Johtopäätökset ja pohdinta

Hyvä tulkkaus on luotettavaa, sujuvaa ja puolueetonta. Se edellyttää, että tulkki on tulkkikoulutuksen saanut henkilö, jolla on hyvä yleissivistys, ja joka on kiin-nostunut hankkimaan aktiivisesti uutta tietoa. Tulkkaus vaatii luonnollisesti use-amman toimijan osallistumista vuorovaikutustilanteeseen. Tulkattu tilanne edel-lyttää kaikilta siihen osallistujilta vuorovaikutuksen aikana joustoa ja halua on-nistua vuorovaikutuksessa. Tulkkaus tapahtuu aina jonkinlaisella viiveellä, mikä

voi aluksi tuntua hämmentävältä. Pidempikestoisessa yhteistyössä tulkin ja asi-akkaan suhde on väistämättä erilainen kuin yksittäisessä asioinnissa. Mitä pa-remmin tulkki tuntee asiakkaan ja myös tulkattavan aiheen sitä sujuvampi ja korkeatasoisempi tulkkaus todennäköisesti on, ja asiakas saa laadukasta palve-lua. Kyselylomakkeessa ei tiedusteltu, tunsivatko asiakas ja tulkki jo entuudes-taan toisensa aiemmilta tulkkauskerroilta, ja miten se vaikutti tulkkaukseen.

Hyvä ja luottamuksellinen suhde asiakkaaseen on edellytys onnistuneelle tulkka-ukselle. Tulkilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus tulkkauksessa saamistaan tie-doista ja tulkkauksen aikaisista tapahtumista. Tulkki ei myöskään saa hyötyä tulkkauksessa saamastaan tiedosta. Kahden kielen välillä tulkatessa ollaan teke-misissä myös kahden eri kulttuurin kanssa. Tulkin tulee tuntea sekä lähde- että kohdekielen kulttuuri erittäin hyvin ja toimia myös kulttuurien välisenä tulkkina.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sanamuodon miettimistä. Toisessa kulttuurissa tietty sana voi olla merkitykseltään lievä, kun taas sen vastine kohdekielessä voi olla jopa loukkaava. Tällöin tulkin tulee tietää, mikä on lähdekieltä mahdolli-simman hyvin vastaava ilmaisu kohdekielessä tai kulttuurissa.

Eettisessä, asiakaslähtöisessä näkökulmassa olennaista on, ettei tulkki anna omi-en homi-enkilökohtaistomi-en mielipiteidomi-ensä, asomi-enteidomi-ensa tai arvojomi-ensa vaikuttaa tulk-kaukseen. Realismia kuitenkin on, että oli tulkki kuinka taitava ja pätevä tahansa, niin tulkkaus on aina toisen ihmisen tuotos, johon sisältyy inhimillisen erehdyk-sen mahdollisuus. Tulkkaus ei voi koskaan vastata täydellisesti viestin lähettäjän ilmaisua, mutta hyvin lähelle sitä voidaan päästä.

Tulkkaustilanne on vaativa ja hyvin henkilökohtainen etenkin terveydenhuollos-sa tapahtuvana. Tilanteesterveydenhuollos-sa keskustellaan tulkattavan terveyteen liittyvistä asi-oista ja hoidon jatkosuunnitelmista. Tulkkaustilanteen esivalmistelut aloitetaan tavallisesti hyvissä ajoin haastattelemalla tulkattavaa erillisellä esitietolomak-keella. Jos tulkkaamisella on kiire, tällaista lomaketta ei aina saada täytettyä ja tulkkaustilanne hoidetaan paljon vapaamuotoisemmin, esimerkiksi puhelimitse.

Lähtökohtana on kuitenkin se, että tulkkaustilanteet voitaisiin suunnitella etukä-teen ja tulkki tuntisi tulkattavan taustoja. Tulkkaustilanteessa on tärkeää, että tulkin murre vastaa tulkattavan murretta ja yhteisymmärrys on hyvä. Myös tul-kattavan osallisuus on tärkeää. Hyvä tulkkaustilanne rakentuu tulkin ja tulkatta-van keskinäisen luottamuksen varaan. Tulkki ei voi tuoda esiin omia näkökulmi-aan, sillä hän toimii ainoastaan viestin välittäjänä. Myös erilaiset kulttuuriset erot, arvot ja asenteet on otettava huomioon tulkkaustilanteissa.

Toivottavaa olisi, että tulkkaustilanteen kulku olisi ehditty käydä läpi etukäteen, jotta vältytään väärinymmärryksiltä ja viivästyksiltä. Hyvä tulkki on ammattitai-toinen, eikä ole mielellään tulkattavan lapsi, sukulainen tai ystävä. On tärkeää,

että tulkki tuntee alan erikoissanastoa ja esimerkiksi terveydenhuollon käytäntö-jä. Tulkin täytyy kunnioittaa myös tulkattavan oikeuksia, joista on säädetty muun muassa kielilaissa, ulkomaalaislaissa ja hallintolaissa.

Mielenkiintoista olisi tarkastella, kuinka nopeasti henkilöt oppivat keskimääräi-sesti suomenkielen siten, etteivät he enää tarvitse tulkkia. Alle kaksi vuotta Suo-messa asuneet tarvitsevat todennäköisesti tulkkia lääkärissä asioidessaan, mutta aineiston perusteella myös yli 15 vuotta Suomessa asunut tarvitsi tulkkia. Tulkin tarpeeseen vaikuttavat monet asiat. Suomen kielen oppimiseen vaikuttavat muun muassa henkilön ikä, milloin on tullut Suomeen ja millaisella taustalla. Lapset oppivat nopeasti uuden kielen ja samoin nuoret, jotka käyvät Suomessa kouluja.

