Kauppapolitiikka, taloudellinen yhteistyö ja kaupallis-ta- kaupallis-ta-loudellisten etujen edistäminen

6.1 Kauppapolitiikka

6.1.1. 133-komitea

Suomen kauppapoliittisia etuja edistetään EY:ssä pääasiallisesti yhteistä kauppapolitiikkaa käsittelevän 133-komitean kautta.

133-komiteassa vuonna 2000 keskityttiin WTO- toiminnan kehittämiseen Seattlen ministe-rikokouksen seurantana sekä valmistelemaan normaaleja WTO-kokouksia (neuvostot, komi-teat ja työryhmät). EU jakoi WTO:ssa järjestön päätöksentekoa ja rakenteellista uudistusta koskevia ehdotuksia.

Komitean asialistalla olivat lukuisat EY:n riita-asiat WTO:ssa, erityisesti EY-USA riita-asi-at, joista suurimmat kauppavaikutukset on ns. ulkomaankauppayhtiöitä (FSC) koskevalla tapauksella. Monet vanhat riita-asiat, kuten banaanit ja hormonit, olivat edelleen ajankoh-taisia ja niihin pyrittiin löytämään ratkaisuja. Muita käsiteltyjä asioita olivat mm. transat-lanttiset kaupalliset suhteet kokonaisuudessaan sekä erilaiset EY:n vapaakauppa- ja assosi-aatiosopimushankkeet Mercosurin (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) ja Chilen kanssa sekä väliaikainen sopimus ja yksipuolisten kauppamyönnytysten ulottaminen Make-donialle ja Länsi-Balkanin maiden tuotteiden markkinoillepääsyn helpottaminen. Erillis-kysymyksinä on syytä mainita teollis- ja tekijänoikeuksien (TRIPS-sopimus) osalta maan-tieteellisten alkuperämerkintöjen rekisteri sekä lääkeaineiden saatavuuskysymys, joista kes-kusteltiin laajasti. Myös monenkeskisen kauppajärjestelmän ja kansainvälisten ympäris-tösopimusten välisen suhteen selkiyttäminen sekä lähinnä terveyteen, ympäristöön ja elin-tarviketurvallisuuteen liittyvän ennaltavarautumisen periaatteen soveltaminen kauppapolitii-kassa olivat 133-komitean asialistalla. 133-palvelutyöryhmän suurin saavutus vuonna 2000 oli EU:n ehdotus palveluneuvotteluja koskevaksi neuvotteluohjeeksi sekä yhdeksää palve-lusektoria käsittelevät ehdotukset (mainittu jaksossa 6.1.1). Lisäksi aloitettiin EU:n ja Tur-kin välinen palveluja ja julkisia hanTur-kintoja koskevan sopimuksen neuvottelut sekä transat-lanttista taloudellista kumppanuutta koskevaan TEP-ohjelman sisältyvien kolmen palve-lusektorin (arkkitehdit, insinöörit ja vakuutuspalvelut) vastavuoroista tunnustamista koske-vat neuvottelut USA:n kanssa.

Neuvotteluja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista koskevista MRA-(Mutual Recognition Agreement) sopimuksista EU.n ja kolmansien maiden kanssa käsiteltiin 133-komitean teknisessä ryhmässä. Vuoden 2000 aikana jatkettiin ensimmäisten (Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti) sopimusten toimeenpanoon liittyvien ky-symysten selvittelyä. Japanin sopimus parafoitiin 12.12.2000 ja se astunee voimaan vuoden 2001 lopussa. Lisäksi MRA-sopimusten hallinnointia koskeva ohjeistus saatiin valmiiksi.

EU:n kanssa liittymissopimuksen solmineiden maiden kanssa on neuvoteltu eurooppalaisia vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista koskevia lisäpöytäkirjoja, joista ensimmäiset parafoitiin Unkarin, Tšekin ja Latvian osalta 10.7.2000.

81 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

6.1.2. Maailman kauppajärjestö WTO

Maailman kauppajärjestön WTO:n kolmannessa ministerikokouksessa Seattlessa vuoden 1999 lopulla ei onnistuttu käynnistämään uutta kauppaneuvottelukierrosta. Pääasiallisimmat syyt olivat valmistelujen puutteellisuudessa, neuvottelujen sisällössä ja päätöksentekojärjes-telmässä. Neuvottelujen sisällön osalta suurimmat erimielisyydet olivat kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä.

