Aasia

Suomen ja Aasian maiden välinen kanssakäyminen jatkoi vilkastumistaan vuonna 2000.

Kahdenvälisissä suhteissa vierailuvaihto Kiinan kanssa oli omaa luokkaansa, monenväli-seen yhteistyöhön (ASEM, EU-ASEAN) Suomi osallistui EU-jäsenmaana.

Aasian poliittinen tilanne oli yleisesti ottaen varsin myönteinen. Jopa historiallisena tapah-tumana voidaan pitää Koreoiden välistä huippukokousta ja jännityksen lieventymistä Kore-an niemimaalla. AivKore-an vuoden loppupuolella myös IntiKore-an ja PakistKore-anin suhteissa oli rekiste-röitävissä myönteistä liikettä. Eri Aasian maiden sisäisten ongelmien ja väkivaltaisuuksien tai ihmisoikeustilanteen osalta ei kuluneena vuonna tapahtunut merkittävää kehitystä puo-leen tai toiseen.

Alueen taloudellinen kehitys jatkui myönteisenä useimpien maiden osalta, samoin Suomen taloussuhteet näiden maiden kanssa. Kuitenkin on selvää, että useissa maissa talousuudis-tukset ovat jääneet puolitiehen ja talouskasvun pohja ei siten ole niin tukeva kuin toivoa voisi.

10.1. Koillis-Aasia

Suomen ja Kiinan välisten suhteiden kehitys jatkui erittäin hyvänä. Maidemme välinen kor-kean tason vierailuvaihto jatkui erittäin vilkkaana ja huipentui maidemme välisten diplo-maattisuhteiden 50-vuotispäivän juhlistamiseen lokakuussa, jolloin ministerit Heinonen ja Hemilä osallistuivat juhlapäivän yhteydessä suurlähetystömme Pekingissä järjestämiin se-minaareihin, joilla edistettiin talouselämämme ja Suomen tunnettavuutta yleensäkin Kiinas-sa. Muista vierailuista on syytä mainita myös ulkomaankauppaministeri Sasin vierailu Kii-nassa maaliskuussa: Hongkongiin, Etelä-Kiinaan ja Pekingiin suuntautunut vienninedistä-mismatka saavutti suuren mielenkiinnon Suomalaisten yritysten keskuudessa. Kiinahan on jo Suomen viennin suurin vastaanottajamaa Aasiassa.

Kahdenvälisistä yhteistyöhankkeistamme voidaan tässä yhteydessä mainita erityisesti mai-demme välinen oikeusalan yhteistyö, jonka jatkosta vuosille 2001-2003 allekirjoitettiin so-pimus marraskuussa Pekingissä: Tämän ulkoasiainministeriön rahoittaman ja oikeusminis-teriön hallinnoiman yhteistyön tarkoituksena on tukea Kiinan kehittymistä oikeusvaltioksi.

Oikeusvaltiokehitys tuo mukanaan ihmisoikeustilanteen parantumisen lisäksi myös sen, että ulkomaalaisten, ml suomalaisten, yritysten toimintaympäristö Kiinassa paranee talouslain-säädännön selkiytymisen myötä.

Suhteemme Japaniin ovat myös kehittyneet suotuisasti vuonna 2000. EU-puheenjohtajuu-temme kireän aikataulun siirtämät kahdenväliset poliittiset ja kaupallis-taloudelliset konsul-taatiomme pidettiin loppuvuonna. Myös korkean tason vierailuvaihdossa Suomeen saatiin

96 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

harvinainen kunnia toimia

keisariparin vierailun isäntänä toukokuussa.

Korean niemimaan poliittinen tilanne on kehittynyt myönteisesti vuonna 2000. Koreoiden välinen lähentyminen johti Etelä-Korean presidentin Kim Dae Jungin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Ilin huippukokoukseen Pjongjangissa 13.-15.6.2000.

Suomi solmi diplomaattisuhteet molempien Koreoiden kanssa jo vuonna 1973. Suomella on ollut avoin keskusteluyhteys sekä Etelä- että Pohjois-Koreaan, mikä on helpottanut yh-teydenpitoa Korean niemimaalle ja tiedon saamista sulkeutuneesta Pohjois-Koreasta. Useat EU-maat ja muut teollisuusmaat ovat vasta vuonna 2000 tehneet päätöksen diplomaattisuh-teiden solmimisesta Pohjois-Korean kanssa.

Etelä-Korea isännöi Aasian ja Euroopan johtajien ASEM III -kokousta Soulissa 19.-21.10.2000. Suomen valtuuskuntaa johti tasavallan presidentti Tarja Halonen.

