element-tejä
Työntekijöiden havaintoja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta
Maahanmuuttokeskustelu
Ilmasto ja sijainti Työntekijöiden kokemuksia Lapin erityis-piirteistä kiintiöpakolaisten vastaanotossa Tulevaisuuden näkymät kunnassa
Oman työn organisointi Työntekijöiden esiin nostamia kehitysideoita Moniammatillinen työ
Rakenteellinen työ
Työntekijöiden havainnot ja kokemukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta kuvaavat kiintiöpa-kolaisten vastaanottotyön elementtejä kyseisissä kunnissa sekä yleistä maahanmuuttokeskuste-lua, jossa kiintiöpakolaisten vastaanotto on osallisena. Työntekijät nostivat esille tärkeänä pitä-miään huomioita kuten kiintiöpakolaisten vastaanottotyön uutuuden, työn määrän ja vaihtele-vuuden, työn kokonaisvaltaisuuden ja monipuolisuuden, kiintiöpakolaisten itsenäisen toimijuu-den tukemisen, kiintiöpakolaisten psyykkiset ongelmat ja salassapitoon liittyvät asiat. Maahan-muuttokeskusteluun liittyy kunnassa käytävä poliittinen keskustelu, kiintiöpakolaisten koh-taama pelko, rasismi ja ennakkoluulot, tasa-arvo sekä täsmällisten käsitteiden käyttö ja oikean tiedon antaminen.
Työntekijöiden kokemukset Lapin erityispiirteistä kiintiöpakolaisten vastaanottotyössä liittyvät ilmastoon ja sijaintiin, esimerkiksi sääolosuhteisiin ja pitkiin välimatkoihin sekä tulevaisuuden
näkymiin kunnassa. Kiintiöpakolaisten tulevaisuuden näkymiin Lapin kunnissa vaikuttaa esi-merkiksi se, että pienissä kunnissa voi olla rajallisesti palveluita sekä työllisyys- ja koulutus-mahdollisuuksia. Toisaalta, pienellä paikkakunnalla palveluiden laatu ja saatavuus voi olla erit-täin hyvää. Kiintiöpakolaisilla voi esiintyä muuttohalukkuutta pienillä paikkakunnilla. Syynä on usein se, että he eivät saa kaikkia tarvitsemiaan palveluita kotikunnastaan tai he kaipaavat ympärilleen isompaa maahanmuuttajayhteisöä.
Työntekijöiden esiin nostamat kehitysideat koskivat oman työn organisointia, moniammatil-lista työtä ja rakenteelmoniammatil-lista työtä. Työntekijät kehittäisivät omassa työssään aikataulutusta ja delegointia. Moniammatillisen työn kannalta tärkeänä näyttäytyy se, että kunnan eri toimijoi-den välinen työnjako on selvä ja kotouttamistyö nähdään kunnan yhteisenä asiana, ei ainoastaan yksittäisen työntekijän. Työntekijät toivovat tiiviimpää yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa ja mahdollisuutta esittää toiveita kuntaan soveltuvista kiintiöpakolaisista. Rakenteellisen työn nä-kökulmasta työntekijät toivoivat, että kiintiöpakolaisten kokonaistilanne huomioitaisiin parem-min ennen kuntapaikan myöntämistä. Tällöin on mahdollista pohtia, pystyykö kunta tarjoamaan tietylle henkilölle tai perheelle kaikki heidän tarvitsemansa palvelut vai olisiko heidän elämänsä helpompaa toisessa kunnassa. Haastateltavat pitivät tärkeänä myös kiintiöpakolaisten tiedotta-mista heidän tulevasta kotikunnastaan jo ennen Suomeen saaputiedotta-mista. Edellä kuvatut kehitys-toiveet vaativat toteutuakseen rakenteellisia muutoksia, joissa on mukana muitakin kuin kunnan omia toimijoita, sillä kunnat eivät yksin pysty muuttamaan näitä asioita.
Tutkielman tuloksissa on yhteneväisyyksiä teorialuvussa esittelemäni kirjallisuuden kanssa.
