7 Pohdinta
7.3 Tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden tarkastelua
Tarkastelen tämän tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä Tracyn (2010, 837- 851) kahdeksan kriteerin kautta, joita voidaan käyttää laadullisen tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden arviointiin. Kahdeksan tarkasteltavaa kriteeriä ovat: aiheen merkittävyys, tutkimuksen täsmällisyys, tutkimuksen avoimuus, tutkimuksen luotettavuus, resonanssi, tutkimukseen panostaminen, tutkimuksen eettisyys ja tutkimuksen johdonmukaisuus.
Ensimmäinen Tracyn (2010, 840) kriteereistä on aiheen merkittävyys. Aiheen merkittä-vyyttä pohtiessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, onko tutkimuksen aihe ajankohtai-nen, merkittävä, kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Tutkielmani aihe on ajankohtaiajankohtai-nen, sillä julkisessa keskustelussa on jo pitkään keskusteltu naisten ja äitien asemasta työ-markkinoilla sekä vanhempainvapaiden vaikutuksesta naisten urien kehitykseen. Aihe on myös kummunnut omasta kiinnostuksestani oppimiseen, osaamisen kehittymiseen sekä naisten asemaan työelämässä. Aihe on merkittävä myös MiB -yhdistykselle, sillä heillä oli tarve tutkimukselle, jossa tutkitaan mitä yhdistyksen aktiivijäsenet ovat oppi-neet MiB:n toiminnan kautta ja millaisia laajempia hyötyjä toiminta tuottaa. Tutkimuk-sen aiheen sain MiB -yhdistykseltä, sillä heillä oli tarve todentaa se yleisesti tiedostettu tieto, että MiB:ssä toimiminen lisää jäsenten osaamista, ja että hankittu osaaminen on dokumentoitavissa. Tämän tutkimuksen kautta saatua tietoa on tarkoitus käyttää myö-hemmin esimerkiksi markkinoidessa MiB:n toimintaa.
Toinen tarkasteltava kriteeri on tutkimuksen täsmällisyys. Pohdittaessa tutkimuksen täsmällisyyttä kuuluu pohtia esimerkiksi, onko aineistoa tarpeeksi johtopäätösten teke-miseen, ja onko käytetty aineisto tarpeeksi kiinnostavaa ja merkittävää. Lisäksi tulee pohtia sitä, kuinka huolellisesti aineisto on kerätty, ja kuinka sitä on käsitelty
tutkimus-prosessin aikana. Nämä asiat on hyvä tuoda lukijalle ilmi myös tutkimusraportissa.
(Tracy 2010, 841.) Tässä tutkielmassa käytetty aineisto on peräisin 30:ltä Mib:n jäsenel-tä. Tavoitteenani oli saada aineistoa 30-40 MiB:n aktiivijäseneltä ja jouduinkin jatka-maan aineistonkeruuaikaa kuukaudella alkuperäisestä varmistaakseni aineiston riittä-vyyden. Näin pääsin aineiston määrässä minimitavoitteeseeni eli 30:n vastaajaan. Ai-neiston keräämisessä käytetyn e- lomakkeen testasin ennakkoon muutamalla ihmisellä, ja myös MiB:n puolesta lomake tarkastettiin, ja tehtiin tarvittavat muutokset ennen lo-makkeen julkistamista. E-lomakkeessa en tarkoituksella ollut laittanut kaikkia kohtia pakolliseksi vastata, joka näkyi siinä, että varsinkin ennakkotiedoissa oli muutamia puutteita. Nämä puuttuvat vastaukset on kuitenkin taulukoitu esille. Myös avoimissa kysymyksissä jäi jonkin verran kohtia, joihin en saanut niin laajaa vastausta kuin olisin toivonut. Tutkimuksen kohderyhmänä oli äidit, jotka ovat joko hoito- tai vanhempain-vapaalla pienten lasten kanssa kotona, tai ovat juuri palanneet työelämään, joten voi ajatella, että kiireellisen arjen keskellä ei ole aikaa vastata kyselyyn kovin pitkästi. Ke-rätyn aineiston olen säilyttänyt sähköisessä muodossa e-lomakejärjestelmässä, sekä yksi kappale on ollut itselläni printattuna versiona.
Kolmas tarkasteltava kriteeri on tutkimuksen avoimuus. Tutkimuksen avoimuuden saa-vuttamiseksi tarvitaan tutkijan itsereflektointia, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tutki-muksessa tulisi tulla esille tutkijan tavoitteet, ennakkokäsitykset, heikkoudet, puolueel-lisuus ja millainen rooli näillä on ollut valituissa metodeissa, onnistumisissa ja haasteis-sa. (Tracy 2010, 841-842.) Tässä tutkielmassa ennakko-oletuksena on ollut, että MiB:n aktiivijäsenet oppivat toiminnan kautta ja tutkielman tavoitteena oli todentaa tämä op-piminen. Tämä ennakko- odotus oppimisen tapahtumisesta on tuotu esille myös kerrot-taessa tämän tutkimuksen taustoista.
