuuden ja kunnille ai-heutuvien kustannusten vuoksi
Pelko
Virheellinen tieto, käsitteiden täs-mennyksen tärkeys
Käsitteet
Kiintiöpakolaiset ovat kohdanneet Rasismi ja ennakkoluulot Tasa-arvoinen kohtelu, samat
oikeu-det ja velvollisuuoikeu-det
Tasa-arvo
Haastateltavat kuvasivat kiintiöpakolaisten vastaanottoa mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi prosessiksi. Haastateltavat ovat olleet todella uuden asian äärellä aloittaessaan työtä kunnan maahanmuuttotyöntekijänä. Työntekijät on palkattu sen jälkeen, kun kunnat ovat tehneet pää-töksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Yksikään haastateltava ei tiennyt vielä työsuhteen alussa, milloin kiintiöpakolaiset saapuvat. Kaikki haastateltavat kertoivat, että heidän työnsä on hyvin itsenäistä ja itseohjautuvaa. Heille ei ole annettu valmiita toimintaohjeita. Työntekijät kertoivat saaneensa melko vapaat kädet oman työnsä toteuttamiseen.
”Se oli alkuun sellaista, että perehdytin itseäni ja otin selvää ja loin kontakteja.”
H1
”Tavallaan niin kun itte piti luoda ne toimintamenetelmät.” H1
”Ei annettu valmiina mitään (toimintaohjeita)”. H2
Ennen kiintiöpakolaisten saapumista haastateltavien työnkuvaan on kuulunut muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen sekä kunnan kotouttamissuunnitelmaan pe-rehtymistä, verkostoitumista sekä erilaisten työntekijöille, kuntalaisille ja kiintiöpakolaisten tu-leville naapureille tarkoitettujen info-tilaisuuksien ja koulutusten organisoimista. Osassa kun-nista on järjestetty koulutusta esimerkiksi arabialaisesta kulttuurista, kiintiöpakolaisuudesta ja tulkkipalveluiden käytöstä. Haastateltavat ovat vastanneet vuokra-asuntojen etsimisestä kiin-tiöpakolaisille. Jokaisen haastateltavan kunnassa käytäntönä oli, että asunnot on välivuokrattu ensin kunnan nimiin ja siirretty asiakkaiden omalle nimelle kuntaan saapumisen jälkeen. Yhden haastateltavan kunnassa vuokrasopimukset olivat haastattelun aikana edelleen kunnan nimissä.
Kaikki haastateltavat kertoivat organisoineensa keräyksen, jonka avulla kiintiöpakolaisten asunnot on kalustettu lähes täysin kuntalaisilta tulleiden tavaralahjoitusten avulla. Haastatelta-vat kertoiHaastatelta-vat varanneensa joitain aikoja esimerkiksi terveydenhuoltoon ja maistraattiin jo ennen kiintiöpakolaisten saapumista. Myös asiakkaiden ensimmäinen perustoimeentulotuki on haettu valmiiksi. Ensimmäinen tuki on annettu asiakkaille käteisenä, sillä heillä ei ollut pankkitilejä heti saapumisen jälkeen. Haastateltavat kertoivat tehneensä kiintiöpakolaisille ”kotikansiot”
jotka sisälsivät tietoa kiintiöpakolaisten omalla äidinkielellä. Haastateltavien mukaan kansi-oissa oli ohjeita esimerkiksi hätätilanteiden varalle sekä neuvoja arkisiin asioihin kuten esimer-kiksi kodinkoneiden käyttämiseen.
”Töitä on ollu aivan hirveästi. Paljon enemmän kuin ehkä niin kuin etukäteen osas ajatella. Tai se oli sellanen tilanne, jota ei etukäteen pystyny hahmottamaan, että mitä kaikkea siinä tulee olemaan.” H1
Kaikki haastateltavat kertoivat, että työtä ja tehtävää on ollut paljon. Haastateltavien kertomuk-sissa toistui se, että tehtävää oli paljon erityisesti juuri ennen kiintiöpakolaisten saapumista ja välittömästi sen jälkeen. Haastateltavat kertoivat tehneensä erityisesti silloin pitkiä työpäiviä ja paljon ylitöitä.