Haastateltavat tiedostivat, että kiintiöpakolaisilla voi olla taustallaan vaikeita kokemuksia ja he osasivat odottaa, että kiintiöpakolaiset tarvitsevat mielenterveyspalveluita (ks. Ruhanen 2013;
Turtiainen 2009). Robinson (2014) painottaa, että työntekijöiden on tärkeää tunnistaa, että pa-kolaiset kohtaavat syrjintää ja rasismia, jotta työntekijät voivat tukea pakolaisten itsenäistä toi-mijuutta. Haastateltavat olivat panostaneet konfliktien ennaltaehkäisyyn tiedottamalla kuntalai-sia ennen kiintiöpakolaisten saapumista. Työntekijät pyrkivät työssään siihen, että kiintiöpako-laiset oppivat hoitamaan omia asioitaan itse ja samalla kasvattavat itsenäistä toimijuuttaan. Yh-tenä itsenäisen toimijuuden keinona näen sen, että haastateltavat ovat järjestäneet kiintiöpako-laisille ohjeita kiintiöpakolaisten omalla äidinkielellä (ks. Ruhanen 2013). Tutkielman tulokset ovat yhtenäisiä Kuntaliiton havaintojen kanssa siltä osin, että kunnille maksettavaa korvausta ei pidetä riittävän suurena tai on pelkoa sen riittämättömyydestä. Myös kuntien asuntotilanne vaikuttaa siihen, voiko kunta vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Mikäli vapaita asuntoja ei ole, ei
kiintiöpakolaisia voida sijoittaa kuntaan, vaikka muuten kunnassa olisi halua kiintiöpakolaisten vastaanottoon. (ks. Kuntaliitto 2016.)
Lopuksi totean, että maahanmuuttotyöntekijät ovat kokeneet kiintiöpakolaisten vastaanoton po-sitiivisena asiana. Työ kiintiöpakolaisten vastaanoton parissa on ollut monipuolista ja mielen-kiintoista. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on uusi tilanne Lapin kunnissa ja työkäytännöt kehit-tyvät varmasti tulevaisuudessa. Tilanteen uutuuden vuoksi on tärkeää kouluttaa kunnan työnte-kijöitä ennen kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Olennaista on kouluttaa koko kunnan henkilöstöä kuten terveydenhuollon, koulun ja päiväkodin työntekijöitä, ei ainoastaan maahanmuuttotyön-tekijöitä. Haastateltavat esittivät konkreettisia kehitysideoita.
7 POHDINTA
Tämän tutkielman tutkimustehtävänä oli selvittää Lapin kuntien työntekijöiden kokemuksia en-simmäisestä kiintiöpakolaisten vastaanottokerrasta. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: minkälai-sia havaintoja ja kokemukminkälai-sia työntekijät nostavat esille kiintiöpakolaisten vastaanotosta sekä minkälaisia erityispiirteitä Lappi kontekstina tuo kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Vasta-sin tutkimuskysymykseen kuntien maahanmuuttotyöntekijöitä haastattelemalla keräämäni ai-neiston pohjalta. Tavoitteenani oli saada haastateltavia vähintään kolmesta kunnasta ja tämä tavoite toteutui. Kolmesta haastattelusta koostui mielestäni sopivan laajuinen aineisto tähän tut-kielmaan. Asetin tutkielmani tavoitteeksi tuottaa tietoa, josta on hyötyä kunnille, jotka vastaan-ottavat kiintiöpakolaisia ensimmäisiä kertoja. Koen, että tutkimuskysymykset olivat relevant-teja, sillä niiden avulla sain kerättyä tietoa, joka auttoi saavuttamaan tutkielman tavoitteen. Nä-kemykseni mukaan tutkielmasta tuli kohtuullisen onnistunut ja tutkielman tuloksista voi olla hyötyä kunnille, jotka vastaanottavat kiintiöpakolaisia ensimmäisiä kertoja.