Luotettavuuden pohtiminen on neljäs kriteeri laadullisen tutkimuksen arvioinnissa. Luo-tettavuudella tarkoitetaan tutkimustulosten vakuuttavuutta. Sitä lisää yksityiskohtien kuvaileminen, moniäänisyys, kiteyttäminen ja triangulaatio. (Tracy 2010, 842-844.) Tässä raportissa olen kuvaillut laajasti tämän tutkimuksen taustat ja kohderyhmän, sekä kuinka tutkimuksen aineisto on kerätty ja kuinka sen analyysi on tehty. Tutkimuksen raportti on moniääninen ja olen käyttänyt siinä monipuolisesti eri informanttien kerto-mia vastauksia lisäämään luotettavuutta.
Resonanssilla tarkoitetaan sitä, kuinka tutkimus vaikuttaa yleisöön. Tutkimuksen esit-tämistapa ja selkeys parantaa tutkimuksen resonanssia. (Tracy 2010, 844-845.) Olen käyttänyt tutkimuksessa selkeää ja ymmärrettävää kieltä, sekä tehnyt tutkimustuloksia esittävät taulukot selkeiksi tulkita. Olen tuonut raportissa esiin paljon myös suoria lai-nauksia informanttien antamista vastauksista, joka lisää tutkimuksen vaikuttavuutta.
Tutkimukseen panostaminen tarkoittaa, että tutkimukseen on panostettu käsitteellisesti, teoreettisesti ja käytännöllisesti, metodologisesti ja heuristisesti. Heuristinen panostus näkyy siinä, että tutkimus antaa aihetta lisätutkimukselle. Käytännöllinen panostus tar-koittaa taas sitä, että tutkimuksen kautta saatu tieto on merkittävää ja se tuo ilmi uusia näkökulmia (Tracy 2010, 845- 846). Tässä tutkielmassa esiin tuoma tieto on merkittä-vää ja tärkeää Mothers in business -yhdistyksen kannalta. Saatu tieto tuo myös esiin jatkotutkimustarpeita, joita olenkin tuonut esiin tässä tutkimuksessa.
Eettisyys on olennainen osa tutkimusta. Eettinen tutkimus on virheetöntä ja vilpitöntä.
Eettisyyteen kuuluu myös tutkimuskohteen suojaaminen säilyttämällä henkilökohtaisia tietoja huolellisesti ja niin, että tietoihin ei ole muilla pääsyä. (Tracy 2010, 846 - 847.) Tutkimuksen informantit ovat saaneet ennakkoon tietoon mihin tarkoitukseen aineistoa kerätään, sekä kuinka sitä säilytetään. Aineiston olen säilyttänyt e-lomakejärjestelmässä sekä yhden kappaleen paperisena. Missään vaiheessa aineistosta ei ole voinut saada sel-ville vastaajan henkilöllisyyttä. Tutkimuksen valmistututtua kaikki kerätty aineisto hävi-tetään. Kaikki tutkimukseen osallistuneet ovat vastanneet anonyymisti, ja jos jostakin esimerkkilauselmasta on ollut mahdollisesti mahdollista tunnistaa vastaaja ei tätä tietoa ole tuotu esiin raporttiin. Vastaajajoukon ollessa suhteellisen pieni, mahdollisuus tällai-seen tunnistamitällai-seen olisi voinut olla mahdollista. Informantit ovat myös tietoisia siitä, että tutkimuksen valmistuttua heillä on mahdollisuus helposti tutustua tutkimukseen.
Viimeinen kriteeri, jolla laadullista tutkimusta voidaan arvioida, on tutkimuksen joh-donmukaisuus. Johdonmukainen tutkimus saavuttaa tavoitteensa, tutkimuksessa käyte-tyt metodit ovat sopivia ja tutkimus yhdistää tutkimustulokset, tulkinnat ja kirjallisuu-den kokonaisuudeksi. (Tracy 2010, 848.) Vaikka äitien omaehtoisesta opiskelusta ei ole ollut saatavilla paljon tietoa aiemmin, olen silti saanut muodostettua tästä tutkimuksesta yhtenevän kokonaisuuden. Tutkimus saavutti tavoitteensa eli todensi sen, että MiB:n
toiminnan kautta tapahtuu oppimista, ja että toiminta on merkityksellistä siihen osallis-tuville äideille.
LÄHTEET
Ainiala, T., Olsson, P., Mattila, H. & Vesalainen, M. 2020. Työelämätaidot korkeakou-luopetuksessa. Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehitty-misestä monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla. Aikuiskasvatus 40 (2), 96-111.
