negatiivisia muutoksia itsetunnossaan, eli sosiaalisen median vaikutukset on koettu useam-man nuoren mielestä negatiivisesti kuin positiivisesti. Aineistojen on kuitenkin huomioitava eroavan toisistaan siinä, että keskustelupalstan nuorista lähes puolet kertoo sosiaalisen me-dian käytön laskeneen heidän itsetuntoaan, mikä on huomattavan paljon. Kokemusten koko-naisjakaumat tukevat kuitenkin kokonaisuudessaan toinen toistaan, mikä näin ollen lisää tu-losteni luotettavuutta.
Nuorten itsetuntoa laskeneet tekijät
Nuorten vastauksista muodostui yhteensä kuusi luokkaa, perustuen siihen, millaisia itsetun-toa laskevia sosiaalisen median ominaisuuksia nuoret mainitsivat vastauksissaan.
KUVIO 3. Nuorten mainitsemat, itsetuntoon negatiivisesti vaikuttavat tekijät.
Nuoret toivat vastauksissaan esille itsetuntoon pahimmillaan hyvinkin negatiivisesti vaikut-tavan tekijän, eli kiusaamisen ja haukkumisen. Hautalan (2016, 144) mukaan muilta saadut kommentit voivat asettaa nuoren hyvin haavoittuvaiseen asemaan, mikä ehdottomasti myö-täilee tutkimukseni tuloksia. Suuri osa tutkimukseni nuorista kokee heidän itsetuntonsa las-keneen vihakommenttien ja haukkumisen takia. Heidän mukaansa tätä tapahtuu nykyään paljon, sillä sosiaalinen media mahdollistaa ja tekee sen helpommaksi.
”Negatiiviset anonyymi kommentit kun ihmiset ei omalla nimellä uskalla sanoa asioita toisilleen vaan tulevat latelemaan ilkeitä kommentteja ihan vain siksi että toiselle tulee pahamieli” (T2)
”Hieman alentavasti, kaikkia haukutaan niin paljon, levitellään kuvia muista -- näkee joka päivä miten sitä tehdään” (T4)
”no joskus vuosia sitten kaikki haukut oli aika rankkoja, mutta nykyään pyrin ottamaan kaikki ne ”haukut” positiivisena ja ns. kannustavana koska loppujen lopuksi se ei vaikuta mitenkään minuun” (T6)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Kuvien levitys Juorujen levitys Positiivisen huomion puute Ihmisten ja elämän täydellisyys Ulkonäköpaineet Haukut ja vihakommentit
Mitkä somen piirteet tai tekijät ovat laskeneet nuorten itsetuntoa?
Pojat Tytöt Demi
”Kiusaamista on paljon ja haukkuminen arkipäivää” (P3)
”Ihmiset puhuu paskaa” (P5)
Moni nuori mainitsi sosiaalisen median luomien tai lisänneiden ulkonäköpaineiden olevan syy siihen, että heidän itsetuntonsa on laskenut. Liittyi se sitten vartaloon, meikkiin tai tree-nivideoihin, tämä syy mainittiin useaan otteeseen. Omaa kehoa ja ulkonäköä aletaan kyseen-alaistaa ja yritetään sopia muottiin, mikä voi aiheuttaa ahdistusta ja tyytymättömyyttä omaan elämään ja omaan itseen. Ulkonäköpaineet ovat omien tulosteni lisäksi mainittuna myös teo-reettisessa viitekehyksessä eri tutkimusten yhteydessä. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani kyselytutkimuksen (TNS Gallup, Auvinen 2015, mukaan) mukaan 75 prosenttia 12–15 -vuotiaista kokee tyytymättömyyttä ulkonäköönsä. Yhteneviä tuloksia on esitetty Clayn ym.