Tutkielman luotettavuutta arvioitaessa täytyy pitää mielessä, että tutkittavien joukko on tässä tutkielmassa hyvin pieni. Osa tulosluvussa esiin nostamistani asioista perustuvat ainoastaan yh-den haastateltavan sanomisiin. Siinäkin tapauksessa, että kaikki haastateltavat ovat olleet samaa mieltä tietystä asiasta, on huomioitava, että kyseessä on vain kolme henkilöä. Tulokset eivät kerro absoluuttisia totuuksia eikä tutkimustuloksia voi yleistää. Tämän tutkielman tulokset ker-tovat siitä haastateltavien todellisuudesta, jonka haastateltava halusivat haastattelutilanteessa välittää. Tämä tutkielma ei kerro koko totuutta kiintiöpakolaisten vastaanottotyöstä edes haas-tateltavien työskentelykunnista. Vaikka haastattelut olivat laajoja ja kestoltaan melko pitkiä, ne eivät paljasta haastateltavien ajatuksia kaiken kattavasti. En voi olla varma siitä, vastasivatko tutkittavat omien todellisten näkemystensä mukaisesti vai sen mukaan, mitä he pitivät sopivana tai olettivat minun tutkijana haluavan kuulla.
Tutkielmani tutkimusasetelma ei ole ainoa tapa tutkia työntekijöiden kokemuksia kiintiöpako-laisten vastaanotosta. Eri tutkija olisi voinut päätyä erilaiseen aineistonkeruumenetelmään ja saada erilaisen aineiston. Samaa aineistoa on mahdollista analysoida ja tulkita hyvinkin erilai-sesta näkökulmasta. Tutkijan henkilökohtaiset lähtökohdat vaikuttavat siihen, minkälaisiin asi-oihin tutkijan huomio kiinnittyy ja minkälaisia tutkimukseen liittyviä valintoja hän tekee (Tuomi & Sarajärvi 2009, 136-137).
Tutkielman luotettavuutta arvioitaessa on mielestäni olennaista ottaa huomioon oma kokemuk-sen puutteeni tutkielman tekijänä. Tämä on ensimmäinen pro gradu -tutkielmani eikä minulla ole aikaisempaa tutkimuksen tekoon liittyvää osaamista. En ole aikaisemmin tehnyt tutkimus-haastatteluja enkä sen vuoksi voi pitää itseäni vielä hyvänä haastattelijana. Hyvän haastattelijan ominaisuuksia ovat listanneet muun muassa Hirsjärvi ja Hurme (2001, 68–69).
Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut rajata tutkimustehtäväni tarkemmin. Tutkielmani tulokset käsittelevät työntekijänäkökulmaa kiintiöpakolaisten vastaanottotyössä melko laajasti. Mikä ta-hansa tulosluvun kolmesta alaluvusta olisi voinut olla yksinkin tutkielmani fokus. Uskon, että mikäli tutkimusaihe olisi ollut kapeampi, olisin voinut perehtyä siihen syvemmin.
Perustelin tutkimusaiheeni tärkeyttä sillä, että tutkimuksen avulla voidaan kehittää kiintiöpako-laisten vastaanottotyötä. Sain kerättyä työntekijöiden kokemuksia kiintiöpakokiintiöpako-laisten vastaan-otosta sekä konkreettisia kehitysideoita jatkoa varten. Tätä tutkielma ei kuitenkaan yksin riitä kiintiöpakolaisten vastaanottotyön kehittämisen perustaksi. Jatkotutkimustarpeena näen erityi-sesti asiakasnäkökulman painottamisen ja kiintiöpakolaisten ottamisen tutkimuksen kohteeksi ja haastateltaviksi. Pidän tärkeänä, että kiintiöpakolaisten vastaanottotyötä tutkittaessa tutkitaan myös asiakkaiden eli kiintiöpakolaisten kokemuksia. Tässä tutkielmassa valitsin tietoisesti työntekijänäkökulman. Asiakasnäkökulman tutkiminen on äärimmäisen tärkeää erityisesti sil-loin kun halutaan tutkia palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
Jokainen haastateltava kertoi alkaneensa itse selvittää, mitä hänen työnsä sisältää ja minkälaisia asioita täytyy hoitaa. Haastateltavat olivat saaneet neuvoja ja ohjeita sellaisilta kaupungeilta, joilla pidempi kokemus kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Haastateltavat olivat etsineet ja löy-täneet mallinnuksia tehtävistä, joita kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyy. Kaikki haastatel-tavat ovat käyttäneet osittain samoja malleja työnsä tukena. Näin ollen yhtenä jatkokehitys-ideana voisi olla kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyvien hyvien käytäntöjen ja mallien ke-rääminen yhteen. Näin jokaisen aloittavan maahanmuuttotyöntekijän ei tarvitse itse etsiä samaa tietoa. Täytyy pitää mielessä, että kaikki mallinnukset yms. on aina tehty tietyssä kontekstissa eikä niitä välttämättä voi soveltaa täysin samanlaisena eri ajassa ja paikassa. Hyväksi havai-tuista malleista voi kuitenkin saada hyviä vinkkejä.