”Siinä oli niin paljon hommaa… Kyllä mä tein välillä aika pitkiä päiviä siinä.”
H1
”Siinä vaiheessa mulle tuli hurjasti ylitöitä” H3
Haastateltavien mielestä säännöllinen virka-aika ei kaikkina aikoina riitä kiintiöpakolaisia vas-taanottavalle maahanmuuttotyöntekijälle vaan joskus on tarpeen työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Haastateltavien työnantajat ovat olleet joustavia ja mahdollistaneet ylitöiden tekemisen tarvittaessa.
”Periaatteessa, et kaheksasta neljään (työaika), mutta kyllä siinä alussa aika pal-jon luistettiin.” H2
”Tietyssä vaiheessa se ei ole työ, joka hoidetaan pelkästään virka-aikana... Pitää olla valmis työskentelemään joskus myös iltaisin ja viikonloppuisin.” H1
Kaikki haastateltavat kertoivat työnsä olevan hyvin kokonaisvaltaisesta. Haastateltavat kuvai-livat, että kiintiöpakolaiset tarvitsivat aluksi apua ihan kaikkeen ja työskentely heidän kanssaan oli alussa hyvin intensiivistä. Esimerkiksi asiakkaiden lääkäriajat tulivat kielimuurin vuoksi tiedoksi työntekijälle. Maahanmuuttotyöntekijä piti huolta siitä, että kaikki henkilöt ovat oike-assa paikoike-assa oikeaan aikaan. Tavoitteena on, että asiakkaat alkavat ottaa enemmän vastuuta omista menoistaan sitten kun kielitaitoa on enemmän ja asioiden hoitaminen onnistuu.
”Siis aluksihan se oli tosi tiivistä. Sitä on vaikea itseasiassa ees muistaa, miten kauheaa se oli, ku piti laatia niitä aikatauluja, että kuka on missäkin mihin aikaan, lääkärillä, labrassa, terveydenhoitajallam maistraatissa, poliisilaitoksella. Joo.
Näin niitä ihmisiä tosi paljon ja tiiviisti joka päivä ja monta kertaa.” H1
Haastateltavat painottavat, että on tärkeää tukea ja auttaa kiintiöpakolaisia, mutta myös antaa heille mahdollisuus oppia itse. Yksi haastateltava kertoo ihmetelleensä, kun toisessa kunnassa työntekijä saatteli kiintiöpakolaisia linja-autoon.
”Jos pystyy yksin synnyttämään kesken pommitusta johonki rappukäytävään, niin kyllä tämmönen ihminen löytää myös linja-auton” H2
Työntekijät joutuvat siis tasapainoilemaan sen kanssa, miten auttaa kiintiöpakolaisia sopivissa määrin ilman, että tulee yliholhonneeksi asiakkaita. Haastateltavat pitivät hyvänä asiana sitä, että kiintiöpakolaiset saavat itse opetella hoitamaan asioita.
”Kyl se kannattaa. He oppii tosi nopeasti. Ja he sai siitä ittelle jonkulaista var-muutta, ku rohkeesti meni ja uskaltaa kysyä.” H2
Kaikki haastateltavat kertovat, että kiintiöpakolaisilla on ilmennyt jonkinlaista psyykkistä oi-reilua. On ollut esimerkiksi unettomuutta, vihaisuutta, itkuisuutta ja näköalattomuutta. Yksi haastateltava arvelee, että myös kaamos ja pimeys vaikuttavat alakuloisuuteen. Haastateltavien näkemysten mukaan kiintiöpakolaiset ovat saaneet tarvitsemansa mielenterveyspalvelut. Haas-tateltavat painottavat, että kiintiöpakolaisia vastaanottavilla kunnilla täytyy olla riittävät mie-lenterveysosaamisen resurssit.
