57
58 Työministeriö – 0sa I
työnantajapalvelujen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on määritellä työnantajapalvelu-jen kokonaisstrategia ja siihen liittyvät kehittämistoimet.
Kertomusvuoden alussa tuli voimaan työttömyysturvalain muutos, jonka mukaan työminis-teriö vahvistaa vuosittain työvoimatoimikuntien valmistelun pohjalta kuntakohtaiset työssä-käyntialueet. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat henkilön asuinpaikkakunta sekä ne paikka-kunnat, joilla ko. asuinpaikkakunnalta yleisesti käydään työssä tai joissa työssäkäynti vas-taavassa ajassa ja vastaavin kustannuksin on mahdollista. Muutoksen tavoitteena on saada aikaan yhtenäiset työssäkäyntialueet ja lisätä työvoiman lähiliikkuvuutta.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen painopisteinä olivat yhtäältä työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä työvoimakapeikkojen ehkäisy ja toisaalta panostus yksilöllisiin koulu-tusohjelmiin. Suhdannetilanteen mukaisesti yrityskohtaisen koulutuksen räätälöintiin, yh-teishankintoihin, työvoimatarpeiden ennakointiin sekä työelämäläheisten koulutusmallien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Koulutuksen laadun turvaamiseksi tutkintoi-hin johtavan koulutuksen osuutta lisättiin. Pitkittyvän työttömyyden ennaltaehkäisemiseksi panostettiin yksilöllisten koulutusohjelmien räätälöintiin ja useista työvoimapolitiikan kei-noista koostuvien palvelupakettien lisäämiseen. Vuonna 2000 työvoimapoliittisessa aikuis-koulutuksessa oli arviolta keskimäärin 31 000 henkilöä (ESR-ml). Ammatinvalinta- ja urasuunnittelun asiakkaita oli kertomusvuonna arviolta 45 000 henkilöä, joista noin 60 % oli 25 vuotta täyttäneitä. Koulutus- ja ammattitietopalvelussa tilastoitiin puolestaan lähes 500 000 neuvontakertaa.
Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien tehostettujen palvelujen kokeilun (1.7.1996 – 31.12.1997) loppuraportti valmistui kertomusvuonna. Raportin keskeinen tulos oli, että pal-velujärjestelmiä, koulutusta ja kuntoutusta kehittämällä ei olennaisesti ole kyetty paranta-maan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Yksi merkittävä syy on se, että työmarkkinoilla ei ole riittävästi heihin kohdistuvaa kysyntää. Työhönsijoittumisen edistämiseksi järjestet-tiin kertomusvuoden aikana vajaakuntoisille työnhakijoille yhteensä 13 000 ammatillisen kuntoutuksen tukitoimenpidettä.
Työllisyyslain mukaan tukitoimenpiteille sijoittaminen on viimesijainen työvoimapolitiikan keino. Työllisyyden parantumisen myötä toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden mää-rää on edelleen voitu alentaa. Sijoitukset ovat vähentyneet erityisesti julkisella sektorilla, jossa työllistämiskäyttäytymistä on pyritty suuntaamaan vakituisen työllistämisen suuntaan.
Vuonna 2000 työllistämistuella sijoitettiin arviolta keskimäärin 43 000 henkilöä (ESR ml.) eli 8 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllistetyistä yhdistelmätuen osuus oli noin 13 000 henkilöä. Lisäksi työharjoittelussa työmarkkinatuella oli keskimäärin 10 000 ja vuo-rotteluvapaatyöpaikassa noin 5 000 henkilöä.
Hallitusohjelman mukaan keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää pyritään pitkällä aikavälillä myöhentämään 2-3 vuodella. Vuonna 2000 työhallinto otti käyttöön tehostetun palvelutarjonnan, jolla työttömäksi ilmoittautuneita 55 – 59 – vuotiaita henkilöitä autetaan työllistymään. Palvelutarjonnassa tukityö oli viimesijaisin keino, jota tuli järjestää aikaisin-taan kuuden kuukauden ja viimeistään 11 kuukauden työttömyyden jälkeen. Vuoden 2000 talousarviossa tähän tarkoitukseen varattiin yhteensä 70 milj. markkaa, jolla voitiin työllis-tää keskimäärin 1 300 henkilöä. Ensisijaisesti työttömyyden kestovaatimusten vuoksi mää-rärahan käyttö jäi vielä vuonna 2000 vähäiseksi.
Työllisyyspoliittinen projektituki on tarkoitettu mm. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistämisvaiheessa toiminnan hallinnointiin ja organisoimiseen.
