5 POHDINTA
Tässä luvussa kokoan ensin yhteen tutkielmani tuloksia ja niistä nousseita johtopäätöksiä, minkä jälkeen pohdin tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta. Tarkastelen myös, kuinka tutkielman tuloksia voi hyödyntää koulumaailmassa, luokanopettajakoulutuksessa sekä laa-jemmin tutkimustyössä ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Loppuun olen koonnut tutkimus-aiheeseen liittyviä jatkotutkimusehdotuksia.
KUVIO 7. Tutkimustulosten kokoavaa tarkastelua.
Itsetuntoon vaikuttavat somen tekijät
– Haukkuminen ja vihakommentit – Ulkonäköpaineet
– Ihmisten täydelliseltä vaikuttava elämä – Positiivisen huomion puute
– Juorujen levittäminen – Kuvien levittäminen
+ Rohkaisevat ja inspiroivat ihmiset + Positiivinen huomio
+ Samanlaisten ihmisten löytäminen + Somen ilmapiiri
+ Idoleiden osoittama kiinnostus itseen + Haukut
+ Ylemmyydentunne
Whatsapp, Youtube, Instagram, Snapchat, Facebook, Twitter, (Ask.fm, Tumblr, Reddit) 2 nuorta käyttää sosiaalista mediaa keskimäärin pari kertaa päivässä
26 nuorta käyttää sosiaalista mediaa useammin kuin pari kertaa päivässä
Yli puolet nuorista on seurannut yleistä keskustelua (blogit, keskustelupalstat, uutiset...) liit-tyen itsetuntoon ja sosiaaliseen mediaan Osa on myös itse osallistunut keskusteluun
Nuorten käsitykset somen vaikutuksesta muiden nuorten itsetuntoon
• Osa vastaa tämän riippuvan nuoresta
• Loput uskovat ikäistensä kokevat somen vaikutukset negatiivisesti
- ulkonäköpaineet, positiivisen huo-mion puute, haukkuminen & viha-kommentit
• Osa uskoo somen ja ulkonäköpaineiden vaikuttavan paljon, vaikka sitä ei itse huomattaisi
• Osa uskoo nuorten muuttavan itseään so-men standardien mukaan
Somen vaikutus nuorten itsetuntoon
• Suurin osa nuorista on huomannut it-setuntonsa muuttuneen sosiaalisen median käytön myötä
• Enemmistö näistä nuorista on kokenut nimenomaan negatiivisia muutoksia itsetunnossaan
• Kyseiset tulokset nousivat esille mo-lemmissa aineistoissa
• Ensimmäisessä aineistossa lähes puo-let kokemuksista olivat negatiivisia
Nuorten roolit somessa
• Isottelu
- oman aseman liioittelu - pyrkimys saada suosiota ja
seuraajia
• Ulkonäkö
- ulkonäön korostaminen ja painotta-minen
- Kuvankäsittely
- Paljastavien kuvien lisääminen
• Täydellisyys
- Illuusio täydellisyydestä - Kaikki on hienoa
- Kokenut nuori, joka elää unelma-elämää
Tutkimus osoitti, että sosiaalisella medialla on vaikutusta nuorten itsetuntoon, eli suurin osa nuorista kertoi itsetuntonsa laskeneen tai nousseen sosiaalisen median sovellusten käytön myötä. Enemmistö näistä kokemuksista oli negatiivisia, eli tulos on samansuuntainen kuin esimerkiksi Janin ym. (2017) tutkimuksessa, jossa tutkimushenkilöiden itsetunto on myös laskenut sosiaalisen median sivustojen käytön seurauksena. Sama tulos toistui omassa tutki-muksessani molempien aineistojen kohdalla. Sosiaalisen median käytön vaikutusta itsetun-toon on perusteltu esimerkiksi sen käytön määrällä (Jan ym. 2017) sekä henkilön kokeman, omaan elämään ja itseen kohdistuvan merkityksellisyyden tunteen voimakkuudella (Burrow
& Rainone 2016).
