Tutkimustulosten yhteenveto ja tarkastelu

Ensimmäisen tutkimuskysymykseni tavoitteena oli arvioida, millaisia taitoja MiB -yhdistyksen toimintaan osallistuessa opitaan. Opitut taidot (taulukko 2) olivat hyvin monipuolisia tieto- ja viestintäteknisten taitojen (12) ja vuorovaikutustaitojen (9) ollessa yleisimmät ja muiden taitojen jakautuessa tasaisemmin ja pienempiin ryhmiin. Koska MiB:n toimintaa ja tapahtumia suunnitellaan verkossa, esimerkiksi jäsenten omissa alu-eellisissa facebook- ryhmissä, näen että tieto- ja viestintäteknisten taitojen kasvaminen on luonteva seuraus toimintaan osallistumisesta. Lisäksi aktiivijäsenet käyttävät erilaisia ohjelmia ja sovelluksia apuna, kun he järjestävät esimerkiksi tilaisuuksia, tai muuta MiB:n toimintaa. Myös yhteistyötaitojen kehittymisen näen luontevana seurauksena toimintaan osallistumisesta, sillä yhdistyksessä työskennellään tavoitteellisesti eri alojen ammattilaisten kanssa, joilla on erilaisia tapoja työskennellä ja toimia.

Muut opitut taidot, viestintätaidot (5), johtamis- ja esimiestaidot (4), organisointitaidot (4), oman työn hallinta (3), vaikuttamistaidot (4) ja palvelumuotoilu (2) jakautuivat ta-saisemmin. Tutkimuksen perusteella ei voi sanoa ovatko nämä taidot seurausta esimer-kiksi aktiiviroolissa työskentelemisestä, vai onko taitoja opittu esimeresimer-kiksi MiB:n jär-jestämässä koulutuksessa tai muussa tapahtumassa. Koska aktiivijäsenet työskentelevät yhdistyksessä vapaaehtoisesti, ja usein jopa päivätyönsä ohella, voi olettaa, että oman työn hallinnan taidot ovat kehittyneet, kun aktiivijäsenten on pitänyt yhteensovittaa per-he, työ, harrastukset ja MiB:ssä toimiminen.

Nämä kaikki yhdistyksen toiminnan kautta opitut taidot ovat nykypäivän ja tulevaisuu-den työelämätaitoja, joita tarvitaan, kun työelämä muuttuu sellaiseksi, jossa tarvitaan aiempaa enemmän luovaa ongelmanratkaisua ja uuden oppimista. (Helsingin yliopisto 2020.) Työelämätaidoilla tarkoitetaan yleisesti geneerisiä, eli tieteenalasta riippumatto-mia taitoja. Tällaisia taitoja ovat muun muassa kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutai-dot, tiimityötaiongelmanratkaisutai-dot, kommunikaatiotaidot sekä analyyttinen päättelykyky, medialukutaito ja elinikäinen oppiminen. Näiden työelämätaitojen on myös todettu kytkeytyvän tiiviisti korkeakoulutettujen asiantuntijoiden substanssiosaamiseen. On kuitenkin todettu, että esimerkiksi yliopisto-opinnot eivät ole kehittäneet riittävästi näitä työelämässä tarvitta-via taitoja. (Ainiala, Olsson, Mattila & Vesalainen 2020, 98-99.) Onkin huomion arvois-ta, että nämä MiB:n toiminnan kautta opitut taidot ovat kytköksissä työelämätaitoihin ja asiantuntijuuden kehittymiseen.

