Laadullisen tutkimuksen yleisimmät aineistonkeruumenetelmät ovat haastattelu, havain-nointi, erilaiset valmiit dokumentit sekä kyselyt. Yksinkertaisimmillaan laadullinen aineisto
tarkoittaa tekstimuodossa olevaa aineistoa. (Eskola & Suoranta 1998, 15; Tuomi & Sarajärvi 2002, 73; Tuomi & Sarajärvi 2009, 84.) Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää nuorten omia, henkilökohtaisia kokemuksia liittyen siihen, kuinka he ovat huomanneet sosiaalisen median vaikuttaneen heidän itsetuntoonsa, mistä johtuen aineistonkeruun tuli tapahtua niin, että sain kerättyä nuorten itsensä kertomia kokemuksia. Kokemukset sosiaalisen median vaikutuksista omaan itsetuntoon voidaan kokea hyvin henkilökohtaisiksi, joten tutkimusai-heeni sensitiivisyys johdatteli ja rajasi tutkimusmenetelmieni valintaa lisää, jättäen ulkopuo-lelle esimerkiksi haastattelun. Halusin kerätä aineiston niin, etteivät nuoret koe tarvetta sen-suroida vastauksiaan tai pelätä tulevansa tunnistetuksi vastauksista. Tästä johtuen päädyin käyttämään aineistona valmiita dokumentteja sekä kyselylomakkeita.
Tutkimukseni aineisto koostuu kahdesta, eri vaiheessa kerätystä aineistosta, joista ensim-mäinen käsittää nuorten, mahdollisesti myös lasten itsensä kertomia autenttisia kokemuksia.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa hankittu aineisto taas on kerätty yhdeksäsluokkalaisilta nuo-rilta nimettömillä kyselylomakkeilla, mikä takaa paremmat tulokset avoimien ja rehellisten vastausten suhteen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkittavien tapauksien määrä on Esko-lan ja Suorannan (1998, 19) mukaan yleensä melko pieni verrattuna määrälliseen tutkimuk-seen, minkä avulla pyritään mahdollisimman perusteelliseen analysointiin.
Dokumentit
Tutkimukseni ensimmäisessä vaiheessa keräsin aineiston jo valmiiksi olemassa olleiden do-kumenttien joukosta. Hankin aineiston internetistä, etenkin nuorten tyttöjen suosimalta Demi.fi –internetsivustolta, ottamalla talteen kaikki löytämäni keskusteluketjut, joissa pu-huttiin sosiaalisen median vaikutuksista nuoriin ja mahdollisesti lapsiin. Tavoitteenani oli kerätä nuorten itsensä internetiin kirjoittamia kommentteja tutkimusaiheestani, jolloin kom-mentit olisi kirjoitettu heille luonnollisessa tilanteessa ja ympäristössä, mistä johtuen nuorten voi olettaa vastanneen rehellisemmin ja avoimemmin, kuin esimerkiksi kasvotusten. Käytin aineistonhankinnassa harkinnanvaraista otantaa, eli Eskolan ja Suorannan (2008, 18) mu-kaan tutkimukseni teoreettinen pohja, tai tässä tapauksessa alustavat tutkimuskysymykset, ohjasivat aineistoksi päätyneiden keskusteluketjujen valintaa.
Aloitin aineiston etsimisen keväällä 2016 tutustumalla internetissä toimiviin nuorten kes-kustelupalstoihin, joista esimerkkinä Demi.fi sekä Suomi24.fi. Demi -lehteen perustuva in-ternetsivusto oli minulle ennestään tuttu, joten aloitin kyseisen sivuston keskustelupalstasta.
Aluksi kartutin sosiaaliseen mediaan liittyviä, keskusteluketjuja hakemalla niitä Googlesta, esimerkiksi hakusanoilla ”sosiaalinen media demi.fi”. Löysin useamman keskusteluketjun sosiaaliseen mediaan liittyen, joten jatkoin keskustelujen hakemista monilla eri hakusa-noilla, kuten: ”some vaikutukset demi.fi”, ”instagram itsetunto demi.fi”, sekä useita muita.
