Tulkki viestin ja kulttuurin välittäjänä

Tulkilla on oltava hyvä kielitaito molemmissa työkielissä ja hänen on pystyttävä ilmaisemaan itseään selkeästi kummallakin kielellä. Ennen tulkkaustilannetta tulkin on opeteltava tietyt erikoistermit mahdollisimman hyvin, tiedostaa vai-keudet ja pyytää tarkennusta johonkin käsitteeseen ja käyttää sanakirjaa tarvitta-essa. Jokaista työtehtävää varten tulkin on perehdyttävä taustamateriaaliin ja opeteltava alan terminologiaa. Tulkki suoriutuu tulkkaustilanteista sitä parem-min mitä laajemmat yleistiedot hänellä on. Ammattitaitoinen tulkki osaa kieltäy-tyä tehtävästä, johon hänellä ei ole vaadittavia edellytyksiä. Tulkin on pysyttävä puolueettomana ja ulkopuolisena. (Oikeusministeriö 2016.)

Tulkkaustilanteissa käytetään erilaisia tulkkaustekniikoita. Konsekutiivitulkka-uksessa tulkki voi keskeyttää puhujan, mikäli puheenvuoro on epäselvä, liian pit-kä tai tulkki ei kuule, mitä sanotaan. Tulkin tehtävänä on välittää sanoma mitään unohtamatta. Näin toimitaan yleensä keskusteluissa ja neuvotteluissa. Simul-taanitulkkauksessa sanoma käännetään toiselle kielelle puhujan puhuessa. Näin asian käsittely nopeutuu, kun tulkkaukselle ei tarvitse varata erillistä aikaa. Tätä tulkkaustekniikkaa voidaan käyttää oikeudessa, konferensseissa, neuvotteluissa sekä keskusteluissa. Lisäksi on tilanteita, joissa tulkkaus tapahtuu simultaanises-ti kuiskaten. Tällaisessa simultaanises-tilanteessa on huolehdittava siitä, että tulkki kuulee kai-ken ja pystyy tarvittaessa keskeyttämään puhujan. (Oikeusministeriö 2016.) Jos tulkkaustilanne on tulkille entuudestaan tuntematon, muilta tulkeilta kan-nattaa tiedustella, kuinka tilanteessa pitäisi onnistuneen viestinnän perspektii-vistä toimia. Tapahtuman eteneminen ja mahdolliset muutokset suunnitelmiin olisi hyvä kerrata tulkkien kanssa ennen tapahtuman alkua. Tulkit eivät voi jättää pois, eivätkä lisätä mitään, vaan heidän on tulkattava kaikki, mitä tapahtumassa sanotaan. Tulkkaustaukoja tulee järjestää tulkkien työhyvinvoinnin sekä tulkka-uksen laadun takaamiseksi. (Tulkit 2014.)

Tulkkauksen tavoitteena on välittää asioimistilanteen viestit mahdollisimman tarkasti ja kielellistä tasa-arvoa toteuttaen. Jotta tasa-arvo toteutuu, on tulkilla oikeus ja velvollisuus toimia alansa asiantuntijana sekä varmistaa puolueeton ja laadukas tulkkaus. Viestintätilanteen alussa tulkki määrittelee osallistujille tulkin roolin ja tulkkauksen edellytykset sekä puuttuu tarvittaessa tilanteen kulkuun, mikäli se on tulkkauksen vuoksi tarpeen. Tulkki sopii ennen tulkkauksen alka-mista, miten osapuolten tulee toimia, jotta hän pystyy kattavaan tulkkaukseen.

Tulkin velvollisuus ja oikeus on keskeyttää puhuja saadakseen tulkkausvuoron, jos viestin välittämisen tarkkuus kärsii esimerkiksi puheenvuorojen päällekkäi-syyden vuoksi. (KAJ 2013.) Henkilöiden sijoittuminen tulkkaustilanteessa

muo-dostaa kolmion muodon, jossa työntekijä ja asiakas ovat toisiaan vastapäätä ja tulkki on ”kolmion kärkenä”. (Haavikko & Bremer 2009: 53; Semantix 2016).

Tulkkaustyypit jaetaan läsnäolotulkkaukseen ja etätulkkaukseen. Jokainen tulk-kaustilanne on yksilöllinen, joten tulkkaustilanteessa tulee käyttää parhaiten so-veltuvaa menetelmää asiakkaan tarpeen sekä olosuhteiden perusteella.

Läsnäolotulkkaus tulkkaustyypeistä tavanomaisin

Tulkkaustilanteessa kaikki osapuolet ovat samassa tilassa ja tulkki sijoitetaan niin, että hän pystyy tulkitsemaan visuaalisia havaintojaan. Tulkki istuu tilan-teessa viranomaisen ja hänen asiakkaansa välissä niin, että viranomainen ja asia-kas istuvat toisiaan vastapäätä. Näin tulkki pystyy tulkkaustilanteessa havaitse-maan tulkattavien henkilöiden eleet ja ilmeet. (Semantix 2016.) Läsnäolotulkka-us on kokonaisuudessaan varsin ihmisystävällinen vaihtoehto. Osapuolet pysty-vät ilmeiden, eleiden sekä myös tunteiden kautta tulkitsemaan toisiaan tilantees-sa paremmin. Koska tulkki on tilanteestilantees-sa läsnä, on teknisten ongelmien ilmene-minen periaatteessa mahdotonta. (Hyvinkään tulkkipalvelu 2016.)