(2005) sekä Janin ym. (2017) tutkimuksissa, joissa itsensä muihin vertaamisen on todettu laskevan henkilön itsetuntoa. Tutkimukseni nuoret kirjoittivat ulkonäköön liittyvistä pai-neista seuraavalaisesti:
”Instagram sisältää paljon meikki, vartalo ja vaatesuosituksia/ihanteita, jotka pistävät usein miettimään omaa ulkonäköä. :C” (T1)
”Sekä negatiivisesti että positiivisesti. Somessa on paljon kuvia ”ideaalista” vartalosta, elämästä, luonteenpiirteistä yms. Siellä on myös kuitenkin positiivisia ja rohkaisevia ih-misiä.” (T5)
”Kun olen nähnyt jonkun ihmisen jolla on parempi keho” (P2)
”Ulkonäköpaineita tulee helpommin, koska mediassa valitaan ja tuomitaan hel-posti”(P3)
”Laskenut, mutta ei tykkäysten takia vaan siksi että olen löytänyt niin paljon kauniita naisia jotka aiheuttavat alemmuuskompleksia D:” (D5)
Sosiaaliselle medialle tyypillinen täydellisyyden ihannointi ja siihen pyrkiminen nousivat nuorten vastauksissa esille myös silloin, kun täydellisyydestä puhuttiin sen kattavammassa muodossa, eikä vain täydellisen ulkonäön ihannoinnintina. Nuoret viittasivat puheissaan ul-konäön lisäksi esimerkiksi ideaaleihin luonteenpiirteisiin tai täydelliseen elämään kokonai-suudessaan. Jokainen päättää itse, mitä sosiaalisessa mediassa julkaisee, mikä mahdollistaa elämän hyvien puolien korostamisen, julkaisujen muokkaamisen juuri halutun näköisiksi sekä vaikeuksien ja heikkouksien peittämisen. Tästä johtuen sosiaalisessa mediassa julkais-tut kuvat ja muut päivitykset voivat usein antaa muille käsityksen siitä, että elämä on aina
hohdokasta. Välillä voi olla vaikea muistaa ja uskoa, että sensuroimaton versio saman ihmi-sen elämästä voisi olla hyvinkin erilainen. Sosiaaliihmi-sen median luoma illuusio ihmisten on-nellisuudesta ja täydellisyydestä aiheuttaa myös muiden tutkimusten ja artikkelien (ks. esim.
Chou & Edge 2011; Mishra 2016) mukaan itsetunnon laskua. Tässä tutkimuksessa nuoret kuvailivat sosiaalisessa mediassa esiintyvää illuusiota seuraavalaisesti:
”Esim. instagramissa näkee paljon kauniimpia, ns. ”täydellisiä” ihmisiä.” (T2)
”Bikinikuvat, treenivideot, meikkivideot – ihmisten, julkkisten täydellisyys” (T1)
”Somessa on paljon kuvia ”ideaalista” vartalosta, elämästä, luonteenpiirteistä yms.”
(T5)
Sosiaalisessa mediassa saadun positiivisen huomion vähäisyys, eli myönteisten kommenttien ja tykkäysten liian vähäinen määrä voi Haasion (2016, 32) mukaan laskea nuoren itsetuntoa.
Myös Burrown ja Rainonen (2016) tutkimuksessa nousee esille, että saatujen tykkäysten määrä on yhteydessä itsetuntoon. Sama teema toistui omissa tuloksissani, joiden mukaan nuoret kuvailivat, kuinka omaan kuvaan saatujen tykkäysten vähäinen määrä etenkin pidem-mällä aikavälillä korreloi sen kanssa, kuinka riittäväksi ja arvokkaaksi nuoret tuntevat it-sensä.
”Facebook on jopa laskenu koska oon aina saanu niin vähän tykkäyksiä jos oon jonkun kuvan laittanu.” (D1)
”Sit koko homma romuttuu kun johonkin kuvaan tulee vähän tykkäyksiä tai annan itse vaikka kahdellekymmenelle kuumalle jätkälle sydäntä ja saan parhaimmillani yhden mat-chin. :--D” (D13)
Sosiaalisen median negatiiviseksi ominaisuudeksi nuoret mainitsivat myös juorujen ja ku-vien luvattoman levittämisen, mihin on sosiaalisen median myötä aina olemassa kanava.
