Länsi- ja Keski-Eurooppa

sil-89 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

mälläpitäen laajempaa eurooppalaista ja transatlanttista yhteyttä.

Asetetut päämäärät saatiin toteutetuiksi. Suomen toiminta Barentsin yhteistyön edistämisek-si puheenjohtajakaudellaan sai tunnustusta Oulun kokouksessa käytetyissä puheenvuorois-sa.

Barentsin neuvoston ulkoministerikokousten tärkeimmäksi poliittiseksi kysymykseksi on noussut sekä Bodössä 1999 että Oulussa 2000 kansainväliset neuvottelut Venäjän ydintur-vallisuudesta ja ydinjätehuollosta. Oulun kokouksen julkilausumaan saatiin Suomen eri osa-puolilta tunnustusta saaneen taustatyön ansiosta sekä avunantajamaita että Venäjää tyydyt-tänyt muotoilu, jossa korostettiin neuvottelujen loppuunsaattamisen tärkeyttä. Saavutettu tulos vahvisti Barentsin neuvoston asemaa poliittisena foorumina Luoteis-Venäjän ydintur-vallisuutta ja ydinjätehuoltoa koskevissa asioissa.

Suomen jälkeen Barentsin neuvoston puheenjohtajaksi tuli Venäjä, joka on jatkanut pohjoi-sen ulottuvuuden esilläpitämistä Barentsin euroarktisessa neuvostossa. Suomi on tukenut Venäjän puheenjohtajuutta erityisesti taloudellisen yhteistyön alalla.

7.5. Arktinen yhteistyö

Suomi vastaanotti Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuudenYhdysvaltojen jäl-keen 12-13.10.2000 Barrow'ssa Alaskassa pidetyssä ministerikokouksessa.

Puheenjohtajuusohjelmansa mukaisesti Suomi pyrkii vahvistamaan Arktista neuvostoa ark-tisen sirkumpolaarisen alueen kansainvälisenä äänitorvena. Osana pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanoa Suomi pyrkii käynnistäminen myös EU:n ja Arktisen neuvoston välistä yh-teistyötä.

Suomelle on tärkeää turvata hyvin edennyt arktinen ympäristöyhteistyö. Suomen puheen-johtajakauden alussa käynnistyi kaksi uutta ympäristöohjelmaa: Arktisen ympäristön tilaa koskevan arvioinnin pohjalta laadittu ympäristöhaittojen poistamista koskeva toimenpide-ohjelma ja Arktisten alueiden ilmaston muutoksen ja UV-säteilyn seurantaa koskeva ohjel-ma.

Kestävä kehitys on Arktisen neuvoston keskeinen toiminta-periaate. Suomi pyrkii kiinteyt-tämään kestävää kehitystä koskevan työn Barrow'ssa hyväksyttävän strategisen kehysohjel-man alle. Taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistäviä hankkeita käynnistyy puheenjohta-jakaudella.

Suomen pyrkimyksenä on vahvistaa arktisten alueiden asukkaiden ja alkuperäiskansojen osallistumista arktisen yhteistyön kehittämiseen. Aluetason yhteistyötä pyritään vahvista-maan.

Arktisen neuvoston toiminnan vakiintuessa on ilmennyt tarvetta sopeuttaa neuvoston raken-ne ja ohjelmat vastamaan paremmin yhteistyön tarpeita. Suomi on käynnistänyt arviointi-työn.

Puheenjohtajuutta varten ulkoministeriö on perustanut arktisen neuvoston sihteeristön, joka myös vastaa neuvoston kotisivujen ylläpidosta ( www.arctic-council.org ). Sihteeristön tu-kena toimii poikkihallinnollinen taustaryhmä, johon osallistuvat myös eduskunnan, Lapin läänin ja maakunnan, saamelaisten, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä luonnonsuojelujär-jestöjen edustajat.

90 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

8.1. Euroopan unionin jäsenmaat

Suomen ja EU:n jäsenmaiden kahdenväliset yhteydet olivat erittäin tiiviit. Myös unionin kehittämiseen liittyen tehtiin monia kahdenvälisiä vierailuja, joiden keskeisiä aiheita olivat mm. HVK, YUTP, työllisyys ja euron käyttöönotto. Portugalin ja Ranskan EU-puheenjoh-tajuudet lisäsivät luonnollisella tavalla korkean tason kahdenvälistä kanssakäymistä Suo-men ja näiden maiden kesken. Vapauspuolueen (FPÖ) osallistuminen Itävallan hallitukseen sai aikaan Portugalin johdolla päätetyt Itävaltaan kohdistuneet 14 EU-maan sanktiotoimet, jotka sulkivat Itävallan useiksi kuukausiksi mm. kahdenvälisestä hallitustason vierailuvaih-dosta. Bilateraalisia kauppapoliittisia konsultaatioita järjestettiin Ranskan ja Saksan kans-sa. Suomen ja Ruotsin välinen kaupanestetyöryhmä luovutti kesäkuussa raporttinsa näiden ulkomaankauppaministereille ja tiedoksi komissiolle. Vastaavanlainen työryhmä on perus-tettu Suomen ja Norjan välille.