LÄHTEET
Alasuutari, Pertti. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino
Anis, Merja. 2006. ”Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaalityöstä.”
Janus 14:2, 109–126.
Berg, Kristiina. 2008. Äitiys kulttuurisina odotuksina. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D48/2008. Helsinki: Väestöliitto.
Berger, Peter & Thomas Luckmann. 1994. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen. Suomen-tanut Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus.
Berry, John W. 1997. ”Immigration, Acculturation and Adaptation.” Applied Psychology: An International Review. 46:1, 5–68.
Bourhis, Richard., Geneviè Barrette, Shaha El-Geledi & Ronald Schmidt. 2009. ”Acculturation oirientations and socia relations between immigrant and host community members in Califor-nia.” Journal of Cross Cultural Psychology 40, 43–67.
Burr, Vivien. 1997. An Introduction to Social Constructionism. London: Routledge.
Eskola, Jari & Juha Suoranta. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Lapin yliopiston kas-vatustieteellisiä julkaisuja C 13. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Euroopan muuttoliikenneverkosto. 2016. Vuosittainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiik-kaa koskeva raportti. Suomi 2015. Helsinki: Euroopan muuttoliikenneverkosto.
http://www.emn.fi/files/1378/APR_2015_FI_EN_PAINO.pdf (Luettu 19.03.2018.)
Gergen, Kenneth. 1991. ”Sosiaalipsykologia historiana.” Psykologia 26:2. Psykologian helmiä -liite, 5–16.
Halla, Tapio. 2007. ”Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja.” Duodecim 123, 469–475.
Heikkinen, Hannu & Jyrki Jyrkämä. 1999. ”Mitä on toimintatutkimus?” Teoksessa Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja, toim. Heikkinen Hannu, Rauno Hut-tunen & Pentti Moilanen. Jyväskylä: Atena kustannus, 25–62.
Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsijärvi, Sirkka & Pirkko Remes & Paula Sajavaara. 2004: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kus-tannusosakeyhtiö Tammi.
Hyvärinen, Matti. 2017. ”Haastattelun maailma.” Teoksessa Tutkimushaastattelun käsikirja.
toim. Hyvärinen, Matti, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori. 11–45. Tampere: Vastapaino.
Jasinskaja-Lahti, Inga, Karmela Liebkind, Gabriel Horenczyk & Paul Schmitz. 2003. ”The in-teractive nature of acculturation: perceived discrimination, acculturation attitudes and stress
among young ethnic repatriates in Finland, Israel and Germany.” International Journal of In-tercultural Relations 27, 79 –97.
Juhila, Kirsi. 2004. ”Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus. Historiaa ja nykysuuntauksia.”
Janus 12:2, 155–183.
Keskinen, Suvi, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) 2009. En ole rasisti mutta…Maahanmuu-tosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino.
Kotouttaminen. 2017. Pakolaisten vastaanoton käsikirja.
http://kotouttaminen.fi/pakolaisten-vastaanoton-kasikirja. (Luettu 17.09.2017.) Kuntaliitto. 2016. Pakolaisten vastaanotto kunnissa.
