Projektin toteuttaminen

Tämän tutkimuksellisen projektin tavoitteena oli perehtyä teoreettisesti ja käy-tännönläheisesti tulkkaukseen ja sen kehittämistarpeisiin terveydenhuollossa.

Tavoitteena oli empiirisesti nostaa esiin tulkkauksen tarpeessa olevien tervey-denhuollon asiakkaiden/potilaiden, tulkkien ja terveytervey-denhuollon ammattilaisten sekä johtavien viranhaltijoiden kokemuksia ja näkemyksiä tulkkauksen toteut-tamisesta sekä sen kehittämisestä.

Tutkimuskysymykset kiteytettiin seuraavasti:

1. Mitä tulkkaus edellyttää terveydenhuollossa?

2. Mitä osaamista tarvitaan tulkkauksessa?

3. Miten tulkkauspalveluja järjestetään ja millaista päätöksentekoa tarvi- taan?

4. Miten tulkkausta tulee kehittää?

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventäviin maisteriopintoihin kuuluva Projek-ti-innovaatiot käytännön uudistajina -opintojakso toteutettiin Helsingin ja Vaa-san opiskelijoiden tutkimuksellisena projektina ja koulutusideana, jonka teema-na oli tulkkaus terveydenhuollossa. Projektin idean esitti Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylihoitaja Kaarina Torppa keväällä 2016.

Yhteistyöpalaverissa, joka pidettiin Helsingissä 7.4.2016, olivat Kaarina Torpan lisäksi asiakkuuspäällikkö Tatjana Andrejev (A-Tulkkaus Oy) sekä dosentti, yli-opistonlehtori Seija Ollila (Vaasan yliopisto). Koska opintojakso päätettiin raken-taa sekä Helsingin että Vaasan opiskelijoiden yhteiseksi projektiksi, oltiin yhtey-dessä myös Vaasan keskussairaalan johtavaan hoitajaan Marina Kinnuseen ja Pohjanmaan Tulkkikeskuksen johtajaan Pia Hägglundiin.

Tämän tutkimuksellisen koulutusidean tarkoituksena oli vahvistaa tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välistä yhteistyötä kehittämislähtöisesti. Alkuvaiheen suunnittelu aloitettiin näin ollen toukokuussa ja varsinaisesti opintojakso käyn-nistyi syyskuussa 2016. Se koostui viidestä workshopista, viiden asiantuntijan luennosta, joista kolme videoitiin esitettäviksi Vaasan opiskelijoille ja kaksi luen-toa pidettiin Helsingissä ja Vaasan yliopistossa reaaliaikaisesti. Opiskelijat muo-dostivat sekä Helsingissä että Vaasassa neljä ryhmää, jotka työskentelivät itsenäi-sesti.

Vierailevina luennoitsijoina toimivat palvelupäällikkö Mohsen Tavassoli (A-Tulkkaus Oy), puheenjohtaja Batulo Essak (African Care ry), osastosihteeri Outi Pohjolainen (HUS, Lasten ja nuorten sairaudet, HYKS), osastonhoitaja Rauni Heija (Naistentautien tulosyksikkö, HUS) sekä ylihoitaja Satu Hautamäki (Vaa-san keskussairaala). Lisäksi Helsingissä hallintoylihoitaja Kaarina Torppa ja pal-velupäällikkö Mohsen Tavassoli ja Vaasassa ylihoitaja Satu Hautamäki sekä Poh-janmaan Tulkkikeskuksen johtaja Pia Hägglund toimivat asiantuntijakommen-toijina projektin päätösseminaareissa. Kirjallisen luvan (liite 1) projektitutkimuk-seen liittyvän asiakaslomakehaastattelun tekemiprojektitutkimuk-seen myönsi Vaasan keskussai-raalan johtava lääkäri Auvo Rauhala. Myös käytännön järjestämiseen liittyvissä asioissa opiskelijat saivat tarvittavan tuen kaikilta aikaisemmin tässä mainituilta tahoilta.

Opintojakson tavoitteena oli syventää opiskelijoiden tutkimuksen tekemisen osaamista sekä lisätä heidän kokemustaan projektitoiminnan kentällä. Opinto-jaksoon kuuluvan projektityöskentelyn ideana oli toteuttaa tutkimus terveyden-huollon tulkkauksesta ja sen kehittämistarpeista. Keskeiseksi näkökulmaksi mää-riteltiin, millaisia elementtejä onnistuneeseen tulkkaukseen tarvitaan ja miten se järjestetään terveydenhuollossa lähtökohtana asiakkaan ymmärrys? Projekti-työskentelyn ja oppimisen tavoitteiksi täsmennettiin:

x pohtia ja syventää tietoa tulkkauksesta teoreettisesti lähteitä käyttäen se-kä vertaillen kansainvälisiä järjestelmiä,

x hahmottaa oman ryhmän lähestymistavan kautta tulkkauksen merkitystä ja kehittämistarpeita erityisesti terveydenhuollossa,

x tarkastella asiakkaiden ja eri intressiryhmissä olleiden haastateltujen odotuksia hyvän tulkkauksen toteutumiseksi sekä

x arvioida haastatteluiden kautta saatua tietoa kehittämisnäkökulmasta.

