maaseu-40 Maa- ja metsätalousministeriö – 0sa I
dun kehittämistoimilla arvioidaan edellisellä kaudella luodun yli 7 000 uutta tai korvaavaa työpaikkaa.
Edelliseltä vuodelta siirtynyt maatalouden investointitukien hakemusruuhka, n. 6 000 kpl artiklan 141 mukaisia hakemuksia, saatiin purettua ja uuden rahastokauden hakemusten päätöksenteko käynnistyi loppuvuodesta. Vuoden aikana myönnettiin rahoitustukea noin 5 500 maatilatalouden investointiin, joista 800 koski uutta kautta. Kappalemääräisesti eni-ten tukea myönnettiin kuivureiden ja muiden varastojen rakentamiseen. Korkotukilainoja myönnettiin yhteensä noin 467 milj. mk, valtionlainoja noin 347 milj. mk ja avustuksia noin 269 milj. mk.
Kokonaan kansallisesti rahoitettavan 3-vuotisen luopumistukijärjestelmän piiriin tuli myö-häisestä käynnistymisestä johtuen vain noin 237 tilaa, eli selvästi ennakoitua vähemmän.
Vuoden 2000 syksyllä valmistui maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän koordinoima 3. maa-seutupoliittinen kokonaisohjelma (2001-2004) "Ihmisen maaseutu-tahdon maaseutupolitiik-ka".
Vuonna 1999 valmistuneen Suomen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen on osallistunut ja sitoutunut koko elintarvikeketju. Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju on systemaattisen laatutyön piirissä vuoteen 2006 mennessä.
Maatalouden tuotantopanosten laatu- ja turvallisuuskysymykset korostuivat ja niitä koske-vaa lainsäädäntöä kehitettiin. Kasvinterveys ja rehujen hygieniataso säilyivät hyvinä. Anti-bioottien käyttö kasvunedistäjänä lopetettiin yhteistyössä tuottajien ja rehu- ja elintarvikete-ollisuuden kanssa. Suomen olosuhteisiin sopivien korkealaatuisten siementen ja taimiaineis-tojen sekä turvallisten ja tehokkaiden torjunta-aineiden saatavuus varmistettiin edelleen.
Lannoitteiden raskasmetallipitoisuudet on saatu pysytettyä alhaisina. Luomustrategian val-mistelu käynnistettiin ja pantiin täytäntöön luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskeva lainsäädäntö.
Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen yhdisty-mistä valmisteltiin. Laitokset yhdistyvät vuoden 2001 maaliskuun alusta. Kasvinjalostuslai-tos yhtiöitettiin vuoden 2000 alusta.
Metsätalous
Hallitus ryhtyi toimeenpanemaan Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Asetettu metsäneuvosto hyväksyi metsäohjelman toteutus ja seurantasuunnitelman ajalle 1.1.2000 -31.3.2002. Suunnitelmassa on yli 30 metsäohjelman toteutukseen liittyvää hanketta eri mi-nisteriöiden hallinnonaloilla ja yksityisellä sektorilla. Alueellisia metsäohjelmia alettiin päi-vittää kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisiksi. Yksittäisistä toimenpiteistä kesä-hakkuutyöryhmän sekä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietinnöt valmistuivat. Joulukuussa 2000 hallitus asetti laajapohjaisen toimikunnan laati-maan ehdotuksen Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsien suojelun tavoite-, rahoitus- ja toimintaohjelmaksi. Metsänhoidon tason pysyväksi kohottamiseksi ja luonnonhoidon lisäämiseksi käynnistettiin Huomisen metsät -hanke (vv. 2000-2003), johon sisällytettiin hyviä tuloksia jo tuottanut Nuoren metsän hoito -kampanja. Kestävän metsäta-louden rahoituksesta annetun asetuksen muutoksella parannettiin metsänuudistamisen ja metsätien perusparannuksen rahoitusmahdollisuuksia. Valtion talousarviossa turvattiin Kansallinen metsäohjelma 2010:n rahoitus.
Maa- ja metsätalousministeriö osallistui Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman
41 Maa- ja metsätalousministeriö – 0sa I
(vv. 1995-2010) toteuttamiseen mm. nuoren metsän hoitoa ja metsähakkeen tuotantoa tuke-malla. Ainakin osaksi PuunAika -kampanjan ansiosta sahatavaran ja jalosteiden kotimainen käyttö on noussut jyrkästi ollen Suomessa nyt maailman korkeinta asukasta kohden lasket-tuna. Hankkeen jatkoksi hallituksen tarkoituksena on käynnistää kotimaisen viennin edistä-miseen ja puun mekaanisen käytön lisääedistä-miseen päämarkkina-alueillamme tähtäävä Puu-Eurooppa -kampanja (vv. 2001-2005). Kertomusvuonna metsäsektorilla oli edelleen kor-keasuhdanne ja metsäteollisuuden kehitys eteni kansallisessa metsäohjelmassa määritellyllä uralla.