Hain keskusteluja myös käsitteiden minäkäsitys, identiteetti, itsevarmuus ja itseluottamus avulla, mutta itsetunto oli kaikista toimivin ja sain sillä tutkimustehtäväni kannalta parhaita hakutuloksia.
Luin monia viestiketjuja ja tutkin kaikki, jotka olisivat voineet liittyä tutkimustehtävääni.
Kun en enää löytänyt uusia hakutuloksia Googlen avulla, tutustuin keskusteluihin Demin sivuilla, käyden läpi keskustelut-välilehden eri kategorioita. Avasin myöhempään tutkiske-luun ne kategoriat, joihin sosiaalinen media ja itsetunto mahdollisesti liittyisivät, mutta en enää löytänyt potentiaalista aineistoa liittyen aiheeseeni. Perehdyin hieman myös suomi24 -sivun keskusteluihin, mutta huomasin nopeasti Demin keskustelujen olevan asiallisempia, tutkimustehtävääni paremmin vastaavia ja sivuston käyttäjien sopivampia kohdeikäryhmäni kanssa. Otin löytämäni viestiketjut talteen ja tallensin ne tietokoneelle.
Luettavakseni päätyi yhteensä yksitoista viestiketjua, joissa keskusteltiin joko sosiaalisen median vaikutuksista tai itsetuntoon nostavasti ja laskevasti vaikuttavista tekijöistä. Seuraa-vaksi aloin selvittämään, missä viestiketjuissa keskusteltiin sosiaalisen median ja itsetunnon välisistä yhteyksistä. Eroteltuani kyseiset keskustelut, keskityin niihin, jossa käyttäjät ker-toivat henkilökohtaisia kokemuksiaan ja mielipiteitään sosiaalisen median vaikutuksista omaan itsetuntoonsa. Luettuani keskustelut muutaman kerran, oli aineistokseni päätynyt kaksi viestiketjua, joista yksi vastasi tutkimustehtävääni täysin sekä toisessa oli yksittäinen kommentti, jota pystyin hyödyntämään. Suuri osa keskusteluista päätyi aineiston ulkopuo-lelle, sillä itsetunto ja sosiaalinen media eivät niissä korreloineet keskenään. Toisin sanoen nuoret joko kuvailivat ja arvostelivat ihmisten käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa, mutta eivät liittäneet sitä itsetuntoon tai sitten kertoivat omia kokemuksiaan heidän itsetuntoonsa vaikuttaneista tekijöitä, joilla ei ollut yhteyttä sosiaaliseen mediaan.
Aineistokseni valikoituneet keskustelut ovat ”Instagram-käyttäytyminen, keskustel-kaamme!” sekä ”Onko some nostanut itsetuntoasi?”. Ensisijaisesti käyttämäni keskustelu koostuu 36 kommentista, joissa rekisteröityneet käyttäjät on vastannut otsikoituun kysymyk-seen siitä, onko sosiaalinen media nostanut heidän itsetuntoaan. Tutkimuksessani pystyin hyödyntämään tämän viestiketjun kommenteista yhteensä 31. Keskustelu on aloitettu 2.9.2015 ja viimeinen kommentti jätetty 1.10.2015. Hyödynsin myös Instagram-käyttäyty-miseen keskittyvää viestiketjua, jossa pääsääntöisesti keskusteltiin muista Instagram-käyttä-jistä. Valitsin kyseisestä viestiketjusta yhden kommentin mukaan aineistooni, sillä se oli ai-nut, jossa puhuttiin Instagramin yhteydestä omaan itsetuntoon. Aineistokseni valikoitui näin ollen useiden viestiketjujen ja kommenttien lukemisen jälkeen yhteensä 32 eri käyttäjien kirjoittamaa kommenttia sosiaalisen median yhteydestä heidän itsetuntoonsa. Tutkimusteh-tävän ollessa tämän aineiston kohdalla selvittää, kuinka sosiaalinen media vaikuttaa nuorten itsetuntoon ja millaisia perusteluja nuoret käyttävät tukenaan, tuli kommentit jakaa koke-muksiin. Nämä kommentit jakautuivat yhteensä 33 kokemukseksi, sillä yksi kommentti si-sälsi kahteen luokkaan kuuluvia kokemuksia. Näitä kokemuksia tai kokemuksien merkityk-siä aloin seuraavaksi tarkemmin ryhmittelemään ja nimeämään. Esittelen analyysin vaiheet tarkemmin aineiston analyysi -osiossa.