10.2. Kaakkois-Aasia

Vuosi 2000 on ollut poliittisesti vaikea Filippiineille. Maan luotettavuus yhteistyökump-panina on kärsinyt maata kohdanneiden skandaalien johdosta. Kahden suomalaisen matkai-lijan joutuminen panttivangeiksi Filippiineille nosti julkisuuteen yhden Kaakkois-Aasian turvallisuus- ja poliittisista ongelmista sekä Suomen kehitysavun Etelä-Filippiineille. Alu-eelliset eriarvoisuudet, vähemmistöjen asema ja eri muslimisissijärjestöjen väkivaltaisuus on pitkään vaikeuttanut Mindanaon tilannetta. Kehitysyhteistyön puitteissa jatkettiin neljän kahdenvälisen hankkeen toteutusta, joista yksi kohdistui Mindanaon rauhanprosessin tuke-miseen. Suomen kauppasuhteet Filippinien kanssa ovat lisääntyneet voimakkaasti. Filip-piinit on noussut Suomen neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi Aasiassa.

Laos vakuutti viimeisessä apuryhmän kokouksessa jatkavansa edelleen talouspolitiikassa siirtymistä markkinatalouteen tähtäimenä päästä eroon vähitenkehittyneiden maiden joukos-ta 20 vuodessa. Maan toimenpiteet ovat olleet ristiriijoukos-taisia ja tulokset varsin vaatimattomia.

Suomi on päättänyt, että pitkäaikainen tuki metsäsektorille on katkolla, koska Laosin halli-tus ei ole hyväksynyt metsien hoidon ja myynnin siirtymistä pois valtiolta kylien tehtäväksi.

Suomi tarkkailee tilannetta eikä käynnistä uusia kehitysyhteistyöhankkeita, mutta jatkaa toistaiseksi muiden sovittujen hankkeiden tukemista.

Suomen ja Kambodzhan välinen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina maan poliittisen tilanteen rauhoittumisen myötä. Yhteistyöllä pyritään tukemaan hallituksen kehittämissuun-nitelmia. Inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen puute vaikeuttaa kuitenkin kehityspyr-kimyksiä. Suomen hankkeet suuntautuvat pääasiassa maankäytön kehittämiseen ja ihmisoi-keuksien parantamiseen.

Thaimaassa sijaitsevia Suomen tukemia organisaatioita ovat Aasian tekninen instituutti ja ASEM:n puitteissa perustettu Aasian ja Euroopan ympäristötekniikankeskus. Jälkimmäisen kanssa on käynnistetty ympäristötietoisuuden edistämisprojekti.

Indonesiassa jatkuu vuosien 1998 ja 1999 poliittisten ja taloudellisten murrosten jälkeinen tila, johon liittyy tiettyä epävarmuutta. Vuoden 1999 vapaiden vaalien merkitystä poliittise-na käännekohtapoliittise-na ja demokraattisen kehityksen alkupoliittise-na ei voi vähätellä, mutta samalla ko-rostuvat myös jäljellä olevien ongelmien määrä ja mittasuhteet. Indonesian ongelmiin

kuu-97 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

luvat myös alueelliset kriisit kuten Aceh, Molukit, Irian Jaya/Länsi-Papua. Kansainvälisen yhteisön edun mukaista on tukea edelleen Indonesian kehityksen myönteisiä suuntauksia.

Presidentti Tarja Halonen tapasi Indonesian presidentin Abdurrahman Wahidin lokakuussa ASEM-kokouksen yhteydessä Soulissa. Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi vieraili In-donesiassa 7-8.6.2000. Suomen vienti Indonesiaan on joillain toimialoilla alkanut elpyä, vaikka rahoitusongelmat estävätkin suuret investoinnit ja kauppa on edelleen murto-osa ta-louskriisiä edeltäneestä tasosta.

Suomi jatkoi Itä-Timorin itsenäistymiseen tähtäävän YK-johtoisen väliaikaishallinnon ja

"kansakunnan rakentamisen" tukemista. Väliaikaishallinnolta on kulunut paljon energiaa oman infrastruktuurinsa kehittämiseen ja hallinnon miehittämiseen. Nyt jälleenrakentami-nen ja paikallisen osaamisen kehittämijälleenrakentami-nen ovat päässeet jo suhteellisen hyvään vauhtiin, mutta haaste on edelleenkin mittava. Tavoitteena on, että Itä-Timorin instituutiot olisivat vuoden 2001 lopussa siinä kunnossa, että maan itsenäistyminen olisi mahdollista. Kehi-tysyhteistyöministeri Satu Hassi vieraili Itä-Timorilla 9-11.6.2000.

Burma/Myanmarin sisäinen tilanne jatkui heikkona. EU kiristi yhteistä kantaansa huhti-kuussa. Tavoitteena EU:n politiikassa on, että maan hallitus suostuisi rakentavaan vuoropu-heluun oppositiopuolue NLD:n sekä etnisten vähemmistöjen kanssa. Maanpaossa olevan NCGUB -oppositiohallituksen ulkoministeri Bo Hla Tint vieraili Suomessa joulukuussa ja tapasi ensimmäisiä burmalaisia kiintiöpakolaisia sekä ulkoministeriön virkamiehiä. ILO asetti historiansa ensimmäiset sanktiot Myanmaria kohtaan, jotta tämä lopettaisi pakkotyön ja työvoiman pakkosiirrot maan sisällä.