Aktiivijäsenet ovat oppineet uusia taitoja yleisimmin MiB:n järjestämissä tilaisuuksissa (15), työskennellessä yhdessä (7) sekä verkossa (7). Vastauksissa korostui vuorovaiku-tuksen ja moniammatillisuuden merkitys osana oppimista, niin tilaisuuksissa, kuin myös yhdessä työskennellessä. MiB:n tilaisuuksissa oppiminen nousi yleisimmäksi oppimisti-lanteeksi, vaikka taulukkojen 15 ja 16 mukaan jäsenet osallistuvat aktiivisemmin paikal-lisjaoston toimintaan, kuin MiB:n tapahtumiin. Voikin pohtia onko MiB:n tapahtumissa sellaista sisältöä, joka tuo aktiivijäsenille eniten uutta, ja käyttävätkö jäsenet toimies-saan vastuuroolissa hyväksi sellaisia taitoja, jotka jo osaavat, jolloin uuden oppimista esimerkiksi paikallisjaostossa toimiessa ei niin paljoa tapahdu. Toisaalta kaikki aktiivi-jäsenet eivät myöskään toimi välttämättä missään aktiiviroolissa, sillä ne perustuvat puhtaasti vapaaehtoisuuteen.

Tuloksissa ilmennyt vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa on kuitenkin luonnollista, sillä on yleisesti tiedossa, että oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Voidaan puhua oppimisen sosiaalisesta ulottuvuudesta, joka tarkoittaa yksilöiden välistä vuorovaikutusprosessia, jossa oppiminen tapahtuu toimimalla yhdessä muiden yksilöi-den kanssa. Yksi sosiaalisen oppimisen muodoista on yhteisöllinen oppiminen. Yhtei-söllisessä oppimisessa joko suurempi tai pienempi ryhmä muodostaa yhdessä tietoa, ja oppiminen on kaikkien yksilöiden yhteinen ja yhdessä koettu prosessi. Yhteisöllisessä oppimisessa korostuu yksilöiden erilaiset näkökulmat, keskustelut ja kriittiset kannan-otot tiedon rakentumisessa. Yhteisöllinen oppiminen on myös osa nykypäivän

työelä-mää, sillä työelämässä ollaan entistä enemmän riippuvaisia toisten yksilöiden tiedoista ja taidoista. Yksilöillä tuleekin olla kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja hyö-dyntää erilaisten ihmisten ammattitaitoa. (Repo-Kaarento, Levander &Nevgi 2011, 100-102.) Yhdistyksen toiminnan kautta tapahtuneen oppimisen lisäksi yhdistyksen toiminta on myös motivoinut äitejä opiskelemaan. Vastaajista puolet opiskeli kyselyyn vastaa-mishetkellä ja yli puolet vastaajista oli myös suunnitellut opiskelevansa tulevaisuudessa.

Vastaajista 22 kertoi, että MiB:n toiminta on motivoinut heitä opiskelemaan tai suunnit-telemaan opintoja. Kaikki opiskelua suunnitelleet olivat kiinnostuneita korkea-asteen opinnoista.

Toisena tutkimuskysymykseni tavoitteena oli selvittää millaisia laajempia työelämään liittyviä ja työelämän ulkopuolisia hyötyjä toiminta tuottaa. Verkostot niin ihmisten välillä, kuin myös eri yrityksiin nousivat selkeästi suurimmaksi hyödyksi (37). Ruuska-nen (2015, 228) toteaakin, että 2000- luvulla sosiaalisia suhteita on alettu pitämään yhä useammin niin yksilölle, kuin myös yhteisölle hyvinvointia tuottavana voimavarana.