Hallitustenvälinen metsäfoorumi piti neljännen ja viimeisen kokouksensa helmikuussa New Yorkissa. Kokouksessa ei päästy yksimielisyyteen kansainvälisestä metsäsopimuksesta. Sen sijaan YK:n yleiskokous perusti uuden elimen, YK:n alaisen metsäfoorumin. Sen tärkein tehtävä on koordinoida eri toimijatahojen, kuten esimerkiksi YK:n alaisten järjestöjen, sopi-mussihteeristöjen sekä Maailmanpankin työskentelyä metsäkysymyksissä. Barentsin alueen metsäsektoriohjelmaa valmisteltiin vuoden aikana osaksi Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaa.
Metsät olivat keskeisesti esillä myös Kioton pöytäkirjan edellyttämässä seurantatyössä, esim. Haagissa pidetyssä ilmastokokouksessa. Myös kansainvälisen biodiversiteettisopi-muksen mukaisessa työssä perustettiin metsäryhmä, jonka tehtävänä on mm. valmistella vuonna 2002 pidettävää osapuolikokousta. Siinä pääteemana on metsät.
Metsähallituksen voitto vuonna 2000 oli 390 milj. mk (tavoite 354 milj. mk) ja tulos ilman kiinteän omaisuuden myyntivoittoja 322 milj. mk (tavoite 301 milj. mk).
Metsäntutkimuslaitosta koskeva uusi laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.2000. Valmistelutyö laitoksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden pääosan siirtämiseksi Metsähallituk-sen hallintaan käynnistettiin. MetsäntutkimuslaitokMetsähallituk-sen tutkimuskeskuksia ja -asemia koske-vaa kehittämistä varten maa- ja metsätalousministeriö asetti Tutkimusyksikkötyöryhmän.
Metsänjalostussäätiön tehtävät ja henkilöstö liitettiin Metsäntutkimuslaitokseen 1.1.2000 lukien.
Kala-, riista- ja porotalous
Elinkeinokalatalouteen ja vesiviljelyalaan liittyviä toimia ja tehtäviä toteutettiin yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Osallistuttiin osana Euroopan yhteisön valtuuskun-taa kansainvälisen Itämeren kalastuskomission vuosikokoukseen, jossa päätettiin vuotta 2001 koskevista silakan, kilohailin, lohen ja turskan kiintiösuosituksista. Ahvenanmaan kanssa tehtiin vuodeksi 2001 sopimus eräistä lohenkalastusrajoituksista sekä lohikiintiön jaosta Ahvenanmaan ja mannermaan kesken.
Euroopan komissio hyväksyi Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman kaudelle 2000-2006. Asetettiin rakenneohjelman seurantakomitea, joka vahvisti ohjelman täyden-nysosan. Uudistettiin ohjelmaan liittyvä ohjeistus ja aloitettiin rakenneohjelman sekä tavoi-te 1-ohjelmien kalatalousosien totavoi-teuttaminen. Yhtavoi-teisen kalastuspolitiikan markkinajärjestavoi-tel- markkinajärjestel-män mukainen silakan tuottajajärjestö hyväksyttiin. Tuottajajärjestötoiminnan edellyttämät hallinnolliset ja valvonnalliset toimet toteutettiin. Kalastuksen valvontaa tehostettiin otta-malla kalastusalusten satelliittiseuranta-järjestelmä täysimääräisesti käyttöön.
Kalastuksenhoitomaksurekisterin kokoamisvaihe saatettiin loppuun. Vastaisuudessa rekiste-riä kasvatetaan edelleen, mutta ilman erityistoimenpiteitä. Rekisterissä oli vuoden 2000 lo-pussa noin 240 000 kalastuksenhoitomaksun maksanutta henkilöä. Kansalaisille jaettiin te-hostetusti kalastuksenhoitomaksua, viehekalastusmaksua sekä maksujärjestelmiä koskevaa tietoutta.
42 Maa- ja metsätalousministeriö – 0sa I
Jatkettiin Norjan kanssa neuvotteluja Tenojoen ja Näätämöjoen kalastussopimusten ja -sääntöjen nykyaikaistamiseksi. Tenonvuonon kalankasvatuksen ympäristöriskejä käsitellyt yhteistyöryhmä jätti raporttinsa. Lisäksi aloitettiin valmistelutyö Tornionjoen kalastussään-nön uusimiseksi.
Valmisteltiin vapaa-ajankalatalouden valtakunnallinen kehittämisohjelma.
Hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamien vahinkojen määrät lisääntyivät. Ko. eläinten run-sauden seurantamenetelmien kehittämistyötä jatkettiin ja vahinkojen korvaussäännöksiä tarkistettiin. Hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen määrä ja korvaustarve selvi-tettiin. EU:n LIFE-hanketta metsäpeurakannan vakiinnuttamiseksi jatkettiin.
Porotaloustyöryhmän sekä Porolukujen tarkistamistyöryhmän ehdotusten perusteella annet-tiin päätös suurimpien sallittujen eloporolukujen alentamiseksi seuraavaksi 10-vuotiskau-deksi.