WTO-sopimuksen säännösten perusteella neuvottelut ns. sisäänrakennetusta agendasta (built-in agenda) aloitettiin tammikuussa 2000. Nämä neuvottelut koskevat maataloutta, palvelujen kauppaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia (TRIPS-sopimuksen mukaista maantie-teellisille alkuperämerkinnöille luotavaa rekisteriä). Neuvotteluissa on tähän mennessä käsi-telty lähinnä teknisiä kysymyksiä. EU jakoi joulukuussa 2000 WTO:ssa maataloutta koske-van neuvotteluehdotuksensa sekä palvelujen kauppaa koskevat ehdotuksensa yhdeksältä alasektorilta (ammattimaiset palvelut, liike-elämän palvelut, jakelupalvelut, rakennus-, liikenne-, ympäristö- ja rahoituspalvelut sekä telekommunikaatio ja turismi).

Lisäksi vuoden 2000 alussa WTO:ssa ryhdyttiin selvittämään edellisen neuvottelukierrok-sen (Uruguayn kierros) tulosten täytäntöönpanoa (ns. implementaatiokeskustelu) ja WTO:n toiminnan parantamista, jotta kehitysmaiden tarpeet ja kansalaisyhteiskunnan sekä edustuk-sellisen demokratian järjestöön kohdistamat odotukset voitaisiin nykyistä paremmin huomi-oida.

EU on pyrkinyt implementaation osalta selvittämään niitä kysymyksiä, joista voitaisiin päättää jo ennen uuden kierroksen aloittamista. Keskustelujen tulokset olisi kyettävä sito-maan uuden kierroksen aloittamiseen siten, että ne toimisivat kannustimena kehitysmaille ryhtyä neuvottelemaan. Tällä hetkellä kehitysmaiden halukkuus neuvotella on vähäistä.

Vuoden 2000 osalta implementaatioprosessi päättyi 15.12. pidettyyn yleisneuvoston eri-tyisistuntoon, jossa päätettiin työn jatkamisesta WTO:n neljänteen ministerikokoukseen saakka (pidetään vuoden 2001 lopulla).

EU:n neuvottelulähtökohdat pysyivät vuonna 2000 ennallaan - pyrimme edelleen laaja-alai-siin neuvotteluihin (neuvoston lokakuun 1999 päätelmien mukaisesti). Joulukuussa 2000 komissio esitti kuitenkin uutta lähestymistapaa perustellen sitä sillä, ettei uuden neuvottelu-kierroksen valmisteluissa ole edetty Seattlen epäonnistuneen kokouksen jälkeen. Suomi pi-tää komissio aloitetta tervetulleena. Maailmanlaajuisesti WTO-neuvottelujen asialista on laajentumassa. Monenkeskisen kauppajärjestelmän ja kehityksen välisen suhteen huomioi-minen tulee olemaan uusien neuvottelujen keskeinen kysymys.

WTO-jäsenyys houkuttaa maailman kehitysmaita edelleen. Jäsenyysprosessinsa loppuvai-heessa olevia maita ovat: Kiina, Taiwan, Armenia ja Vanuatu. Kroatiasta tuli WTO:n 140.

jäsen 30.11.2000. Liettuan jäsenyys hyväksyttiin WTO:n yleisneuvostossa 8.12.2000 ja sii-tä tulee WTO:n jäsen automaattisesti kuukausi sen jälkeen, kun Liettuan parlamentti on ra-tifioinut liittymissopimuksen. Muita jäsenkandidaatteja, joiden liittymisprosessi on edennyt, ovat Saudi-Arabia ja Ukraina. Venäjän kanssa markkinoillepääsyneuvottelut ovat vielä al-kutekijöissään. Ulkoasiainministeriössä tutkitaan parhaillaan, kuinka Suomi voisi kehi-tysyhteistyönsä puitteissa vaikuttaa erityisesti vähiten kehittyneiden maiden kauppaka-pasiteetin vahvistamiseen.