Lähes jokainen nuori käyttää sosiaalista mediaa useammin kuin pari kertaa päivässä. Tämä voi tarkoittaa jopa useita tunteja sosiaalisen median käyttöä päivittäin, sillä Viestintäliigan (2017) toteuttamassa, nuorten sosiaalisen median käyttöön keskittyvässä, tuoreessa tutki-muksessa nousi esille, että nuoret käyttävät sosiaalista mediaa keskimäärin jopa kahdeksan tuntia päivässä. Tämä on merkittävää, sillä sosiaalisen median käytön määrällä ja itsetunnon tasolla on tutkimusten mukaan todettu olevan yhteys. Janin ym. (2017) Pakistanissa toteu-tettu tutkimus osoitti, että sosiaalisen median ja itsetunnon välillä on vahva kausaalisuhde, eli sosiaalisen median käytön lisääntyessä, huomattiin tutkittavien itsetunnossa laskua. Myös Chou ja Edge (2011) ovat huomanneet yhteyden sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan ja it-setunnon tason välillä. Näin ollen, nojaten näihin tuloksiin, on sosiaalisen median vaikutus juuri nuorten itsetuntoon oltava sen ääripäästä, heidän käyttäessä sosiaalista mediaa useita tunteja päivässä, enemmän kuin mikään muu ikäluokka. Niitä sosiaalisen median kanavia, joissa nuoret aikaansa viettävät, ovat etenkin Youtube, Instagram sekä Snapchat, joiden li-säksi käytetään myös Facebookia ja Twitteriä, mikä toistuu myös muissa saman ikäisiin koh-distuvissa tutkimustuloksissa (ks. ebrand 2016; Viestintäliiga 2017).
Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä sosiaalisen median tekijät tai ominaisuudet ovat vastuussa nuorten itsetunnossa tapahtuneista muutoksista. Nuoret mainitsivat määrällisesti useamman eri sosiaalisen median itsetuntoa nostavan kuin laskevan tekijän, mutta negatiiviset tekijät saivat enemmän mainintoja, eli koskettavat useampaa nuorta, kuin positiiviset. Itsetuntoon negatiivisesti vaikuttaneista tekijöistä merkittävimpiä ovat ulkonäköpaineineet, haukut ja il-keä kommentit sekä ihmisten täydelliseltä vaikuttavat elämät. Sosiaalisen median täydellistä ulkonäköä painottava kulttuuri ja virheettömät kuvat aiheuttavat nuorille ulkonäköpaineita niin treenivideoiden, meikkivideoiden kuin bikinikuvienkin muodossa. Sosiaalinen media
on täynnä vähäpukeisia ja kadehdittavia kuvia sekä miehistä että naisista, mikä aiheuttaa monelle nuorelle alemmuuskompleksin. Sama täydellisyys toistuu ulkonäön lisäksi ihmisten kuvatessa elämäänsä. Kaikki vaikuttaa täydelliseltä ja tilin käyttäjä onnellisemmalta kuin itse. Etenkin niiden ihmisten julkaisut, joita ei tunne niin hyvin tai ollenkaan, aiheuttavat helpommin kateutta ja alemmuudentunteita (Chou & Edge 2011; Mishra 2016). Nuorten olisi mielestäni hyvin tärkeä ymmärtää, kuinka kenen tahansa elämä voidaan saada näyttä-mään hienommalta mitä se on, ja kuinka sosiaalisessa mediassa annettu käsitys omasta elä-mästä on monesti vain ulkokuori.