Läsnäolotulkkaus soveltuu parhaiten oikeusistuntoihin tai sellaiseen tilantee-seen, jossa puhelintulkkauksen järjestäminen on haastavaa. Myös henkilön fyy-sinen ja psyykkinen terveydentila sekä ikä vaikuttavat tulkkaustyypin valintaan.

Tällaisissa tilanteissa suositellaan lähtökohtaisesti läsnäolotulkkausta. (Hyvin-kään tulkkipalvelu 2016). Läsnäolotulkkausta suositellaan käytettäväksi myös sellaisissa tilanteissa, joissa tulkkauskieliä on useita ja kun iso ryhmä on tulkatta-vana (Semantix 2016).

Etätulkkaus puhelimen tai videon välityksellä

Asiakas ottaa etätulkkaustilanteessa yhteyden etätulkkausstudiossa olevaan tulk-kiin kuva- ja ääniyhteyden avulla. Tulkin tehtävänä on tulkata vuorovaikutusti-lanne joko niin, että hän ottaa yhteyden kolmanteen osapuoleen tai tulkkaa tilan-teen asiakkaan vieressä olevalle henkilölle. Etätulkkaus soveltuu parhaiten lyhyi-den, ei kovin vaativien terveydenhuollon asioiden tulkkaukseen. (Kansaneläkelai-tos 2013.)

Etätulkkauksesta puhelintulkkaus on nopein keino tulkkauksen järjestämiseksi.

Puhelintulkkaus soveltuu käytettäväksi tilanteissa, joissa tulkkausta tarvitaan nopeasti tai lyhyeksi ajaksi sekä tilanteissa, joissa tulkattavan kielen tuntevaa tulkkia ei ole saatavissa lähialueelta. Puhelintulkkauksen etuna on nopea saata-vuus, sillä sen ansiosta käytettävissä on enemmän tulkkeja. Se myös pienentää jääviysriskiä ja näin ollen asiakkaan on helpompi käsitellä myös arkaluontoisia asioita. Videotulkkausten määrä kasvaa jatkuvasti teknologian kehityksen muka-na. Nykyään laitteet ovat erittäin kehittyneitä ja äänen ja kuvan laatu on erin-omaisella tasolla. Videotulkkauksen etuna on visuaalisten havaintojen tulkitse-minen. Tulkin työtä helpottaakin huomattavasti näköyhteyden tuomat edut.

(Semantix 2016.)

Tulkki helpottaa asiakastilannetta, koska tulkinkäyttäjä pystyy keskittymään itse käsiteltävään asiaan tarvitsematta miettiä tulkkaukseen liittyviä asioita. Tulkin välityksellä on mahdollista tavoittaa olennainen. (Haavikko & Bremer 2009: 53.) Tulkin tulisi tuntea eri kulttuurien eettisiä periaatteita ja kulttuurisia käytäntöjä, jotta tulkkaus olisi mahdollisimman sujuvaa ja eettisiä sekä kulttuurisia arvoja kunnioittavaa. Tulkkia voidaan pitää eräänlaisena siltana niin viestinnän kuin kulttuurin välittämisessä. Koulutetut tulkit tuntevat erilaiset kulttuuritaustat ja osaavat suhteuttaa ne kansallisiin normeihin. Asioimistulkkien eettiset ohjeet on laadittu yhteistyössä keskeisimpien alan toimijoiden kesken seuraavassa taulu-kossa 2.

Taulukko 2. Asioimistulkin eettiset ohjeet (KAJ 2013).

1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus.

2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.

3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen.

4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää päte-vyyttä.

5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa.

6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuu-lumatonta.

7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa ja mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä.

8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksian-tonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaustehtäviä.

9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla.

10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulk-kaustilanteessa.

11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla.

12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.

Eettisesti kestävä toiminta on ehdottoman tärkeää, mikä edellyttää kunnioitusta sääntöjä kohtaan sekä vastuunottoa, jotta tulkkaustilanne on oikeaoppinen, eikä tietoja kierrellä tai vääristellä. (KAJ 2013; Pyökkimies 2011: 20–22.) Tärkeää tul-kin työssä ontul-kin pohtia, ovatko eettiset arvot universaaleja vai kulttuurisidonnai-sia. Brissetin, Leanzan ja Laforestin (2013: 139) mukaan tulkit kokevat eettisiä haasteita työssään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eniten eettisiä pohdintoja tul-keilla herättävät kysymykset lojaaliudesta sekä luottamuksesta.