Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan eräs peruskoulun tavoit-teista ja tehtävistä on edistää sekä tukea lasten ja nuorten myönteisen itsetunnon ja minäkä-sityksen kehittymistä sekä identiteetin rakentumista. Tämä tulee esille opetussuunnitelmassa useaan otteeseen, muun muassa yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin sekä oppiai-neiden yhteydessä (ks. esim. Opetushallitus 2014, 30, 134, 139). Pystyäkseen tukemaan myönteisen ja terveen itsetunnon muotoutumista, tulee ensin ymmärtää, mitkä tekijät osal-taan vaikuttavat tähän prosessiin.
”Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetun-non omaaviksi ihmisiksi” (Opetushallitus 2014, 19).
Sosiaalisen median omatessa merkittävän aseman nuorten itsetunnon muotoutumisessa, etenkin negatiiviseen suuntaan, sekä heidän päivän kulussaan, on aihe mielestäni oleellista ottaa käsiteltäväksi lasten ja nuorten kanssa. Sosiaalisen median käyttö alkaa monella lap-sella jo peruskoulun alaluokilla ja se muodostaa merkittävän osan nuorten median käytöstä, syrjäyttäen perinteisen median ajankäytön suhteen. Etenkin tekijät, jotka tutkimukseni mu-kaan vaikuttavat voimakkaimmin nuorten itsetuntoon, olisi mielestäni tärkeää ottaa käsitel-täväksi niin koulussa kuin kotona.
Myös kriittinen tarkastelu sosiaalisen median suhteen on hyvin tärkeä oppi lapsille ja nuo-rille, jotka saattavat omaksua asioita somessa niitä enempää kyseenalaistamatta tai mietmättä. Lisäksi lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä ja somen mahdollistamista ti-lanteista ylipäätänsä tulisi mielestäni keskustella. Lapsen tai nuoren voi olla vaikea avautua sosiaaliseen mediaan liittyvistä asioista aikuiselle, jos he kokevat, että aikuinen ei ymmärrä kyseistä maailmaa ja sen tapoja. Kyetäkseen tarjoamaan lapsille ja nuorille sosiaaliseen me-diaan liittyvää ohjausta ja yhteistä keskustelua, tulee aikuisten, mukaan lukien opettajien ja huoltajien, ensin ymmärtää sosiaalisen median merkitys ja asema nuorten elämässä. Tiedos-taessaan somen roolin, on asiaa helpompi lähestyä ja asiasta keskustella esimerkiksi oman lapsen tai oppilaan kanssa. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tarjota aikuisille kurkistus tämän, sosiaaliseksi mediaksi kutsutun verhon taakse. Valmiiden opettajien lisäksi myös opettajaopiskelijoiden on oleellista ymmärtää sosiaalisen median asema nuorten arjessa sekä sen mukanaan tuomat vaikutukset, jotta niitä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään ja käsittele-mään luontevasti jo nuorten lasten kanssa. Tämä tutkimus on niille, jotka haluavat ymmärtää
lasten ja nuorten elämää ja ajattelumaailmaa, eräästä heille tärkeästä näkökulmasta tarkas-teltuna. Voikin miettiä, tulisiko lasten ja nuorten sosiaalisen median käytölle ja sen aikaan-saamille vaikutuksille antaa enemmän jalansijaa niin luokanopettajakoulutuksessa, kuin koulun arjessakin.
Sosiaalinen media on ilmiönä suhteellisen uusi ja sen suosio on kasvanut hyvin nopeasti, joten on mahdollista, että sen vaikutusta nuorten elämään ei täysin vielä ymmärretä, varsin-kaan kun vanhempi sukupolvi ei sosiaalisen median sovelluksista ja sivustoista välttämättä paljoa ymmärrä tai ole niistä kiinnostunut. Aikuisten tulisi kuitenkin huomioida, kuinka mer-kittävä se voi olla lapsille ja nuorille. Uskon, että monelle aikuiselle tulisi yllätyksenä se, millaisia asioita nuoret ja jo pienet lapset sosiaalisessa mediassa kohtaavat sekä kirjoittavat ja saavat luettavakseen. Samalla tavoin myös positiivisten vaikutusten merkitys tulee tie-dostaa ja käyttää sitä hyväksi. Minulla heräsi tutkielmaa tehdessä, ja etenkin pohdintaa kir-joittaessa, useita ideoita liittyen jatkotutkimushankkeisiin, joita voisi tätä tutkimusta hyväksi käyttäen toteuttaa. Olisi mielenkiintoista tutkia aihetta vanhempien näkökulmasta, tarkastel-len kuinka tietoisia he ovat lastensa sosiaalisen median käytöstä ja sen mahdollisista vaiku-tuksista heihin. Eli millaisen aseman he kuvittelevat sosiaalisen median omaavan lastensa elämässä. Näitä tuloksia olisi kiinnostavaa sitten verrata kyseisten nuorten kertomiin koke-muksiin. Vanhempien voi olla vaikea pysyä ajan tasalla siitä, mitä lapset sosiaalisessa teke-vät ja kuinka paljon he siellä aikaa viettämät, puhumattakaan siitä, kuinka he kokevat tämän kaiken.