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Pakolaisten%20vastaanotto%20kun-nissa%2007012016.pdf. (Luettu 23.99.2017.)
Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta sekä auttamisesta 746/2011.
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 49/2017.
Linder, Ulla. 2014. Pakolaisten vastaanoton opaskirja. Henkilökunnalle Pietarsaaren, Uuden-kaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn yhteistoiminta-alueella. Pakolaisrahasto.
https://www.jakobstad.fi/assets/1/Uploads/finsk-utkast-4.pdf. (Luettu 23.09.2017.) Maahanmuuttovirasto. 2017a. Kiintiöpakolaiset.
http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset. (Luettu 17.09.2017.) Maahanmuuttovirasto. 2017b. Sanasto.
http://www.migri.fi/medialle/sanasto. (Luettu 04.11.2017.)
Malin Maili & Mika Gissler. 2006. ”Maahanmuuttajien terveys ja sosiaalipalveluiden saata-vuus, laatu ja käyttö oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.” Teoksessa Hyvinvointivaltion ra-jat. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuol-lossa, toim. Teperi, Juha, Lauri Vuorenkoski, Kristiina Manderbacka, Eeva Ollila, Ilmo Keski-mäki & Stakes. Helsinki: Edita Prima Oy, 115–133.
Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus 77/1968.
Parton, Nigel & Patrick O’Byrne. 2000. Constructive social work. Basingstoke: Macmillan.
Pentikäinen, Marja. 2005. Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pa-kolaisuudesta. Työpoliittinen tutkimus 274. Helsinki: Työministeriö.
Pitkänen, Sari, Sari Nyholm, Matti Tuusa, Sinikka Törmä & Johanna Matikainen. 2014. TEM raportteja 10/2014. Vastaanotto tietyillä, kotouttamistyö kaikilla. Selvitys kuntien kiintiöpako-laisten vastaanoton edellytyksistä, mahdollisuuksista ja haasteista. Helsinki: Työ- ja elinkei-noministeriö.
Pudasjärven kaupunki. 2017. Kotouttamisohjelma 2017–2020.
https://www.pudasjarvi.fi/tiedostot/liitteet/maahanmuuttajat/kotouttamisohjelma_2017-2020.pdf (Luettu 22.3.2018.)
Redfield, Robert, Ralph Linton, & Melville J. Herskovits. 1936. ”Memorandum on the study of acculturation.” American Anthropologist 38, 149–152.
Robinson, Kim. 2014. ”Voices from the Front Line: Social Work with Refugees and Asylum Seekers in Australia and the UK.” British Journal of Social Work 44 1602–1620.
Ruhanen, Maiju. 2013. Kiintiöpakolaisten vastaanotto. Kokemuksia kotouttamisen järjestämi-sestä. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Pakolaisrahasto.
Ruusuvuori, Johanna & Pirjo Nikander. 2017. ”Haastatteluaineiston litterointi.” Teoksessa Tut-kimushaastattelun käsikirja, toim. Hyvärinen, Matti, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori.
Tampere: Vastapaino, 427–444.
Satka, Mirja & Synnöve Karvinen-Niinikoski & Marianne Nylund. 2005. ”Mitä sosiaalityön-käytäntötutkimus on?” Teoksessa Sosiaalityön sosiaalityön-käytäntötutkimus, toim. Satka Mirja & Synnöve Karvinen-Niinikoski, Marianne Nylund & Susanna Hoikkala. Helsinki: Palmenia Kustannus, 9–19.
Satka, Mirja, Ilse Julkunen, Aino Kääriainen, Ritva Poikela, Laura Yliruka & Heidi Muurinen.
2016. ”Johdanto – Käytäntötutkimus tietona ja taitona.” Teoksessa Käytäntötutkimuksen taito, toim. Satka, Mirja, Ilse Julkunen, Aino Kääriainen, Ritva Poikela, Laura Yliruka & Heidi Muu-rinen. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet, Unigrafia. 8–33.
