3 Menetelmä ja aineisto
3.1.2 Tutkimustapausten valikoituminen
Yhtenä Espoon kaupungin ilmoittamana toiveena oli kiinnittää huomiota siihen, missä tutkielmaani valikoituvat tutkimustapaukset eli harrastekerhot järjestetään. Kaupungin
toiveena oli, että kerhot olisivat asettuneet maantieteellisesti sosioekonomisesti erilaisille alueille Espoossa. Tässä tavoitteessa en kuitenkaan onnistunut täysin, vaan jouduin tyytymään niihin toimijoihin, jotka vastasivat yhteydenottoihini ja antoivat suostumuksen haastattelun ja kyselyn suorittamiseen. Tavoitteenani oli löytää kolme harrastekerhoa kyselytutukimuksen suorittamiseen, sekä löytää kolme näiden kerhojen opettajaa, jotka osaltaan suostuisivat haastatteluun. Sitä, miksi tutkimukseen oli niin vaikeaa löytää mukaan halukkaita kerhoja ja opettajia, voidaan arvailla. Yksi asiaan vaikuttava tekijä oli se että espoolaisten koulujen nettisivuilleen päivittämät kerhojen kuvaukset ja yhteystiedot olivat usein vanhentuneita, eikä sivuilla ilmoitettuja kerhoja enää järjestetty. Toinen
samankaltainen tekijä voi olla se että harrastekerhoista tiedotettiin osallistujille ainoastaan koulujen sisäisten viestintäkanavien, kuten Wilma-portaalin kautta. Näissä tilanteissa
ulkopuolinen tutkija ei pääse katsastelemaan kerhotarjontaa. Kolmantena syynä saattaa olla, että tutkielmaan osallistuminen näyttäytyy työläänä asiana, josta koituu opettajalle lisätyötä.
Näiden mahdollisten syiden lisäksi keväällä puhjennut korona-pandemia sai kerhojen yhteistyöhalut katoamaan.
Yhteydenottoihini vastanneet harrastekerhojen opettajat olivat molemmat
opettamassa koulun ulkopuolisen organisaation järjestämiä kerhoja. Vastanneita oli kaksi.
Toinen kerho oli Helsingin sarjakuvakeskuksen, ja toinen Espoon kuvataidekoulun
järjestämä harrastekerho. Tutkielmani kannalta tämä oli hyvä ja tutkielmaa selkeyttävä asia, sillä Helsingin sarjakuvakeskus, sekä Espoon kuvataidekoulu olivat keväällä 2020 ainoat koulun ulkopuoliset järjestöt tai järjestäytyneet toimijat, jotka järjestivät taidetta ja visuaalista kulttuuria käsitteleviä harrastekerhoja espoolaisissa kouluissa. Onnistuin siis saavuttamaan tutkielmaani sattumalta koko koulun ulkopuolisten järjestäytyneiden kerhojärjestäjien perusjoukon . Yritin kahden ensimmäisen haastattelun varmistuttua löytää vielä kolmatta 19 kerhoa ja opettajaa, mutta tuloksetta. Tämä johdatti minut haastattelemaan entistä
harrastekerhon ohjaajaa ikäänkuin siltä varalta etten löydä kolmatta tutkimustapausta. Tämä päätös osittautui hyväksi ja tarpeelliseksi.
Yksi seikka, joka vaikutti tutkimustapausten valikoitumiseen, oli oma positioni. Opetin tutkielman aineistonkeruun hetkellä itse harrastuskerhoja, mutta halusin selkeästi valita sellaisia kerhoja, joissa en itse ollut aktiivisena toimijana. Tämä johtuu siitä, että
ulkopuolisenä ilmiöitä on helpompi tarkastella ilman omien ennakko-oletusten vaikutusta.
