Tutkimusmenetelmä, tutkimusaineisto ja aineiston analyysi

Tulkkaus terveydenhuollossa -projekti toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiireissä yhteistyössä A-tulkkaus Oy:n, Pohjanmaan tulkki-keskuksen ja Vaasan yliopiston kanssa. Projektin tavoitteena oli kehittää parem-pia tulkkauspalveluita niitä tarvitseville. Näkökulmana oli inhimillinen näkökul-ma, joten vastaukset haluttiin saada tulkkauspalveluita käyttäviltä asiakkailta, jotta konkreettisia parannuksia voidaan tehdä. Lupa tutkimuksen tekemiseen saatiin Vaasan keskussairaalan johtavalta lääkäriltä Auvo Rauhalalta (Liite 1).

Aineisto kerättiin Vaasan keskussairaalan eri osastoilta kyselylomakkeella (Liite 2). Lomakkeita jaettiin sairaalassa aluksi kahden viikon ajan tulkkia käyttäville potilaille. Kyselyt toteutettiin kahdella kotimaisella kielellä, suomella ja ruotsilla.

Vastausaikaa jatkettiin vastausten vähäisen lukumäärän vuoksi kahdella viikolla.

Kokonaisuutena tutkimusaineisto koostuu kymmenestä kyselylomakkeeseen vas-tanneesta tulkkipalveluiden käyttäjästä.

Lomakkeen alussa kartoitettiin tulkkaustarpeessa olevien asiakkaiden taustatie-dot eli sukupuoli, ikä, synnyinmaa, äidinkieli sekä kuinka kauan vastaaja on asu-nut Suomessa. Seuraavaksi vastaaja sai arvioida tulkkaustarpeensa asteikolla 1–

5, jossa 1= en ollenkaan ja 5=toistuvasti. Tämän jälkeen vastaaja sai pohtia käyt-tämiensä tulkkaustilanteiden toimivuutta ja onnistuneisuutta sekä tulkkauspal-veluita yleisesti asteikolla 1–5 (huono–hyvä). Kyselylomakkeita laadittaessa py-rittiin kysymykset muodostamaan niin, että vastauksista saataisiin selville asiak-kaan todellinen kokemus tulkkaustilanteiden onnistuneisuudesta. Kysymykset keskittyivät tulkattavan näkökulmaan.

Kysymyksissä on pyritty huomioimaan asiakkaiden tulkkaustarve sekä palvelui-den saatavuus. Lisäksi on pyritty tarkastelemaan sitä, kuinka hyvin tulkattavan eettiset ja kulttuuriset taustat sekä toiveet on otettu tulkkaustilanteessa huomi-oon. Kysymyksissä on myös pyritty huomioimaan väärinymmärrysten tai epäsel-vyyksien esiintyminen tulkkaustilanteessa ja kuinka nämä tilanteet mahdollisesti ovat vaikuttaneet tulkkauksen sujuvuuteen. Vastaajalla on ollut mahdollisuus kertoa kohtaamistaan väärinymmärryksistä sekä epäselvyyksistä tulkkaustilan-teessa omin sanoin. Vastaaja on myös saanut arvioida tulkin luotettavuutta sekä vuorovaikutustilanteiden sujuvuutta yleisesti. Kyselylomakkeen lopussa oli kaksi avointa kysymystä. Ensimmäinen kysymys käsitteli tulkattavan mielipidettä hy-västä ja onnistuneesta tulkkaustilanteesta. Toisessa kysymyksessä pyrittiin selvit-tämään mahdollisia kehitysehdotuksia ja keinoja, joilla tulkkaustilannetta voitai-siin kehittää.

Aineiston analyysi

Valitettavasti vastauksia kyselyyn ei lisäajasta huolimatta saatu niin paljon kuin toivottiin, mikä vaikutti vastausten analysointiin. Helsingin maisteriopiskelijoista koostuva ryhmä keskittyi monivalintakysymysten analysointiin ja Vaasan maiste-riopiskelijat analysoivat kaksi avointa kysymystä. Aineiston suppean koon vuoksi tutkimuksesta ei voida tehdä yleistyksiä, eikä tarkkoja taulukoita. Analyysissä on huomioitu vastaajien anonymiteetti.

Taustatiedot ja kysymysten analysointi: Vastaajista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Vastaajat olivat iältään 0–55 vuoden väliltä. Kaksi vastaajaa oli jättänyt ilmoittamatta ikänsä. Yksi vastaajista oli lapsi. Ikäluokkaan 25–30 vuotta kuului kolme vastaajaa ja ikäluokkaan 31–40 kaksi vastaajaa. Yksi vastaaja oli iältään 41–50 vuotta ja yksi yli 50 vuotta. Tulkkipalveluita käyttävät kaiken ikäiset hen-kilöt.

Vastaajien synnyinmaat olivat Irak, Iran, Marokko, Bosnia-Hertsegovina, Viet-nam, USA, Libanon ja Suomi. Kaksi vastaajaa oli syntynyt Suomessa ja he olivat asuneet koko ikänsä Suomessa, mutta he tarvitsivat kuitenkin tulkkia. Puolella vastaajista äidinkielenä oli arabia. Muita kieliä olivat bosnia, persia, ruotsi, viet-nam ja englanti.

Vastaajista yksi oli asunut Suomessa yli 15 vuotta ja toinen vastaajista 10–15 vuotta sekä kaksi vastaajaa oli asunut Suomessa 5–10 vuotta. Neljä vastaajista oli asunut Suomessa 1-3 vuotta ja alle vuoden kaksi vastaajaa. Kyselyyn osallistu-neista yli puolet oli asunut Suomessa alle kolme vuotta. Vastaajat olivat käyttä-neet tulkkauspalveluita viimeisen vuoden aikana terveydenhuollossa vaihtelevas-ti. Yksi vastaaja ei ollut käyttänyt tulkkipalveluita viimeisen vuoden aikana ollen-kaan. Kolme vastaajista oli käyttänyt harvoin, kolme melko usein ja kolme vas-taajaa toistuvasti.