Tavoitteena ollut Kiinan liittyminen WTO:hon vuoden 2000 loppuun mennessä ei toteutu-nut. Syksyn 2000 kuluessa pidetyissä Kiinan WTO-liittymistyöryhmän kokouksissa

edistyt-82 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

tiin kuitenkin huomattavasti, vaikka vaikeita kysymyksiä on edelleen auki. Joistakin asiois-ta, kuten eräistä maataloutasiois-ta, palvelujen kaupaa, teknisiä kaupan esteitä, polkumyyntiä ja suojalausekkeen käyttöä koskevista erityiskysymyksistä, voitaneen sopia vasta neuvottelu-jen lopussa.

6.1.3. Polkumyynti, tullietuuskohtelu

Kauppapoliittisten instrumenttien osalta - lähinnä polkumyynti ja GSP - tapahtui näiden käytännön soveltamista ja instrumenttien edelleen kehittämistä. Polkumyynti-instrumentin osalta jatkettiin etenkin ministeriön vetämän EU-1 valmistelujaoston puitteissa Suomen kantojen valmistelutyötä yksittäisiin polkumyyntitapauksiin sekä käytiin keskustelua instru-mentin käytöstä yleensä.

GSP-asetuksen soveltaminen jatkui ja ensimmäisen kerran sovellettiin käytäntöön asetuk-seen sisältyvää erityistä kannustinmenettelyä Moldovan saadessa työntekijöiden oikeuksiin liittyvät lisäkannusteet. Vuoden 2000 loppupuolella aloitettiin valmistautuminen asetuksen uudistamiseksi seuraavaa kolmivuotiskautta (2002-2004) varten. Markkinoillepääsyn paran-tamiseksi käsiteltiin voimassaolevan asetuksen muutoksia eräiden Länsi-Balkanin maiden sekä vähiten kehittyneiden maiden osalta. Jälkimmäisten osalta käsittelyä ei saatu päätök-seen vuoden 2000 kuluessa.

6.1.4. Investointien suoja

Suomen kahdenvälisten investointisuojasopimusneuvottelujen perustana on mallisopimus, jossa pyritään huomioimaan viimeaikaisin kansainvälisissä järjestöissä alalla tehdyn tutki-mustyön tulokset, hyödyntämään itse sopimusneuvotteluissa saatuja kokemuksia sekä katso-maan, että mallisopimus keskeisiltä osin vastaa myös muiden EU-maiden vastaavissa mal-leissa tapahtuvaa kehitystä.

Vuoden aikana Suomen mallisopimusta uusittiin ja tarkennettiin joiltain osin, mm. vähem-mistöosakkuuksien suojan osalta. Mallisopimuksesta keskusteltiin ja neuvoteltiin sekä teol-lisuuden järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa. Uusi malli voidaan ottaa Suomen neu-vottelujen perustaksi vuoden 2001 alusta. Edellisen mallisopimuksen sisällöstä päätettiin marraskuussa 1999.

Kahdenvälisten investointisopimusten verkoston kehittämistä jatkettiin viranomaisten ja elinkeinoelämän yhdessä sopimien prioriteettien mukaisesti. Voimaan saatettiin sopimukset Libanonin, Meksikon ja Slovenian kanssa. Voimaansaattamismenettelyssä olivat lisäksi sopimukset Brasilian, Etelä-Afrikan tasavallan, Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan kanssa.

Sopimusneuvottelut saatiin päätökseen Makedonian, Mongolian ja Tansanian kanssa. Neu-votteluja jatkettiin tai aloitettiin Iranin, Kuuban, Namibian ja Singaporen kanssa. Venäjän kanssa aloitettiin v. 1991 voimaantulleen sopimuksen uusimista koskevat neuvottelut.

6.1.5. Huoltovarmuus

Kertomusvuonna kiinnitettiin erityistä huomiota huoltovarmuusyhteistyön kehittämiseen EU:n puitteissa. Suomen keväällä 2000 järjestämän EU-maiden huoltovarmuusseminaarin tulosten pohjalta Nizzan huippukokouksessa Eurooppa-neuvosto päätti pyytää komissiota suorittamaan yhteistyössä neuvoston pääsihteeristön kanssa perusteellisen tutkimuksen huoltovarmuudesta EU:ssa ja määrittelemään mahdollisuudet kehittää tähän liittyvää yhteis-työtä.