Myönnettäköön että sellaisten kerhojen tutkiminen, joissa itse toimisi opettajana olisi mahdollista arkisen ja tutkimuksellisen tulokulman eroista johtuen. Siinä missä arkisessa olemisessa asiat automatisoituvat ja hukkuvat itsestäänselvyyksiin, tutkimusta tehdessä pyritään aktiivisesti olemaan määrittelemättä tärkeysjärjestystä ennalta (Eskola & Suoranta 1998, 18).
19 “Perusjoukko (populaatio) on tutkimuksen kohteena oleva ryhmä, jota koskevia tietoja halutaan kerätä, esim. äänestysikäiset kansalaiset.” (Tilastokeskus 2020, perusjoukko) Vertaa: “Otos on jollain satunnaismenetelmällä suuremmasta perusjoukosta valittu alkioiden joukko.” (Tilastokeskus 2020, otos)
3.2 Aineistonkeruu
Tuotin tutkimusaineistoni teemahaastattelun, sekä lomakekyselyn avulla. Haastattelin kerhojen opettajia, minkä lisäksi keräsin kyselyaineiston kerhoihin osallistuneilta lapsilta.
Haastatteluaineistossa tarkoitukseni oli löytää haastateltavien mielestä keskeisiä kerhoihin liittyviä haasteita tai kehityskohteita, sekä hyväksi havaittuja käytänteitä ja onnistumisia. Haastattelutyyppinä juuri teemahaastattelu valikoitui tutkimusaineiston tuottamiseen sen haastateltaville antavan vapauden takia. Eskola ja Suoranta toteavat kirjassaan Johdatus laadulliseen tutkimukseen teemahaastattelun olevan muodoltaan niin vapaa, että haastateltavat pääsevät halutessaan puhumaan niinkin vapaamuotoisesti, että kerätyn aineiston voi tulkita edustavan haastateltavien puhetta itsessään (1998, 87). Toivoin saavani haastateltavat itse kertomaan minulle, mitkä asiat kerhoissa toimivat, sekä mitkä eivät. Tästä lähtökohdasta minä puolestaan myöhemmin pystyin tarkastelemaan ja vertaamaan haastateltavien tekemiä nostoja, lopulta alleviivaten haastatteluista nousseita yhdenmukaisuuksia.
Lomakekyselyssä tavoitteeni oli kerätä tutkielmaan valikoituneisiin harrastekerhoihin osallistuvien lasten ja nuorten mielipiteitä harrastetoiminnasta, sekä tietoa siitä että
minkälaiset lapset ja nuoret osallistuvat harrastekerhoihin juuri näissä kouluissa. Pyrin siis saamaan aineistoa, jolla pystyin vastaamaan sosiaaliseen saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin. Tämän tiedon kerämiseen liittyy haasteita. Lomakekyselyyn osallistuvat lapset olivat ikäjakaumaltaan 6-12 vuoden ikäisiä, eikä tuon ikäisiltä lapsilta voinut olettaa
saavansa luotettavaa tietoa vaikkapa laajojen avoimien kysymysten avulla.
Aineistoni koostuu kahdesta osasta — haastatteluaineistosta, sekä
kyselyainesistosta. Seuraavaksi erittelen miten nämä aineistot ovat muodostuneet, sekä annan yleiskuvan niiden laajuudesta.
3.2.1 Haastatteluaineisto
Haastatteluaineistoni koostuu kolmesta haastattelusta, jotka on suoritettu alkukeväästä 2020. Haastattelin kolmea opettajaa, jotka olivat parhaillaan opettamassa, tai olivat
aikasemmin olleet opettamassa peruskoulun tiloissa järjestettävää taidekerhoa Espoossa.
Haastatelluista SyksysekäTalviolivat aktiivisesti kerhoja opettavia opettajia, joista Syksy työskenteli Espoon kuvataidekoululla ja Talvi Helsingin sarjakuvakeskuksella.
Molemmat heistä ohjasivat useampaa kuin yhtä kerhoa. Lisäksi haastattelin Kevättä joka oli ohjannut vuoden 2018-2019 aikana yhtä kerhoa työskennellen Espoon kuvataidekoululla.