Jokaisella ryhmällä oli aluksi tarkasteltavanaan teoreettisesti oma teemansa.

Teemat olivat 1) inhimillinen näkökulma, 2) osaamisen näkökulma, 3) tervey-denhuollon ammattilaisten näkökulma ja 4) päätöksenteon sekä järjestämisen näkökulma. Inhimillisessä näkökulmassa tavoitteena oli selvittää, millaista on inhimillisesti katsoen hyvä tulkkaus ja mikä on asiakkaan osallisuuden merkitys tulkkauksessa. Osaamisen näkökulmassa pyrittiin tarkastelemaan, millaista osaamista, koulutusta, tukea ja yhteistyötä tarvitaan sekä millaisia vaatimuksia asetetaan terveydenhuollon tulkkaukselle ylipäätään. Terveydenhuoltohenkilös-tön näkökulmassa lähdettiin kysymyksistä, millaisia ongelmia tai haasteita liittyy asiakkaan ymmärtämiseen ja miten tulkkausta toteutetaan asiakassuhteissa. Pää-töksenteon ja talouden näkökulman kautta etsittiin tietoa siitä, miten tulkkaus huomioidaan päätöksenteossa sekä millaisia taloudellisia tekijöitä liittyy tulkka-ukseen ja sen järjestämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Opiskelijat perehtyivät aluksi tulkkaukseen liittyvään teoreettiseen kirjallisuu-teen. Helsingin ja Vaasan inhimillisen näkökulman opiskelijat suunnittelivat yh-teisen lomakehaastattelun, jonka Vaasan opiskelijat veivät paperisena versiona Vaasan keskussairaalaan ylihoitaja Satu Hautamäelle eteenpäin valikoituihin yk-siköihin toimitettaviksi. Toisen ja kolmannen näkökulman opiskelijat haastatteli-vat omina ryhminään tulkkeja ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä Helsingis-sä että Vaasassa. Nämä haastattelut toteutettiin focusryhmähaastatteluina. Li-säksi päätöksenteon ja talouden ryhmät haastattelivat yksilöhaastatteluina yh-teensä kolmeatoista johtavaa viranhaltijaa. Jokainen ryhmä kokosi lopuksi oman raporttinsa teemastaan, eli raporttien määrä nousi kahdeksaan. Opiskelijaryhmät myös esittelivät projektin eri vaiheissa työtänsä ja sen etenemistä projektin vetä-jän toimiessa ohjaajana ja projektin tukijana. Päätösseminaareissa jokainen ryhmä esitti raporttinsa kokonaisuudessaan ja kommentaattorit kommentoivat aktiivisesti. Projektin vetäjän tehtäväksi jäi raportin toimittaminen.

Tämä raportti on rakennettu kahdeksasta sosiaali- ja terveyshallintotieteen mais-teriopiskelijaryhmän kokoamasta ja kirjoittamasta teoreettisesta sekä empiirises-tä raportista. Raporttien tematiikat sivuavat toisiaan lähelempiirises-tä ja osittain menevät päällekkäin, vaikka pääasiallisesti lähtökohdat ovat erilaiset. Päällekkäisyys nä-kyy osittain tulkkauksen teoreettisessa käsitteellistämisessä ja ymmärryksen ta-voittelemisessa monen opiskelijan perehtyessä uuteen aihealueeseen. Koko ra-portin tavoitteena on kuitenkin tuoda terveydenhuollon tulkkaukseen liittyviä elementtejä esiin ja sen tuottaman tiedon avulla tukea ja kehittää yhteistä tulk-kauspalvelutoimintaa eri osapuolten, niin asiakkaiden/potilaiden, tulkkien, ter-veydenhuollon ammattilaisten kuin päätöksentekijöidenkin parhaaksi.

Raportti rakentuu kuudesta pääkappaleesta. Tämän johdantokappaleen jälkeen kappaleessa 2 perehdytään Asiakkuuteen tulkkauksessa ja siinä on sisällöllisesti yhdistetty muokaten inhimilliseen näkökulmaan perehtyneiden ryhmien raportit.

Kappale 3 Tulkkaus ammattina koostuu kahden eri ryhmän raportista, jotka ovat osaaminen tulkkauksessa ja tieto-taidot tulkkauksessa. Kappaleessa 4 Tulkkaus asiakassuhteissa perehdytään raportteihin tulkin käyttö terveydenhuollossa ja tulkkaus terveydenhuollon ammattilaisen tukena. Viidennessä kappaleessa Tulkkauspalveluiden hallinnointi ryhmäraporttien teemat ovat tulkkaus päätök-senteossa ja tulkkauksen järjestäminen. Yhteenvetokappaleessa projektin vetäjä poimii koko raportin keskeiset johtopäätökset ja kehittämisajatukset yhteen sekä pohtii niiden merkitystä yleisesti.