Kyselylomakkeet
Tutkimukseni toisen aineiston hankin kyselylomakkeilla, jotka sisälsivät taustakysymyksiä, muutaman monivalintakysymyksen, joiden tarkoituksena on kartuttaa tietämystä nuorten so-siaalisen median käytöstä, sekä avoimia kysymyksiä liittyen soso-siaalisen median käytön ai-heuttamiin muutoksiin itsetunnossa sekä nuorten käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa.
Vallin (Valli & Aaltola 2015, 84–106) ohjeiden mukaan kyselylomakkeen alussa onkin usein taustakysymyksiä, kuten sukupuoli tai ikä, joita myös oma lomakkeeni sisälsi. Tutkit-tavaa ominaisuutta voidaan näin tarkastella muuttujan, eli omassa tutkimuksessani esimer-kiksi sukupuolen tai sosiaalisen median käytön määrän, mukaan. Eräs avointen kysymysten etu taas on mahdollisuus luokitella aineistoa monella eri tavoin, mitä on tässä tutkimuksessa tehty esimerkiksi eri tutkimuskysymysten kohdalla. Samojen, Vallin ohjeiden, mukaisesti kyselylomaketta laatiessa tulee huomioida kysymysten muotoilu sekä se, että lomakkeesta ei laadi liian pitkää. Kyselylomakkeeni koostuessa taustakysymyksistä sekä avoimista kysy-myksistä, hyödynsin niiden analysoinnissa laadullista tarkastelua, eli teemoittelua.
Kyselylomaketutkimuksen voi toteuttaa vaikka internetissä, esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntämällä tai paperisilla kyselylomakkeilla, jotka olivat oma valintani tässä tutkimuk-sessa. Kyselyn toteutusmuoto valitaan tarkoituksen ja kohderyhmän mukaan, kertoo Valli (Valli & Aaltola 2015, 84–108), kuvaillessaan kyselylomakkeen käyttöä. Omassa tutkimuk-sessani toteutin kyselylomakkeiden avulla tapahtuvan aineistonkeruun toimimalla itse ko-keenjohtajana koululuokassa, missä aineisto on kerätty usealta koehenkilöltä samanaikai-sesti. Tämä takaa tutkijan mahdollisuuden pohjustaa tutkimusaihetta ja kyselylomaketta, sekä koehenkilöiden mahdollisuuden kysyä, jos he eivät ymmärrä lomakkeen kysymyksiä tai muotoilua. Tutkimukseni kohdejoukko on laadullisen tutkimuksen tapaan valittu tarkoi-tuksenmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2007, 160). Toteutin kyselyt itäsuomalaisen koulun 9. luo-kan oppilaille keväällä 2018. Kyselyyn osallistui yhteensä 28 oppilasta kahdelta eri luokalta.
Kyselylomakkeen avulla voidaan Hirsjärven ym. (2007, 192) mukaan kerätä tietoja esimer-kiksi ihmisten asenteista, tiedoista, mielipiteistä ja tosiasioista, joten aiheen sensitiivisyyden lisäksi, kyselylomake soveltui mielestäni tutkimukseeni hyvin myös tämän puolesta.