Verratessa tutkimukseni aineistoja, keskustelupalstalta kerätyssä aineistossa esiintyi enem-män negatiivisia kokemuksia, kuin kyselyillä kerätyssä aineistossa, ja itsetunnon laskua pe-rusteltiin lähinnä ulkonäköön liittyvillä tekijöillä. Tähän voi olla syynä esimerkiksi se, että kyseiset nuoret ovat todennäköisesti kaikki tyttöjä, sillä Demi.fin mainostetaan olevan Suo-men suosituin tyttöjen foorumi. Myös toisessa aineistossani suurin osa niistä, jotka mainit-sivat ulkonäköön liittyvien tekijöiden vaikuttaneen itsetuntoonsa, ovat tyttöjä, eli tämän pe-rustella ulkonäköpaineet vaikuttavat keskimäärin enemmän tyttöihin, kuin poikiin. Teoreet-tisessa viitekehyksessä olen esitellyt myös muita tutkimuksia, joiden mukaan etenkin tytöt tuntevat median ja sosiaalisen median luovat ulkonäköpaineet vahvasti (ks. Clay ym. 2005;
Hautala 2016, 144). On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että ulkonäköpaineita esiintyy niin ty-töillä kuin pojilla. Toinen mahdollinen selitys aineistojen väliselle erolle voi olla, että kes-kustelupalstan käyttäjien sukupuolen lisäksi, ei myöskään ole mahdollista selvittää heidän ikäänsä. Näin ollen ikähajonta on todennäköisesti laajempi kyseisen aineiston kohdalla ja vastaajat voivat olla esimerkiksi jo pahimman identiteettikriisin ohittaneita iäkkäämpiä nuo-ria, tai vastaavasti nuorempia lapsia.
Positiivisesti itsetuntoon vaikuttaneista tekijöistä taas suurinta osaa nuorista koskettavaa so-siaalisessa mediassa saatu positiivinen huomio sekä inspiroivat ja rohkaisevat ihmiset. Sosi-aalisessa mediassa saatuihin kehuihin ja tykkäyksiin liittyen tulokseni myötäilee Burrown ja Rainonen (2016) tuloksia, sillä myös heidän tutkimuksessaan käy ilmi, että sosiaalisessa me-diassa saatu positiivinen huomio, kuten juuri kuviin saadut tykkäykset, vaikuttavat itsetun-toon. Heidän tulostensa mukaan se, missä määrin itsetunto on altis muutoksille, on yhtey-dessä henkilön kokemukseen siitä, kuinka merkityksellisenä ja tarkoituksellisena hän kokee elämänsä ja itsensä. Koehenkilöiden Facebookissa saadut tykkäykset aiheuttivat itsetunnon nousua, mutta niiden henkilöiden kohdalla, jotka kokivat vahvempia merkityksellisyyden
tunteita, tämä suhde ei ollut yhtä vahva, eli sosiaalisella medialla on vähemmän vaikutus-valtaa heidän itsetuntoonsa. Tätä voi mahdollisesti soveltaa omien tutkimushenkilöideni kohdalla, sillä koehenkilöni ovat ikänsä puolesta identiteetin muotoutumisen kannalta kriit-tisessä vaiheessa. Tästä johtuen he voivat keskimäärin kokea elämänsä ja oman itsensä vä-hemmän merkityksellisenä kuin ne, jotka ovat identiteettikriisin ohittaneet. Näin ollen sosi-aalisen median vaikutuksia tutkimukseni nuoriin voidaan Burrown ja Rainonen (2016) mu-kaan selittää esimerkiksi vähäisellä merkityksellisyyden kokemuksella tai Choun ja Edgen.
(2011) sekä Janin ym. (2017) mukaan itsetuntoon yhteydessä olevalla, sosiaalisessa medi-assa vietetyn ajan runsaudella. On myös mahdollista, että molemmat tekijät osaltaan vaikut-tavat nuorten kokemuksiin itsetunnosta.
Eräs tutkimuksen tehtävistä oli selvittää, kuinka nuoret uskovat muiden ikäistensä kokevan sosiaalisen median vaikuttavan itsetuntoonsa. Osa nuorista uskoo somen ja ulkonäköpainei-den vaikuttavan nuoriin paljon, vaikka he eivät sitä itse huomaisi tai tunnistaisi. Näin ollen on mahdollista, että jos koehenkilöt olisivat käyttäneet enemmän aikaa ja resursseja asian pohtimiseen, voisi osa nuorten kertomista kokemuksista olla informatiivisempia. Toinen ris-tiriita tuloksissa on nuorten omien kokemusten ja muihin ikäisiinsä liittyvien käsitysten vä-lillä. Nuoret toivat pääosin esille negatiivisia uskomuksia, vaikka kysyttäessä heidän omia kokemuksiaan, iso osa nuorista kertoi kokeneensa sosiaalisen median vaikuttaneen itsetun-toonsa positiivisesti tai ei ollenkaan.