Pohjois-Irlannin vuonna 1998 solmitun rauhansopimuksen täytäntöönpanossa on saavutettu tuloksia, vaikka varsin hitaasti ja aikataulusta jäljessä sekä kriisien varjostamina. Kysymys puolisotilaallisten järjestöjen aseiden luovuttamisesta on ollut rauhanprosessin vaikein ky-symys. Aseiden luovutusta valvovan kolmihenkisen kansainvälisen komission jäsenenä jat-koi prikaatinkenraali Tauno Nieminen. Iso-Britannian ja Irlannin hallitukset kutsuivat presi-dentti Martti Ahtisaaren ja ANC:n entisen pääsihteerin Cyril Ramaphosan puolisotilaallis-ten järjestöjen asevarastojen ulkopuolisiksi tarkastajiksi. Tarkastajat tekivät kaksi asevaras-tojen tarkastusmatkaa. Aseiden tosiasiallisessa luovuttamisessa ei kuitenkaan tapahtunut edistystä.

8.2. Suhteet Euroopan talousalueeseen ja Sveitsiin

ETA-EFTA -maiden (Islanti, Norja, Liechtenstein) kanssa jatkettiin työryhmäneuvotteluja EU-lainsäädännön sisällyttämisestä ETA-sopimukseen sisämarkkinoiden toimivuuden ja tehostamisen edistämiseksi. EU-Sveitsi -sopimuspakettia koskevaa hallituksen esitystä vii-meisteltiin. Komissiolle myönnettiin loppuvuodesta valtuudet neuvotella Sveitsin kanssa yhteistyösopimus yhteisöjen ja Sveitsin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi.

8.3. Suhteet Baltian maihin

Suomen ja Baltian maiden välisessä yhteistyössä pääpaino on ollut maiden EU-jäsenyyteen valmistautumisen tukemisessa sekä kahdenvälisellä että monenkeskisellä tasolla. EU-jä-senyysneuvottelut Latvian ja Liettuan kanssa alkoivat helmikuussa 2000. Suomi on myös aktiivisesti osallistunut Viron, Latvian ja Liettuan Eurooppa-sopimusten toimeenpanoa koskevaan valmistelutyöhön.

Suomen ja Baltian maiden väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat kehittyneet edelleen suo-tuisasti. Viro on itäisen Keski-Euroopan maista suurin kauppakumppani. Kauppavaihto Lat-vian ja Liettuan kanssa on myös jatkunut myönteisenä. Oman lisänsä taloussuhteisiin Viron kanssa tuo lisääntynyt turismi maittemme välillä. Myös matkailu Latviaan on lisääntynyt.

Suomi on aktiivisesti tukenut Viron ja Latvian venäjänkielisen vähemmistön integrointipyr-kimyksiä ja kielikysymysten ratkaisua. Kahdenvälisen yhteistyön ohella tätä asiakokonai-suutta on käsitelty mm. EU:ssa ja ETYJ:ssä.

Tasavallan presidentti vieraili Virossa toukokuussa ja Viron presidentti Meri on tehnyt työ-vierailuja Suomeen. Latvian presidentti Vike-Freiberga vieraili Suomessa marraskuussa.

Vuotuinen Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeritapaaminen järjestettiin 29-30.8.

Tanskassa, jolloin siirryttiin Pohjoismaiden ja Baltian välisessä yhteistyössä 5+3

–muo-91 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

dostelmasta kahdeksan maan Nordic/Baltic –8 –yhteistyöhön.

8.4. Keski-Euroopan maat

Euroopan unioniin liittyvät integraatioasiat ovat edelleen pääosassa Suomen ja EU:n hakija-maasuhteissa. Suomi on tukenut Puolan, Tshekin, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Slovenian hyvin edenneitä jäsenyysneuvotteluja. Suomi on antanut jäseniksi pyrkiville maille tukea mm. jakamalla tietoa omista kokemuksistaan jäsenyysneuvotteluista ja toimin-nastaan EU:n jäsenenä.