Myös kahdenvälistä huoltovarmuusalan yhteistyön kehittämistä jatkettiin. Norjan kanssa saatiin kertomusvuonna huoltovarmuussopimusta koskevat neuvottelut päätökseen.

Ison-83 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

Britannian kanssa neuvoteltiin tuontipolttoaineiden varmuusvarastointia koskevasta sopi-muksesta. Myös Viron kanssa käytiin alustavia keskusteluja varmuusvarastointisopimuksen mahdollisesta solmimisesta.

6.1.6. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD

Bangkokissa helmikuussa 2000 pidetty kymmenes YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD X) kykeni toimimaan siltana globaalin kauppakeskustelun jatkumiselle Seattles-sa joulukuun 1999 WTO-ministerikokouksen epäonnistumisen jälkeen. Tämä osoitti hyvin valmisteltuna UNCTADin jatkuvan käyttökelpoisuuden alan maailmanlaajuisena keskuste-lufoorumina ja kehittelypisteenä, erityisesti kehitys- ja kehitysmaanäkökulmasta.

Konferenssi hyväksyi toimintasuunnitelman tulevalle nelivuotiskaudelle. EUn panos ajan haasteet varsin hyvin huomioonottavan kokonaisuuden aikaansaamiselle oli merkittävä. Pe-rusvalmistelu unionin piirissä suoritettiin pääosin Suomen puheenjohtajakaudella. Nimen-omaan kehityksen näkökulmasta globalisaation tarjoamien haasteiden ja mahdollisuuksien sekä siihen liittyvien riskien analyysin ohella asiakirjassa annetaan operatiiviset suuntavii-vat tulevalle nelivuotiskaudelle UNCTADin neljällä prioriteettialueella: 1) globalisaatio ja kehitys, 2) investoinnit, yrityskehitys ja teknologia, 3) tavaroiden ja palvelujen kauppa sekä perushyödykkeet ja 4) kehityksen edellyttämien palvelujen infrastruktuuri ml. kaupan te-hokkuus.

Pääosa UNCTADin aloitteellisesta työstä kertomusvuonna kohdistui toimintasuunnitelman täytäntöönpanon käynnistämiseen. Suomi osallistui aktiivisesti Brysselissä keväällä 2001 pidettävän YKn kolmannen vähiten kehittyneiden maiden konferenssin suuresti sen sihtee-ristönä toimivan UNCTADin suojissa käynnistyneeseen valmisteluun. Suomi myös jatkoi UNCTADin samoin kuin sen ja WTOn yhteisen Kansainvälisen kauppakeskuksen (ITC) teknisen avun ohjelmien tukemista.

6.1.7. Euroopan talouskomissio ECE

YK:n Euroopan talouskomissio on edelleen toteuttanut tarkoitustaan erityisesti taloutensa muutosvaiheessa olevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden ongelmien ratkaisemisessa. Ohjel-maan ovat kuuluneet mm. Kauppa-teollisuus-ja yrityskomitean istunnon yhteydessä järjes-tetty sähköisen kaupan foorumi transitiotalouksille sekä keväällä pidetty vuosi-istunto, jossa oli keskeisenä teemana transitioprosessin tarkastelu kymmenen vuoden siirtymävaiheen jälkeen ja muutosprosessin sosiaaliset kustannukset ao. maiden väestön kannalta. Lisäksi tarkasteltiin Kaakkois-Euroopan talouden uudistamista ja alueellista yhteistoimintaa Etyj'in, Euroopan neuvoston ja EY:n kanssa.

Suomen prioriteetteina ovat olleet kuljetusta ja liikennettä, ympäristöä sekä kaupan menet-telyjen kehittämistä sekä kestävää energiaa ja puutavaraa käsittelevät komiteat ja työryh-mät.