Tulosten mukaan nuorilla on sosiaalisessa mediassa rooleja. Näitä ovat esimerkiksi tietyn-laisen isottelu sekä kokonaisvaltainen täydellisyyden tai ulkonäön korostaminen. Nuorten omaksumat roolit ovat mielestäni tärkeitä käsitellä, sillä ne voivat ajan kanssa muovautua osaksi nuoren persoonaa ja identiteettiä. Gonzalesin ja Hancockin (2009) tulokset myötäile-vät aiempia tutkimuksia liittyen siihen, että vaikka itsestä muille annettu käsitys olisi vain rooli, voi siitä tulla osa itseä, mikä voi olla roolista riippuen joko hyvä tai huono asia. Ihmi-sen tapa esittää itIhmi-sensä vuorovaikutteisessa, julkisessa mediassa kuten blogissa, voi johtaa siihen, että hän omaksuu tämän osaksi identiteettiään. Nuoruudessa olisi tärkeää löytää ja oppia hyväksymään itsensä sellaisenaan, eikä toimia roolin alaisena, mikä voi johtaa tyyty-mättömyyteen ja onnettomuuteen, kun nuori ei pysty tai osaa olla oma itsensä (Hautala 2016;
Winnicot 1965).
Sosiaalinen media tarjoaa tilaisuuden olla joku muu tai olla erilainen suhteessa siihen, mil-laisena muut mahdollisesti nuoren kokevat (Gonzales & Hancock 2008, 2009). Tuloksissa esille nousseet roolit ovat melko yhteneviä niiden sosiaalisen median tekijöiden kanssa, joista johtuen tutkimusten nuorten itsetunto on laskenut. On siis mahdollista, että nuoret omaksuvat somessa rooleja, joita huomaavat kaikkialla ympärillään, pyrkimyksenään sopia joukkoon. Toisin sanottuna nuori voi samaan aikaan kokea epävarmuutta nähdessään mui-den somen käyttäjien kuvia heidän täydellisestä elämästään sekä samalla itse, oman roolinsa kautta, toistaa ja luoda uudelleen kyseisiä paineta aiheuttamalla niitä vastaavasti muille.
Kokonaisuudessaan tutkimus onnistui mielestäni tutkimusongelmien ratkaisemisessa. Tut-kimus vahvisti, että murrosikäset kokevat sosiaalisen median todellakin vaikuttavan heidän itsetuntoonsa, aivan kuin aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet. Tutkimuksessani ei kes-kitytty pelkästään itsetunnon laskuun tai nousuun, kuten esimerkiksi Janin, Soomron & Ah-madin (2017) tutkimuksessa, vaan kartoitettiin kaikkia nuorten kokemuksia liittyen aihee-seen, saadakseni esille koko kokemusten kirjon ja niiden kokonaisjakauman. Lisäksi pureu-duin näiden kokemusten taakse tarkastellen kaikkia niitä nuorten mainitsemia tekijöitä, joilla sosiaalisessa mediassa on koettu olleen merkittävä rooli itsetunnon kannalta. Tutkimus on siis enemmänkin nuorten näkökulmasta tehty kartoitus, jonka avulla selvitetään heidän nä-kemystään sosiaalisesta mediasta toimintaympäristönä, toisin kuin esimerkiksi Choun ja Ed-gen (2011) tutkimus, jossa tarkasteltiin nimenomaan sosiaalisessa mediassa vallitsevan täy-dellisyyden illuusion vaikutusta itsetuntoon. Tutkimukseni tuo esille nuorten omien koke-musten lisäksi myös heidän käsityksiään muiden ikäistensä kokemuksista samaan aiheeseen liittyen sekä valaisee nuorten käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa esimerkiksi heidän omaksumien rooliensa kautta, minkä on tarkoitus helpottaa ymmärtämään sosiaalisen me-dian asemaa nuorten arjessa ja tuoda esille nuorten oma ääni.