Vesivarat
Vesivaratehtäviä toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesivarastrategian linjausten mukaisesti. Vuonna 2001 voimaan tulevan vesihuoltolain tarkoituksena on vesi-huoltopalveluiden parantaminen erityisesti asemakaava-alueiden ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla, kuluttajan aseman vahvistaminen sekä maksu- ja sopimusjärjestelmien yhtenäistäminen. Jatkettiin yhteistyötä syksyllä hyväksytyn EY:n ve-sipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon valmistelussa. Vesistö- ja vesihuoltohankkeita toteutettiin myös EU:n rakennerahasto-ohjelmien puitteissa. Vesistöjen säännöstelyn kehit-tämistä jatkettiin erityisesti käynnistämällä Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöste-lyjen kehittämissuositusten toteuttaminen ja säännöstelylupien tarkistamishakemusten laa-dinta. Tulvantorjuntavalmiuksia parannettiin.
Maanmittaus
Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistusta jatkettiin vähentämällä Pohjanmaan ja Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistojen toimipisteiden määrää. Maanmittaustoimi-tusten kysynnän kasvu taittui kahden vuoden jyrkän nousun jälkeen. Toteutettiin yhteisalue-lain ja kalastusyhteisalue-lain muutokset, joiden seurauksena erilaisille osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluvien alueiden hallinto- ja päätöksentekomenettely yhdenmukaistettiin. Uuden valta-kunnallisen yhtenäisen kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä selvittäneiden työryhmien työt valmistuivat. Geodeettisen laitoksen hallintosäädökset uusittiin ja laitoksessa toteutet-tiin organisaatiomuutos.
Eläinlääkintä
EU:ssa oli käsiteltävänä useita suuria eläinlääkintää koskevia hankkeita. Näitä olivat esim.
elintarvikkeiden hygienialainsäädännön uudistamista, varovaisuusperiaatetta, EU:n Elintar-vikeviraston perustamista sekä TSE-tautien (esim. BSE) vastustamista koskeva laaja lain-säädäntö. Näistä hankkeista valmistui TSE-lainsäädäntö, joka pantiin myös kansallisesti hyvin nopeasti toimeen. Se koskee mm. riskimateriaalin poistamista, eläinjätteen käsittelyä, eläinproteiinia sisältävien rehujen käyttökieltoa, BSE:n varalta tehtäviä tutkimuksia, nau-danlihan eräitä merkintöjä, maiden riskiluokituksia sekä muuta TSE-tautien vastustamista.
Kansallisesti saatettiin loppuun tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuoltojärjes-telmän periaatteiden valmistelu. Käytännön toiminta voidaan käynnistää v. 2001. Järjestel-mä liittyy hallitusohjelman mukaiseen elintarviketalouden laatujärjestelJärjestel-mään. Vuoden 2000
43 Maa- ja metsätalousministeriö – 0sa I
keväällä todettiin Suomessa ensimmäisen kerran kalojen helposti leviävä VHS-tauti. Toi-menpiteet tartunnan hävittämiseksi laitoksista sekä sen leviämisen estämiseksi tehtiin eläin-lääkintäviranomaisten valvonnassa. Häkkikasvatuksen rajoituksia sisältävät kanojen pitoa koskevat eläinsuojeluvaatimukset saatettiin voimaan. EU:n edellyttämiä eläinsuojelutarkas-tuksia tehtiin sikaloihin, kanaloihin, vasikkakasvattamoihin, turkistarhoille ja eläinkuljetuk-siin. Eläinlääkinnällinen rajatarkastusmenettely ja siihen liittyvä varastojen valvonta saatet-tiin uuden EY-lainsäädännön mukaiseksi.
Kuntien elintarvikevalvonnan riittävyyttä arvioitiin ja ryhdyttiin tarvittaviin jatkotoimiin.
Salmonella- ja vierasainevalvontaohjelmien tulokset osoittivat odotetusti suomalaisten elin-tarvikkeiden alhaisen saastumistason. Selvitettiin eläinlääkkeiden ympäristövaikutuksia ja osallistuttiin antibioottien käyttöä koskevien toimintalinjojen laadintaan. Antibioottien käy-tön seurantaa tehostettiin. Varmistettiin eläinlääkkeiden saatavuus hevosille. Hallitusohjel-man mukainen hanke elintarvikkeiden valvontaa ja tarkastusta koskevan valtionhallinnon selkeyttämisestä saatettiin loppuun. Uutta Elintarvikevirastoa ja Eläinlääkintä- ja elintarvi-ketutkimuslaitosta koskeva organisaatiomuutos toteutuu 1.3.2001.
Suomi toimi edelleen aktiivisesti Maailman eläintautijärjestön O.I.E:n, Codex Alimentariuksen sekä Euroopan neuvoston eläinsuojelusopimusten (erityisesti eläinkuljetukset ja siipikarjan pito) puitteissa. Yhteistyötä Venäjän kanssa jatkettiin erityisesti raivotaudin vastustamiseksi itärajalla.