Saurama, Erja. 2016. ”Sosiaalityön käytäntötutkimus ja pragmatismi.” Teoksessa Käytäntötut-kimuksen taito, toim. Satka, Mirja, Ilse Julkunen, Aino Kääriainen, Ritva Poikela, Laura Yliruka
& Heidi Muurinen. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet. Helsinki: Unigra-fia,78–98.
Sisäministeriö. 2016. Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta eh-käisyn toimenpideohjelma. Helsinki: Sisäministeriö.
http://intermin.fi/documents/1410869/3723676/V%C3%A4kivaltaisen+radikalisoitumi-sen+torjunnan+toimenpideohjelma/124c2990-5b27-4b96-bf85-1cc3f1904486. (Luettu 07.11.2017.)
Sisäministeriö. 2017. Maahanmuutto. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset.
http://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset. (Luettu 23.09.2017.)
Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. 2017. Käytäntötutkimus.
http://www.socca.fi/tutkimus/kaytantotutkimus. (Luettu 10.12.2017.) Suomen perustuslaki 731/1999.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Maahanmuuttajien osallisuus ja kotoutuminen.
https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-osalli-suus-ja-kotoutuminen. (Luettu 04.11.2017.)
Tiilikainen, Marja. 2003. Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vastapaino.
Tiilikainen, Marja. 2007. ”Kulttuurien kohtaaminen. Etniset vähemmistöt Suomessa.” Duode-cim 123: 437–439.
Tilastokeskus. 2018.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/Maahanmuutta- jat_ja_kotoutuminen__Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/007_ulkom_osuudet.px/table/tab-leViewLayout2/?rxid=dc815f51-a7d0-4aec-a81a-49b8ce399d18 (25.3.2018.)
Turtiainen, Kati. 2009. ”Kertomuksia uuden kynnyksellä - Luottamuksen rakentuminen kiin-tiöpakolaisten ja viranomaisten välillä.” Janus 17:4, 239–345.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi: Uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017a. Kuntien kokemuksia pakolaisten vastaanotosta.
http://tem.fi/kuntien-kokemuksia. (Luettu 07.12.2017.)
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017b. Pakolaisten vastaanotto – Tietopaketti kunnille.
http://tem.fi/tietopakettikunnille. (Luettu 23.09.2017.)
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017c. Suomalainen pakolaispolitiikka.
http://tem.fi/suomalainen-pakolaispolitiikka. (Luettu 03.12.2017.) Ulkomaalaislaki 301/2004.
Valtonen, Kathleen. 1999. Pakolaisten integroituminen Suomeen 1990-luvulla. Työhallinnon julkaisu nro 228. Helsinki: Työministeriö.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2017. Kvalitatiivisen datatiedoston käsittely.
http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/kvalitatiivisen-datan-kasittely.html. (Luettu:
04.01.2018.)
LIITTEET
Liite 1 Tutkielman toteutuksen aikataulu
Syyskuu 2017 Tutkimusaiheen muotoilu, aiheen rajaus,
alusta-vat kirjallisuushaut
Lokakuu 2017 Teoriaosuuden kirjoittaminen, tutkimusaiheen
tarkennus
Marraskuu 2017 Teoriaosuus ja menetelmäosuus,
haastattelukut-sut, haastattelurunko
Joulukuu 2017 Teoriaosuus ja menetelmäosuus, aineiston keruu
ja litterointi
Tammikuu 2018 Aineiston keruu ja litterointi
Helmikuu 2018 Litterointi, aineiston analyysi ja tutkimustulok-set
Maaliskuu 2018 Aineiston analyysi, tutkimustulokset,
johtopää-tökset, pohdinta, tiivistelmä ja tutkielman vii-meistely
Liite 2 Haastattelukutsu HAASTATTELUKUTSU
Olen sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Työskentelen Kittilässä sosiaa-lityöntekijänä ja viimeistelen opintojani. Pyydän teitä haastateltavaksi Pro gradu -tutkielmaani varten.
Pro gradu -tutkielman aihe: Kiintiöpakolaisten vastaanotto ensimmäistä kertaa - Työntekijöiden ko-kemuksia Lapin kunnista.