6.2. Taloudellinen yhteistyö

6.2.1. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vuotuinen ministerikokous pidet-tiin 26.-27.6.2000 järjestön päämajassa Pariisissa. Ministerikokouksen pääteemana oli glo-balisaation hallitseminen. Keskeisinä haasteina nähtiin sosiaalisen koheesion ja kestävän

84 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

kehityksen edistäminen globalisoituvassa maailmassa sekä tämän asettamat vaatimukset julkishallinnolle. Ministerit keskustelivat lisäksi ns. uuden talouden kasvutekijöistä, biotek-nologiaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä OECD:n tekemän laajan selvitystyön pohjalta sekä hyväksyivät monikansallisia yrityksiä koskevan toimintaohjeiston uudistetun version toimeenpanomenettelyineen. Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi toimi ministerikokouksen yhtenä varapuheenjohtajana.

Ministerikokouksen kanssa rinnakkain 26.-28.6.2000 järjestettiin OECD Forum 2000 -kon-ferenssi (OECD First International Conference and Knowlegde Fair: Partnership in the New Economy), jonka temaattisiin istuntoihin osallistui suuri joukko kansalaisjärjestöjen, liike-elämän ja hallitusten edustajia. Ministeri Sasi piti Forum 2000 -tapahtumassa 27.6. alustuk-sen kaupan ja muiden politiikkalohkojen välialustuk-sen koherenssin lisäämisestä.

Helsingissä järjestettiin yhteistyönä OECD:n ja EU:n komission kanssa työllisyyskonfe-renssi 27.-28.1.2000. Konfetyöllisyyskonfe-renssissa pohdittiin, miten voitaisiin päästä täystyöllisyyteen ja siinä vertailtiin muutaman maan mm. Suomen kokemuksia työllistämisohjelmista. Konfe-renssin avauspuheen piti pääministeri Lipponen.

OECD:n jäsenmäärä kasvoi, kun Slovakiasta tuli järjestön 30. jäsen 14.12.2000.

6.2.2. Perushyödykkeet

Suomi on osallistunut säännöllisesti EUn neuvoston perushyödyketyöryhmän (PROBA) kokouksiin, joissa sovitaan unionin yhteiset kannat perushyödykejärjestöissä esille tuleviin kysymyksiin. Suomen intressien kannalta tärkeimpinä hyödykkeinä on pidetty kahvia, eräitä perusmetalleja (kupari, nikkeli sekä lyijy ja sinkki) ja trooppista puuta.

Toiminnallisiin vaikeuksiin ajautuneet luonnonkumijärjestö ja juuttijärjestö päätettiin lak-kauttaa. EU osallistui aktiivisesti tutkimusryhmätyyppistä uutta juuttijärjestelyä koskeviin neuvotteluihin. Uusi kahvisopimus saatiin valmiiksi, ja kaakaosopimuksen uudistamista koskevat neuvottelut aloitettiin. EYn liittymisestä yhteisönä lyijyn ja sinkin tutkimusryh-mään päätettiin. Trooppista puuta ja oliiviöljyä koskevien sopimusten jatkamisesta sovittiin.

Perushyödykkeiden yhteisrahaston toiminta on saanut uutta linjakkuutta meneillään olevan viisivuotisen toimintasuunnitelman avulla. Sen puolivälin tarkastelussa annettiin tuki me-nossa olevalle kehitystyölle, joka koskee mm. lainakäytännön lisäämistä ja projektien tulos-ten hyödyn saattamista entistä laajempaan käyttöön. Samalla on kiinnitetty huomiota edessä olevaan projektirahoitusvarojen hupenemiseen.

6.2.3. Energia-asiat

Energiaperuskirja (ECT), peruskirjaprosessin toteuttamisesta päättävä Energiaperuskirja-konferenssi kokoontui kuluneen vuoden aikana kaksi kertaa. PeruskirjaEnergiaperuskirja-konferenssin alaise-na toimii työryhmiä ja komiteoita, joista tärkeimmät ovat olleet Kauttakulku-(Transit-) ja Investointityöryhmät. Lisäksi on käsitelty kauppa-, budjetti- ja energiatehokkuus-ja ympä-ristöasioita eri työryhmissä. Energian kauttakuljetusta koskevan laillisesti sitovan pöytäkir-jan loppuunsaattamisen on todettu olevan etusijalla perussopimuksen toteuttamisessa. Jou-lukuun Peruskirjakonferenssissa todettiin, että neuvottelutulos on odotettavissa ensi kevät-kauden aikana. Kauppakysymysten osalta on lähinnä seurattu WTO:hon kuulumattomien jäsenmaiden notifikaatiovelvoitteiden noudattamista sekä järjestetty seminaari WTO-perus-taisen riitojen ratkaisumenettelyn soveltamisesta energian kauppaan. Energiaperuskirjaan liittyvän energiatehokkuutta ja ympäristökysymyksiä koskevan pöytäkirjan osalta on ao.