Nuorten itsetuntoa nostaneet tekijät
Nuorten vastauksista muodostui yhteensä seitsemän luokkaa, perustuen siihen, millaisia it-setuntoa nostaneita sosiaalisen median ominaisuuksia nuoret mainitsivat vastauksissaan.
KUVIO 4. Nuorten mainitsemat, itsetuntoon positiivisesti vaikuttavat tekijät.
Kaikkein yleisin itsetuntoa nostava tekijä on tulosten mukaan sosiaalisessa mediassa saatu positiivinen palaute ja huomio, mikä korostui etenkin Demin käyttäjien vastauksissa. Muilta saadulla positiivisella huomiolla voidaan tarkoittaa sekä tykkäyksiä, kommentteja että yksi-tyisviestejä, jotka kaikki ovat nuorille hyvin merkityksellisiä. Myös TNS Gallupin tutkimuk-sen (Auvinen 2015, mukaan) sekä Valkenburgin ym. (2006) mukaan positiivinen huomio sosiaalisessa mediassa, sekä omien kuvien jakaminen voivat olla nuoren itsetunnolle hy-väksi. Positiivinen huomio mainittiin niin tyttöjen kuin poikien toimesta ja molemmissa ai-neistoissa.
”Itsetuntoni kehittyi hirmuisesti jossain vaiheessa somessa – – Aivan mahtavaa saada kehuja ihmisiltä joita nimenomaan ei tunne.” (D18)
”tykkäykset on parasta”(D22)
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Inspiroivat ja rohkaisevat ihmiset Positiivinen huomio Haukut Vertaistuki Ylemmyydentunne Kuvien sallittu jakaminen Idoleiden osoittama kiinnostus
Mitkä somen piirteet tai tekijät ovat nostaneet nuorten itsetuntoa?
Pojat Tytöt Demi
”Minusta instagram on ihana ja tykkään laittaa kuvia ja no on se tykkäysten saaminen ihan helvetin kivaa :D Ja on kiva nähdä miten joku kuva saa enemmän tykkäyksiä ku mikään edellinen kuva ja se nostaa itsetuntoa ja tulee hyvä mieli.” (D31)
Tykkäysten ja muun somessa saadun huomion merkitys nousi esille myös sosiaalisen me-dian negatiivisten ominaisuuksien yhteydessä, kun nuoret kertoivat positiivisen huomion vä-häisyyden laskeneen heidän itsetuntoaan. Näin ollen, muilta sosiaalisen median käyttäjiltä saatu huomio tai sen puute on olennaisessa osassa muokkaamassa nuorten itsetuntoa.
Nuorten mielestä sosiaalisen median positiivisimpia, itsetuntoa nostavimpia tekijöitä ovat inspiroivat ja rohkaisevat ihmiset, joiden kuvia, videoita tai muita julkaisuja pystyy somessa seuraamaan. Nuorten mukaan nämä käyttäjät kompensoivat jossain määrin sosiaalisen me-dian negatiivisia piirteitä ja rohkaisevat seuraajiaan eri tavoin. Tämän seurauksena nuoret ovat itsekin omaksuneet inspiroituneen olotilan ja asenteen. Tämä aihe nousi esille tyttöjen vastauksissa.