Minua kiinnostaisi myös selvittää sitä, kuinka ne nuoret, jotka kertoivat itsetuntonsa laske-neen, pärjäävät näiden sosiaalisen median luomien paineiden ristitulessa ja miten tätä tilan-netta voisi heidän mielestään helpottaa. Eli voiko aiheesta esimerkiksi puhua koulussa tai kotona, vai onko asiaa mahdollisesti käsitelty joskus jossain. Kokevatko nuoret esimerkiksi saavansa apua tai rohkaisua liittyen sosiaalisessa mediassa kohtaamiinsa tilanteisiin vai onko sosiaalinen media kaikesta muusta irrallinen tekijä, jonka ajatellaan olevan vain osa nuorten vapaa-aikaan. Tutkimuksessani nousi esille, että osa nuorista on saanut inspiraatiota ja roh-kaisua muilta sosiaalisen median käyttäjiltä, mikä on tasapainottanut sosiaalisen median ne-gatiivisuutta, joten esimerkiksi tätä voisi tutkimuksessa hyödyntää ja selvittää muita tapoja pehmentää sosiaalisen median luomia paineita ja negatiivisia vaikutuksia.
LÄHTEET
Aalto, T. & Uusisaari, M. Y. 2009. Nettielämää. Sosiaalisen median maailmat. Jyväskylä:
Gummerus.
Aapola, S. 1999. Murrosikä ja sukupuoli. Julkiset ja yksityiset ikämäärittelyt. Helsinki: Suo-malaisen kirjallisuuden seura.
Alasuutari, P. 1995. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Andreassen, C. S., Pallesen, S. & Griffiths, M. D. 2017. The relationship between addictive use of social media, narcissism, and self-esteem: Findings from a large national survey.
Teoksessa Addictive Behaviours, Volume 64, January 2017, 287-293.
Bhatia, E. & Wiitakorpi, M–L. 2005. ”Me ollaan iha’ hyvii” – menetelmiä ja keinoja tervey-denhoitajille lasten itsetunnon tukemiseen. Turun ammattikorkeakoulun oppimateri-aaleja 16. Turku: Turun kaupungin painatuspalvelukeskus.
Burrow, A. L. & Rainone, N. 2017. How many likes did I get? Purpose moderates links between positive social media feedback and self-esteem. Journal of Experimental So-cial Psychology. Mar2017, Vol. 69, p232-236. 5p. (http://iranarze.ir/wp-content/up-loads/2018/03/E6128-IranArze.pdf, haettu 10.5.2018)
Clay, D., Vignoles, V. L. & Dittmar, H. 2005. Body Image and Self-Esteem Among Ado-lescent girls: Testing The Influence Of Sociocultural Factor. JOURNAL OF RE-SEARCH ON ADOLESCENCE, 15(4), 451–477. Society for Research on Adolescence.
(https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1532-7795.2005.00107.x, haettu 28.11.2017)
Chou, H. T. & Edge, N. 2011. "They are happier and having better lives than I am": the impact of using Facebook on perceptions of others' lives. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking 15(2):117-21. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pub-med/22165917, haettu 11.5.2018)
Diener, E., Lucas, R. E. & Scollon, C. N. 2006. Beyond the Hedonic Treadmill: Revising the Adaptation Theory of Well-Being. Teoksessa Diener, E. The science of well-being:
the collected works of Ed Diener. New York: Springer Verlag c2009.
Ebrand Suomi Oy. 2013. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo, jonka tekijä on ebrand Suomi Oy & Oulun kau-pungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muu-toksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä. (http://www.ebrand.fi/someja-nuoret2013., haettu 23.1.2018)
Ebrand Suomi Oy. 2015. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2015) jonka tekijä on ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei
muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä. (http://www.ebrand.fi/so-mejanuoret2015/, haettu 5.5.2018)
Ebrand Suomi Oy. 2016. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2016), jonka tekijä on ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä. (http://www.ebrand.fi/so-mejanuoret2016., haettu 23.1.2018)
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Gissler, M., Puhakka, T., Vuori M. & Karvonen, S. 2006. Poikien ja tyttöjen hyvinvointi ja terveys tilastoina. Teoksessa S. Karvonen (toim.), Onko sukupuolella väliä? Hyvin-vointi, terveys, pojat ja tytöt. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neu-vottelukunta: Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 71, 18-37.