työryhmä edelleen suorittanut eräiden jäsenmaiden energiatehokkuusohjelmien

yksityiskoh-85 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

taista tarkastelua. Toimeenpanoraportti tullaan aikanaan esittämään Kiovan ministerikonfe-renssille v.2003, mikä liittyy Århusin ministerikonferenssin seurantaan.

Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), joka toimii OECD:n yhteydessä, on edelleenkin kes-kittynyt toiminnassaan energian huoltovarmuuteen, öljymarkkinoiden seuraamiseen ja ns.

kestävään kehitykseen liittyvään yhteistyöhön mm. Energiaperuskirjan kanssa. Tällöin on pyritty myös välttämään toimintojen päällekkäisyyttä. Kuluneen kauden aikana on todettu useiden jäsenmaiden laiminlyöneen varastointivelvoitettaan. Todettiin myös uusi trendi, jossa OPEC "on katsonut roolikseen yksipuolisesti johtaa öljyn markkinatilannetta", sekä että nyt on siirrytty tilanteeseen, jossa tuotanto ei kata kysyntää.

6.3. Suomen kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen

Toimintavuonna vienninedistämisen ja investointien houkuttelun rinnalle on noussut laa-jemmin suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja niihin liittyvät kysymykset. Samalla kasvavaa huomiota ministeriön ja edustustojen toiminnassa on kohdistettu nopeasti kehitty-viin talouden sektoreihin. Lukuisissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi onkin sijoittunut kärkeen teknologian ja ns. uuden talouden osaajana. Samalla ei kuitenkaan ole unohdettu ulkoasiainhallinnon yleisen roolin kehittämistä vienninedistäjänä sekä asemamaan tai alu-een kaupallis-taloudellisen kehityksen seuraajana ja analysoijana. Yritysten vientiponniste-lujen tukeminen informaatiota ja kontakteja välittämällä sekä järjestämällä tapaamisia ja vierailuja on pysynyt keskeisenä edustustojen toiminnassa. Kahdenvälisen sopimusverkos-ton täydentämistä on jatkettu. Yleinen tarve kansainvälisen talouden ja globalisaation seu-raamiseen ja vaikutusten arviointiin on kasvanut. Ministeriössä parannettiin edelleen val-miuksia globalisaatio-käsitteen ja yleensä globalisaation merkityksen selvittämiseksi. Sa-malla hahmoteltiin globalisaatiota koskevia linjauksia.

Kaupallis-taloudellisten intressien ajamista on jatkettu aktiivisesti käymällä kahdenvälisiä kauppaa ja taloutta koskevia konsultaatioita virkamiestasolla suomalaisyritysten toiminta-edellytysten turvaamiseksi kohdemaissa (mm. Japani ja Saksa). Eräänä keskeisenä asiako-konaisuutena on ollut kaupallis-taloudellisten intressien aktiivinen turvaaminen ja edistämi-nen idänkaupassa. Suomi on määrätietoisesti pyrkinyt parantamaan mm. yritysten toiminta-edellytyksiä Venäjällä. Vuoden aikana suomalaisyritysten vienti- ja etabloitumishankkeita on edistetty useilla ulkomaankauppaministerin johtamilla matkoilla mm. Puolaan, Intiaan, Kiinaan sekä Liettuaan ja Latviaan, Turkkiin ja Iraniin. Talouselämän piirissä nämä vierai-lut on koettu tärkeäksi välineeksi suhteiden luomiseksi paikallisiin päättäjiin sekä yrityk-siin.

Aiemmin alkanut keskustelu vienninedistämisen resursseista ja viranomaisroolista jatkui toimintavuonna. Vuoden lopussa aloitti työnsä KTM:n asettama viennin ja kansainvälisty-misen edistäkansainvälisty-misen toimikunta, joka jättää mietintönsä vuoden 2001 aikana.