Tutkielman tavoitteena on selvittää työntekijöiden kokemuksia ja havaintoja kiintiöpakolaisten vas-taanottamisesta tilanteessa, jossa kunta on vastaanottanut pakolaisia ensimmäistä kertaa. Haluan sel-vittää minkälaisia onnistumisia ja haasteita työntekijät ovat kohdanneet sekä mahdollisia erityispiir-teitä, joita vastaanottokunnan sijainti Lapissa tuo mukanaan. Kutsun haastateltavaksi henkilöitä, jotka ovat kunnassanne olennaisesti mukana kiintiöpakolaisten vastaanottotyössä, kuten esimerkiksi maa-hanmuuttotyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja omankielinen arjen apuri.
Haastattelut toteutetaan joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana. Haastattelu on teemahaastattelu, joka antaa haastateltavalle mahdollisuuden vastata vapaamuotoisesti. Haastattelu voidaan järjestää joko yksilö- tai ryhmähaastatteluna ja tilanteesta riippuen joko kasvokkain, puhelimitse tai Skype-yhteyden välityksellä. Haastattelut järjestetään virka-ajan puitteissa. Haastattelu äänitetään analyysia varten ja äänitteet tuhotaan tutkielman valmistuttua. Haastattelumateriaali käsitellään luottamuksel-lisesti ja haastateltavien tunnistetietoja ei tuoda julki missään tutkimusvaiheessa. En esimerkiksi mai-nitse haastateltavan ammattinimikettä ja työskentelykuntaa samassa yhteydessä, sillä se vaarantaisi haastateltavien anonymiteetin. Haastatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja osallistumisen voi keskeyttää missä tahansa vaiheessa.
Tutkielma valmistuu kevään 2018 aikana. Tutkielma julkaistaan Itä-Suomen yliopiston kirjastossa sekä osoitteessa epublications.uef.fi. Tutkielmani ohjaajina toimivat yliopistonlehtori Riitta-Liisa Kinni, YTT ja yliopistonlehtori Aini Pehkonen, VTT.
Pyydän vastaukset haastattelukutsuun sähköpostitse 8.12.2017 mennessä. Jokainen haastattelu on tär-keä, sillä ne auttavat keräämään arvokasta tietoa kiintiöpakolaisten vastaanottotyöstä alueellamme.
Ystävällisin terveisin ja jo etukäteen kiittäen, Minna Luiro
Sosiaalityön opiskelija Itä-Suomen yliopisto minlu@student.uef.fi
Liite 3 Haastattelusuostumus
SUOSTUMUS HAASTATTELUTUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESEEN JA HAASTATTE-LUN TALLENTAMISEEN
Haastateltava
Suostun osallistumaan Pro gradu -tutkielmaan liittyvään haastatteluun. Suostun siihen, että haastat-telu äänitetään. Ymmärrän, että haastathaastat-teluun osallistuminen on vapaaehtoista ja osallistumisen saa perua tai keskeyttää milloin tahansa. Tiedän, että minun ei ole pakko vastata jokaiseen kysymykseen.
______________________________
Aika ja paikka
______________________________
Allekirjoitus ja nimen selvennys
Haastattelija
Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti ja luottamuksellisesti. Haastatteluäänite tuhotaan tutkielman valmistumisen jälkeen.
______________________________
Aika ja paikka
______________________________
Allekirjoitus
Minna Luiro
Sosiaalityön opiskelija minlu@student.uef.fi
Liite 4 Teemahaastattelurunko
TEEMAHAASTATTELURUNKO
ENNEN KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTTOA
Minkälainen prosessi kiintiöpakolaisten vastaanottaminen oli? Miten se alkoi ja eteni?
Milloin päätös kiintiöpakolaisten vastaanotosta on tehty? Tiedättekö, minkälaista keskustelua kunnassanne on käyty vastaanottoon liittyen?
Mitä työntekijöitä kunnassanne työskentelee kiintiöpakolaisten vastaanoton parissa? Palkat-tiinko uusia työntekijöitä? Kuinka paljon ennen pakolaisten tuloa uudet työntekijät aloittivat?