Gonzales, A. L. & Hancock, J. T. 2008. Identity Shift in Computer-Mediated Environ-ments. Media Psychology. 2008, Vol. 11 Issue 2, p167–185. Cornwell Univer-sity, Ithaca, New York.
Gonzales, A. L., Hancock, J. T. 2009. Changing Identity Through Self-Presentation: The Effect of New Media on the Self-Perception Process. (http://citation.allacade-mic.com//meta/p_mla_apa_research_citation/3/0/0/7/4/pages300743/p300743-2.php, haettu 5.5.2016)
Gonzales, A. L. & Hancock, J. T. 2011. Mirror, Mirror on my Facebook Wall: Effects on Exposure to Facebook on Self-Esteem. Cyberpsychology, Behavior, and Social Net-workingVol. 14, No. 1-2. (http://web.mit.edu/writing/2012/July_Summary_Read-ings/Effects_of_Exposure_to_Facebook_on_Self_Esteem.pdf, haettu 11.5.2018) Grönfors, M. 1982. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Porvoo-Helsinki-Juva: Werner
Sö-derström Osakeyhtiö.
Haasio, A. 2016. Koukussa nettiin: lapset, nuoret ja verkon vaarat. Helsinki: Avain.
Hautala, A. 2016. Viiltävä nuoruus. Helsinki: Books on Demand.
Heikkinen, R.-L. & Laine, T. 1997. Hoitava kohtaaminen. Helsinki: Kirjayhtymä Oy.
Heinonen, S. 2009. Sosiaalinen media. Avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaiku-tuksen uusiin muotoihin. Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun kauppakorkeakoulu.
Turku. (https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_2009-1.pdf, haettu 4.5.2016)
Henttonen, E. 2008. Usein kysyttyjä kysymyksiä laadullisesta tutkimuksesta. Syksyn 2008 Business Research Methods –kurssi.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosake-yhtiö Tammi.
Jan, M., Soomro, S. A. & Ahmad, N. 2017. Impact of Social Media on Self-Esteem. Euro-pean Scientific Journal August 2017 edition Vol.13, No.23 ISSN: 1857 – 7881 (Print) e - ISSN 1857- 7431. (https://eujournal.org/index.php/esj/article/viewFile/9815/9318, haettu 11.5.2018)
Juusola, M. 2015. Vahvaksi rakennettu itsetunto ja elämä. Espoo: Painotalo Origos Oy.
Juusola, M. 2015. Kohti hyvää aikuisuutta. Helsinki: Redfina.
Kalliopuska, M. 1990. Itsetunto. Helsinki: Kirjayhtymä.
Keipi, T., Näsi, M., Oksanen, A., & Räsänen, P. 2017. Online Hate and Harmful Content:
Cross-National Perspectives. London & New York: Routledge.
Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Hyvä itsetunto. Juva: WSOY.
Kupiainen, R., Kotilainen, S., Nikunen, K. & Suoninen, A. 2013. Lapset netissä - Puheen-vuoroja lasten ja nuorten netin käytöstä ja riskeistä, Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2013, 6. (https://www.researchgate.net/publication/257116875_Lapset_netissa_-_Puheenvuoroja_lasten_ja_nuorten_netin_kaytosta_ja_riskeista, haettu 21.5.2018) Livingstone, S., Haddon, L., Görzig, A. & Ólafsson, K. 2011. EU Kids Online: final report
2011. EU Kids Online, Deliverable D8.3. EU Kids Online Network, London, UK.
Matikainen, J. 2008. Verkko kasvattajana, mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta?
Helsinki: Palmenia. Helsinki University Press.
Martikainen, L. 2015. Mitä se sulle kuuluu? Nuoren elämän valinnat puntarissa. United Press Global.
Miles, M. B. & Huberman, A. M. 1994. Qualitative data analysis. California: Sage.
Määttä, K. 2007. Helposti särkyvää. Nuoren kasvun turvaaminen. Helsinki: Gummerus Kir-japaino Oy.
Niemi, P. 2008. Itsetunnon rakennuspalikoita. Hämeenlinna: Päivä Osakeyhtiö.
