Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa pyrin haastattelujen kautta hankkimaan tutkittavasta ilmiöstä yksityiskohtaista ja syvällistä tietoa. Valitsin haastattelut aineis-tonhankintamenetelmäksi, koska pyrin hankkimaan tietoa monitahoisesta ja mahdolli-sesti kiistanalaisesta aiheesta sekä syventämään aiemmin kyselytutkimuksissa saatua tietoa. Haastattelu antaa tilaa vapaamuotoiselle keskustelulle sekä mahdollisuuden ky-syä tarkentavia lisäkysymyksiä ja perusteluja, joihin kyselyssä ei ole mahdollista tarttua.
Tavoitteenani on saada selville haastateltavien näkemyksiä aiheesta, tuoda esiin heidän kokemuksiaan ja pyrkiä ymmärtämään niitä. Koska haastattelu on välitöntä vuorovaiku-tusta tutkimuskohteen kanssa, kysymyksiä ja tiedonhankintaa on mahdollista muokata tapauskohtaisesti. Haastattelun aikana on myös mahdollista vaihtaa ja muokata aihei-den käsittelyjärjestystä tai kysymysten sanamuotoa, jos ennakkoon suunniteltua toimin-tatapaa on tarpeen muuttaa. (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 27–35.)
Haastateltavien määrä tarkentui työn edetessä. Ennen haastattelujen aloittamista olin tehnyt alustavan suunnitelman haastattelujen etenemisestä, ja ensimmäinen haastat-telu tehtiin kokeilevalla otteella. Ensimmäisessä haastathaastat-telussa kartoitettiin haastatelta-van käsitystä aiheesta, ja miten hän ymmärsi kysymykset. Näin sain testattua haastatte-lukysymyksiä, todettua ne pääpiirteissään toimiviksi ja päätettyä sen jälkeen etenemis-tavasta. (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 59.) Tein haastatteluja ja analysoin aineistoa osin
33 samanaikaisesti. Vertailin haastatteluaineistoja keskenään ja pyrin teemoittelemaan niissä esiin nousseita seikkoja jo keruun aikana.
Suppean aineiston perusteella aineistosta ei ole mahdollista johtaa yleistyksiä. Tilastol-listen yleistysten sijaan pyrin tässä työssä ymmärtämään ja syventämään aiemmin han-kittua tietoa sekä saamaan tietoa vastaajan henkilökohtaisista kokemuksista ja näke-myksistä (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 59). Hirsjärven ja Hurmeen kuvaamat haastattelu-aineistojen saturaatioon eli kyllääntymiseen liittämät ongelmat nousivat esiin myös tässä työssä. Laadullisessa tutkimuksessa aineistoa ohjeistetaan keräämään niin kauan, että saavutetaan saturaatiopiste, jolloin aineisto alkaa toistaa itseään ja tutkimusongel-man kannalta uutta tietoa ei enää saada. Toisaalta laadulliseen tutkimukseen liitetään usein piirre, että jokainen käsiteltävä tapaus on ainutlaatuinen. Jos jokainen tapaus on ainutlaatuinen, missä vaiheessa aineiston kerääjä voi olla varma, ettei kohde enää mis-sään tapauksessa tuota uutta tietoa? (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 60.) Koska keräämäni aineisto keskittyy työntekijöiden henkilökohtaisten kokemusten käsittelyyn, aineiston saturaatiopiste ei ole selvä. Varsinaisten hypoteesien todentamista keskeisempää onkin hypoteesien löytäminen haastatteluaineistojen kautta (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 66.).
Tekemäni haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Teemahaastattelu on valittu menetelmäksi, koska tutkimuksen kohteena on ilmiön (kokoelmapoistot) pe-rusluonne ja -ominaisuudet (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 66). Haastattelijana laadin etu-käteen rungon aihepiireistä, joita käsitellään. Haastattelun teemoja olivat esinekokoel-man muodostuminen ja hoito (kokoelmapolitiikka, kokoelesinekokoel-manhallinta, tallennusaluei-den määrittely), poistoprosessi (hallinnolliset edellytykset, poistopäätös ja fyysinen poisto eli poistojen käytännön toteutus) sekä poistoihin liittyvät työntekijän henkilökoh-taiset kokemukset ja ajatukset.
Haastattelukysymykset on muodostettu Kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelma-poistojen hyvät käytännöt -hankkeen ja Nina Robbinsin väitöstutkimuksen kyselylomak-keiden pohjalta. Aiempia tutkimuksia mukailevalla kysymyksenasettelulla pyrin hankki-maan yksityiskohtaista ja syvällistä tietoa poistoprosessista ja poistoihin liittyvistä koke-muksista.