”Siellä on myös kuitenkin positiivisia ja rohkaisevia ihmisiä.” (T5)
”Suositut ihmiset ja niiden mielipiteet ja se, miten he näyttää itsensä maailmalle” (T5)
”Muut nuoret antavat enemmän inspiraatiota, kuin esim. paineita”(T7)
Vastauksissa mainittiin myös, kuinka muiden samanhenkisten ihmisten tai vertaistuen löy-täminen on ollut hyväksi nuoren itsetunnolle, mistä johtuen hän ei enää koe olevansa yksin epävarmuutensa kanssa. Löytäessään muita ulkoisesti tai sisäisesti samaistuttavia henkilöitä, voi itsensä hyväksyminen ja rakastaminen sellaisenaan olla helpompaa. Sosiaalinen media lisää myös mahdollisuuksia ystävystyä uusien ihmisten kanssa, etenkin jos ei ole esimerkiksi koulun tai harrastusten kautta tavannut itsensä tyylisiä ihmisiä. Eräät nuoret kuvailivat sa-maistuttavien sosiaalisen median käyttäjien merkitystä seuraavasti:
”Luultavasti jotkut kuvat/videot omasta kehosta ja siitä, että en ole ainoa mahamakka-roiden kanssa” (T8)
”oon saanu enemmän itsevarmuutta ku oon löytäny muitakin samantapaisen tyylin omaa-via” (D30)
Yleinen salliva ilmapiiri, joka mahdollistaa ja niin sanotusti oikeuttaa esimerkiksi itsestä otettujen kuvien jakamisen ja profiilin päivittämisen, mainittiin myös. Päivittäessään profii-liaan ja esimerkiksi jakaessaan itsestä otettua kuvaa, nuoret kokevat, että itseään voi ja saa pitää esimerkiksi kauniina. Gonzalesin ja Hancockin (2011) tutkimuksessa saatiin mahdol-lisesti samaan viittaavia tuloksia, joiden mukaan oman sosiaalisen median profiilin selailu ja sen päivittäminen paransi tutkimuksen opiskelijoiden itsetuntoa. Tutkimukseni nuorten tähän luokkaan kuuluvat maininnat liittyvät juuri ulkonäköön.
”…enempi nostanut. Osin siksi että nyt saa luvan kanssa ottaa ja jaka itsestään nättejä kuvia ja ihastella niitä :--D” (D19)
”Somessa tajusin että on ihan okei pitää itseään kauniina ja sen voi näyttää myös muille.”
(D24)
Ylemmyydentunteen kokeminen verratessa itseään muiden ihmisten ulkonäköön sosiaali-sessa mediassa, mainittiin yhdessä kyselyssä. Positiivisen huomion tavoin myös haukkumi-nen mainittiin niin somen negatiivisissa kuin positiivisissa tekijöissä. Tässä tapauksessa eräs nuori kertoi internetissä tapahtuvan, häneen kohdistuneen haukkumisen nostaneen hänen it-setuntoaan. Yksi nuori kertoi myös itsetuntonsa parantuneen sen takia, että hänen idolinsa ovat alkaneet seuraamaan häntä sosiaalisessa mediassa:
”tbh, mun itsetuntoa on nostattanut se, että kaksi mun ns. idolia on ruvennut seuraamaan mua.” (D28)
Tarkastellessa kaikkia itsetuntoon vaikuttavia tekijöitä, voi huomata, että nuoret ovat melko yksimielisiä siitä, mitkä sosiaalisen median tekijät ovat heidän mielestään vaikutusvaltai-simpia niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Tulokset osoittavat, että nuorten itsetunnon kannalta kaikkein vaarallisimmat sosiaalisen median tekijät ovat haukkuminen, arvostelu ja vihakommenttien lähettäminen sekä täydellisyyden ihannointi niin ulkonäön kuin muidenkin elämän osa-alueiden suhteen. Huomionarvoisimpia positiivisia tekijöitä taas ovat etenkin kehut ja muu positiivinen huomio.
Nuoret mainitsivat useammin negatiivisia tekijöitä tai ominaisuuksia, kuin positiivisia.
Myös osa niistä nuorista, jotka eivät osanneet tai halunneet kuvailla sosiaalisen median vai-kutuksia omaan itsetuntoonsa, luettelivat sosiaalisen median negatiivisia tekijöitä tämän
ky-symyksen kohdalla. Kokonaisuudessaan, somen negatiivisia vaikutuksia aiheuttavien teki-jöiden voi todeta olevan vaikutusvaltaisempia ja koskettavan suurempaa osaa nuorista, kuin positiivisia muutoksia aikaansaavat tekijät.