Kuinka pitkäksi aikaa heidät palkattiin?
Minkälaisia asioita kunnassa tehtiin ennen kiintiöpakolaisten saapumista?
Mitkä asiat mietityttivät ennen kiintiöpakolaisten saapumista?
KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTON ALKUMETRIT
Kerro ensikohtaamisestasi kiintiöpakolaisten kanssa. Missä ja milloin se tapahtui? Ketä kaik-kia oli mukana? Mitä muistat ajatelleesi ja tunteneesi? Miltä tulijat vaikuttivat? Mitä he sa-noivat ja tekivät?
Minkälaisia olivat ensimmäiset päivät ja viikot kiintiöpakolaisten saapumisen jälkeen? Mitä silloin tehtiin? Minkälaisiin asioihin kiintiöpakolaiset kaipasivat apua ja neuvoja? Kuinka tii-vistä työskentely kiintiöpakolaisten kanssa oli alussa? Mitkä asiat mietityttivät työntekijöitä?
Miten kuntalaiset suhtautuivat näkemyksesi mukaan kiintiöpakolaisten saapumiseen ja katu-kuvaan ilmestymiseen?
VASTAANOTTOTYÖN KÄYTÄNNÖT
Mitkä asiat ohjaavat kiintiöpakolaisten vastaanottotyötä kunnassanne? Onko käytössänne val-miita toimintaohjeita? Jos valval-miita ohjeita on, pitääkö niitä noudattaa vai onko teillä ollut vapaus soveltaa ja luoda juuri teidän kuntaan sopivia käytäntöjä?
Keneltä olette työntekijöinä saaneet apua, ohjeita ja tukea?
Onko kuntaanne palkattu tulkki tai omankielinen arjen apuri? Jos on, kuinka pitkäksi aikaa?
Minkälaisia havaintoja ja kokemuksia teillä on tulkin käyttöön liittyen?
Minkälaisia havaintoja teillä on kulttuuriin liittyen? Perehdyittekö etukäteen uusien kuntalais-ten kulttuuriin? Ovatko kulttuurierot huomioitu kunnassanne jollain tavalla käytännön ta-solla?
MONIAMMAILLINEN TYÖ
Mitä eri toimijoita kiintiöpakolaisten elämässä on mukana kunnassanne?
Minkälaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä on?
Minkälainen työnjako toimijoiden välillä on? Onko työnjako ollut selkeä vai vaikeammin hahmotettava? Kuka työnjakoa määrittelee?
KONTEKSTINA LAPPI
Minkälaisia erityispiirteitä vastaanottokunnan sijainti Lapissa tuo mukanaan? Mitä tekijöitä on otettava huomioon? Onko joku aiheuttanut hämmästystä kiintiöpakolaisten keskuudessa?
Minkälaisia erityispiirteitä juuri teidän kunnassa on kiintiöpakolaisten vastaanottoa ajatellen?
Kuinka kansainvälinen kuntanne on? Onko kunnassanne muita maahanmuuttajia?
Minkälainen kotoutumissuunnitelma kunnassanne on?
TYÖSKENTELY KIINTIÖPAKOLAISTEN KANSSA NYT
Kiintiöpakolaisten saapumisesta on nyt joitain kuukausia aikaa. Miten työskentely heidän kanssaan on muuttunut verrattuna alkuvaiheeseen?
Miten kiintiöpakolaisten elämäntilanne on sinun käsityksesi mukaan muuttunut kuntaan saa-pumisen jälkeen?
Miten kiintiöpakolaiset ovat käsityksesi mukaan sopeutuneet uuteen kotimaahan ja kotikun-taan? Mitkä tekijät ovat näkemyksesi mukaan auttaneet kotoutumisessa tai aiheuttaneet haas-teita?
Miten kiintiöpakolaiset ovat käsityksesi mukaan sopeutuneet uuteen kotimaahan ja kotikun-taan? Mitkä tekijät ovat näkemyksesi mukaan auttaneet kotoutumisessa tai aiheuttaneet haas-teita?