Mutta kyllä niinku muistutan siitä myös, että pitää olla resursseja hoitaa niitä mielenterveysjuttuja sitte ku niitä tulee. Ne on niin traumatisoituneita ne ihmiset, et ne tulee näkymään. Ne nousee esille.” H3
Salassapitosäännökset mietityttävät haastateltavia. Haastateltavat kertovat joutuneensa haasta-viin tilanteisiin, kun esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät yrittävät kertoa maahanmuutto-työntekijälle asiakkaiden henkilökohtaisia terveyteen liittyviä asioita tai vastaavasti tiedustella maahanmuuttotyöntekijältä kiintiöpakolaisten asioista. Yksi haastateltava kertoo esimerkin,
että terveydenhuollon työntekijä oli kysynyt häneltä, onko asiakas raskaana. Haastateltavat ovat joutuneet muistuttamaan yhteistyökumppaneita salassapitosäännöksistä ja joskus miettimään itsekin, mihin tietoihin heillä on oikeus.
”Saanko mie antaa terveydenhoitajalle nämä nimet ja henkilötunnukset (ennen kiintiöpakolaisten saapumista)? Se oli semmonen, minkä kans piti olla tosi varo-vainen siinä alussa.” H3
Haastateltavat kertoivat työnkuviensa olevan hyvin monipuolisia ja työpäivien sisällöltään vaihtelevia. Haastateltavat ovat edelleen tiiviisti tekemisissä kiintiöpakolaisten kanssa, mutta eivät samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Kiintiöpakolaisten elämä on jossain määrin va-kiintunut ja rauhoittunut. Aikuiset käyvät kotoutumiskoulutusta ja lapset ovat koulussa ja päi-vähoidossa. Haastateltavat kuvailivat, että nykyisin työskentely kiintiöpakolaisten kanssa on lähinnä asiakkaiden postin läpikäymistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi Kelan pää-tösten tulkitseminen on vielä kiintiöpakolaisille lähes mahdotonta puutteellisen kielitaidon vuoksi. Asiakastyön lisäksi maahanmuuttotyöntekijöiden työ sisältää työn kehittämistä ja siitä raportointia sekä erilaisiin projekteihin osallistumista.
”Se on työtä ihmisten kanssa. Se on hyvin monipuolista.” H1
Haastateltavat tunsivat jossain määrin epävarmuutta ja pelkoa siitä, ovatko toimineet oikein ja muistaneet ottaa huomioon kaiken tarpeellisen.
”Kyllä välillä mietitytti, että oonko mä unohtanu jotain, joka sitte kosahtaa kin-tuille näille ihmisille. Että nää ihmiset ei tuu ikinä saamaan jotain tiettyä etuutta, koska mä oon unohtanu tehä jotain.” H2
Haastateltavat olivat kuntiensa ainoita maahanmuuttotyöntekijöitä eli heillä ei ole omassa kun-nassa työkaveria, jolla olisi samanlainen työnkuva. Kysyttäessä, mistä haastateltavat ovat saa-neet apua omaan työhönsä, kaikki mainitsivat muiden kuntien maahanmuuttotyöntekijät. Haas-tateltavat pitivät tärkeänä sitä, että he ovat voineet olla yhteydessä lähikuntien vastaaviin työn-tekijöihin ja pyytämään neuvoa.
”Verkostoituminen on tässä, niinku tässä työssä todella tärkeetä, että tuntee ih-misiä, jotka tekee samaa työtä ja kuulee sitte, että miten muualla paikkakunnilla on toimittu.” H1
”Paljonhan me soiteltiin muihin kuntiin aina kun jotain välähti päähän, että oot-teko te miettiny tällaista ja tällaista?” H2
”Olihan se hyvä, että pysty jostain naapurikunnasta varmistamaan soittamalla tai sähköpostilla.” H3
Haastateltavat kertoivat saaneensa ohjeita ja neuvoja myös sellaisista paikkakunnilta, joilla on pidempi historia maahanmuuttotyössä ja kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Osa haastateltavista mainitsi nimeltä muiden kuntien ja kaupunkien malleja, joita he ovat työssään hyödyntäneet.