Barthauer, L. & Kauffeld, S. 2018. The role of social networks for careers. Gruppe. In-teraktion. Organisation. Zeitscrift für angewandte Organisationpsychologie (GIO) (49), 50-57.
Baruch, Y. 2004. Managing careers: theory and practice. Harlow: FT Prentice Hall.
Boeren, E. 2011. Gender differences in formal, non- formal and informal adult learning.
Studies in Continuing Education 33 (3), 333-346.
Cabrera, E F. 2008. Protean organizations. Reshaping work and careers to retain female talent. Career Development International 14 (2), 186-201.
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2013. Naiset ja miehet työelämässä. Verkkojulkaisu osoitteessa: http://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maaliskuu2013.pdf.
[Luettu 8.11.2015]
Elomäki, A., Mustosmäki, A. & Koskinen Sandberg, P. 2020. Kamppailuja merkityksis-tä, kustannuksista ja vaikutusvallasta – Juha Sipilän hallituksen perhevapaa-uudistuksen kaatuminen kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan näkökulmasta. Poli-tiikka 62 (1), 33- 55.
Field, J. 2003. Social Capital. London: Routledge.
Helsingin yliopisto. 2020. Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tuek-si. HY+ Koulutus- ja kehittömispalvelut. Verkkojulkaisu osoitteessa:
https://hyplus.helsinki.fi/wp-content/uploads/2019/09/Tulevaisuuden-
tyoelamataidot.pdf?utm_campaign=tulevaisuuden-
tyoelamatai-dot&utm_medium=email&utm_source=hyplus_uutiskirje&pe_data=DT_42415 C4778434A504B77474A5147734943%7CT_461219794 [luettu 14.9.2020 Hirsjärvi. S., Remes. P. & Sajavaara. P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Julkunen, R. 1999. Sukupuoli, työ, hyvinvointivaltio. Teoksessa Lipponen. P. & Setelä.
P. Suomalainen nainen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 89.
Kakkori. L. & Huttunen. R. 2014. Fenomenologia, hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. Teoksessa: Saari, A., jokisaari, O-J. & Värri, V-M. (toim.) Ajan kas-vatus – Kaskas-vatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere: Tampere University Press, 367-368.
Kananen, J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Jyväskylä.
Kauhanen, A. & Riukula, K. 2019. Työmarkkinoiden eriytyminen ja tasa-arvo suomes-sa. Teoksessa: Näkökulmia sukupuolten arvoon- analyyseja tasa-arvobarometrista 2017- raportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 80-81.
Kellokumpu, J. 2006. Lasten vaikutus äidin palkkaan. Palkansaajien tutkimuslaitos.
Tutkimuksia 103.
Komulainen, K. & Sinisalo, P. 2006. ”Mul on amerikkalaisten työajattelumalli” Itsensä työllistävien naisten urakertomukset ja yrittäjäminä. Työelämän tutkimus 4 (3), 149- 159.
Korhonen, V. 2005. Työn ja oppimisen verkostot. Teoksessa E Poikela (toim.) Oppimi-nen ja sosiaaliOppimi-nen pääoma. Tampere: Tampere University Press, 203-205.
Laakkonen, E., Manninen, J. & Kauppila, J. 2015. Nuoret aikuiset elinikäisinä oppijoi-na – Notkeaa toimijuutta työn, perheen ja opiskelun rajapinnoilla?. Aikuiskasva-tus 37 (1), 4- 15.
Luotonen, A. 2012. Äitien paluu perhevapaalta työhön – motivaatio ja strategiat. Teok-sessa Perhevapaalta takaisin työelämään. (Toim. Luoto, R., Kauppinen, K. &
Luotonen, A. Työ ja ihminen tutkimusraportti 42. Työterveyslaitos: Helsinki. 78 – 126.
Maguire, D. 2016. The influence of Online Social Capital On Women`s Career Change.
Advancing Women in Leadership 36, 64-72.
Manninen, J. & Meriläinen, M. 2015. Monimenetelmällinen näkökulma omaehtoisen opiskelun hyötyihin. Aikuiskasvatus (2) 84 – 98.
Miettinen. A. 2015. Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toi-veita ja odotuksia. Väestöliitto Ry: Helsinki.
Mothers is Business 2020. Verkkosivu osoitteessa: http://mothersinbusiness.fi [luettu 20.5.2020]
Moisio. E. 2010. Perheen ja työn yhteen sovittaminen. Teoksessa Halko, M-L., Mikko-la, A. & Ruuskanen, O-P. (toim.) Naiset, miehet ja talous. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 190-191.
Napari, S. 2010. Lasten vaikutus naisten palkkakehitykseen. Teoksessa Halko, M-L., Mikkola, A. & Ruuskanen, O-P. (toim.) Naiset, miehet ja talous. Helsinki: Gau-deamus Helsinki University Press, 160,178.