Verkostoista voidaan puhua sosiaalisena pääomana, joka viittaa verkostoihin ja niissä olevaan luottamukseen, joka edistää verkoston jäsenten mahdollisuuksia käyttää omia voimavarojaan sekä yhdessä toimimista. Näin ollen verkostot ja sosiaalinen pääoma voi edesauttaa yksilön tavoitteiden toteutumista ja yhteisön hyvinvointia. Korhonen (2005, 203-206) kuvaa, että verkostoiden kautta syntyvä sosiaalinen pääoma voi olla hyvin monimuotoista. Se voi olla esimerkiksi verkostoon kuuluvaa tietoa, osaamista, asiantun-tijuutta tai synergiaa. Verkostotoiminnassa keskeistä on resurssien jakaminen ja yhdis-täminen, joka perustuu oppimiseen ja tietämyksen rakentamiseen. Tämä tuottaa sosiaa-lista pääomaa, joka merkitsee osaamisen ja asiantuntijuuden lisäarvon kasvua. Laajat ja hyvin hajaantuneet ammatilliset verkostot tuovat myös esille yksilön persoonaa ja lisää-vät hänen työnsä näkyvyyttä. (Barthauer & Kauffeld 2018, 52). Tämän tutkimuksen mukaan aktiivijäsenet jakavat verkostoissa juuri asiantuntijuutta sekä kehittävät osaa-mistaan. Aktiivijäsenet tunnistavat verkostojen hyödyn ja merkityksen osaamisen kehit-tämisen ja työssä etenemisen kannalta. Sosiaalisen median verkostot tuotiin myös vas-tauksissa ja varsinkin LinkedIn:n verkostojen laajentumista tuotiin esille.

Työelämän ulkopuolisiksi hyödyiksi nousivat taas vertaistuki (17) sekä mahdollisuus kehittää itseään myös perhevapailla (4). Äidit pitivät tärkeänä, että yhdistys on mahdol-listanut kokemusten jakamisen toisten samanhenkisten äitien kanssa ja he ovat voineet

puhua ja jakaa kokemuksia niin urasta kuin myös perhe-elämästä. He ovat myös pitä-neet tärkeänä sitä, että he ovat saapitä-neet itselleen mielekästä tekemistä myös vanhem-painvapaiden aikana ja pitää yllä heidän ammattitaitoaan.

Yllä esitellyt opitut taidot sekä saadut hyödyt vaikuttavat vastaajien osaamiseen, työ-uriin sekä uranäkymiin eniten lisääntyneenä luottamuksena omaan osaamiseen (16).

MiB:ssä toimiminen aktiivijäsenenä on vastaajien mielestä hyvä lisä CV:hen ja auttaa työllistymisessä. Kaiken kaikkiaan MiB:n toiminta koettiin myönteisenä ja vastauksista nousi esille se, kuinka suuri merkitys toiminnalla on ollut äitien itsetunnon kohoami-seen. Vastauksista kumpusi myös toiveikkuus uran kehittymistä kohtaan. Huomionar-voista on myös se, että jos vastaajilla ei vielä vastaushetkellä ollut kokemusta siitä, kuinka toiminta vaikuttaa työuraan ja urakehitykseen, oli odotus kuitenkin myönteinen.

Näiden kahden varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi aineistosta nousi selvästi esille se mitä MiB:n toiminta merkitsee äideille, ja kuinka intohimoisesti he suhtautuvat MiB:n toimintaan. Voi siis päätellä, että MiB:n toiminta on erittäin hyödyllistä siihen osallistuville äideille. MiB:n toiminta lisää aktiivijäsenten osaamista ja tuo jäsenille laajoja hyötyjä niin työelämään, kuin myös vapaa-ajalle. Kaikki kyselyyn vastaajat oli-vat korkeakoulutettuja ja uraorientoituneita, ja voi ajatella, että tämän tyyppinen toimin-ta on tärkeää ja arvostettua kohderyhmän jäsenille. On todennäköistä, että äidit tunnis-tavat millaisia haasteita vanhempainvapaat voivat tuoda uralle, ja MiB:n toiminta antaa heille mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan myös lapsen kanssa kotona ollessa.

MiB on käyttänyt uusien taitojen oppimista ja kehittymistä markkinoidessaan yhdistyk-sen toimintaa. Voi siis todeta, että yhdistys lisää jäyhdistyk-sentensä ammattitaitoa sekä tuo heille myös muita työelämään liittyviä ja työelämän ulkopuolisia hyötyjä.