Niemi, P. 2013. Resuinen ja rikas. Itsetunto, identiteetti, tunteet, tahto. Hämeenlinna: Päivä Osakeyhtiö.
Niemi, T. 2013. Haavoittava nuoruus. Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 14. Nuori-sopsykoterapia-säätiö. Helsinki: Unigrafia.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushalli-tus.
Pesonen, P. 2013. Sosiaalisen median lait. Lakimiesliiton kustannus.
Pontevedra, C. L. 2012. Itsetunto. Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oy.
Pääjärvi, S. (toim.). 2012. Lasten mediabarometri 2011. 7–11 –vuotiaiden lasten median-käyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta. Mediakasvatusseuran julkaisuja.
(http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-67693-1-8.pdf, haettu 7.5.2016)
Pönkä, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo Oy.
Ridell, S. 2011. Elämää Facebookin ihmemaassa. Tampere: Juvenes Print.
Rydahl, P. B. 2010. Nuoren voimakirja. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
Salokoski, T. & Mustonen, A. 2007. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin: katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja - säätelyn käytäntöihin.
Helsinki: Mediakasvatusseura ry. Mediakasvatusseuran julkaisuja 2/2007: 8-139.
(http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-2-1.pdf, haettu 6.5.2016)
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojul-kaisu]. ISSN=2341-8699. 2014, 3. Sosiaalisen median sosiaalisuus. Helsinki: Tilasto-keskus. [viitattu 6.5.2016] Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2014/su-tivi_2014_2014-11-06_kat_003_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojul-kaisu]. ISSN=2341-8699. 13 2017, Liitetaulukko 26. Yhteisöpalvelujen käyttö 2017,
%-osuus väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.5.2018]. Saantitapa:
http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_tau_026_fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö
[verkkojul-kaisu]. ISSN=2341-8699. 2011, Liitetaulukko 15. Yhteisöpalveluiden käyttö iän, toi-minnan, koulutusasteen, asuinpaikan kaupunkimaisuuden ja sukupuolen mukaan 2011, %-osuus väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.5.2016]. Saantitapa:
http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.
Uusitalo, N., Vehmas, S. & Kupiainen, R. 2011. Naamatusten verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. Tampereen yliopisto, journalismin tutkimusyksikkö.
Tampere: Juvenes Print Oy.
Valkenburg, P. M., Peter, J. & Schouten, A. P. 2006. Friend Networking Sited and Their Relationship to Adolescents' Well-Being and Social Self-Esteem. CyberPsychology
& Behavior VOL. 9, NO. 5. Original Articles.
(https://www.liebertpub.com/doi/pdf/10.1089/cpb.2006.9.584, haettu 11.5.2018)
Valli, R. & Aaltola, J. 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston-keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Valli, R. & Aaltola, J. 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tut-kijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 2015. Jyväskylä:
PS-Kustannus.
Viestintäliiga 2017. Nuorten sometutkimus 2017.
Viljamaa, J. 2006. Itsetunto kuntoon. Kankaanpää: MESSON.
Viljamaa, J. 2017. Mitä minä teen tämän teinin kanssa. Helsinki: Minerva.
Weissenfelt, J. & Huovinen, J. 2013. Sosiaalinen media ja nuoret. Ebrand Suomi Oy & Ou-lun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. (http://www.ebrand.fi/somejanuo-ret2013/, haettu 5.5.2016)
Weissenfelt, J. & Huovinen, J. 2015. SoMe ja nuoret. Ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivisty- ja kulttuuripalvelut. (http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/, haettu 5.5.2016)
Weissenfelt, J. & Huovinen, J. 2016. SoMe ja nuoret. Ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivisty- ja kulttuuripalvelut. (https://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/, haettu 27.4.2018)
Winnicot, D. 1965: The Maturational Process and the Facilitating Enviroment. London:
The Hogart Press.
Muut lähteet
Auvinen, H. 2015. Some on nuorten tyttöjen suurin ulkonäköpaineiden aiheuttaja. Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/perhe/2015021619205903_pr.shtml., haettu 25.1.2018)
Demi.fi tutkimusaineisto. Onko some nostanut itsetuntoasi? 2015. (http://www.demi.fi/kes-kustelut/suhteet/onko-some-nostanut-itsetuntoasi#.Vyn5dYSyOkp, haettu 2.4.2016) Demi.fi tutkimusaineisto. Instagram-käyttäytyminen, keskustelkaamme! 2015.