Vastaajista puolet oli saanut tulkin tarpeen vaatiessa aina ja yksi vastaaja melko usein. Kaksi vastaajaa koki, että he olivat saaneet tulkkipalvelut käyttöönsä har-voin terveydenhuollossa ja kaksi vastaajaa ilmoitti, etteivät he olleet saaneet tulkkia ollenkaan. Yksi vastaaja ilmoitti tarvitsevansa tulkkia melko usein, mutta tarpeen vaatiessa hän oli saanut sen harvoin. Saman vastaajan mielestä tulk-kauspyynnöissä oli kuitenkin otettu huomioon mahdolliset toiveet toistuvasti.

Tapauksessa jää kyseenalaiseksi, onko vastaaja ymmärtänyt kysymyksen oikein.

Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä siihen, että heidän toiveensa oli otettu huomioon toistuvasti tai melkein aina. Kolmen vastaajan toiveita ei oltu huomi-oitu ollenkaan. Yli puolet vastaajista oli kokenut, ettei väärinymmärryksiä ole ta-pahtunut tulkkaustilanteissa ollenkaan ja kolmen vastaajan mielestä harvoin.

Yhden vastaajan kokemuksen mukaan väärinymmärryksiä oli tapahtunut melko usein ja erään vastaajan mukaan väärinymmärrys tulkkaustilanteessa oli vaikut-tanut hänen hoitonsa onnistumiseen.

Lähes kaikki (n=9) vastaajat olivat käyttäneet läsnäolotulkkausta, ja puolella vas-taajista oli kokemusta myös puhelintulkkauksesta. Yhdellä oli kokemusta myös videotulkkauksesta ja yhdellä muusta menetelmästä (perheenjäsen tulkkina).

Vastaajien puhelintulkkauskokemukset olivat selkeästi jakautuneita erittäin hy-vän ja välttähy-vän kokemuksen välillä. Videotulkkaus oli vastaajan mukaan sujunut erittäin hyvin. Läsnäolotulkkauskokemukset olivat onnistuneet pääasiassa erit-täin hyvin tai hyvin. Yhden vastaajan kokemus oli kohtalainen läsnäolotulkkauk-sesta.

Vastaajista neljä luotti tulkin ammattitaitoon erittäin hyvin ja kolme hyvin sekä kaksi kohtalaisesti. Yli puolet vastaajista (n=6) oli erittäin tyytyväisiä

tulkkauk-seen ja kaksi hyvin tyytyväisiä. Yksi vastaajista oli kohtalaisen tyytyväinen tulk-kaukseen. Kysyttäessä vuorovaikutuksen sujumisesta tulkkaustilanteessa vastaa-jista yli puolet oli erittäin tyytyväisiä vuorovaikutukseen ja kaksi hyvin tyytyväis-tä. Yhden vastaajan mukaan vuorovaikutus oli kohtalaista. Ainoastaan yksi vas-taaja oli kokenut hoidon viivästyneen, koska tulkkia ei oltu saatu ajoissa paikalle.

Kyselylomakkeen lopussa oli kaksi avointa kysymystä: Millainen on hyvä ja on-nistunut tulkkaus sekä miten kehittäisit/muuttaisit tulkkaustilannetta? Useampi vastaaja oli jättänyt vastaamatta näihin kysymyksiin tai oli vastannut en tiedä.

Avoimia kysymyksiä analysoitaessa ongelmia tuottivat myös vastaajien lyhyet vastaukset. Avoimet kysymykset ovat haasteellisia siitä näkökulmasta, että vasta-ustilanteessa vastaajalla ei välttämättä ole aikaa tai kiinnostusta vastata niihin kattavasti.

Hyvä ja onnistunut tulkkaus toteutui vastaajista silloin, kun tulkin ja asiakkaan vuorovaikutus tuntui toimivan. Vuorovaikutukseen ja luottamussuhteeseen vai-kuttavia tekijöitä olivat tulkin tulo paikalle ajoissa sekä tulkkaustilanteiden hoi-taminen loppuun saakka ymmärrettävästi, ilman epäselvyyksiä. Ymmärrettävyys loi luottamusta tulkin ja asiakkaan välille silloin, kun tulkki toi ilmi selvästi mo-lemmille toistensa asiat. Tulkkaustilanteessa myös arvostettiin sekä koettiin tär-keänä tulkin uskallus ja rehellisyys puuttua keskusteluun, jos jokin asia jäi tulkil-ta epäselväksi.

Tulkkaustilanteen kehittämiseen/muuttamiseen liittyen useimmat vastaajat toi-voivat, että tulkki olisi konkreettisesti paikalla. Puhelintulkkausta voidaan käyt-tää, jos tulkki ei pääse paikalle. Vastauksista selvisi, että tulkkauspalveluja ei ollut aina saatavilla lääkäriä tavattaessa, eikä tulkki ollut aina ajoissa paikalla. Asiak-kaiden mielestä tulkin murre pitää olla lähellä potilaan murretta. Jotta saataisiin paras mahdollinen hoitotulos, lääkärin kysymykset pitää tulkata mahdollisim-man tarkasti. Vastaajat toivoivat tulkilta pitkää kokemusta alan parissa. Osa toi-voi, että tulkki kävisi täydentäviä sanastokursseja yhteisymmärryksen helpotta-miseksi. Selväksi kävi, ettei ihmistä voi korvata koneilla tulkkaustilanteessa.