34 Teemojen “esinekokoelman muodostuminen ja hoito” sekä “poistopäätös” ja “fyysinen poisto” kysymykset ovat pääpiirteissään samat kuin Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hankkeen poistokyselyssä (Västi & Sarantola-Weiss, 2015, s. 70). Hankkeen kyselyssä käytettiin lomaketta valmiine vastausvaihtoehtoineen. Kyselyssä oli mukana muutamia avoimia kysymyksiä sekä itse hanketta koskevia kysymyksiä. Haastattelukysymyksiä var-ten muokkasin lomakkeen kysymyksiä avoimemmiksi ja jätin pois hanketta koskevat ky-symykset. Näiden osioiden kysymysten kautta pyrin selvittämään, miten esinekokoel-masta tehtävän poiston prosessi käytännössä toteutetaan tarkastelluissa museoissa.
Teemassa “poistoprosessiin liittyvät kokemukset” kysymykset poistoihin liittyvistä työn-tekijän henkilökohtaisista kokemuksista ja ajatuksista on muodostettu Nina Robbinsin väitöstutkimuksen kyselylomakkeen pohjalta. Työntekijöiden henkilökohtaisista näke-myksistä keskustelemalla on mahdollista tavoittaa kokoelmanhallinnan taustalla vaikut-tavia arvoja ja vuorovaikutussuhteita (Robbins, 2016, s. 148–150). Tämän osion kysy-mysten avulla pyrin selvittämään, mitkä tekijät poistojen toteuttamiseen tarkastelluissa museoissa vaikuttavat. Henkilökohtaisista näkemyksistä ja kokemuksista keskustele-malla on mahdollista tuoda esiin myös kokoelmapoistoihin liittyvää hiljaista tietoa, joka nousi Robbinsin tutkimuksessa keskeiseksi poistoihin vaikuttavaksi tekijäksi (Robbins, 2016, s. 162–175).
Haastateltavat saivat etukäteen tutustua haastattelukysymyksiin. Kysymysten muoto oli kaikille haastateltaville sama, mutta kysymysten järjestys saattoi vaihdella eikä vastauk-sia ollut sidottu valmiisiin vaihtoehtoihin vaan haastateltavat saattoivat vastata vapaasti omin sanoin (Hirsjärvi & Hurme, 2008, s. 47). Haastateltava oli tilanteessa aktiivinen osa-puoli, joka vaikutti haastattelun etenemiseen, ja haastattelutilanne saattoi painottua eri tavoin haastateltavasta ja kunkin museon tilanteesta riippuen. Haastateltavan vastauk-sista ja niiden laajuudesta riippuen myös tarkentavia kysymyksiä saatettiin esittää eri tavoin.
Analysoin litteroitua aineistoa sisällönanalyysin keinoin pilkkomalla, tiivistämällä ja jär-jestämällä sitä uudelleen. Teemoittelemalla aineistoa tarkoituksena on löytää siitä olen-nainen ja tutkimuskysymyksiä valaiseva tieto sekä etsiä vastauksia tutkimuskysymyksiin.
35 Vertailen aineistosta esiin nousevia seikkoja ja toistuvia piirteitä toisiinsa sekä aiempaan tutkimukseen ja pyrin tulkitsemaan sekä pohtimaan mahdollisia syitä niihin. (Hirsjärvi &
Hurme, 2008, s. 137.) Teemojen käsittelyn yhteydessä nostan aineistosta esiin suoria haastattelusitaatteja, minkä tavoitteena on avata paremmin teemoittelua ja tuoda esiin niitä tekijöitä, joihin olen perustanut havaintoni.
Teemoittelun kautta etsin aineistosta haastateltavien näkemysten välillä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Koska työni aihe on käytännöllinen, teemoittelu tarjoaa analyysiväli-neen tämän tyyppisen aineiston käsittelyyn. Analyysivaiheessa aineistosta saattaa nousta esiin myös muita teemoja kuin ennakkoon asetetut. Analyysin edetessä havaitut teemat voivat olla myös mielenkiintoisempia sekä aihetta ja sisältöä paremmin jäsentä-viä kuin ennakkoon asetetut. (Juhila, 2021.)
36
5 TULOKSET
Tässä luvussa analysoin keräämääni aineistoa. Aineistoa tiivistämällä ja teemoihin jär-jestämällä pyrin etsimään siitä tutkielmani kannalta olennaista tietoa ja vastaamaan tut-kimuskysymykseeni. Luvussa 5.1 käsitellään museon esinekokoelman muodostumista ja hoitoa. Seuraavassa luvussa 5.2 käsitellään poistoprosessia, poistopäätöstä ja esineen fyysistä poistamista. Luku jakautuu alilukuihin poistoperusteet ja poiston tavat, joissa poiston vaiheita eritellään tarkemmin. Luvussa 5.3 keskitytään poistoihin liittyviin koke-muksiin. Viimeisessä kappaleessa käsiteltävän aineiston avulla pyrin vastaamaan kysy-mykseen, mitkä tekijät tarkastelluissa museoissa edistävät tai hidastavat poistoproses-sia.