Kaikkien haastateltujen nimet, sekä taidekerhojen järjestämislokaatioina toimivien koulujen nimet on muutettu tätä tutkimusta varten anonymiteetin säilyttämiseksi. Haastateltujen henkilöiden pseudonyymit, Syksy, Talvi ja Kevät valikoituivat sukupuolineutraaliutensa ja yhdenmukaisuutensa takia, niiden ollen myös ne vuodenajat jolloin työstin tutkielmaani.
Koulut nimesin itse uudelleen peitenimillä Lehtimetsän koulu, Aseman koulu, Tähtitornin koulu, Majakan koulu ja Leikkipuiston koulu.
Ennen haastattelun alkua pyysin haastateltava allekirjoittamaan haastatteluluvan (Liite 1). Tässä dokumentissa selvensin haastatteluun liittyvät käytäntöjä,
haastatteluaineiston säilytystä ja käyttöä, sekä heidän mahdollisuuttaan tarkentaa 20 haastattelussa esiin tulevaa asiasisältöä myöhemmin, litteroinnin valmistuttua.
Haastattelusta sovittiin haastateltavien kanssa toki alustavasti jo etukäteen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä, kuten on suotavaa tehdä (Eskola & Suoranta 1998, 89). Lomake itsessään täytettiin todistuksena aikaisemmin suullisesti sovitusta, molempien osapuolien oikeusturvan toteutumisen takia.
Toimin haastattelutilanteessa itse haastattelijan roolissa, ja käytin haastattelun pohjana ennalta muodostamiani haastattelukysymyksiä (Liite 2). Kysymyksiä oli yhteensä 25 kappaletta, joista osa oli yksinkertaisia, nopeasti vastattavissa olevia kysymyksiä , kun taas 21 osa oli avoimempia kysymyksiä , joihin haastateltavat joutuivat kertomaan laajempia 22 asiakokonaisuuksia vastaukseksi. Joissain tilanteissa kysyin haastateltavalta tarkentavan kysymyksen, jos minulla oli vaikeuksia ymmärtää haastateltavan sanomaa, tai
haastateltavan vastauksen asiasisältö jäi epäselväksi.
Nauhoitin haastattelut haastattelutilanteiden yhteydessä, jonka jälkeen litteroin ne tekstitiedostoiksi. Äänitteiden yhteenlaskettu mitta oli 115 minuuttia ja litteroituja tekstisivuja tästä syntyi yhteensä 26.
Haastattelemistani henkilöistä Syksy ohjasi kahteen erilliseen ryhmään jaettua kuvataidekerhoa Lehtimetsän koululla. Näistä Lehtimetsän koulun ryhmistä ensimmäinen 23 koostui nuoremmista, noin 1.-3. luokkalaisista (noin 6-9 vuotiaista) osallistujista, joita ryhmässä oli kaksitoista kappaletta, eli täysi ryhmä. Toinen Lehtimetsän ryhmistä 24
puolestaan koostui vanhemmista, 4.-6. luokkalaisista (noin 9-12 vuotiaista) osallistujista, joita ryhmässä oli noin kymmenen kappaletta. Näiden lisäksi Syksy ohjasi kuvis-kerhoa toisella espoolaisella koululla, Aseman koululla. Tämän ryhmän osallistujat olivat 1.-4. luokkalaisia 25 (noin 6-10 vuotiaita) ja heitä oli ryhmässä noin kaksitoista. Talvi puolestaan ohjasi kahta sarjakuvakerhoa Tähtitornin koululla ja Majakan koululla. Näiden ryhmien osallistujat olivat 26 3.-6. luokkalaisia (noin 9-12 vuotiaita) ja kooltaan ryhmät olivat noin 12 hengen kokoisia.