Projektituella tuettiin myös paikallisia työllisyyskumppanuuksia ja muita yhteisöjä, jotka pyrkivät pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen
esimer-59 Työministeriö – 0sa I
kiksi yhdistelmätukea hyödyntäen. Lisäksi työttömien aloitteellisuuden edistämiseen tarkoi-tetuilla määrärahoilla tuettiin työttömien järjestöjen toimintaa ja työosuuskuntien perusta-mista.
Vuoden 1997 lokakuussa alkanut kotitaloustyön yritystukijärjestelmän kokeilu Itä- ja Länsi-Suomen läänien alueilla päättyi vuoden 2000 lopussa. Samanaikaisesti toteutettiin myös kotitalouksien väliaikainen verotukijärjestelmä muualla Suomessa. Vuoden 2001 budjetti-riihen yhteydessä hallitus päätti toteuttaa kotitalouksien verotukijärjestelmän koko maan kattavana vuoden 2001 alusta lukien.
Eduskunta hyväksyi kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsäädännön (HE 184/2000), joka tulee voimaan syyskuussa 2001. Kuntien tehtävänä on järjestää syrjäytymisvaarassa oleville työttömille kuntouttavaa työtoimintaa, joka ei saa korvata kunnan normaaleja työ-tehtäviä. Alle 25-vuotiaat pitkään työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saaneet ovat vel-vollisia osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan etuuksien menettämisen uhalla.
Työministeriön vuonna 1999 asettama poikkihallinnollinen työllisyysasteen nostamispro-jekti jätti kertomusvuonna loppuraporttinsa. Pronostamispro-jektin tehtävänä oli esittää toimenpiteitä, joilla lisätään työllisyyden kasvua palvelusektorilla sekä lisätään uusien yritysten perusta-mista. Työministeriö käynnisti kertomusvuoden alussa syrjäytymisen ehkäisyyn ja yhteis-työhön liittyvän projektin, jonka esitykset valmistuvat myös vuoden 2001 helmikuussa.
EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisen kansallisen toimintasuunnitelman hankkeiden val-mistelu ja toimeenpano käynnistyi kertomusvuonna. Työhallinto vastaa toimintasuunnitel-maan sisältyvistä kolmesta monivuotisesta hankkeesta. Yritysten osaamishankkeessa ediste-tään henkilöstön työllisyyttä tukevaa pitkäjänteistä kehittämistä ja elinikäistä oppimista.
Osaavan työvoiman saatavuushankkeessa parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja tor-jutaan työvoimakapeikkoja. Uusi alku -hankkeella alennetaan pitkittyvää työttömyyttä aktii-vista työvoimapolitiikkaa tehostamalla.
Vuodet 2000-2006 kattavalla EU:n rakennerahastokaudella toimeenpannaan uudet tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmat, sekä yhteisöaloite EQUAL. Uudella ohjelmakaudella ESR-projektei-hin arvioidaan osallistuvan noin 500 000 henkilöä. ESR-projektien rahoitussuunnitelma vuosille 2000-2006 on yhteensä 17,7 miljardia markkaa, josta EU:lta tuleva osuus on 5,2 miljardia markkaa. Loppuosa 12,5 miljardia markkaa on kansallista rahoitusta. Uudessa tavoite 3-ohjelmassa on yhdistetty edellisen kauden tavoite 3 ja 4-ohjelmat.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli keskimäärin yli 89 000 henkilöä eli noin 14 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimenpiteillä alennettiin työttömyysastetta 3,5 %-yksikön verran. Hallitusohjelman mukaisesti työhallinto on tehostanut työvoimapoli-tiikan vaikuttavuuden seurantaa. Kertomusvuonna valmistuneiden selvitysten mukaan työ-voimapoliittiset toimenpiteet edistävät vuodot huomioon ottaen huonosti pysyvälle työural-le sijoittumista. Toimenpiteistä vaikuttavuudeltaan onnistunein on ollut yksityisen sektorin tukityöllistäminen, jossa tuen saannin ehtona on toistaiseksi voimassa olevaan työsuhtee-seen sijoittuminen. Kaikilla toimenpiteillä on myös syrjäytymistä ehkäiseviä ja työmark-kinayhteyksiä ylläpitäviä vaikutuksia. Kertomusvuonna valmistuivat myös vuoden 1998 työvoimapoliittisen uudistuksen vaikutuksia selvittäneet tutkimukset.