Esille nousi muun muassa Pudasjärven malli, joka listaa tarvittavia toimenpiteitä ennen pako-laisten tuloa, heti pakopako-laisten saavuttua ja myöhemmin saapumisen jälkeen (Pudasjärven kau-punki 2017). Haastateltavat kertoivat löytäneensä ohjeita ja vinkkejä työhönsä netistä. Kotout-taminen.fi -sivusto mainittiin useaan otteeseen.
”Sitte kotouttaminen.fi, siellä on paljon matskua. Jotain mä ehkä tiesin etukä-teen” H2
”Mie olin varmasti googlettanu sitä silloin ja oon ollu siellä kotouttaminen.fi -sivustolla.” H3
Haastateltavat mainitsivat Lapin alueella toimivan, kuntarajat ylittävän maahanmuutto- ja ko-touttamistyön verkoston eli MAKO-verkoston, jossa kaikki haastateltavat olivat mukana. Haas-tateltavat pitivät MAKO-verkostoa hyvänä työkaluna ja suurena voimavarana. Yksi haastatel-tava kertoo, että hänen kunnassaan on perustettu kunnan oma kotouttamistyöryhmä, johon kuu-luu esimerkiksi terveydenhuolto, hammashoito, koulu ja päiväkoti. Haastateltava kertoi, että osan tahojen, esimerkiksi terveydenhuollon ja hammashoidon kanssa yhteistyö on hyvin tii-vistä, muiden kanssa harvempaa. Haastateltava pitää työryhmää tärkeänä, sillä se tarjoaa työn-tekijöille keskustelumahdollisuuden.
”Se tuo heille (kunnan muille työntekijöille) semmosta turvaa, että tietää, kenen kans voi asiasta jutella.” H2
Haastateltavat kertoivat saaneensa vapaaehtoisten apua työssään. Kaikki haastateltavat olivat järjestäneet keräyksen, jossa kuntalaiset saivat lahjoittaa tavaroita, huonekaluja ja vaatteita ynnä muuta kuntaan saapuville kiintiöpakolaisille. Vapaaehtoiset ovat olleet mukana kotien ka-lustamisessa ja järjestämisessä.
”Mulla oli siinä useita vapaaehtoisia mukana esim. niitä koteja laittamassa. Jos olisin tehny sen kaiken yksin, niin olis pitäny aloittaa paljon paljon aikaisemmin ja ennakoida paljon paljon enemmän.” H1
Jokaisen haastateltavan kuntaan oli palkattu omankielinen arjen avustaja. Tyypillisesti arjen avustaja on kiintiöpakolaisten kanssa samaa äidinkieltä puhuva henkilö, joka on asunut Suo-messa jo pidemmän aikaa. Arjen avustaja tuntee Suomen kielen ja kulttuurin. Arjen avustajan tehtävänä on nimensä mukaisesti avustaa kiintiöpakolaisia arkisissa asioissa kuten esimerkiksi kaupassa käynnissä tai pankissa asioinnissa. ELY-keskus korvaa arjen avustajan palkan tietyltä ajalta. Kaikki haastateltavat kertoivat, että ELY-keskuksen korvaama aika heidän kunnassaan on kuusi kuukautta. Normaalisti korvattava aika on ilmeisesti lyhyempi ja kunnan ensimmäinen vastaanottokerta on ollut perusteena pidemmälle korvattavalle ajalle. Haastateltavat olivat osit-tain eri mieltä arjen avustajan sopivanpituisesta työsuhteesta. Heistä kaksi oli sitä mieltä, että lyhyempikin aika riittäisi ja se saattaisi tukea kielen oppimista, jos omankielinen avustaja ei ole paikalla niin pitkään.