Ryhmän koko kuitenkin vaihteli näissä kahdessa ryhmässä aina neljästä hengestä täyteen ryhmään, riippuen yksittäisistä opetuskerroista.
Haastattelemani Kevät, kahdesta muusta haastateltavasta eroten, oli ohjannut vuotta aikaisemmin yhtä kuvataidekerhoa Leikkipuiston koululla, jonka koko oli viidestä kuuteen osallistujaa. Kyseisen ryhmän osallistujat olivat 2.-6. luokkalaisia (noin 8-12 vuotiaita). 27
Kaikki haastattelemani henkilöt paitsi Talvi olivat kyseisten taidekerhojen lisäksi toimineet opettajina taiteen alalla myös muualla . 28
3.2.2 Kyselyaineisto
Kyselyaineistoni koostuu kyselylomakkeista (Liite 3), jotka kerättiin yhteensä neljästä harrasteryhmästä. Kyseiseisten ryhmien osallistujat ovat vastanneet kyselyyn itsenäisesti ja
20 Tästä lisää seuraavassa kappaleessa 3.3 “Aineiston analyysi”
21 Kuten vaikka kysymys nr. 3: Montako osallistujaa kerhossa on?
22 Kuten vaikka kysymys nr. 24: Mitkä ovat mielestäsi keskeiset ongelmat tämän tyyppisessä kerhotoiminnassa/opetuksessa?
23 Myöhemmin: Lehtimetsän 1. ryhmä
24 Myöhemmin: Lehtimetsän 2. ryhmä
25 Myöhemmin: Aseman ryhmä
26 Myöhemmin: Tähtitornin ryhmä ja Majakan ryhmä
27 Myöhemmin: Leikkipuiston ryhmä
28 Muissa organisaatioissa, ohjaten muita kerhoja, tai tehden sijaisuuksia jne.
oman harkintansa mukaan. Kysely täytettiin osana kerhojen normaalia toimintaa, kerhon opettajan johdolla. Opettajat ohjasivat kyselyn täyttämisen kuin minkä tahansa tehtävän, oman kerhonsa käytänteiden mukaisesti. Ohjeistin opettajat myös tarvittaessa auttamaan kyselyn ymmärtämisessä, vaikkapa silloin kun joku vastaajista ei ymmärrä kysymystä.
Joissain tapauksissa kysely oli täytetty osallistujien toimesta jo valmiiksi kotona.
Koska kyselyyn vastanneet osallistujat ovat alle 18-vuotiaita, pyysin huoltajilta erillisen suostumuksen huollettaviensa osallistumisesta tutkielmani kyselyaineiston
tuottamiseen. Tämä tapahtui erillisen suostumuslomakkeen avulla. Suostumuslomakkeet, yhdessä itse kyselyjen kanssa tulostettiin ja toimitettiin osallistujille opettajien toimesta.
Tämän jälkeen osallistujat veivät paperit kotiin, jotta huoltajat pystyivät tutustumaan opinnäytteeni aiheeseen, sekä myöntämään suostumuksen aineiston keräämiseen ja käyttämiseen. Itse kyselylomakkeet täytettiin seuraavalla opetuskerralla ryhmän opettajan johdolla. Tällöin opettajat tarkastivat, että kyselyyn vastaavat osallistujat ovat saaneet huoltajalta suostumuksen kyseiseen toimenpiteeseen. Kyselyn täyttämisen jälkeen opettajat keräsivät molemmat lomakkeet ja toimittivat ne minulle analysoitavaksi. Kyselylomake, sekä suostumuslomake (Liite 4) löytyvät kokonaisuudessaan tutkielman kohdasta 6 “Liitteet”.