Niemistö, C. 2007. Onko työn ja perheen yhteensovittamisesta suomalaiseksi menestys-tarinaksi? Katsaus tasa-arvopolitiikkaan, perhepolitiikkaan ja työelämään.
Teok-sessa Castrén, A-M. (toim.) Työn ja perheen tasapaino: sääntelyä, tutkimusta ja kehittämistä.Helsinki: Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palme-nia, 83-84.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Lapsen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautuu. Verkkosivu osoitteessa: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-oikeus-kokoaikaiseen-varhaiskasvatukseen-palautuu [lu-ettu: 26.5.2020.]
Paavola, K. 2017. Sähköpostihaastattelu.
Peutere, L., Haataja, A., Vahtera, J., Kivimäki, M., Pentti, J. & Virtanen, P. 2014. Hei-kentääkö kotihoidontuen kuntalisä äitien kiinnittymistä työelämään? Yhteiskun-tapolitiikka 79 (3), 291-305.
Rantahalvari, V. 2019. Rantahalvari bloggaa: Kunnollinen perhevapaauudistus vie tasa-arvoa rutkasti eteenpäin. Elinkeinoelämän keskusliitto. Verkkosivu osoitteessa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/03/08/kunnollinen-perhevapaauudistus-vie-tasa-arvoa-rutkasti-eteenpain/ [luettu: 27.5.2020.]
Repo- Kaarento, S., Levander, L. & Nevgi, A. 2011. Oppimisen sosiaaliset ulottuvuu-det. Teoksessa Lindblom- Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) Yliopisto- opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro Oy, 100-102.
Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aika-kauskirja 5 (1), 4-11.
Ruohotie, P. 2005. Urakehitys ja kehittävä vuorovaikutus. Teoksessa Poikela, E. (toim.) Osaaminen ja kokemus. Työ, oppiminen ja kasvatus. Tampere: Tampere Uni-versity Press, 201 -203, 208-209.
Ruuskanen, P. 2015. Sosiaalinen pääoma. Teoksessa Eriksson, K. (toim.) Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus Oy, 228.
Salmi, M. 2017. Perhevapaakeskustelu etenee: Kotihoidontuesta lastenhoidon järjestel-män uudistamiseen. Teoksessa Salmi, M. & Närvi, J. (toim.) Perhevapaat, ta-louskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. Helsinki: terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 229 – 234.
Salmi, M. & Närvi, J. 2017. Johdanto. Teoksessa Salmi, M. & Närvi, J. (toim.) Perhe-vapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos, 25.
Sihto, T. 2015. Choosing to Work? Mothers Return-to-Work Decisions, Socail Class, and the Local Labor Market. Nordic journal of working life studies 5 (3), 23-40.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Samanpalkkaisuusohjelma 2016-2019. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:47.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75231/STM%20raportt ipohja%20sampa.pdf?sequence=1
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2018. Koulutuksen segregaatio.
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/koulutus/koulutuksen-segregaatio.
[luettu 7.5.2019.]
Tilastokeskus. 2018. Työttömyystilasto.
https://www.stat.fi/til/tyti/2018/09/tyti_2018_09_2018-10-23_tie_001_fi.html.
[luettu 29.10.2018.]
Tilastokeskus. 2016. Syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi. Katsaus.:
http://tilastokeskus.fi/til/synt/2015/synt_2015_2016-04-14_tie_001_fi.html. [lu-ettu 12.5.2016]
Tracy, S J. 2010. Qualitative Quality: Eight ”Big- Tent” Criteria for exellent Qualitati-ve Research. QualitatiQualitati-ve Inquiry 16 (10) 837-851.
Tuomi, J. & Sarajärvi. A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki. Kus-tannusosakeyhtiö Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
louk-kausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
Vhttps://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. [luettu 15.5.2019.]
Tökkäri, V. 2018. Fenomenologisen, hermeneuttis- fenomenologisen ja narratiivisen kokemuksen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa Toikkanen, J. & Virtanen, I A.(toim) Kokemuksen tutkimus VI Kokemuksen käsite ja käyttö. Rovaniemi:
Lapland university press.
Valcour, M. & Ladge, J J. 2008. Family and career path characteristics as predictors of women´s objective and subjective career success: Integrating traditional and pro-tean career explanations. Journal of Vocational Behavior. 73 (2) 300-309.
Valtioneuvosto. 2020. Perhevapaauudistus tähtää perheiden hyvinvointiin ja tasa-arvon
lisäämiseen.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-
/asset_publisher/1271139/perhevapaauudistus-tahtaa-perheiden-hyvinvointiin-ja-tasa-arvon-lisaamiseen. [luettu: 27.5.2020.]
Liite 1.
15.5.2019 10.15 E-lomake - Oppiminen Mothers in Business -yhdistyksessä