”Tavallaan se puoli vuotta tuntu aluksi tosi lyhyeltä ajalta, mutta se on ollu aika hyvä. Tietyn pisteen yli kun mennään se kääntyy tavallaan itseään vastaan se ar-jen apurin käyttö. Ku se helpottaa sitä kommunikointia niin paljon, että ei tarvii käyttää sitä suomen kieltä vaan voi omalla kielellä sen tehdä. Se on tietenki ihmi-sille miellyttävää, mutta se hidastaa sit sitä suomen kielen oppimista ja tavallaan ehkä vähän hidastaa sitä kotoutumisprosessia.” H1
Yksi haastateltava oli sitä mieltä, että arjen avustajasta olisi hyötyä pidemmäksikin aikaa.
Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että arjen avustajasta on ollut apua kulttuuriin liittyvissä
asioissa. Avustajasta on ollut hyötyä, kun työntekijät ovat varustaneet asuntoja ja ostaneet asun-toihin valmiiksi ruokaa. Avustaja on ikään kuin tulkannut kahta kulttuuria. Avustaja on kertonut työntekijöille kiintiöpakolaisten kulttuurista ja osannut selittää suomalaista kulttuuria kiintiöpa-kolaisille.
”Hän (arjen avustaja) osas kertoa Suomesta semmosia juttuja (kiintiöpakolai-sille), joita mulle ei ois tullu mieleenkään ku meille se on niin peruskauraa. H2
”Ihan älyttömästi se (arjen avustaja) helpottaa. En käsitä, miten oltais pärjätty ilman.” H2
Arjen avustaja on helpottanut kommunikointia kiintiöpakolaisten kanssa paljon ja kunnan työn-tekijät ovat käyttäneet arjen avustajaa mielellään tulkkina erilaisissa tapahtumissa. Yhden haas-tateltavan mukaan arjen avustaja on ollut kovilla, koska häntä on toivottu niin moneen paikkaan mukaan. Yksi haastateltava ehdottaa, että kunta maksaisi arjen avustajalle kuukausipalkkaa ELY-keskuksen korvaaman ajan jälkeenkin, jotta kunta säästäisi tulkkausfirman kustannuk-sissa. Arjen avustajan käyttöön liittyy voimakkaita eettisiä kysymyksiä. Arjen avustaja ei ole koulutettu tulkki, eikä hän tunne tulkilta vaadittavaa ammattietiikkaa. Arjen avustaja on vah-vasti läsnä kiintiöpakolaisten elämässä ensimmäisien kuukausien aikana, joten hänestä tulee helposti hyvinkin tuttu ja läheinen kiintiöpakolaisten kanssa. Nämä ovat vain muutamia syitä, miksi arjen avustajaa ei pitäisi käyttää tulkkina muissa kuin epävirallisissa tilanteissa.
Arjen avustaja on helpottanut kommunikointia kiintiöpakolaisten kanssa paljon ja kunnan työn-tekijät ovat käyttäneet arjen avustajaa mielellään tulkkina erilaisissa tapahtumissa. Yhden haas-tateltavan mukaan arjen avustaja on ollut kovilla, koska häntä on toivottu niin moneen paikkaan mukaan. Yksi haastateltava ehdottaa, että kunta maksaisi arjen avustajalle kuukausipalkkaa ELY-keskuksen korvaaman ajan jälkeenkin, jotta kunta säästäisi tulkkausfirman kustannuk-sissa. Arjen avustajan käyttöön liittyy voimakkaita eettisiä kysymyksiä. Arjen avustaja ei ole koulutettu tulkki, eikä hän tunne tulkilta vaadittavaa ammattietiikkaa. Arjen avustaja on vah-vasti läsnä kiintiöpakolaisten elämässä ensimmäisien kuukausien aikana, joten hänestä tulee helposti hyvinkin tuttu ja läheinen kiintiöpakolaisten kanssa. Nämä ovat vain muutamia syitä, miksi arjen avustajaa ei pitäisi käyttää tulkkina muissa kuin epävirallisissa tilanteissa.