Kyselylomake oli pituudeltaan kaksi sivua, sekä piti sisällään 15 kysymystä. Suurin osa kysymyksistä oli yksinkertaisia monivalintakysymyksiä, joita kyselyssä oli kymmenen kappaletta. Tämän lisäksi kyselyssä oli kaksi arviointiasteikkokysymystä, sekä kolme avointa kysymystä. Ensimmäiset kaksitoista kysymystä olivat helposti vastaajien välillä vertailtavia kysymyksiä, joiden pohjalta saa sekä hyvän yleiskuvan kerhojen tunnelmasta että kyselyyn osallistuneiden yleisestä harrastuneisuudesta. Nämä olivat monivalinta ja
arviointiasteikkokysymysksiä. Loput kolme kysymystä olivat avoimia kysymyksiä, jotka antoivat vastaajille enemmän vapautta omien näkemysten ilmaisemiseen. Tällä tarkoitan sitä, että vastaajilla oli mahdollisuus muotoilla vastauksensa kirjallisesti vapaalla tavalla, taikka käyttää vastaamiseen varattu tekstikenttä esimerkiksi vastauksen piirtämiseen kirjoittamisen sijaan. Pyrin kuitenkin ensisijaisesti välttämään avoimia kysymyksiä, sillä vastaajien ikäryhmä pitää sisällään hyvin eritasoisia kirjoittajia ja lukijoita, enkä siksi 29 halunnut vaatia vastaajia kirjoittamaan itse pitkiä vastauksia. Muutamalla avoimella kysymyksellä itse muotoiltujen vastausten ja lisätietojen antaminen kuitenkin mahdollistui.
Varsinaisten kysymysten lisäksi kyselylomakkeessa oli vastaajia kiittävä, sekä täyttämiseen johdatteleva ja täyttämistä selkeyttävä teksti: “Vastaa seuraaviin
harrastekerhoa koskeviin kysymyksiin juuri niin kuin parhaaksi koet. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata jos siltä tuntuu! Voit myös kirjoittaa lisätietoja vastauksistasi lomakkeen kääntöpuolelle, tai erilliselle paperille. Kiitos kun olet mukana vastaamassa kyselyyn!”.
Tekstin tarkoituksena oli antaa simppelit ohjeet kyselyn täyttämiseen. On mahdollista että tämän ikäiset osallistujat olivat ensimmäistä kertaa mukana kyselyaineiston tuottamisessa, joten ajattelin selkeiden ohjeiden olevan paikallaan. Myös vapaaehtoisuuden korostaminen oli myös mielestäni paikallaan vastaajien motivaation suhteen. Järvensivu tiivistääkin aiheesta hyvin: “Alaikäisen lapsen osallistumiseen on saatava huoltajan suostumus, mutta yhtä paljon on painotettava lapsen omaa suostumusta, jotta lapsi olisi ylipäätään
motivoitunut osallistumaan tutkimukseen ja kertomaan omia kokemuksiaan ja mielipiteitään
29 “Konkreettisten operaatioiden kauden (7-11v.) alussa lapsi saavuttaa luku- ja kirjoitustaidon”
(Järvensivu, Marjaana 1997, Päivitetty 12.4.2007. Lapset lomaketutkimuksen vastaajina. Luettu 11.4.2020).
tutkijoille” (Järvensivu 1997, Päivitetty 12.4.2007. Lapset lomaketutkimuksen vastaajina. Luettu 11.4.2020).
Lisäksi tein kyselyn kääntöpuolelle pelkistetyn kuvan itsestäni, jossa tervehdin vastaajia kädellä tervehtien, sekä kiitän puhekuplassa olevan tekstin kautta avusta
tutkimuksen tekemiseen. Tämän tarkoituksena oli tehdä kyselylomakkeesta leikkisämpi, ja täten helpommin lähestyttävä. Sen lisäksi kuvan tarkoituksena oli antaa kasvot myös minulle tutkielman tekijänä. Vastaajille avautui sen myötä mahdollisuus kysellä opettajilta minusta ja tarkoituksestani, sen sijaan että olisin kasvoton ja tuntematon Tutkija-Kalle!