Vanhemmalle väestölle uuden kielen oppiminen on hitaampaa kuin nuorille. Li-säksi oppimiseen vaikuttavat muun muassa oma motivaatio ja koulutustausta sekä mahdolliset traumaattiset kokemukset. Kielen oppiminen on erittäin tärkeä asia kotoutumisen kannalta.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tulkkipalveluita terveyden-huollossa käyttävät henkilöt ovat pääasiassa tyytyväisiä saamiinsa tulkkipalvelui-hin. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt kokivat saavansa laadukasta tulkkausta sitä tarvitessaan. Tulkin läsnäoloa pidettiin erittäin tärkeänä. Tämä on tärkeä huomio, koska terveydenhuollossa pyritään taloudellisiin säästöihin ja tulkkipal-veluita on pyritty viemään kohti etätulkkausta entistä enemmän.

Tutkimuksen vastausten pohjalta voidaan myös päätellä, että tulkkaustilanteet onnistuvat käytännössä melko hyvin. Keskinäinen ymmärrys ja luottamus koet-tiin tärkeimmiksi asioiksi tulkkaustilanteessa. Tulkattavat kritisoivat tulkkeja myöhästelystä ja huonosta saatavuudesta. Myös tulkattavan alan sanastoa toivot-tiin osattavan hyvin, jotta tulkit ymmärtäisivät asiat jo heti sellaisenaan ennen kääntämistä tulkattavan äidinkielelle. Tulkin on oltava rehellinen, jos hän ei heti ymmärrä jotakin asiaa. Tarvittaessa tulkki tarkentaa tietojaan ja uskaltaa kysyä lisää, jotta asia tulee ymmärretyksi niin kuin terveydenhuollon ammattilainen on sen tarkoittanut. Tulkin fyysinen läsnäolo koettiin tärkeäksi, ja lisäksi huomau-tettiin, että koneet eivät koskaan voi korvata tulkkeja. Puhelintulkkaukseen myönnytään, jos tulkkia ei ole saatavissa paikanpäälle.

Strukturoidun lomakehaastattelun toteuttamisessa ilmeni erilaisia ongelmia tut-kimuksen edetessä. Tuttut-kimuksen lähtökohtana oli saada mahdollisimman paljon vastauksia kattavan analyysin toteuttamiseksi, mutta tulosten määrä jäi hyvin alhaiseksi johtuen vastausajan riittämättömyydestä ja tulkkausta edellyttävien potilaiden vähyydestä tutkimuksen toteuttamisyksiköissä. Avoimia kysymyksiä analysoitaessa ongelmia tuottivat myös vastaajien lyhyet vastaukset. Kyselyn haasteena olivat todennäköisesti tutkimuksen tiivis aikataulu ja

terveydenhuol-tohenkilöstön sekä tulkkien liian niukka etukäteisinformointi tutkimuksesta. Li-säksi yksiköiden henkilökunnan sitouttamiseen projektiin olisi tullut paneutua vahvemmin, jotta vastauskattavuus olisi ollut parempi. Yksiköissä, jossa tutki-mus toteutettiin, tulkkaustarvetta vaativien potilaiden määrään tutkimuksen ede-tessä ei voitu luonnollisesti vaikuttaa, vaan vastausaikaa entisestään venyttämällä olisi mahdollisesti saatu lisää vastauksia. Saadut tutkimustulokset ovat näin ollen ainoastaan suuntaa antavia.

Opiskelijaryhmillä, jotka suunnittelivat kyselyn sisällön, ei ole konkreettista ko-kemusta itse kyselyn toteuttamishetkestä. Siksi kysymysten ja vastausten ristirii-taisuuksien analysointi itse tulkkaustilanteessa onkin melko mahdotonta. Koska kysely oli suomeksi ja ruotsiksi, tarvitsivat lomakkeen täyttäjät vastaamiseen tul-kin apua, mikä on saattanut vaikuttaa vastauksiin esimerkiksi pohdittaessa tultul-kin ammattitaitoa tai tulkkaustilanteiden onnistuneisuutta. Joku vastaajista on myös saattanut vastata kyselyyn huonolla suomen kielellä. Tämä epäily nousi esiin muutamassa vastauksessa, koska vastaus ei vastannut kysymykseen tai vastauk-set olivat ristiriidassa toistensa kanssa. Kysymyslomake olisi ollut hyvä kääntää eri kielille, mutta käytettyjä kieliä Vaasan keskussairaalassa on erittäin paljon, joten jokaiselle kielellä lomakkeen kääntäminen ei ollut käytännössä mahdollista.

Tutkimusteeman luonteeseen ja aikatauluun liittyen haastattelu tutkimusmene-telmänä olisi saattanut antaa parempaa ja syvällisempää tietoa aiheesta.

Terveydenhuollon käyttämissä tulkkipalveluissa on paljon hyvää ja toimivaa, mutta myös runsaasti kehitettävää. Asiakasosallisuutta sujuvien ja toimivien tulkkauspalvelujen suunnittelussa olisi hyvä vahvistaa. Asiakas on palvelussa ai-na läsnä ja osalliseai-na. Palvelusta saatava apu ja tuki määrittyvät aiai-na palvelun tuottajan ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tulkkien koulutustausta ja ammatillinen osaaminen ovat vielä hyvin kirjavia. Myös palveluita tuottavaa henkilöstöä on tarpeellista kouluttaa tulkkien kanssa työskentelyyn. Tulkkauksen tarve on kasvava arjen tilanteissa, joissa kansalainen kohtaa viranomaisia. Eri maista tulevien maahanmuuttajien määrän kasvaessa tarvitaan enemmän asioi-mistulkkausta.