(https://www.demi.fi/keskustelut/suhteet/instagram-kayttaytyminen-keskustel-kaamme#.Vyn53YSyOkp, haettu 2.4.2016)
Facebook. Stats. Company info. 2018. (https://newsroom.fb.com/company-info/, haettu 3.5.2018)
Facebook. Statement of Rights and Responsibilities. 2015. (https://www.face-book.com/terms.php, haettu 5.5.2016)
Himanen, J. 2017. Poliisi huolestui nuorten jakamista nakukuvista - somessa kuvia levitetty luvatta jopa tuhansille.
(http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704262200112503_uu.shtml, haettu 11.4.2018) Instagram. Käyttöehdot. 2013. (https://help.instagram.com/478745558852511, haettu
5.5.2016)
Instagram 2016. 600 million and counting. Blog. (http://instagram.tum-blr.com/post/154506585127/161215-600million, haettu 25.1.2018)
Krautsuk, S. 2017. Lapset jakavat paljastavia kuvia itsestään sosiaalisessa mediassa – uusi ikäraja otetaan käyttöön Suomessa jo ensi vuonna. (https://yle.fi/uutiset/3-9655690, haettu 11.4.2018)
Kuittinen, A. 2018. Tuore tutkimus: Nuori on somessa kokonaisen työpäivän verran - Face-bookilla on edelleen suuri rooli myös nuorten käytössä. Karjalainen. (https://www.kar- jalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/168299-tuore-tutkimus-nuori-on-so- messa-kokonaisen-tyopaivan-verran-facebookilla-on-edelleen-suuri-rooli-myos-nuorten-kaytossa, haettu 28.4.2018)
Luoma, K. 2014. Nuoret jakavat somessa arkaluontoisia kuvia tuntemattomille – vanhem-pien ei haluta näkevän. (https://yle.fi/uutiset/3-7666028, haettu 11.4.2018)
Mishra, N. 2016. Is Social Media Making Our Teens Miserable?
(https://fit.thequint.com/health-news/internet-use-addiction-social-media-addiction-smartphone-making-you-sick-teens-and-depression-2, haettu 11.4.2018)
Riikonen, J. 2018. Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella.
(https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005655204.html, haettu 19.5.2018)
Smith, C. 2018. 250 Amazing Instagram Statistics and Facts (February 2018), By the Num-bers. DMR, Business statistics. (https://expandedramblings.com/index.php/im-portant-instagram-stats/, haettu 26.5.2018)
LIITE 1. Oppilaiden tutkimuslupa
Hyvät Normaalikoulun yhdeksäsluokkalaisen huoltajat!
Olen luokanopettajaopiskelija Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta ja teen pro gradu –tutkielmaa ai-heesta ”Sosiaalisen median vaikutukset itsetuntoon”. Tutkin yhdeksännen luokan oppilaiden koke-muksia sosiaalisen median käytöstä ja sen vaikutuksista itsetuntoon. Aineisto kerätään oppilailta kyselylomakkeella alkuvuodesta 2018.
Pyydän tutkimuslupaa nuoren osallistumiseen tutkimukseen. Lomakkeen täyttäminen tapahtuu koulupäivän aikana oppitunnin yhteydessä. Lupanne on hyvin tärkeä. Oppilaat pysyvät tutkimuk-sessa anonyymeina, ja käytän heidän täyttämiä lomakkeitaan vain tutkimustarkoitukseen. Aineis-toja ja tuloksia käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti.
Oppilas __________________________________________ Luokka ___________
Huollettavani saa osallistua kyselyyn.
_________________________________________
Huoltajan allekirjoitus
Tutkimuslupa palautetaan koululle --.--.---- mennessä.
Jos teillä on kysyttävää tutkimuksesta tai tutkimusluvasta, vastaan mielelläni kysymyksiinne.
Yhteistyöstä kiittäen,
Maiju Kuosmanen puh. 050 338 6791
maijukuo@uef.fi
LIITE 2. Kyselylomake
SOSIAALISEN MEDIAN VAIKUTUKSET ITSETUNTOON -OPPILAIDEN KYSELYLOMAKE
Sukupuoli: _____________________
Kuinka paljon käytät sosiaalista mediaa?
Useammin
Pari kertaa päivässä Kerran päivässä Pari kertaa viikossa Viikoittain
Harvemmin
Oletko seurannut keskustelua (uutiset, blogit, keskustelupalstat, some ym.) sosiaalisesta me-diasta ja itsetunnosta?
Kyllä En
Oletko itse osallistunut keskusteluun sosiaalisesta mediasta ja itsetunnosta?
Kyllä En
Mitä sosiaalista mediaa käytät?
Facebook Instagram Snapchat
Youtube Ask.fm Twitter
Whatsapp Muu,mikä? ______________________________