EU:n ja Keski-Euroopan hakijamaiden välillä voimassaolevien Eurooppa-sopimusten (as-sosiaatiosopimusten) toimeenpanossa kuluneena vuonna keskeisin asia on ollut uusista kes-kinäisistä maatalousmyönnytyksistä sopiminen. Toinen merkittävä alue on ollut sertifiointi, jossa EU on neuvotellut erilliset vaatimusten arviointia koskevat pöytäkirjat Tshekin ja Un-karin kanssa. Kolmas ajankohtainen ja useampaa maata koskeva asia Eurooppa-sopimusten piirissä on ollut arviointi siirtymisestä assosiaation toiseen vaiheeseen. Suomi on osallistu-nut EU:n piirissä Eurooppa-sopimusten toimeenpanoa koskevaan valmistelutyöhön sen kai-kissa vaiheissa samoin kuin itse assosiaatioelinten kokoustyöskentelyyn.

Suomen ja Keski-Euroopan maiden kauppa on kehittynyt suotuisasti. Suomen vienti alueel-le on kuluneena vuonna lisääntynyt yli 20 % ja tuonti 40 % edellisvuodesta. Kauppa on silti Suomelle runsaasti ylijäämäistä viennin ollessa kaksi kertaa suurempaa kuin tuonti.

Unkarin sekä edellinen presidentti Göncz että nykyinen presidentti Mádl vierailivat Suo-messa kolmannen fenno- ugristi maailmankonferenssin yhteydessä.

8.5. Kaakkois-Eurooppa ja Länsi-Balkan

8.5.1. Kaakkois-Eurooppa (Turkki, Kypros, Malta)

Suomi on aktiivisesti seurannut alueen maiden pyrkimystä EU-jäsenyyteen, ihmisoikeus-kysymyksiä sekä Kypros-prosessia. Alivaltiosihteeri Jaakko Blomberg on jatkanut toimin-taansa ulkoasiainministerin Kypros -erityisedustajana.

EU päätti Helsingin huippukokouksessa ottaa Turkin jäsenehdokkaakseen. Komissio on tämän jälkeen valmistellut lainsäädännön analyyttisen tarkastelun aloittamista Turkin kans-sa. Yleisten asiain neuvosto hyväksyi Turkin kumppanuusohjelman joulukuussa 2000. Tur-kin tulee tämän jälkeen valmistella oma kansallinen ohjelmansa EU:n lainsäädännön hyväk-symiseksi. Jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa ei aloiteta ennen kuin maa täyttää Kööpen-haminan poliittiset kriteerit. Maan ihmisoikeustilanteessa on edelleen paljon vakavia puut-teita, Kreikan ja Turkin väliset aluekiistat ovat ratkaisematta ja Turkin tulisi myötävaikuttaa aktiivisesti Kyproksen kysymyksen ratkaisuun. EU:n ja Turkin välinen assosiaationeuvos-ton kokous pidettiin 11.4.2000.

Ulkomaankauppaministeri Sasi vieraili 28-31.5.2000 Turkissa yhdessä liikemiesvaltuuskun-nan kanssa edistämässä maiden välisiä kauppa- ja taloussuhteita.

Kyproksen EU-jäsenyysneuvottelut ovat edenneet nopeasti. Ongelmana on, ettei saaren turkkilaisyhteisö ole neuvotteluissa mukana saaren jaon vuoksi. YK on jatkanut epäsuoria neuvotteluja kiistan osapuolten kanssa saaren yhdistymisestä. Neuvotteluissa on käsitelty kaikkia asiakysymyksiä, mutta suoriin neuvotteluihin ei ole toistaiseksi ollut edellytyksiä.

EU:n ja Kyproksen välinen assosiaatiokomitean kokous pidettiin joulukuussa 2000 ensim-mäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

92 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

Jäsenyysneuvottelut ovat sujuneet hyvin myös Helsingin ryhmään kuuluvan Maltan kanssa.

Komissio antoi edistymisraportissaan myönteisen yleisarvion maan edistymisestä lukuunot-tamatta muutamaa yksittäistä sektoria.

8.5.2. Länsi-Balkan

Länsi-Balkanin tilanne pysyi keskeisenä YUTP-kysymyksenä vuonna 2000, jolloin alueella tapahtui merkittäviä myönteisiä käänteitä Kroatian sekä Jugoslavian liittotasavallan vallan-vaihdoksen myötä. EU:n ja Makedonian (FYROM) välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus valmistui marraskuussa, ja se parafoitiin EU:n ja Länsi-Balkanin maiden (sekä Slovenian) huippukokouksessa Zagrebissa 23.11. Suomea kokouksessa edustivat sekä pääministeri että ulkoministeri. EU tuki merkittävästi Länsi-Balkanin alueen kehitystä. Suomi on osallistunut edelleen EU:n tarkkailijamission (ECMM) toimintakulujen maksamiseen sekä luovuttamal-la tarkkailijoita.

Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen ensimmäinen rahoituskonferenssi pidettiin keväällä 2000. Maksulupaukset ylittivät pyydetyn summan. Suomi myönsi Kaakkois-Euroopan va-kaussopimuksen puitteissa 10 milj. FIM pommitusten aiheuttamien ympäristövaurioiden korjaamiseen. Lisäksi annettiin yhteensä 12 miljoonan FIM maksulupaukset alueelliselle opetushankkeelle, investointien edistämiseen, poliisikoulutukseen, korruptionvastaiseen hankkeeseen sekä ihmiskaupan vastaiseen toimintaan. Määrärahaan sisältyy myös pää-omasijoitus alueelliselle lainarahastolle.

Kosovon osalta jatkui rauhansuunnitelman toimeenpano ja jälleenrakennus, jota varten pe-rustettu jälleenrakennusvirasto aloitti työnsä vuoden 2000 alussa. Suomen jälleenrakennus-toiminnan toteutus käynnistyi noin 30 mmk:n tasolla. Johtavana teemana Suomen toimin-nassa on paikallisten henkilöresurssien koulutus ja instituutioiden kehittäminen. Kolme-vuotiset hankkeet opettajien koulutuksen ja sairaanhoitajien täydennyskoulutuksen sekä vesihallinnon kehittämisen aloilla alkoivat kesän ja syksyn aikana. Lisäksi Suomi tukee ih-misoikeuskoulutusta, kylien jälleenrakentamista ja vammaisjärjestön kehittämistä. Suoma-laisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on tuettu Kosovossa noin 0,7 mmk:lla vuonna 2000.

Myös Suomen KFOR-pataljoonalla on käytössään määrärahoja paikallisten hankkeiden to-teuttamiseksi.

Daytonin sopimuksen täytäntöönpano, Bosnia-Hertsegovinan talouselämän käynnistyminen ja hallinnon rakenteiden uudistaminen ovat kestäneet kauemmin kuin mihin kansainvälinen yhteisö oli varautunut.

Suomi tuki Bosnia-Hertsegovinan Korkean edustajan toimia uudistuksien läpiviemiseksi ja kansallismielisten puolueiden jarruttamispolitiikan estämiseksi. Suuria ongelmia on jäänyt ratkaistavaksi mm. asuntojen ja maan omistuskysymyksissä, talouden elvyttämisessä sekä ennenkaikkea pakolaisten paluumuuton järjestämisessä. Suomi tuki Bosnia-Hertsegovinaa kahdenvälisellä avulla, joka vuonna 2000 oli noin 15 mmk. Merkittävimmät käynnissä ole-vat hankkeet oole-vat sosiaalisektorin kehittämishanke, Sarajevon ja Doboj'n kaukolämpöhank-keet, tasa-arvohanke ja opettajankoulutushanke. Dobojhin sijoitetuilla suomalaisilla SFOR-joukoilla on käytettävissään varoja paikallisten hankkeiden toteuttamiseksi. Bosnia-Hertse-govinassa toimivien suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin myönnettiin vuonna 2000 3,35 mmk. Suomi osallistui Bosnia-Hertsegovinan kansainvälisen hallinnon toimin-taan sekondeeraamalla suomalaisia asiantuntijoita Korkean edustajan toimiston palveluk-seen. Bosnia-Hertzegovinan ulkoministeri Jadranko Prlic vieraili Suomessa 1.11.2000 ja vierailun aikana allekirjoitettiin maiden välinen investointisuojasopimus sekä hallitusten välinen sopimus Suomen avusta Bosnia-Hertsegovinan opetussektorille.

93 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka – 0sa II

Humanitaarista apua annettiin Jugoslavian liittotasavallalle kertomusvuonna 7 milj. FIM eri järjestöjen kautta. Belgradin suurlähetystöllä oli lisäksi nk. paikallisen yhteistyön määrära-ha (650 000 FIM), jota on käytetty mm. riippumattoman lehdistön ja ihmisoikeuksien tuke-miseen. Suomi on ilmaissut myös valmiutensa lisätä kahdenvälistä apuaan JLT:lle sekä de-mokratian ja ihmisoikeuksien kehittämisen sektorilla että ympäristöyhteistyön alalla.

Kroatian varaulkoministeri Vesna Cvjetkovic-Kurelec vieraili Suomessa toukokuussa 2000.

Makedonian kanssa neuvoteltiin vuoden 2000 kuluessa valmiiksi investointisuoja -ja ve-rosopimukset, jotka ulkomaankauppaministerin on määrä allekirjoittaa vierailullaan Make-doniaan 25.1.2001.

Suomi myönsi Albaniassa toimiville suomalaisille kansalaisjärjestöjen hankkeisiin vuonna 2000 0,8 mmk.