Kertomusvuonna työsopimuslaki uudistettiin kokonaisuudessaan. Lakia valmisteltiin komi-teassa noin viisi vuotta. Eduskunta hyväksyi työsopimuslain 18.12.2000. Laki mm. parantaa epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaa, täsmentää yleissitovuusjärjes-telmää ja työsuhdeturvaan liittyviä säännöksiä. Mahdollisuuksia poiketa työehtosopimuksin lain määräyksistä on hieman lisätty. Kesäkuussa hallitus antoi ohjelmansa mukaisesti
esi-60 Työministeriö – 0sa I
tyksen eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 75/2000 vp). Lailla on tarkoitus täydentää henkilötietolakia työelämän erityis-tarpeisiin soveltuvaksi erityisesti eräissä menettelytavoissa. Vuoden 2000 lopussa asian kä-sittely oli eduskunnassa vielä kesken.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain 17 §:n muut-tamiseksi (HE 195/2000 vp), jonka mukaan vuorotteluvapakokeilua jatketaan entisin ehdoin vuosina 2001-2002. Kertomusvuoden aikana vuorotteluvapaan aloitti noin 13 000 henkilöä, joista naisia oli 70 prosenttia. Tulopoliittisen sopimuksen perusteella asetetaan kolmikantai-nen työryhmä vuorotteluvapaajärjestelmän arviointia ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä varten.
Poikkihallinnollinen työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma käynnistyi vuoden 2000 alusta. Ohjelman tavoitteena on parantaa työntekijän selviytymistä työuran kaikissa vaiheissa sekä auttaa työelämän eri osapuolia käytännössä toteuttamaan työyhteisöjen kehit-tämistä työssä jaksamisen huomioon ottaen. Kertomusvuonna syvennettiin tiedotustoimin-nalla hyvien käytäntöjen tuntemusta työelämän kehittämiseksi.
Kansallisen Ikäohjelman (1998-2002) tavoitteena on edistää ikääntyvien työllisyyttä ja eh-käistä ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Ikäohjelma on usean ministeriön ja eri sidosryh-mien yhteishanke, jonka vetovastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Vuonna 2000 työ-hallinnossa ohjelman painopisteenä oli parantaa TE-keskusten ja työvoimatoimistojen hen-kilöstön valmiuksia selvittää ikääntyvien työnhakijoiden palvelutarpeita sekä tarjota ikään-tyville heidän työllistyvyyttään edistäviä ratkaisuja yhteistyössä työnantajien kanssa. Kerto-musvuonna valmistui ohjelman seurantaraportti.
Työministeriö on vastannut myös Kansallisen työelämän kehittämisohjelman (toinen toi-mintakausi 2000-2003) toteutuksesta yhteistyössä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kans-sa. Ohjelma on rahoittanut kehittämisprojekteja, joilla edistetään tuottavuutta ja työelämän laatua parantavia toimintatavan muutoksia suomalaisilla työpaikoilla. Kansallisen tuotta-vuusohjelman kolmas toimintakausi (2000 - 2003) käynnistettiin vuoden 2000 alkupuolella valitsemalla ohjelmaan yhteensä 12 tutkimusavusteista projektia. Ohjelman päätavoitteiksi kolmikantaperiaatteella asetettu johtoryhmä on määritellyt seuraavat: 1) työyhteisöjen toi-mivuuden lisääminen, 2) yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuuskehityksen nopeuttaminen, 3) kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen sekä 4) työllisyyden ja toimeentulon paranta-minen.
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työkonferenssissa vuonna 2000 hyväksyttiin mm. uudis-tettu äitiyssuojelua koskeva yleissopimus nro 183 ja sitä täydentävä suositus nro 191. Vuo-den 2000 tammikuussa työministeriö järjesti yhdessä valtiovarainministeriön, OECD:n ja EU:n komission kanssa Helsingissä laajan työllisyyskonferenssin, johon osallistui delegaa-tiot 27 maasta.
Vuonna 2000 Suomeen tuli 3 160 turvapaikanhakijaa. Pakolaiskiintiö oli 700 henkilöä.
Heinäkuussa voimaan tullut ulkomaalaislain muutos, joka nopeutti turvapaikkahakemusten käsittelyä, näyttäisi vaikuttaneen vähentävästi turvapaikan hakijoiden määrään.
Inkerinsuomalaisia muutti maahan vajaat 1 000 henkilöä. Maahanmuuttajien työllisyys on hieman kohentunut. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli 34 %, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 39 %. Kotouttamislain toimenpiteiden piirissä oli vuoden lopussa runsaat 4 000 henkilöä. Vuonna 2000 valmisteltiin toimintaohjelma etnisen syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi tavoitteena etnisesti yhdenvertainen ja monimuotoinen yhteiskunta.
EU päätti 28.9.2000 Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta.