Sosiaalinen media tarjoaa tilaisuuden olla joku muu tai olla erilainen suhteessa siihen, mil-laisena muut mahdollisesti nuoren kokevat (Gonzales & Hancock 2008, 2009). Tuloksissa esille nousseet roolit ovat melko yhteneviä niiden sosiaalisen median tekijöiden kanssa, joista johtuen tutkimusten nuorten itsetunto on laskenut. On siis mahdollista, että nuoret omaksuvat somessa rooleja, joita huomaavat kaikkialla ympärillään, pyrkimyksenään sopia joukkoon. Toisin sanottuna nuori voi samaan aikaan kokea epävarmuutta nähdessään mui-den somen käyttäjien kuvia heidän täydellisestä elämästään sekä samalla itse, oman roolinsa kautta, toistaa ja luoda uudelleen kyseisiä paineta aiheuttamalla niitä vastaavasti muille.
Kokonaisuudessaan tutkimus onnistui mielestäni tutkimusongelmien ratkaisemisessa. Tut-kimus vahvisti, että murrosikäset kokevat sosiaalisen median todellakin vaikuttavan heidän itsetuntoonsa, aivan kuin aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet. Tutkimuksessani ei kes-kitytty pelkästään itsetunnon laskuun tai nousuun, kuten esimerkiksi Janin, Soomron & Ah-madin (2017) tutkimuksessa, vaan kartoitettiin kaikkia nuorten kokemuksia liittyen aihee-seen, saadakseni esille koko kokemusten kirjon ja niiden kokonaisjakauman. Lisäksi pureu-duin näiden kokemusten taakse tarkastellen kaikkia niitä nuorten mainitsemia tekijöitä, joilla sosiaalisessa mediassa on koettu olleen merkittävä rooli itsetunnon kannalta. Tutkimus on siis enemmänkin nuorten näkökulmasta tehty kartoitus, jonka avulla selvitetään heidän nä-kemystään sosiaalisesta mediasta toimintaympäristönä, toisin kuin esimerkiksi Choun ja Ed-gen (2011) tutkimus, jossa tarkasteltiin nimenomaan sosiaalisessa mediassa vallitsevan täy-dellisyyden illuusion vaikutusta itsetuntoon. Tutkimukseni tuo esille nuorten omien koke-musten lisäksi myös heidän käsityksiään muiden ikäistensä kokemuksista samaan aiheeseen liittyen sekä valaisee nuorten käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa esimerkiksi heidän omaksumien rooliensa kautta, minkä on tarkoitus helpottaa ymmärtämään sosiaalisen me-dian asemaa nuorten arjessa ja tuoda esille nuorten oma ääni.
mää-rällisessä tutkimuksessa. Tutkijaa ohjaavat tutkimuksen asetelma, aiemmat käsitteet, mene-telmät ja moni muu seikka. Tämä ennakkoasetelma siirtyy myös tuloksiin. Sekä aineiston-keruussa että analysoinnissa käytetyt menetelmät vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen.
Tämän tutkimuksen aineisto on hankittu kahdella eri aineistonkeruutavalla, eri kohde-joukoilta. Ensimmäinen aineisto kerättiin internetissä toimivalta keskustelupalstalta, josta nousseet tulokset loivat pohjan tämän tutkimuksen tuloksille ja auttoivat muotoilemaan toi-sen tutkimusvaiheen tutkimustehtäviä. Toinen aineisto on kerätty kyselyillä, jotka on laadittu perustuen siihen, mitä jäi uupumaan ensimmäisen aineiston kohdalla. Halusin kuitenkin ky-syä tämän tutkimusvaiheen nuorilta myös samat kysymykset, joihin hain vastausta ensim-mäisessä tutkimusvaiheessa, sillä pyrkimyksenäni oli myös laajentaa ja syventää tietämystä aiheesta löytämällä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia aineistojen välillä. Tutkimuksessa käyt-tämieni aineistonkeruumenetelmien avulla sain runsaasti tutkimuskysymyksiin vastaavaa tietoa ja rehellisiä kommentteja, mikä ei mahdollisesti olisi onnistunut muilla menetelmillä.