10.3. Etelä-Aasia

Jännitys kahden Etelä-Aasian suuriman valtion, Intian ja Pakistanin välillä jatkuu. Ydinko-keiden jälkeinen asevarustelu ja pitkittynyt riita Jammu ja Kashmirin asemasta myrkyttää näiden maiden välisiä suhteita. Ulkovaltojen vetoomuksista huolimatta maiden välinen po-liittinen vuoropuhelu on jumissa. Myönteistä poliittista kehitystä ennakoi Intian aloittamat neuvottelut kashmirilaisten vapautusjärjestöjen kanssa ja Intian loppuvuodesta ilmoittama yksipuolinen aselepo alueella. Pakistan on luvannut noudattaa poliittista ja sotilaallista pi-dättyväisyyttä Kashmirin jakavalla valvontalinjalla.

Suomen ja Intian välinen taloudellinen sekakomitea kokoontui Helsingissä parin vuoden tauon jälkeen. Ulkomaakauppaministeri Kimmo Sasi vieraili kaupallisen valtuuskunnan kanssa Intiassa ja Intian teleliikenneministeri kävi Suomessa. Maiden välinen kauppa on kääntynyt kasvuun, mutta ei vielä vastaa Intian valtavien markkinoiden potentiaalia.

Pakistanin sotilasvallankaappauksen jälkeen maan sisäpoliittinen tilanne jatkui epävakaana ja ulkopoliittisesti Pakistan on erityksissä. Suomen ja Pakistanin välillä ei toteutunut korke-an tason vierailuja.

Afganistanin epävakaa tilanne muodostaa uhkan koko alueen rauhalle ja turvallisuudelle.

Terrorismin pelko ja Afganistanista lähtevä huumeiden salakuljetus heijastuu kielteisesti koko maailmaan. Euroopan Unionin jäsenmaana Suomi tukee YK:n rauhanponnisteluja Af-ganistanissa ja tukee YK:n ja EU:n ponnisteluja maan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

Eduskunnan ihmisoikeusryhmän valtuuskunta vieraili Afganistanissa huhtikuussa. Suomi antoi 11 miljoonaa markkaa humanitaarista apua Afganistanin sisällissodasta kärsivälle väestölle. Afganistan oli Suomen humanitaarisen avun toiseksi suurin yksittäinen vastaanot-tajamaa.

Nepalissa viisi vuotta sitten alkanut maolaisen vallankumousliikkeen toiminta on jatkunut

98 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

ja johtanut sekä maolaisten että hallituksen ihmisoikeusrikkomuksiin. Suomi toi huolensa tästä esille viime vuonna sekä avunantajamaiden kokouksessa että kahdenvälisesti. Nepal on Suomen kehitysyhteistyössä yksi suurimpia yhteistyömaita.

10.4. ASEM, ASEAN, ARF

Aasia-Eurooppa -kokousprosessissa (ASEM) pidettiin kolmas huippukokous Soulissa Etelä-Koreassa 20.-21.10.2000. Suomea edusti Tasavallan presidentti ja valmistelevassa ministe-rikokouksessa ulkoministeri. Kokouksen pääteemoiksi nousivat Korean niemimaan positii-vinen kehitys sekä maailmanlaajuistuminen etuineen ja haittoineen. Yhteistyöohjelmia kou-lutuksen, tieteen ja teknologian saralla päätettiin lisätä maanosien välillä.

ASEM -prosessissa Suomi on yhteistyökumppani Kiinan kanssa kestävän metsätalouden alalla ja Korean kanssa on tarkoitus yhteistyössä kehittää sähköistä kaupankäyntiä Aasiassa ja Euroopassa.

ASEANin (Kaakkois-Aasian maiden järjestö) ja EU:n yhteistyö korkeimmalla, ulkoministe-ritasolla saatiin käynnistettyä kolmen vuoden, Burma/Myanmarin ASEAN -jäsenyydestä johtuneen tauon jälkeen. EU:n ja ASEANin 13. ulkoministerikokous pidettiin joulukuussa Vientianessa, Laosissa.

Vuonna 1994 perustetusta ASEAN Regional Forumista (ARF) on kehittynyt Aasian ja Tyy-nenmeren alueen laaja turvallisuuspoliittinen keskustelufoorumi, jossa ASEAN-maiden joh-dolla Aasian ja sen kannalta keskeiset maat ml. Venäjä sekä Yhdysvallat, Kanada, EU, Australia ja Uusi-Seelanti voivat käydä vuoropuhelua Aasiaa ja sen alialueita koskettavista turvallisuus- ja yhteistyökysymyksistä. Suomi järjesti (EU-puheenjohtajuuskauden perintö-nä) "Approaches to Confidence Building"-seminaarin Helsingissä 2.-4.10.2000 Indonesian yhteispuheenjohtajuudella. Seminaarilla pyrittiin alueellisten esimerkkien ja kokemusten kautta kehittämään ARF:in luottamusta lisäävien toimien käsittelyä. Osanottajina oli ARF-maiden ulkoasiain- ja puolustushallinnon sekä myös sotilaskoulutusinstituuttien edustajia.

ARFin CBM-keskustelussa seminaari oli merkittävä askel eteenpäin.