Lomakkeisiin vastasi oppilaita Syksyn opettamista Lehtimetsän 1. ryhmästä ja Lehtimetsän 2. ryhmästä, sekä Talven opettamista Tähtitornin ryhmästä, sekä Majakan ryhmästä.
Lehtimetsän koulu oli Etelä-espoossa sijaitseva, suurehko, yhtenäinen peruskoulu . 30 Lehtimetsän 1. ryhmästä ja 2. ryhmästä täytettyjä kyselylomakkeita palautui yhteensä 13 kappaletta. 1. ryhmän kahdestatoista osallistujasta kyselyyn vastasi yhdeksän, ja 2. ryhmän kymmenestä osallistujasta kyselyyn vastasi neljä.
Tähtitornin koulu sekä Majakan koulu sijaitsivat molemmat eteläisessä Espoossa.
Tähtitornin koulu oli keskisuuri yhtenäinen peruskoulu ja Majakan koulu oli suurehko
alakoulu. Tähtitornin ryhmän kahdestatoista osallistujasta kyselyyn vastasi kolme osallistujaa ja Majakan koulun kahdestatoista osallistujasta vain yksi.
Haastatteluaineistoani varten haastattelemani Syksy ja Kevät opettivat Aseman- ja Leikkipuiston kouluilla. Näistä ensimmäinen oli suurehko eteläisessä Espoossa oleva alakoulu, kun taas jälkimmäinen oli Espoon keskiosassa sijaitseva keskikokoinen alakoulu.
Kummastakaan näiden koulujen harrasteryhmistä ei ole kyselyaineistoa . Täten 31 kyselyaineistoni kattaa kokonaisuudessaan yhteensä 17 kappaletta täytettyjä kyselylomakkeita, jotka ovat peräisin neljästä eri ryhmästä, joiden yhteenlaskettu osallistujamäärä on 46 osallistujaa . 32
Kyselyn vastausprosentti on noin 37% , joka on mielestäni oletettava suhteessa 33 kyselyn kohderyhmään. Alakouluikäisten vastaajien tapauksessa kyselyt usein unohtuvat kotiin, jäävät koulurepun pohjalle, eivät päädy huoltajille asti, tai muutoin eivät palaudu tutkijan haltuun. Vaikka kyselylomake ja suostumuslomake jaettiin kaikille ryhmien osallistujille, pääosin tästä edellä mainitsemastani syystä, jäi vastausprosentti alhaiseksi.
Osassa tapauksista huoltajien kielitaito saattoi olla myös vaikuttavana tekijänä
suostumuksen antamiseen. Kysely- ja suostumuslomakkeet olivat kirjoitettu vain suomen kielellä. On siis mahdollista että suomea ymmärtämättömät, tai huonosti ymmärtävät vanhemmat jättivät suostumuksen antamatta, sillä eivät ehkä täysin ymmärtäneet opinnäytteeni tarkkaa sisältöä.
Poikkeuksena muihin ryhmiin oli Lehtimetsän koulun, nuorempien osallistujen ryhmässä vastausprosentti oli melko korkea. Lehtimetsän 1. ryhmän 12 oppilaasta jopa 9 palautti täytetyn lomakkeen sekä suostumuksen, missä muiden ryhmien määrät jäivät neljästä yhteen.
30 Koulu pitää sisällään sekä peruskoulun vuosiluokat 1-6, että 7-9
31 Kyselyä ei toteutettu Aseman ryhmässä käytännön syistä johtuen. Leikkipuiston ryhmä puolestaan ei ollut enää toiminnassa aineistonkeruun aikana. Tästä lisää kappaleessa 5.3 Tutkielman
luotettavuudesta
32 (Lehtimetsän 1. ryhmä, 12 osallistujaa) + (Lehtimetsän 2. ryhmä, 10 osallistujaa) + (Tähtitornin ryhmä, 12 osallistujaa) + (Majakan ryhmä, 12 osallistujaa) = 46 osallistujaa
33 17 x 100 / 46 = 36,95…% ≈ 37%