Menetelminä kyselyt ja valmiit dokumentit kuitenkin asettavat omat rajoituksensa tulkin-noille. Valmiit dokumentit ja kysely eivät menetelminä esimerkiksi mahdollista tarkentavien kysymysten esittämistä, minkä avulla olisin voinut mahdollisesti saada enemmän tietoa esiin nousseista teemoista ja näkökulmista. Myös tutkimusmenetelmän ja -asetelman yhdistel-mään liittyy rajoituksia. Vaikka kysely toteutettiin anonyyminä, on silti mahdollista, että kaikki nuoret eivät joko halunneet tai osanneet vastata kysymyksiin totuudenmukaisesti, etenkään luokkakavereidensa ympäröimänä, vaan halusivat esimerkiksi palauttaa kyselyn nopeasti, jotta saisivat sillä viestittyä, että asia ei heitä kosketa tai kiinnosta. Näin ollen kou-luajan ulkopuolella, tai yksin täytettynä tulokset olisivat voineet olla erilaisia tai kattavam-pia. Tämä kuitenkin hidastaisi tutkimusprosessia ja kyselylomakkeet voisivat hukkua tai unohtua matkan varrella. Lisäksi, jos kyselyä ei tehdä koulupäivän aikana, nousee mahdol-lisuus, että se täytetään huolimattomasti, niin sanotusti vasemmalla kädellä. Lisäksi halusin itse olla aineistonkeruutilanteessa, sillä aihe vaati mielestäni pohjustusta.
Tutkimus on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen, mikä takaa sen, että aineisto on analy-soitu tarkasti, usean vaiheen kautta. Toteutin analyysin samalla tavalla molempien aineisto-jen kohdalla, eli aineisto on käyty läpi useaan kertaan ja analysoitu jokaisen tutkimuskysy-myksen kohdalla eri näkökulmista, mikä takaa sen perusteellisen analyysin. (Tuomi & Sa-rajärvi 2002, 105-115). Hyödyntäessäni aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, on teoreettisen
viitekehyksen vaikutus odotuksiini ja ennakkokäsityksiini minimoitu, sillä teoria on raken-nettu pääasiallisesti aineistosta käsin, eli analyysi aloitetaan niin sanotusti puhtaalta pöy-dältä. Olen tässä tutkimuksessa pyrkinyt objektiivisuuteen, eli välttämään tutkijan vaikutusta tuloksiin ja sen sijaan analysoimaan aineiston sen omilla ehdoilla, samalla tiedostaen sen, ettei 100 % objektiivisuutta ole tässä tutkimuksessa mahdollista saavuttaa (Tuomi & Sara-järvi 2009, 103).
Tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä ajatellen on muistettava, että ensimmäinen aineis-toni on kerätty keskustelupalstalta, jonka käyttäjien ikää tai sukupuolta ei pysty selvittämään.
Vaikka suurin osa foorumin nuorista on oletettavasti keskimääräisesti yläasteikäisiä, on kui-tenkin mahdollista, että tutkimukseni kohdeikäryhmä on laajempi, kuin on oletettu. Tästä johtuen käytän tutkimuksessani yleisesti termiä nuori kuvaamaan tutkimushenkilöitäni, sen sijaan, että käyttäisin esimerkiksi termiä yläasteikäinen tai 9.-luokkalainen. En kuitenkaan usko tämän olevan heikkous, vaan ennemminkin vahvuus, sillä ikähajonnan kasvaessa ja tulosten silti pysyessä samansuuntaisina, tarkoittaisi tämä sitä, että samaan viittaavia tuloksia voi odottaa myös hieman vanhemmilta tai nuoremmilta lapsilta tai nuorilta. Tämän lisäksi ensimmäisen aineistoni nuoret ovat oletettavasti kaikki tai ainakin suurin osa tyttöjä. Tämä voi mahdollisesti selittää joitain aineistojen välisiä eroja. Pääasiallisesti käsittelen kuitenkin tutkimukseni aineistoja yhtenä, kokonaisena aineistona, jonka eri osia olen hyödyntänyt saa-dakseni vastaukset eri tutkimuskysymyksiin, mutta olen myös esitellyt tuloksissa aineistojen välillä nousseita yhtäläisyyksiä ja eroja.
Molempien, eri kohdejoukoilta kerättyjen, aineistojen vastatessa samoihin tutkimuskysy-myksiin, voivat aineistojen väliset tulokset näin ollen joko lisätä tai vähentää tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Tässä tutkimuksessa nuorten kokemukset osoittautuvat yh-teneviksi, eli heidän kokemustensa kokonaisjakauma on samansuuntainen, mikä lisää luo-tettavuutta tarkastellessa sosiaalisen median vaikutuksia nuorten itsetuntoon (ks. KUVIO 2).
Lisäksi nuorten mainitsemat, heidän itsetuntoonsa vaikuttaneet, sosiaalisen median tekijät (KUVIO 3 ja KUVIO 4) olivat osittain samoja molemmissa aineistoissa. Tämän mukaan sukupuolella tai tarkalla iällä ei ole siis suurta merkitystä tuloksiin, sillä kokonaisuudessaan tulokset ovat yhteneviä toistensa kanssa, mistä johtuen pidän tutkimukseni tuloksia luotetta-vina ja jopa yleistettävinä. Perustan väitteen myös aiempaan, teoreettisessa viitekehyksessä esittelemääni, tutkimustietoon, sillä omat tulokseni ovat todella samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon ja teorian kanssa.
Tässä tutkimuksessa on noudatettu hyvän tutkimusetiikan perusteita. Ennen aineistonkeruun aloittamista, on hankittu tarvittavat tutkimusluvat. Demi.fi on yleinen sivusto, mutta lähetin silti sähköpostia sivuston ylläpitäjälle ennen aineiston keruuta. Toisessa tutkimusvaiheessa olin ensin yhteydessä valitsemani kohdekoulun rehtoriin, joka myönsi minulle tutkimuslu-van. Saatuani tutkimusluvan koulun johdolta, aloin ottamaan yhteyttä yhdeksänsien luok-kien luokanohjaajiin, kunnes kaksi luokkaa valikoitui mukaan tutkimukseen. Lähetin tutkit-tavien nuorten huoltajille menevät tutkimuslupalomakkeet (LIITE 1) luokkien luokanohjaa-jille, jotka välittivät ne eteenpäin.
Tutkimusaiheeni voi olla nuorelle hyvin henkilökohtainen ja arka, joten on tärkeää, että nuori kokee aineistonkeruutilanteen olevan turvallinen ja vastausten luottamuksellisia. Li-säksi nuorten anonymiteetin säilyminen heidän vastauksissaan on oleellista. Keskustelupals-talta kerätty aineisto koostuu nuorten nimimerkillä kirjoittamista kokemuksista, jotka on ja-ettu heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä, mikä voi vähentää sensuuria nuorten vas-tauksissa. Toisessa tutkimusvaiheessa suunnittelin aineistonkeruun niin, että nuoret voivat vastata kyselyyn (LIITE 2) anonyymisti, jotta he eivät kokisi tarvetta kaunistella vastauksi-aan. Tämä osoittautui hyvin tärkeäksi, sillä pohjustaessani aihetta nuorille ennen aineiston-keruuta, usea nuori kieltäytyi vastaamasta, vaikka heillä oli huoltajien suostumus, mutta muutti mielensä, kun kerroin kyselyn tapahtuvan nimettömänä. Tutkimuskoulu ja sen reh-tori, opettajat sekä oppilaat pysyvät kaikki tutkielmassani nimettöminä, ja sen myötä tunnis-tamattomina. Tuloksia tarkasteltaessa on käytetty koodinimiä, joista erottuu sukupuoli, eli poika (P), tyttö (T) tai määrittelemätön (N/A). Lisäksi Demin keskustelupalstalta kerätyt kommentit on koodattu tunnuksella D, sillä nuorten sukupuolta ei voi selvittää. Kaikki tut-kimukseen liittyvä informaatio on säilytetty niin, että ulkopuoliset eivät pääse siihen käsiksi.